T-paidan korvike - Flattimaski

Timpe · 25.11.2011, 20:13:59

Lainaus käyttäjältä: J-P - 25.11.2011, 10:30:36
Toissayönä pamahti A2 kokoisen EL-panelin invertteri. Nyt pitäisi sitten saada uusi tilalle. Invertterin tietotarra on liuennut jonnekkin mutta
eiköhän nämä EL jutut ole aika samankaltaisia keskenään... luulisin.

Noissa inverttereissä taitaa olla eri luokkia tehokestoltaan, sillä oman laitteen kotelossa on tarramerkintä "A3" ja se ei suostunut syöttämään virtaa kahteen A3 EL-kalvoon yhtä aikaa (laite alkaa pätkimään valoa/virtaa lämmetessään). Mittailin tavallisella yleismittarilla tuon ulostuloa ja sieltä löytyy AC-alueella n. 33 VAC jännite. Tavallinen yleismittari ei tietystikään kerro minkä muotoista signaalia se jännite on (hakkuria vai siniaaltoa?), joten saamani mittausarvo on varmaan pielessä. Täällä kerrotaan EL-kalvojen syövän normaalisti "about 100 volts AC at around 150 Hz", mikä kertoo ettei tuota saa korvattua millään kikkakakkosella, vaan tilalle tarvitaan jokin 150Hz syöttävä laite.

mickut · 25.11.2011, 21:18:25

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 25.11.2011, 20:13:59
Noissa inverttereissä taitaa olla eri luokkia tehokestoltaan, sillä oman laitteen kotelossa on tarramerkintä "A3" ja se ei suostunut syöttämään virtaa kahteen A3 EL-kalvoon yhtä aikaa (laite alkaa pätkimään valoa/virtaa lämmetessään). Mittailin tavallisella yleismittarilla tuon ulostuloa ja sieltä löytyy AC-alueella n. 33 VAC jännite. Tavallinen yleismittari ei tietystikään kerro minkä muotoista signaalia se jännite on (hakkuria vai siniaaltoa?), joten saamani mittausarvo on varmaan pielessä. Täällä kerrotaan EL-kalvojen syövän normaalisti "about 100 volts AC at around 150 Hz", mikä kertoo ettei tuota saa korvattua millään kikkakakkosella, vaan tilalle tarvitaan jokin 150Hz syöttävä laite.

Nuo EL-hakkurit vaativat yleensä oikeahkon suuruisen virran stabiloituakseen, eli avoimen piirin kohdalla jännite ja taajuus voivat mittautua ihan miksi sattuu. EL kalvon virrankulutuksen pitäisi mennä suht suoraan pinta-alan funktiona samanlaisten kalvojen kesken, joten ei ihme ettet saanut syötettyä riittävästi virtaa kahdelle kalvolle virtalähteestä joka oli suunniteltu puolella siitä pinta-alasta.

-A

Jyrki · 14.12.2011, 18:26:17

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 23.11.2011, 19:48:41
1.)Tuollainen LED-ketju on sikäli hyvä valolähde CCD-kameran kennoa ajatellen, että LED:ien valospektri on jatkuva/laaja-alainen ja tämän takia kameran RGB-suotimille saa lähes lineaarisen valaistuksen riippumatta suotimesta. Aiemmin käytössäni olleella El-kalvolla valon määrä vaihteli selvästi sen aallonpituuden mukaan.

Olen vähän kahden vaiheilla rakentaako uusi flattimaski itse vai onko parempi ostaa suosiolla jokin valmis laite. Se mikä näissä oma rakennelmissa epäilyttää ehkä eniten (varsinkin led valoissa) on niiden soveltuvuus kapeakaista suotimille. Timpe kirjoitteli että led valojen valospektri on laaja-alainen, mutta ainakin joissain opuksissa sanotaan asian olevan toisinpäin eli että ledien spektri olisi hyvin kapea ja ainostaan yhdistelemällä eri ledejä saataisiin spektri laajaksi. Myös EL kalvoissa näyttäisi olevan melkoisen suuria eroja eri valmistajien kesken.
Olisiko jollain tietoa, mikä näiden eri valolähteiden valinnassa on oleellista ja mikä ei ?

Timpe · 14.12.2011, 21:30:30

Olen ollut tuota "LEDit = laajakaistaisia" -mieltä lähinnä siksi, että valosaaste-keskustelussa on oltu tätä mieltä. Sieltä saadun tiedon mukaan Natrium-lampun valolla on kapea spektri ja LED-katuvaloilla niin laaja, ettei tuota saa suodatettua pois kuvaussuotimilla (oli muistaakseni mm. J-P:n mielipide asiasta).

