Flättikuvien tekoa varten rakentelin oheisen maskin. Muovikaupasta löytyi läpikuultavaa 3 mm "maitomuovia", johon liimasin muovikaistaleesta taivutetun kauluksen Contact A3-
liimalla. Siinä se istuu lujasti. Maskin voi pistää putken päähän ja kuvata tasalaatuiset flätit, esim. vaaleaa pilvitaivasta vasten.
(http://img827.imageshack.us/img827/6360/img1309p.jpg)
Hyvän näköinen. Tuon taakse kun liimaat parin kympin hintaisen EL-kalvon (glowhut.com) niin saat hyviä lättejä vaikka keskellä yötä.
Tai läppärin näyttö valkealla kuvalla.
Olisi todella käytännöllistä ottaa session jälkeen heti flätit. Laurin ehdotus on hyvä. Ole hyvä J-P ja kerro vähän tarkemmin omasta ehdotuksestasi. Tarkoitatko kuvata läppärin
näyttöä vasten.
Juu, diffuserin kanssa se antaa hyvin tasaisen valon, kuin EL-kalvo, ja yleensä kuvatessa mukana.
Olen itse käyttänyt myös paljon läppärin näyttöä flättikalvona, mutta lähinnä kameraoptiikalla kuvatessa, jolloin voin irrottaa kameran+linssin jalustasta ja suunnata sen läppäriä kohti. Tuomon systeemillä tilanteen aikaansaaminen voi olla haastavaa (kiinteä linssiputkiasennus).
Nyttemmin käytän pelkästään EL-kalvoja kun ovat niin käteviä ja hyviä, mutta vielä parempia tulisi jos rakentaisin tuollaisen samanlaisen muovilevyvirityksen. Himmentäisi samalla sopivasti, herkälle CCD-kameralle meinaavat olla paikoitellen liian kirkkaita.
J-P:n vaihtoehto voi olla juuri kameraobjektiivilla kuvaamisessa hyvä, mutta tässä minun tapauksessani tuntuu hankalalta käyttää.
Eikös tonne observatorin seinään voi laittaa valkoista lakanaa, valaista sitä jollain työmaavalolla ja kuvata sitä joko tuon t-paita flätin korvikkeella tai ilman.
Ongelma tietty voi olla että saako noin tarpeeksi tasaisen valon.
Olen kokeillut useampaa tapaa suoraa- ja epäsuoraa keinovaloa, mutta aina olen törmännyt epätasaiseen valaistukseen. Valon pitäisi tulla riittävän kaukaa, että se olisi tasalaatuista. Tuo Laurin ehdottama EL- kalvo saattaisi olla ainuvia tasaisia valoja pimeässä, mikäli onnistuu saamaan valaistuksen määrän sopivaksi. Oliko se valotusaika 2 - 20s välillä sopiva.
20s on vähän turhan pitkä aika, ei muuten mutta menee turkasen kauan saada tarpeeksi monta flättiä. Kahdesta sekunnista alaspäin sekunnin murto-osiin (ei nyt ehkä ihan 1/1000 asti) on hyvä järkkärillä. Tässä haarukassa voi siis yrittää muuttaa valonlähteen kirkkautta, itse kuvaustilanteessa kannattaa antaa kameran valottaa oikein käyttämällä järkkärin Av-moodia.
Itsekin olen yrittänyt jos jonkinlaista lakanaa ja t-paitaa mutta kovin hankalaa meinaa olla.
Tässä on oma ratkaisuni, kuvvan molemmille, linssille ja putkell flatit tällä A2 EL-kalvovirityksellä.
http://astroanarchy.blogspot.com/2008/09/new-flat-box-with-el-sheet.html
Sieltähän se tuli. Siihen kai tarvitaan mukaan jonkinlainen invertteri korkeammalle Hz-arvolle. Täytynee harkita pilvipoutien ratoksi.
Tilasin kalvon Raumalta.
Kukas Raumalla noita myy ?
XENONLED.com myy kokoa 200x100mm. On vähän kapeaa. Täytyy kysyä, kun saa puh yhteyden, että voiko kalvoa leikata ja liittää leveämmäksi, tai kaksi kalvoa vierekkäin yhteen. Hinta tuolle oli 15 €+3€ postimaksu.
Toinen toimittaja, jolta löytyy eri kokoisia levyjä ja invertterejä: glowhut.com
Onpas edukasta, jos 100mm riittää. Itse tilasin 110mm linssiputkelle A5-kokoisen jonka lyhempi sivu n. 15cm. Hintaa tuli invertterin kanssa posteineen 44 euroa: http://glowhut.com/a5-size-electroluminescent-sheet--back-light--panel--lam5.html
Nyt on nurkissa A4, A5 ja A6 kokoiset kalvot. Jännästi tuota härpäkettä vaan kertyy. :huh:
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 24.09.2010, 13:35:50
Onpas edukasta, jos 100mm riittää.
Ja ei ole kovin edukasta, jos tarvitaan 350mm leveyttä... :sad: (Voi vinkata, jos tähän kokoluokkaan löytyy edukasta mallia el-kalvosta jostakin päin Suomea, kiitos!)
Taivas-flätit saanevat siis riittää edelleenkin, sillä sellaisen saa ilmaiseksi siniseltä iltataivaalta hiukan auringonlaskun jälkeen.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 24.09.2010, 21:34:01
Ja ei ole kovin edukasta, jos tarvitaan 350mm leveyttä... :sad: (Voi vinkata, jos tähän kokoluokkaan löytyy edukasta mallia el-kalvosta jostakin päin Suomea, kiitos!)
Halpoja pieniä EL-kalvojahan voisi ostaa useamman ja laittaa näiden eteen esimerkiksi läpikuultavaa "maitolasia/-muovia". Veikkaan, että monta pientä EL-kalvoa tulee halvemmaksi kuin yksi iso.
Noinhan sen voisikin tehdä.... Alkaa ilta ja työviiikko olemaan niin lopuillaan, ettei ajatus enää juokse kovinkaan vikkelästi, joten tattista vaan laina-aivoista naavis! :grin:
Olihan tuosta muuntelusta maininta hieman aikaisemmin.
Tuossa "halvassa" kalvossa, jonka tilasin, on jo invertterikin mukana 15 € hinnassa. Yhdistetään 12 V akkuun tai -virtalähteeseen. Ainakin kalvoja voi pistää rinnakkain pitkin ja poikin.
Voisin ristiä "T-paidan korvikkeen" uudella nimellä: "Flattimaski", jos sopii. Kiitoksia Teille osallistumisesta.
Pitääkö kalvon väri olla valkoinen? Xenonled:in kalvo on väriltään ice-blue ja se on sinertävä.
Pitää olla valkoinen. Niiltä on nähtävästi loppunut väliaikaisesti valkoinen. Kun itse tilasin, niillä oli kahta väriä. Saa nähdä, mikä tulee.
Sain vihdoin yhteyden raumalaiseen toimittajaan.
He lupasivat tilata muutaman isommankin EL-kalvon (2-3 viikon toim aika) esim A4-kokoisia. Hinnasta eivät vielä osanneet sanoa varmaa, arvio 2-3 x pienen hinta. Valkeita tulee myös. Sain yhden valkean 200 x 100 mm kalvon ja siihen kuuluu tupakkapistokkeinen invertteri. Kokeilin valotusta havaintosuojan katto kiinni. AV-moodissa ilman muovilevyä 1/10s, maitomuovin kanssa 1/30s (yllätys, että lyhyempi) ja M-moodissa valotin 10 s, tuli aivan valkoinen, Iso 800 herkkyydellä. Havaintosuoja ei ollut pimeä.Kuvat ovat aivan tasasesti valaistua nurkkiin asti ( Fied Flattener mukana putkessa). Tuo pieni EL-kalvo riitti hyvin OR 102 putkelle. Kalvoja voi pistää vierekkäin ja limittäin. Myös leikata voi, mutta saumat pitää suojata pölyä ja likaa vastaan.
Löytyi tällainenkin toimittaja, johon voinee luottaa foorumin kokemuksien perusteella: :cheesy:
http://www.teleskop-express.de/shop/index.php?cat=c143_Astro-Imaging----Accessories--other.html&sort=&XTCsid=3m8f5m8nto7ajehf77blcvhvmcsb95fg&filter_id=36 (http://www.teleskop-express.de/shop/index.php?cat=c143_Astro-Imaging----Accessories--other.html&sort=&XTCsid=3m8f5m8nto7ajehf77blcvhvmcsb95fg&filter_id=36)
Vahinko vain, että ehdin jo tilata A3 kokoisen valopanelin tässä ketjussa esiintyneen brittifirman kautta:
http://www.posterpoweruk.co.uk/page7.htm (http://www.posterpoweruk.co.uk/page7.htm)
Asiakaspalvelu ei vain ole kovinkaan vikkelää tuolla Poster Power UK:ssa, joten kyselenkin nyt onko joku muu tilannut tuolta näitä EL-paneeleja viime aikoina? Tietäisi onko ko. putiikki vielä pystyssä ja toimiva vai menivätkö PayPal -rahat kankkulan kaivoon... :undecided: Kolme päivää tässä on odoteltu ja ensi viikolla teen PayPalille valituksen, jollei tuolta kuulu mitään (vai onko tässä kyse PayPal maksujen yleisestä viiveestä?)
Edit: Heräsivät koomasta, kun lähetin uuden tiedustelun/muistutuksen toiseen osoitteeseen, joka löytyi firman webbisivuilta (info@...). Eivät näemmä seuraa omaa sales@... osoitettaan kovinkaan tarkkaan (toisin kuin TS, josta saa vastaukset kyselyyn useimmiten tunneissa).
Itse tilasin (ennen kun tilasin newtonin) TS:stä tuollaisen EL- kalvon linssiputkelle. Se vaan että tuon putken käyttö on jäänyt vähälle juurikin tuon uuden newtonin takia - hoitelee enää suurimmaksi osaksi guidausta.
Nyt jälkiviisaana voin sanoa, että olisi kannattanut ostaa isompi kerralla. :grin:
Mistäs kaupasta tuota pleksiä kannattaisi pääkaupunkiseudulla etsiä? Taidan itsekin vähän edistää projektia.
Ainakin Etolan teollisuuspuolen myynnistä saa.
Myös ETRA:lta saa muoveja levytavarana (ainakin PE, teflon ja akryyli, joita olen tilannut/ostanut kilpailukykyiseen hintaan):
http://tuotteet.etra.fi/main.html?nodeUid=2226688&catalogUid=2224442&parents=|2226684&path=1 (http://tuotteet.etra.fi/main.html?nodeUid=2226688&catalogUid=2224442&parents=%7C2226684&path=1)
Sama paikkahan tuo on. Kävin Etran myymälässä ja siellä "miljoonalaatikko" oli täysi erilaisia jätepaloja. Niitä sai 8€/ kilo.
Herttoniemen putiikissako kävit?
Kehä 3 eteläpuolella, Tikkurilan kohdalla.
Väsäsin tommosen lootan 127:lle. Lampun ja putken välissä on valkoinen pleksi.
Passaa kattoo tekeekö mitään?.
Oma A3 EL-paneeli tuli myös briteistä ja eikös tuossa ollut jonkin sortin kuljetusvaurio paneelissa. Paneeli tuli kuplamuovipussiin ja parin ohuehkon aaltopahvilevyn väliin pakattuna. Samassa pussissa oli myös laitteen 220/50 VAC virtalähde (mittasin tuon ulostulon ilman paneelia). Ilmeisesti virtalähteen mutikka on painanut kuljetuksessa paneelia, koska nuo aaltopahvilevyt olivat vekillä/taittuneet keskeltä. Paneelissa näkyy pimentymä (kuva1) parissa-kolmessa kohtaa, joista ainakin suurin/tummin on selvästi kuljetusvaurion syytä (kuva2). Kysymys: kuinka tasaista valoa tuolta tulisi tulla? Ovatko nuo kaksi muuta himmeämpää tummentumaakin kuljetuksessa syntyneitä vai onko näiden paneelien valontasaisuus normaalistikin tätä luokkaa?
Kokeilin tuota EL-paneeliani 3mm valkoisen akryylilevyn kanssa ja ainakin suorassa kontaktissa (ilman välissä olevaa ilmatilaa) tummentumat näkyvät akryylilevyn läpi (kuva3). Jos ilmarakoa kasvattaa noin 30mm luokkaan, valontasaisuus on parempi eli ilmeisen hyvä (kuva4). Venytin tämän setupin kuvaa Photoshopissa levels/curves-säädöillä, enkä saanut enää tuota kuljetusvauriota näkyviin. Tämä kuva on seuraavassa viestissä.
Kertokaas mitä tässä tilanteessa kannattaa tehdä? Taidan lähettää kysemyksen tuonne firmaan (http://www.posterpoweruk.co.uk/page7.htm) tästä vaurioaiheesta. (Toisekseen minulle tullut kalvo ei ollut tuon sivun kuvan mukainen, kehyksellä varustettu malli. Olisikohan pitänyt olla, hmmmm :huh:) Kaikesta edellä mainitusta huolimatta tästäkin kalvosta saattaisi saada aikaan kelvollisen flättilaatikon, jos tuota rankasti venytettyä valokalvokuvaa katsoo.
PS. Reimalle. Epäilen, että loisteputki ei toimi riittävän tasaisena valolähteenä flättilaatikossasi, mutta voit ottaa tuosta kuvan ja venyttää sitä kuvankäsittelyohjelmassasi, jotta näet valojakauman boksin ulostuloaukossa. (Noista mallikuvista ei tätä näe.)
Venytetty flattimaskikuva tässä alla...
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 16.10.2010, 11:47:29
Taidan lähettää kysemyksen tuonne firmaan (http://www.posterpoweruk.co.uk/page7.htm) tästä vaurioaiheesta. (Toisekseen minulle tullut kalvo ei ollut tuon sivun kuvan mukainen, kehyksellä varustettu malli. Olisikohan pitänyt olla, hmmmm :huh:)
Sain kuljetusvauriokysymykseeni vastineen, jossa oli pahoittelut tapahtuneesta ja hiukan kettuilua (
...We did explain to you that the postage you chose had no insurance cover for loss or damage. The lightsheet left here in good working order...").
Ihmettelen vielä tuota mainintaa vakuuttamattomasta postista, koska mitään ennakkoselitystä en ole saanut eri kuljetustavoista tai niiden vaaroista. Päinvastoin tuolta tuli ennen toimitusta £15 lisämaksukehoitus, kun tiedustelin postimaksuja Suomeen ("
...please note that postage to Finland will be extra - airmail service with insurance will be an extra £15..."). Olin maksanut tuon 15 puntaa PayPalilla, jonka mukaan maksu oli mennyt perille normaalisti.
Sen verran ihme touhua tämä oli noilta PowerPosterin hemmoilta, että suosittelen kokemuksieni perusteella
olemaan tilaamatta tuolta mitään! :realmad:
Kaikesta huolimatta lopputulema oli, että saan nyt postissa uuden EL-kalvon tämän vioittuneen tilalle :smiley: (Ilman invertteriä tosin, mutta kaipa tuolla yhdellä invertterillä ohjaa kahtakin kalvoa, kun tämä A3 on hiukan nuuka mitoitukseltaan omalle putkelleni.)
Tässä kuva. Musta olisi välttävä. Jos viittit Timpe niin kokeile itse kanssa,sais varmuuden.
Tuosta kuvasta nyt ei voi sanoa mitään kun on kokonaan palanut puhki koko pallo. Varmuuden saa sillä että ottaa kuvan flättilaatikolla ja jakaa sen taivasflätillä.
Itsekin hain pari pleksinpalaa Etralta ja sain juuri sahattua osiin. Täytyy kaulus rakentaa varmaan telttapatjasta, ei taida tulla ihan yhtä hienoa kuin Tuomolla.