Toinen yhtä lailla "mutu"-juttu LED-ketjun laajakaistaisuudesta on oma epämääräinen kokemukseni EL-kalvon käytöstä Ha-suotimen flättejä kuvatessa. EL-kalvolla entisen flat-boksini Astrodon Ha-flatteja piti valottaa QSI 583ws:llä noin 60 sekuntia (RGB-kanavissa aika oli muutamia sekunteja 0,5s - 5s). Nyt LED-valaistuksella Ha:ta pitää valottaa 5s (1x1 bin) ja LRGB-kanavia sekunnin kymmenyksen luokkaa (RGB 0,07s - 0,15s (2x2 bin) ja L 0,07s (1x1 bin)). Ei taida löytyä viisastenkiveä tuostakaan, mutta valon kokonaismäärä on ainakin lisääntynyt LED-ketjulla valaistessa, kun LED:ejä on satoja

Noh, tuossa alla on vielä EOS 7D:n kuvia histogrammeineen sekä EL-kalvolla että LED-ketjulla valaistusta akryylilevystä (sama levy kummassakin). Noista voi tutkia valojen histogrammi-käyttäytymistä PhotoShopissa.

Jyrki · 14.12.2011, 22:07:18

Näyttäisi Ha ja rgb kanavien välinen valostussuhde olevan aikalailla samanlainen sekä EL-kalvolla että led valojen kanssa. Ledien suurempi valovoima taas selittänee valotusajan lyhenemisen.

Ohessa pari suoraa lainausta, toinen on Wikipediasta ja toinen Gerd Neumann EL kalvon ominaisuuksista.

"Yksittäisen Ledin emittoiman valon spektri on yleensä varsin kapea eli säteily on lähes monokromaattista, mutta useita ledejä voidaan pakata samaan koteloon yhdistelmävärien saamiseksi".

"Most panels from other suppliers seem to be white to the human eye but the light is in fact made of discrete emission lines. Due to this the flat field EL panels from most other suppliers are not suitable for narrowband emission line filters. Here at Astronomik we have tested the products of all EL sheet manufacturers worldwide and selected these particular EL foils for our Aurora Flatfield Panels because they are the best for astronomical applications. The spectrum of the Aurora Flatfield Panels is not made of some emission lines (like most panels are) instead the EL material used in the Aurora Flatfield Panel has a very broad, continuous emission across the whole spectrum. This fact is what makes our Aurora Flatfield Panels great for narrowband emission line filters"

Lauri Kangas · 14.12.2011, 22:15:53

Lainaus käyttäjältä: Jyrki - 14.12.2011, 22:07:18
"Yksittäisen Ledin emittoiman valon spektri on yleensä varsin kapea eli säteily on lähes monokromaattista, mutta useita ledejä voidaan pakata samaan koteloon yhdistelmävärien saamiseksi".

Tuo on tilanne RGB-ledien kanssa, mutta suurin osa valkoisista ledeistä on ihan oikeasti laajakaistaisia. Niissä on sininen pumppuledi joka on valettu fosforisoivaan aineeseen (kuten, no, fosforiin) joka absorboi osan sinisestä säteilystä ja emittoi sitten uudestaan jatkuvahkolla spektrillä.

Tyypillinen valkoisen ledin spektri: http://en.wikipedia.org/wiki/File:White_LED.png

Timo Kantola · 14.12.2011, 23:32:23

Tässä ylinnä 20 halogeenin jatkuva spektri ja alinna on led fikkarin spektri - kotitekosella "spektrogrfilla".

Jyrki · 15.12.2011, 08:14:24

Kiitoksia hyvistä tietoiskuista.

Led näyttäisi olevan hyvä valonlähde, joskin aika kirkas se on ja vaatisi todennäköisesti jonkinlaisen (elektronisen) himmentimen. Olen kyllästynyt näihin paperiarkkiviritelmiin lrgb ja kapeakaista suotimien välillä. CCDAutopilot:ssa on aika hyvä toiminto, joka laskee suoraan oikean valotusajan kun valitsee halutun ADU lukeman. Jos antaa automatiikan hoitaa homman niin erot eri suotimien välillä ovat n. 2 - 70 s eli turhan pitkäksi kasvaa kapeakaista suotimille vaadittu valotusaika.

EL kalvo voisi olla myös hyvä vaihtoehto ja erot niiden välillä saattavat olla enemmänkin mainosmiesten juttuja kuin käytännössä vaikuttavia. Toisaalta himmennin olisi niissäkin paikallaan jos haluaa välttyä turhalta sähläilyltä.

Timpe · 15.12.2011, 22:42:57

Himmensin omaa LED-ketjuani kytkemällä sarjaan sen kanssa neljä tehodiodia (4 x 0,75v = 3v) ja vielä 12 ohmin 5W tehovastuksen (tuohon taisi jäädä reilu voltti), joten ajan nyt LED-ketjua noin +8V jännitteellä kun syöttö on +12.3V. Tuon LED-kentän edessä on se 23% läpäisevä opaaliakryylilevy, joka on noin 14cm etäisyydellä LED-tasosta. Lopuksi näiden välissä on vielä rimojen väliin pingotettu valoa läpäisevä "voipaperi", joka on noin 3cm korkeudella tuosta LED-ketjusta. Jos tuo paperi on liian lähellä akryyli-levyä, se alkaa varjostamaan reunoja. Tuolla korkeudella se tasoittaa mukavasti yksittäisten LED:ien valoja ja saa aikaan tasaisemman yleisvalolähteen boksille.