No pirskuta,käviskö toi kuva ?
Nyt näyttää tältä kun reippaasti venyttää. Eli ihan tasainen ei ole vielä. Se että haittaako se riippuukin sitten monesta jutusta.
Tässä on oma venytelmäni Reiman flättiboksista. Tässä ja omassani (!) on selvä kirkastuma kuva-alan keskellä, joka taitaa syntyä silloin kun valonlähde on kauempana tuosta pleksin pinnasta. Valo ikään kuin kertautuu tasopinnan keskelle, koska reunoille valoa tulee vain tietyltä suunnalta (ja toiselta puolelta tulee varjoa, muttei kuitenkaan yhtä valaistua pintaa). El-kalvon käyttämisessä olisi se idea, että kalvo olisi itsessään tasainen laakea valopinta, jossa tätä keskustan kirkastumista ei esiintyisi. Itselläni on epäilyksiä myös El-kalvon valopinnan tasaisuudesta, mutten tiedä kuinka paljon tästä on haittaa oikeassa tähtikuvauskäytössä. Joku voisi kommentoida tätä ja kertoa mikä olisi paras materiaali tuohon El-kalvon ja putken väliin. Omassa valkoisessa 400x400x3 mm akryylipalassani näkyy olevan epätasaisia tummentumia muovimassan keskellä, jotka näkyvät myöskin jos El-kalvon laittaa aivan akryyliin kiinni. Ei tämä ihan niin helppoa olekaan kuin luulin... :huh:
Käviskö sen akryylin tilalle esim: maitolasia luulisi olevan laadultaan tasaisempaa.
En arvannut että olisi näin tarkkaa hommaa. Mutta ei mitään yritetään onnistua.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 20.10.2010, 21:13:57
Valo ikään kuin kertautuu tasopinnan keskelle, koska reunoille valoa tulee vain tietyltä suunnalta (ja toiselta puolelta tulee varjoa, muttei kuitenkaan yhtä valaistua pintaa).
...
Joku voisi kommentoida tätä ja kertoa mikä olisi paras materiaali tuohon El-kalvon ja putken väliin.
Mitäs jos sen laatikon seiniksi laittaisi jos ei nyt peiliä niin vaikka alumiinifoliota, joka heijastaisi valoa sieltä varjon puoleltakin reunoille?
Jep, tuo kävi mielessä itsellänikin. Kirjas hopea tai valkoinen pinta auttanee asiaan. Alu-folion pitäisi olla tasaista, jottei tule kirkastumia ja lisäheijastumia keskialueelle, kun se heijastaa kuitenkin niin hyvin. Jatketaan kehittelyä ja kokeilua...
Kuvittelisin, että tuommoinen peilipinta on automaattisesti huono, sillä heijastus keskittyy aina jonnekin. Voisi kuvitella, että diffuusi pinnoitus (mattapinta) antaisi tasaisemman valaistuksen, sillä valo siroaa suunnilleen yhtä paljon joka suuntaan.
Flättilaatikon sisäpuolen pitää olla mattavalkoinen. Ja jos käyttää valkoista pleksiä diffuusorina edessä, niin sen pitäisi olla suurempi kuin objektiivin aukko. Syntyvän flättikuvan hyvyyttä arvioitaessa on ainoa oikea keino ottaa taivasflätti ja korjata se ko. flättilaatikon flätillä. Silmämääräinen arviointi yhdestä kuvasta ei riitä ainakaan fotometriaan, kauniisiin kuviin saattaa riittää.
arto
Lainaus käyttäjältä: pnuu - 21.10.2010, 10:51:51
Kuvittelisin, että tuommoinen peilipinta on automaattisesti huono, sillä heijastus keskittyy aina jonnekin. Voisi kuvitella, että diffuusi pinnoitus (mattapinta) antaisi tasaisemman valaistuksen, sillä valo siroaa suunnilleen yhtä paljon joka suuntaan.
Riippuu varmaan vähän miten ajattelee. Mun ajatus oli että silloin se pleksilevy ikäänkuin näkisi edessään äärettömän leveän EL-kalvon koska se peili peilaa kalvon sinne varjonkin puolelle. Silloin joko voi tulla tasaista jälkeä tai sitten ei tule.
Noista valkoisen pleksin laikuista vielä: onkohan pienistä tummentumista niinkään haittaa, kun putki on fokusoitu äärettömään ja tuollaisen flättimaskin kuva tulee kameraan melkoisen samentuneena (blurrattuna) kameran totaalisen "väärän" tarkennuksen vuoksi? Suuret epätasaisuudet valon kirkkaudessa näkynevät hyvin (kuten tuo keskuskirkastuma), mutta kuinka ne pienet (alle 5 mm) tahrat? Oma järkeilyni sanoo, että nuo häipyvät pois näkyvistä. Toisaalta olen kylläkin saanut venyteltyihin loppukuviini joskus jotain rasterikuviota, kun olen käyttänyt flat-kuvissa sideharsoa putken edessä... :undecided:
Ei pitäisi näkyä, mutta ei sitä koskaan tiedä. Myös flättien ottaminen on viheliäistä puuhaa. :grin: Rasterikuviossa on se huono puoli että se voi interferoida itsensä kanssa epätarkennuksesta huolimatta. Ilmiöstä löytää lisää googlettamalla "spurious resolution".
Flattiboxin testikuva löytyy täältä ladattavaksi ja venyteltäväksi Photarissa... (3190 kB, 3516 x 3456 px)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/IMG_5927_crop.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/IMG_5927_crop.jpg/full)
Kommentoikaa, miltä tuo näyttää, sillä en osaa itse suhteuttaa tuota kelvolliseen flättimaskiin. :undecided:
(Photarin nappulat kaakkoon vääntämällä kuvasta löytyy kahden EL-kalvon raja, näiden kahden erilainen värilämpötila ja muutama kennon pölypallo jne. mutta nuo ovat varsin "syvällä" kuvassa.) Kuvasin tuon Canon EOS 7D, EF16-35mm, F5.6, 1/4s, ISO 800 yhdistelmällä, joten objektiivin oman vinjetoinnin ei pitäisi näkyä kuvassa. Fokusoitu 28 cm:iin ja kuvausetäisyys oli noin 100cm. Projekti on vielä keskeneräinen, joten 300/1500mm Newtonin testikuvat ja rakennekuvat flättiboksista tulevat myöhemmin...
Hyvältä ja tasaiselta näyttää. Mitä Sinulla on EL-kalvon ja putken välissä. Onko akryylin lisäksi esim. monistuspaperia. Minkälaista valotusaikaa tuo sovitus antaa.
Viestin liitteenä on kuva flättiboksista ennen kansilevyn kiinnitystä laatikkoon. Merkitsin tuonne olennaiset mitat ja rakenteet, joten eiköhän kuva kerro loput tuosta :smiley:
Käytin siis valaistukseen kummatkin EL-kalvot (sen toisen sain reklamaatiokorvauksena myyjältä, kun ilmoitin ensimmäisen kuljetusvauriosta, ks. aiempi viestini) ja tein hiukan ylikokoisen flättilaatikon 300/1500mm putken ulkomittaan nähden (laatikon mitat 490x435x80mm). Laatikon korkeus määräytyi sen mukaan, että tuo EL-kalvojen välinen tumma sauma ei enää näkynyt testikuvia venyteltäessä. Tämän takia 70mm oli minimikorkeus ja lisäsin tuohon marginaalia +10mm. Akryylilevy on kolme milliä paksu ja hukkaa valoa melko paljon, varsinkin näin valolähteen loitonnuksella. Otin putken läpi testiflätit ja sain noissa 1/2s valotusajan ISO800:lla (tällöin histogrammikäyrän huippu osui histogrammin keskivaiheille eli lineaariselle osalle).
Ohessa testikuva putkesta kuvattuna: (3475 kB, 5184 x 3456 px)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/IMG_5976.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/IMG_5976.jpg/full)
Sama kuva venyteltynä ja foorumikokoon pienennettynä tässä viestin liitteenä.
PS. Tuo edellisen viestin kalvojen värilämpötilaero saattoi johtua muovisesta suojakalvosta, joka unohtui toisen kalvon eteen kuvaa otettaessa...
Kävin itsekin hakemassa etralta vähän pleksiä ja taiteilin vartissa kokoon flättiboksin joka on näppärämpi kuin mikään aikaisempi viritykseni.
(http://www.ursa.fi/~lkangas/kalusto/flattiboksi.jpg)
Pistin 3mm ja 2mm akryylilevyt A5 EL-kalvon eteen ja yhden 2mm levyn vielä kalvon taakse litistämään kalvon suoraksi kuin kinkun leivän välissä. Kätevintä on, että nuo levyt himmentävät kalvoa juuri sopivasti niin että voin ajaa invertteriä suoraan 12 voltilla, kun ennen olen antanut sille hakkurilla alennettua jännitettä himmentääkseni valoa.
Nyt kun valotusajatkin on muistissa, alkaa olla vähitellen riittävän helppoa tuo flättien otto. Tötterö putken päähän, piuha kiinni ja parin napin painallus koneesta, niin tulee 50kpl jokaisella filtterillä kuin itsestään.
Alkaapas tuo putki näyttää aika tuunatulta, ei sitä aina pimeässä huomaa millaisia virityksiä on tullut tehtyä. :huh:
Lauri, nyt kun on valmis Flattimaski, niin on todella helppo ottaa uudet flatit heti kuvauksen jälkeen. Itse tein uudet Iso100:lla ja niiden valotusajaksi tuli 1s per ruutu.
Muistui mieleen hiukan myöhässä, mutta tässä on flättiboksini (ja DeepSky Stackerin) tuottama 35 kuvan master-flat, kun se on mankeloitu parin PhotoShop levels-säädön läpi.
Boksi näyttää (?) toimivan hyvin käytännössäkin, sillä tuo on kuvattu kamera putken pituussuuntaan asemoituna (=offset-säätö ei näytä olevan olevan ihan kohdallaan näiden viimeisten OAG/RCC1 -kokeilujeni jälkeen :wink:)
Käytiin vaimon kanssa Tampereella PK-taidelasikaupassa ja valikoimaa katsellessani tajusin tilaisuuteni tulleen... ostin sieltä 25x25cm palasen 3mm paksuista valkeaa opaalilasia. Hintaa tuolle palaselle tuli jotain 8e jos muistan oikein. Tuosta olisi nyt tarkoitus alkaa kehitellä tasoituskuvaboksia. Nykyisellään kunnon tasoituskuvat jää liian usein ottamatta kameran kääntelyn yms vuoksi...
Tässäpä oma flättisetuppi työn touhussa. Naapurit ovat varmaan sitä mieltä, että tuo huijari kuvaa ne avaruuskuvansa suoraan netistä :grin: Mutta siis vanha 15" näyttö heilahtaa partsin ovesta suoraan C8:n nokkaan ja siinä se.
Oma flättisysteemi perustuu 2 valkoiseen 2.8mm paksuun akryylilevyyn (35cm x 35cm) ja kuuteen 12v led-valaisinlistaan. joka listassa on 12kpl valkoista valoa tuottavaa lediä , ainakin visuaalisesti katsottuna valo näyttää valkoiselta - joitain sävyeroja on muutamassa listassa.
Ledlistat on "ommeltu" nippusiteillä 20mm styrokslevyyn 20x100mm raakalaudasta on tehty styroksille kehys ja taustana on hieman tummunutta 5mm vaneria.
Ledivalojen edessä - noin 3cm päässä on ensimmäinen akryylilevy tasoittamassa ledien valoa . Valolaatikko on noin 50cm päässä putken suulta, ja putkensuulla on toinen akryylilevy edelleen tasoittamassa valoa. Flättien valotusaika ISO 800 herkkyydellä on 1/120sek.
Tuohan on hyvä systeemi, jos vain saa valon tasaiseksi koko alalla. Minä yritin noin vuosi sitten myös 12V ledeillä, mutta en onnistunut. Ehkä tuo Sinun käyttämä "pitkä laatikko" tasaa ledien valoa paremmin.
Hola!
Tein tuossa oman flattilaatikon kylmälaukusta, 3x spottiledi (6000K) ja maitopleksistä. Pihalla on pilvistä joten ei pääse testaamaan oikeisiin tähtikuviin. Mitenkä venytetään tuota flattia, että näkee kyseisen laitoksen toimivuuden?
Lainaus käyttäjältä: Jussi Koponen - 14.02.2011, 20:56:10
Mitenkä venytetään tuota flattia, että näkee kyseisen laitoksen toimivuuden?
Esim: Photoshopissa autolevels.
Oikean toimivuuden näkee sitten kuvia oikeasti kalibroidessa.
Avasin Deepskystackerin tekemän Masterflatin (16bit Tiff) Photoshopissa, konvertoin jpg muotoon. Kahden kuvan ero on melkoinen, onko tuo normaalia?
Jälkimmäinen näyttää oikealta.
Oliko erona siis että ensimmäinen on venyttämätön ?
Lainaus käyttäjältä: einari - 15.02.2011, 20:08:29
Jälkimmäinen näyttää oikealta.
Oliko erona siis että ensimmäinen on venyttämätön ?
Tuo Photoshopissa oleva on siis venytetty Levelsillä ja tuo jälkimmäinen on vain tallennettu jpg:nä.
Miten kuva on venytetty fotarissa? Auto-levelsillä vai käsin?
Lainaus käyttäjältä: pnuu - 15.02.2011, 20:56:22
Miten kuva on venytetty fotarissa? Auto-levelsillä vai käsin?
Jos autolevelsillä meinaat siinä Levels valikossa auto-namikkaa, niin sitä käytin.
Aika jännä, kirjoitin alkuperäiseen viestiin tuon levels homman, mutta se on sitten pyyhkiytynyt pois.
Kyllähän siinä ihan sama kuva näyttää olevan, toisessa vain sävyjen määrä on tippunut paristasadasta kolmeen.
Nyt näyttää siltä, että tässä ketjussa esittelemäni ratkaisu (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7082.msg65195#msg65195) (2x El-kalvo per 1x invertteri) ei kestä kumminkaan kuormaa sillä tavoin kuin pitäisi. Ts. pidempään käytössä ollessaan tuo invertteri alkaa katkomaan valoa on/off tyyliin ilmeisesti jonkin ylikuormasuojauksen takia, joten päädyin katselemaan valaistusta LED-nauhoista tehtynä. Kysymys: olisiko tällainen (http://www.ledtek.fi/Verkkokauppa/epoksipintainen-nauha-valkea-pohja-5500-kylm-valkoinen-p-94.html) tai tällainen (http://www.ledtek.fi/Verkkokauppa/epoksipintainen-nauha-valkea-pohja-4200-puhdas-valkoinen-p-109.html) LED-nauha sopiva tuote valolähteeksi, kun sitä survoo boksin sisälle useamman metrin verran? Jalustan 12V virtalähteessä on potkua 96W verran, joten homma ei jää siitä kiinni. Valaistava pinta-ala on noin 40x40cm ja sen edessä on valkoinen akryylikalvo diffusoimassa valoa putken suuntaan. Ainakin Ransu on tehnyt vastaavan (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8583.msg77905#msg77905) LED-valolaatikon, joten tuollaisen toimivuus kiinnostaisi. Kommentteja?
onkos invertterisi mitoitettu alunperin yhdelle vai kahdelle kalvolle ?
tutkimatta en osaa 100% varmaksi sanoa, miten EL-kalvon pinta-ala ja siihen tiettyyn kirkkauteen vaadittava sähköteho suhteutuu. Itselläni on esim rakenteluperojektissa menossa (Glowhut -tuotteilla) A5 boksin teko, sekä isomman flätin rakentelu. Pinta-ala erot noilla kalvoilla on nelinkertaiset. Kasvaako vaadittava teho vastaavassa suhteessa, siitä kiinnostaisi saada itsekin tarkempaa tietoa....