Oheinen liitekuva selventänee asiaa, vaikka tuosta puuttuvat LED-ketjun päistä sinne myöhemmin asennetut "poikittaiset" LED-ketjun pätkät (piirsin nuo valkealla viivalla tuohon kuvaani). Ilman näitä pääty-LED:ejä boksini vinjetoi noilta sivuilta hiukan. Yleisohjeena voisi antaa vielä vinkin, että tuo 40x40cm boksini on hiukan liian pieni 30cm putkelle. Valolähteen tulisi olla selvästi ylikokoinen suhteessa apertuuriin, jota sillä valaistaan (jotta valoa tulee valaistavalle aukolle myös selvästi sivulta käsin). Samoin LED-ketjulle tulevan sähkönsyötön tulee muodostaa sellainen matriisi/ristikko koko LED-alueen päälle, jotta yksittäisten LED:ien saama syöttöjännite ei olisi kovin erilainen eri puolilla LED-kenttää (jo 0,3V näkyy valaistuksen kirkkausvaihteluna ketjun päiden välillä, jos sähkö tuodaan vain toiseen päähän ketjua). "Riittävän" tasaisen valon saaminen tuollaisesta ratkaisusta ei siis ole ihan ongelmatonta...

Meade-mad · 16.12.2011, 09:54:38

Miten tasaista valoa antaisi LED näyttö, vaikkapa opaalilasin kanssa? Noitahan sekä irrallisina että erilaisissa tasku tai kämmenkoneissa.

jk

JVO · 11.02.2012, 18:46:56

Rakentelin iltapuhteina yksinkertaisen flättiboksin pahvilaatikosta, pöytälampusta ja kolmesta paperiarkista joiden takoitus oli lähinnä diffuusoida valoa tasaisemmaksi. Liitteenä venytelty raakaflätti ja esimerkkikuva siitä miten tuo poisti värivirheen kalansilmänkuvasta. Ei tuo tuommoisenaan vielä kelpaa muuten kuin testailuun, joten tilasin valkoista plexiä joista olisi tarkoituksena rakennella parempi flättiboksi.

Minua on kovasti vaivannut se että tuommoista alueellista värivirhettä ei pysty valokuvista oikein millään poistamaan, AFAIK ~~DxO Optics~~ Capture One taitaa olla ainoa raakakonvertteri josta ko. korjaus löytyy - Raw Therapeessa korjaushan tulee lähinnä flat field correction -työkalun päällisinä. Muuten, suoraan kamerassa voi pinota flättejä käyttämällä kameran multiple exposure -toimintoa, esimerkiksi D200:lla voi pinota yhteensä kymmenen kuvaa yhteen NEF-raakakuvaan, tästä on hyötyä sikäli että Raw Therapee osaa käyttää vain yhtä flättiä per kuva.

jaffons · 15.06.2012, 14:31:31

Voisiko joku kertoa miksi flattivalon pitää olla niin tappavan tasainen? Luulisi, että koska suht tasainen valonlähde on niin lähellä ja objektiivi tarkennettu äärettömään kennolle siroaa täydellisesti blurrautunut valo?

Murtsi · 15.06.2012, 19:28:43

Flat kuvien tarkoitus on korjata optiikan (esim. vinjetointi) sekä lian (pölypallerot yms.) aiheuttamia virheitä kuvassa. Tasaisuus takaa onnistumisen, itse en osaa selittää asiaa kunnolla mutta Kankaan Lauri on tehnyt sen jo aiemmin http://www.ursa.fi/~lkangas/dslr-ohje/

Tuolta selviää kuvien kalibroinnin perusteet aika tyhjentävästi, otsikossa puhutaan canonin kameroista mutta samat asiat pätevät kaikilla kuvaussysteemeillä.

JVO · 24.06.2012, 00:34:45

Tein kalansilmälle uuden flättiboksin:

Pleksin pitää kaareutua, muuten se ei kata koko kuvaa. Pleksin kameralle tuleva puoli pitää hioa mataksi, koska sieltä heijastuu muuten kameran kuvajainen. Takaa tuleva valo pitää blokata täysin, siitä mustat seinämät.

Tuossa vielä tulos, jos yrittää tasaisella, kiiltävällä pleksillä:

Alla vielä tuon boksin tuotos, histogrammia venytetty:

jaffons · 10.07.2012, 20:45:27

Lainaus käyttäjältä: jaffons - 15.06.2012, 14:31:31
Voisiko joku kertoa miksi flattivalon pitää olla niin tappavan tasainen? Luulisi, että koska suht tasainen valonlähde on niin lähellä ja objektiivi tarkennettu äärettömään kennolle siroaa täydellisesti blurrautunut valo?

Laurin (erittäin kattava +) artikkeli ei mielestäni vastannut kysymykseeni.

Rakentelin sitten boksin. Tuossa on nyt vain yksi diffraktoiva valkoinen muovi noin 2-15cm etäisyydellä linssin etupinnasta riippuen onko huurresuoja venytetty eteen. Pitää vielä kokeilla laitteen toimivuus. Muilla tuntuisi olevan useampia diffraktoreita.

Flat box by jaffons, on Flickr