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 06.11.2011, 16:19:26
Ainakin Ransu on tehnyt vastaavan (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8583.msg77905#msg77905) LED-valolaatikon, joten tuollaisen toimivuus kiinnostaisi. Kommentteja?
Tuo minun rakentelema laatikko on toiminut ihan hyvin, niissä vähissä kuvissa mitä on päässyt ottamaan en ole havainnut mitään ongelmia.
Laitoin sinne 4 kpl puolen metrin lediletkoja, vähempikin olisi riittänyt. Otan flatit ISO100:lla, valotusaikaa putkesta riippuen n. 1/40-1/60s.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 06.11.2011, 16:59:05
onkos invertterisi mitoitettu alunperin yhdelle vai kahdelle kalvolle ?
Invertteri on yhden kalvon kapine (A3-kokoisille); sain itselleni toisen A3 kalvon ilmaiseksi valitettuani valmistajalle kuljetusvauriota ja kytkin nuo rinnakkain invertterin perään. Ei siis mikään ihme jolleivat kestä käyttöä... Minusta tuollaisen El-kalvon valo on kuitenkin melko himmeä diffuusorin kanssa, joten kirkkaampi valolähde olisi hyväksi. Toinen vaihtoehto olisi ohentaa tuota diffuusorilevyä (nyt 3mm akryylilevy), mutta se paistaa sitten lävitseen valaistuksen epätasaisuudet kuten ne El-kalvon kuprutummentumat.
Lainaus käyttäjältä: Ransu - 06.11.2011, 17:26:20
Tuo minun rakentelema laatikko on toiminut ihan hyvin, niissä vähissä kuvissa mitä on päässyt ottamaan en ole havainnut mitään ongelmia.
Laitoin sinne 4 kpl puolen metrin lediletkoja, vähempikin olisi riittänyt. Otan flatit ISO100:lla, valotusaikaa putkesta riippuen n. 1/40-1/60s.
Hyvä tietää, kiitos. Ajattelin tilata omaan projektiini tuon rullan verran eli 5m pituudelta ledejä. Näillä tulisi sellainen 5 x 5 cm rasterilla oleva LED-kenttä koko laatikon alalle ja vielä seiniinkin sivuttain. Nykyiset valotusajat ovat olleet useita sekunteja CCD-kameralla (LRGB suotimilla) ja olen lukenut jostain, että flättien ADU lukemien tulisi olla KAF-8300:lla jossakin 30000...35000 tienoilla. Tähän on vaadittu esim. 8s valotusta B-kanavaan :shocked:
Lyhyesti tästäkin projektista...
Tuollainen LED-ketju taitaa olla ihan passeli valolähde sopivalla etäisyydellä sijaitsevan diffuusorin kera. Laitan foorumile näkyviin lähikuvan tuosta tilaamastani LED-ketjusta valaistuna ja toisen kuvan flat-boxini venytetystä valojakautumasta vanhalla diffuusorilla. Tuossa on vielä liikaa kirkkauseroja kuva-alalla, mutta yksittäisiä LED-pisteitä ei enää näy missään. Tuollainen diffuusorilevyn reunatummentuma saattaa syntyä LED-ketjussa syntyvistä jännitehäviöistä, joten pitänee tutkia yksittäisten ketjunpätkien saamaa syöttöjännitettä vielä lisää. Nyt nuo pätkät ovat sarjassa keskenään... (Flattiboksin uusi diffuusorilevy (20% opaali/akryylilevy) on tilauksessa ja tulee ensi viikolla.)
Edelleen päivitystä projektiin... Tuosta LED-ketjusta löytyi noin 0,5V suuruinen jännitehäviö, kun mittasin 12V syöttöjännitettä sen eri päistä. Toisin sanoen LED:it loistivat kirkkaammin (suuremmalla jännitteellä) ketjun alussa ja himmenivät (jännitteen pienentyessä) ketjun toiseen päähän mentäessä. Silmille tämä himmeneminen oli näkymätöntä, mutta flat-kuvia venytellessä tämän ilmiön sai hyvin esiin (flättiboksissa LED-nauha teki S:n muotoista kiekuraa edestakaisin). Ratkaisin ongelman lisäämällä 12V syöttöjohtoja eri puolille LED-kenttää, jolloin sain LED-ketjulle tasaisen syöttöjännitteen riippumatta mittauspisteen etäisyydestä +12V syötöstä. Tämä jännitehäviö kannattaa mitata (ja korjata), jos käytät LED-nauhaa flat-boxin valaisuun tavalla tai toisella.
Laitan foorumilla on näkyviin taas yhden välivaiheen, jossa näkyy kuvat flat-boxin kaukoputken lähtöaukosta (ensin normaalivalotus ja sitten raskaasti levels-venytetty kuva samasta kohtaa, kunnes DSLR:n "kohinaraidat" tulivat näkyviin). Boksissani on vielä hitusen lisäviritettävää, jotta saan vasemman reunan lievän tummentuman kuntoon (=valolevy pitää keskittää kaukoputken lähtöaukon keskelle), mutta teen tuon samalla kun saan uuden 23% läpäisevän akryylilevyn ETRA:lta tilauksesta (tuo halkeama on vaihdon syynä). Tässä vaiheessa sain säädettyä nuo ylä/alareunan päätytummentumat riittävän vähäisiksi (ketjun sijoitusta muuttamalla) :smiley:
Flättiboksin rakentelusta/parantelusta on taas tullut kokemusta yllin kyllin, joten pari riviä tännekin lienee paikallaan.
1.)Tuollainen LED-ketju on sikäli hyvä valolähde CCD-kameran kennoa ajatellen, että LED:ien valospektri on jatkuva/laaja-alainen ja tämän takia kameran RGB-suotimille saa lähes lineaarisen valaistuksen riippumatta suotimesta. Aiemmin käytössäni olleella El-kalvolla valon määrä vaihteli selvästi sen aallonpituuden mukaan. Toisin sanoen B ja R suotimet tarvitsivat liki kaksinkertaisen valotuksen verrattuna G kanavan valotukseen (puhumattakaan Ha kanavasta!).
2.) Tuo aiemmin käyttämäni akryylilevy olikin normaali valkoinen 3mm:n akryylilevy ja sen tilalle hankittu valkea levy oli 23% läpäisyllä selvästi aiempaa levyä kirkkaampi. Tästä seuraa pari asiaa: joudun käytännössä himmentämään LED-ketjun valoa tiputtamalla sille tuotavaa 12 VDC jännitettä (tai vähentämällä LED:ien määrää, ei hyvä). Kokeilin valon himmentämiseksi kalustaa ensin nämä kaksi akryylilevyä eri tavoilla päällekkäin ja tästä tuli aina valon tasaisuuden kanssa ongelmia (pari ekaa kuvaa foorumilla kertovat tilanteen, kun akryylilevyt ovat valolähdettä pienemmät pinta-alaltaan). Kirkkaalle, paljon LED:ejä sisältävälle LED-ketjulle kannattaisi siis ostaa suosiolla tuota tavallista valkeaa akryylilevyä tai rakentaa flat-laatikosta mitoiltaan reilusti nykyistä 50x50+15cm kokoa suurempi/syvempi laatikko (tässä on kyseessä 300mm Newton-putki).
Niin tai näin, sain loppujen lopuksi kasattua toimivan valaistusyhdistelmän samaan vanhaan flat-laatikon mekaniikkaan. Tässä on nyt tuo 23%:n opaali akryylilevy yksinään käytössä ja valolähteenä toimiva LED-kenttä on noin 12 cm etäisyydellä tästä levystä. Tässa ratkaisussa joudun vielä himmentämään LED-ketjuani tiputtamalla sen jännitettä... vai pitäsiköhän myös sutaista valkeaa maalia LED-ketjun päälle, hmmm??? Käsittääkseni CCD-kameran flat-laatikon tulisi olla sellainen, että se antaisi noin 1-2 sekunnin valotusajan kameralle, koska CCD-kameran mekaaninen suljin saattaa aiheuttaa ongelmia liian lyhyillä valotusajoilla. Hain verkosta tätä ilmiötä ja löysin aussi-ketjun (http://www.iceinspace.com.au/forum/archive/index.php/t-80648.html), jossa mainittiin flättiruutujen ylikorjaus liian kirkkaan flat-boksin takia. Olen itse pyrkinyt noin 30000 ADU:n valotukseen aiemmissa flat-ruuduissani, joten saa nähdä kuinka tämän uuden boksin valotusaikojen kanssa nyt käy kun valo on aiempaa selvästi kirkkaampi. Vanhalla kalvolla valotusaikaa tarvittin n. 6...10s (Ha:lla 30s). Onko jollakulla kokemuksia näistä mainitsemistani seikoista?
Ulkomaisilta foorumeilta tuppaa aina löytymään kaikenlaisia kaheleita ratkaisuja ongelmiin. Liian lyhyiden flättivalotusten kanssahan pitäisi kalibrointiin tulla sellaisia perinteisiä sulkimesta aiheutuvaa gradienttia sulkimen kulkusuuntaa vasten kohtisuorassa suunnassa, eikä suinkaan mitään nurkkien ylikorjaantumista. Lyön vetoa että noiden aussien tapauksessa on vaan bias-taso korjattu väärin, mikä on yli/alikorjautuvuudelle yleisin selitys.
Jos liian lyhyt valotusaika alkaa aiheuttaa ongelmia niin sitten vain himmentämään valoa jollakin. Mikäli ongelmia esiintyy niin pistä ihmeessä flättiruudut esille, tuollaisiin esimerkkikuviin ei liian usein törmää. Itse en ole päässyt valotusajoista vielä murehtimaan kun olen kuvannut vain nopeasulkimisilla järkkäreillä ja sitten noilla sonyn ei-fullframe-kennoilla joita voi lueskella mitä vauhtia lystää. Nykyisellä setupilla menee RGB-filsuilla alle 0.1 sekuntia ja sellaiset 1.5 s kapeakaistoilla.
Hei,
Toissayönä pamahti A2 kokoisen EL-panelin invertteri. Nyt pitäisi sitten saada uusi tilalle. Invertterin tietotarra on liuennut jonnekkin mutta
eiköhän nämä EL jutut ole aika samankaltaisia keskenään... luulisin.
Olisiko kellään tietoa, mistä tuollaisen saisi nopsaan?
J-P
Lainaus käyttäjältä: J-P - 25.11.2011, 10:30:36
Hei,
Toissayönä pamahti A2 kokoisen EL-panelin invertteri. Nyt pitäisi sitten saada uusi tilalle. Invertterin tietotarra on liuennut jonnekkin mutta
eiköhän nämä EL jutut ole aika samankaltaisia keskenään... luulisin.
Olisiko kellään tietoa, mistä tuollaisen saisi nopsaan?
J-P
Kuinka nopeasti on "nopeasti" ? Itse tilasin GlowHut kautta invertterit ja EL-kalvon.
EDIT: jos kiire ja Suomesta pitää nopeaan löytyä, lähtisin itse etsimään valomainostauluja valmistavista / myyvistä yrityksistä.
Lainaus käyttäjältä: J-P - 25.11.2011, 10:30:36
Toissayönä pamahti A2 kokoisen EL-panelin invertteri. Nyt pitäisi sitten saada uusi tilalle. Invertterin tietotarra on liuennut jonnekkin mutta
eiköhän nämä EL jutut ole aika samankaltaisia keskenään... luulisin.
Noissa inverttereissä taitaa olla eri luokkia tehokestoltaan, sillä oman laitteen kotelossa on tarramerkintä "A3" ja se ei suostunut syöttämään virtaa kahteen A3 EL-kalvoon yhtä aikaa (laite alkaa pätkimään valoa/virtaa lämmetessään). Mittailin tavallisella yleismittarilla tuon ulostuloa ja sieltä löytyy AC-alueella n. 33 VAC jännite. Tavallinen yleismittari ei tietystikään kerro minkä muotoista signaalia se jännite on (hakkuria vai siniaaltoa?), joten saamani mittausarvo on varmaan pielessä. Täällä (http://www.nerdkits.com/videos/backlight/) kerrotaan EL-kalvojen syövän normaalisti
"about 100 volts AC at around 150 Hz", mikä kertoo ettei tuota saa korvattua millään kikkakakkosella, vaan tilalle tarvitaan jokin 150Hz syöttävä laite. :undecided:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 25.11.2011, 20:13:59
Noissa inverttereissä taitaa olla eri luokkia tehokestoltaan, sillä oman laitteen kotelossa on tarramerkintä "A3" ja se ei suostunut syöttämään virtaa kahteen A3 EL-kalvoon yhtä aikaa (laite alkaa pätkimään valoa/virtaa lämmetessään). Mittailin tavallisella yleismittarilla tuon ulostuloa ja sieltä löytyy AC-alueella n. 33 VAC jännite. Tavallinen yleismittari ei tietystikään kerro minkä muotoista signaalia se jännite on (hakkuria vai siniaaltoa?), joten saamani mittausarvo on varmaan pielessä. Täällä (http://www.nerdkits.com/videos/backlight/) kerrotaan EL-kalvojen syövän normaalisti "about 100 volts AC at around 150 Hz", mikä kertoo ettei tuota saa korvattua millään kikkakakkosella, vaan tilalle tarvitaan jokin 150Hz syöttävä laite. :undecided:
Nuo EL-hakkurit vaativat yleensä oikeahkon suuruisen virran stabiloituakseen, eli avoimen piirin kohdalla jännite ja taajuus voivat mittautua ihan miksi sattuu. EL kalvon virrankulutuksen pitäisi mennä suht suoraan pinta-alan funktiona samanlaisten kalvojen kesken, joten ei ihme ettet saanut syötettyä riittävästi virtaa kahdelle kalvolle virtalähteestä joka oli suunniteltu puolella siitä pinta-alasta.
-A
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 23.11.2011, 19:48:41
1.)Tuollainen LED-ketju on sikäli hyvä valolähde CCD-kameran kennoa ajatellen, että LED:ien valospektri on jatkuva/laaja-alainen ja tämän takia kameran RGB-suotimille saa lähes lineaarisen valaistuksen riippumatta suotimesta. Aiemmin käytössäni olleella El-kalvolla valon määrä vaihteli selvästi sen aallonpituuden mukaan.
Olen vähän kahden vaiheilla rakentaako uusi flattimaski itse vai onko parempi ostaa suosiolla jokin valmis laite. Se mikä näissä oma rakennelmissa epäilyttää ehkä eniten (varsinkin led valoissa) on niiden soveltuvuus kapeakaista suotimille. Timpe kirjoitteli että led valojen valospektri on laaja-alainen, mutta ainakin joissain opuksissa sanotaan asian olevan toisinpäin eli että ledien spektri olisi hyvin kapea ja ainostaan yhdistelemällä eri ledejä saataisiin spektri laajaksi. Myös EL kalvoissa näyttäisi olevan melkoisen suuria eroja eri valmistajien kesken.
Olisiko jollain tietoa, mikä näiden eri valolähteiden valinnassa on oleellista ja mikä ei ?
Olen ollut tuota "LEDit = laajakaistaisia" -mieltä lähinnä siksi, että valosaaste-keskustelussa on oltu tätä mieltä. Sieltä saadun tiedon mukaan Natrium-lampun valolla on kapea spektri ja LED-katuvaloilla niin laaja, ettei tuota saa suodatettua pois kuvaussuotimilla (oli muistaakseni mm. J-P:n mielipide asiasta).
Toinen yhtä lailla "mutu"-juttu LED-ketjun laajakaistaisuudesta on oma epämääräinen kokemukseni EL-kalvon käytöstä Ha-suotimen flättejä kuvatessa. EL-kalvolla entisen flat-boksini Astrodon Ha-flatteja piti valottaa QSI 583ws:llä noin 60 sekuntia (RGB-kanavissa aika oli muutamia sekunteja 0,5s - 5s). Nyt LED-valaistuksella Ha:ta pitää valottaa 5s (1x1 bin) ja LRGB-kanavia sekunnin kymmenyksen luokkaa (RGB 0,07s - 0,15s (2x2 bin) ja L 0,07s (1x1 bin)). Ei taida löytyä viisastenkiveä tuostakaan, mutta valon kokonaismäärä on ainakin lisääntynyt LED-ketjulla valaistessa, kun LED:ejä on satoja :grin:
Noh, tuossa alla on vielä EOS 7D:n kuvia histogrammeineen sekä EL-kalvolla että LED-ketjulla valaistusta akryylilevystä (sama levy kummassakin). Noista voi tutkia valojen histogrammi-käyttäytymistä PhotoShopissa.
Näyttäisi Ha ja rgb kanavien välinen valostussuhde olevan aikalailla samanlainen sekä EL-kalvolla että led valojen kanssa. Ledien suurempi valovoima taas selittänee valotusajan lyhenemisen.
Ohessa pari suoraa lainausta, toinen on Wikipediasta ja toinen Gerd Neumann EL kalvon ominaisuuksista.
"Yksittäisen Ledin emittoiman valon spektri on yleensä varsin kapea eli säteily on lähes monokromaattista, mutta useita ledejä voidaan pakata samaan koteloon yhdistelmävärien saamiseksi".
"Most panels from other suppliers seem to be white to the human eye but the light is in fact made of discrete emission lines. Due to this the flat field EL panels from most other suppliers are not suitable for narrowband emission line filters. Here at Astronomik we have tested the products of all EL sheet manufacturers worldwide and selected these particular EL foils for our Aurora Flatfield Panels because they are the best for astronomical applications. The spectrum of the Aurora Flatfield Panels is not made of some emission lines (like most panels are) instead the EL material used in the Aurora Flatfield Panel has a very broad, continuous emission across the whole spectrum. This fact is what makes our Aurora Flatfield Panels great for narrowband emission line filters"
Lainaus käyttäjältä: Jyrki - 14.12.2011, 22:07:18
"Yksittäisen Ledin emittoiman valon spektri on yleensä varsin kapea eli säteily on lähes monokromaattista, mutta useita ledejä voidaan pakata samaan koteloon yhdistelmävärien saamiseksi".
Tuo on tilanne RGB-ledien kanssa, mutta suurin osa valkoisista ledeistä on ihan oikeasti laajakaistaisia. Niissä on sininen pumppuledi joka on valettu fosforisoivaan aineeseen (kuten, no, fosforiin) joka absorboi osan sinisestä säteilystä ja emittoi sitten uudestaan jatkuvahkolla spektrillä.
Tyypillinen valkoisen ledin spektri: http://en.wikipedia.org/wiki/File:White_LED.png
Tässä ylinnä 20 halogeenin jatkuva spektri ja alinna on led fikkarin spektri - kotitekosella "spektrogrfilla".
Kiitoksia hyvistä tietoiskuista.
Led näyttäisi olevan hyvä valonlähde, joskin aika kirkas se on ja vaatisi todennäköisesti jonkinlaisen (elektronisen) himmentimen. Olen kyllästynyt näihin paperiarkkiviritelmiin lrgb ja kapeakaista suotimien välillä. CCDAutopilot:ssa on aika hyvä toiminto, joka laskee suoraan oikean valotusajan kun valitsee halutun ADU lukeman. Jos antaa automatiikan hoitaa homman niin erot eri suotimien välillä ovat n. 2 - 70 s eli turhan pitkäksi kasvaa kapeakaista suotimille vaadittu valotusaika.
EL kalvo voisi olla myös hyvä vaihtoehto ja erot niiden välillä saattavat olla enemmänkin mainosmiesten juttuja kuin käytännössä vaikuttavia. Toisaalta himmennin olisi niissäkin paikallaan jos haluaa välttyä turhalta sähläilyltä.
Himmensin omaa LED-ketjuani kytkemällä sarjaan sen kanssa neljä tehodiodia (4 x 0,75v = 3v) ja vielä 12 ohmin 5W tehovastuksen (tuohon taisi jäädä reilu voltti), joten ajan nyt LED-ketjua noin +8V jännitteellä kun syöttö on +12.3V. Tuon LED-kentän edessä on se 23% läpäisevä opaaliakryylilevy, joka on noin 14cm etäisyydellä LED-tasosta. Lopuksi näiden välissä on vielä rimojen väliin pingotettu valoa läpäisevä "voipaperi", joka on noin 3cm korkeudella tuosta LED-ketjusta. Jos tuo paperi on liian lähellä akryyli-levyä, se alkaa varjostamaan reunoja. Tuolla korkeudella se tasoittaa mukavasti yksittäisten LED:ien valoja ja saa aikaan tasaisemman yleisvalolähteen boksille.
Oheinen liitekuva selventänee asiaa, vaikka tuosta puuttuvat LED-ketjun päistä sinne myöhemmin asennetut "poikittaiset" LED-ketjun pätkät (piirsin nuo valkealla viivalla tuohon kuvaani). Ilman näitä pääty-LED:ejä boksini vinjetoi noilta sivuilta hiukan. Yleisohjeena voisi antaa vielä vinkin, että tuo 40x40cm boksini on hiukan liian pieni 30cm putkelle. Valolähteen tulisi olla selvästi ylikokoinen suhteessa apertuuriin, jota sillä valaistaan (jotta valoa tulee valaistavalle aukolle myös selvästi sivulta käsin). Samoin LED-ketjulle tulevan sähkönsyötön tulee muodostaa sellainen matriisi/ristikko koko LED-alueen päälle, jotta yksittäisten LED:ien saama syöttöjännite ei olisi kovin erilainen eri puolilla LED-kenttää (jo 0,3V näkyy valaistuksen kirkkausvaihteluna ketjun päiden välillä, jos sähkö tuodaan vain toiseen päähän ketjua). "Riittävän" tasaisen valon saaminen tuollaisesta ratkaisusta ei siis ole ihan ongelmatonta... :wink:
Miten tasaista valoa antaisi LED näyttö, vaikkapa opaalilasin kanssa? Noitahan sekä irrallisina että erilaisissa tasku tai kämmenkoneissa.
jk
Rakentelin iltapuhteina yksinkertaisen flättiboksin pahvilaatikosta, pöytälampusta ja kolmesta paperiarkista joiden takoitus oli lähinnä diffuusoida valoa tasaisemmaksi. Liitteenä venytelty raakaflätti ja esimerkkikuva siitä miten tuo poisti värivirheen kalansilmänkuvasta. Ei tuo tuommoisenaan vielä kelpaa muuten kuin testailuun, joten tilasin valkoista plexiä joista olisi tarkoituksena rakennella parempi flättiboksi.
Minua on kovasti vaivannut se että tuommoista alueellista värivirhettä ei pysty valokuvista oikein millään poistamaan, AFAIK DxO Optics Capture One taitaa olla ainoa raakakonvertteri josta ko. korjaus löytyy - Raw Therapeessa korjaushan tulee lähinnä flat field correction -työkalun päällisinä. Muuten, suoraan kamerassa voi pinota flättejä käyttämällä kameran multiple exposure -toimintoa, esimerkiksi D200:lla voi pinota yhteensä kymmenen kuvaa yhteen NEF-raakakuvaan, tästä on hyötyä sikäli että Raw Therapee osaa käyttää vain yhtä flättiä per kuva.
Voisiko joku kertoa miksi flattivalon pitää olla niin tappavan tasainen? Luulisi, että koska suht tasainen valonlähde on niin lähellä ja objektiivi tarkennettu äärettömään kennolle siroaa täydellisesti blurrautunut valo?
Flat kuvien tarkoitus on korjata optiikan (esim. vinjetointi) sekä lian (pölypallerot yms.) aiheuttamia virheitä kuvassa. Tasaisuus takaa onnistumisen, itse en osaa selittää asiaa kunnolla mutta Kankaan Lauri on tehnyt sen jo aiemmin http://www.ursa.fi/~lkangas/dslr-ohje/
Tuolta selviää kuvien kalibroinnin perusteet aika tyhjentävästi, otsikossa puhutaan canonin kameroista mutta samat asiat pätevät kaikilla kuvaussysteemeillä.
Tein kalansilmälle uuden flättiboksin:
(http://i.imgur.com/Q7wZf.png)
Pleksin pitää kaareutua, muuten se ei kata koko kuvaa. Pleksin kameralle tuleva puoli pitää hioa mataksi, koska sieltä heijastuu muuten kameran kuvajainen. Takaa tuleva valo pitää blokata täysin, siitä mustat seinämät.
Tuossa vielä tulos, jos yrittää tasaisella, kiiltävällä pleksillä:
(http://i.imgur.com/bZ4hq.jpg)
Alla vielä tuon boksin tuotos, histogrammia venytetty:
(http://i.imgur.com/yaHdl.jpg)
Lainaus käyttäjältä: jaffons - 15.06.2012, 14:31:31
Voisiko joku kertoa miksi flattivalon pitää olla niin tappavan tasainen? Luulisi, että koska suht tasainen valonlähde on niin lähellä ja objektiivi tarkennettu äärettömään kennolle siroaa täydellisesti blurrautunut valo?
Laurin (erittäin kattava +) artikkeli ei mielestäni vastannut kysymykseeni.
Rakentelin sitten boksin. Tuossa on nyt vain yksi diffraktoiva valkoinen muovi noin 2-15cm etäisyydellä linssin etupinnasta riippuen onko huurresuoja venytetty eteen. Pitää vielä kokeilla laitteen toimivuus. Muilla tuntuisi olevan useampia diffraktoreita.
(http://farm8.staticflickr.com/7123/7544133830_994d164367_z.jpg) (http://www.flickr.com/photos/65812504@N07/7544133830/)
Flat box (http://www.flickr.com/photos/65812504@N07/7544133830/) by jaffons (http://www.flickr.com/people/65812504@N07/), on Flickr
Lainaus käyttäjältä: jaffons - 15.06.2012, 14:31:31
Voisiko joku kertoa miksi flattivalon pitää olla niin tappavan tasainen? Luulisi, että koska suht tasainen valonlähde on niin lähellä ja objektiivi tarkennettu äärettömään kennolle siroaa täydellisesti blurrautunut valo?
Kun flättimaskia aletaan tuoda tarkennusetäisyydeltä (ääretön) lähemmäs kameraa, se epätarkentuu hiljalleen kunnes etulinssissä kiinni ollessaan se on jo ihan kohtuullisen blurrautunut, muttei välttämättä täysin tasaisesti. Täydellisyyteen pyrkivän pitäisi varmaan tuoda maski linssin sisään kiinni kennoon, tai jotain.
Aika hyviä flättikorjauksia saa kyllä aikaan t-paita + taskulamppu -yhdistelmällä, mutta jos valo ei ole tasainen niin aina sinne jotain gradienttia jää sitten kun aletaan raivolla pinota ja venytellä viimeisiä bittejä esiin.
Lainaus käyttäjältä: jaffons - 10.07.2012, 20:45:27
Pitää vielä kokeilla laitteen toimivuus. Muilla tuntuisi olevan useampia diffraktoreita.
Sain omasta (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7082.msg86880#msg86880) valolaatikostani esiin laatikon tummemmat reunat niissä kohdissa, missä nuo led-ketjut olivat poikittain laatikon sivuun nähden. (Valo oli tasainen sillä sivulla, jossa led-ketju kulki laatikon reunan suuntaisesti.) Tämä valojakautuman epätasaisuus korjautui vasta kun lisäsin yhdet led-ketjut kumpaakin päätysivuun kulkemaan laatikon reunan suuntaisesti. Kuten Lauri sanoi niin se on todella pienestä kiinni:
"...jos valo ei ole tasainen niin aina sinne jotain gradienttia jää sitten kun aletaan raivolla pinota ja venytellä viimeisiä bittejä esiin..."Kokeile lisätä ensiavuksi paperiarkki tuohon väliin, jos tulee ongelmia. (Arvelen, että flat-kuvaasi tulee neliapila valojakautumaan tuolla valolähteellä.)
Laitoin lisää muovia sisälle yhteensä 5 tai 6 levyä. Nyt flätistä tuli tuommoinen eikä ainakaan omaan silmään näy valolähdettä.
Tosin valon keskikohta on hieman yläkanttiin, eli kameran kennon alalaita saa enemmän valoa?
(http://farm9.staticflickr.com/8167/7585539636_b625913ac7_c.jpg) (http://www.flickr.com/photos/65812504@N07/7585539636/)
flat (http://www.flickr.com/photos/65812504@N07/7585539636/) by jaffons (http://www.flickr.com/people/65812504@N07/), on Flickr
Lainaus käyttäjältä: jaffons - 16.07.2012, 23:51:16
Tosin valon keskikohta on hieman yläkanttiin, eli kameran kennon alalaita saa enemmän valoa?
Tuosta saa käsityksen putken valojakautumasta, mutta tuo ei kerro flättiboksisi hyvyydestä yhtään mitään. Kuvaa siis hämärässä huoneessa järkkärillä tuota valolaatikkoasi, kun siinä on sähköt kytkettynä ja "venyttele" sitten tätä saamaasi testikuvaa kuvankäsittelyohjelmassa samaan tapaan kuin mitä teit tuolle edellisviestisi kuvalle. Voit olla tyytyväinen, jos valolaatikon kuva on venyttelyn jälkeenkin suunnilleen tasainen valaistukseltaan (siis sen valaistun muovilevyn osalta, muu osa kuvastahan menee hukkaan ;)
Sitten laitat tämän tasaista valoa antavan valolaatikon putkesi eteen ja testaat, millainen valojakautuma putkessasi on. Kun teet säädöt tällä tavoin järjestyksessä, putken mittauksista on hyötyä mm. sen kollimoinnissa (tuollainen valaistusvirhe johtunee enemmänkin puutteellisesta kollimoinnista kuin itse valolaatikosta). Jos putki kuvaa epäterävyysalueella olevaa valolaatikkoa, niin se saattaa toki blurrata sen kuvaa riittävästi. Itse olen sen verran virittelyyn taipuvainen, että tykkään tarkistaa käyttämieni työkalujen (kuten flat boksini) toiminnan muutenkin kuin käyttämällä sitä vain putken edessä :angel:
Tässä on esimerkkejä niistä flat boksin testikuvista:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7082.msg84601#msg84601 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7082.msg84601#msg84601)
PS. Pääsen vastailemaan tähän vasta lomamatkani jälkeen, mutta kysy lisää muilta jos jää kysyttävää...
Parhaiten flättiboksin toimivuuden testaa flättikorjaamalla illan tai aamun hämärätaivaasta kaukoputken läpi otettuja kuvia. Jos flättiboksin valo on oikeasti tasainen, hämärätaivaasta otetun taivaskuvan pitäisi olla korjauksen jälkeen hyvin tasainen.
Olisikohan tuollaisesta http://www.dx.com/p/g-l012-12w-1080lm-6000k-60-smd-2835-led-white-square-ceiling-panel-light-white-ac-85-265v-363058#.VkNqNHbhCUk (http://www.dx.com/p/g-l012-12w-1080lm-6000k-60-smd-2835-led-white-square-ceiling-panel-light-white-ac-85-265v-363058#.VkNqNHbhCUk) laiskanmiehen flattivaloksi. Olis melko näppärä, jos vaan tuon kippais putken päälle ylösalaisin. Noita näkyis olevan eri kokoja suht edullisesti.
Katselin kanssa noita sisustusvaloja mutta ostin sitten Englannista käytettynä tämmöisen USB-virralla toimivan valopiirtoalustan:
http://www.amazon.com/L4S-Tracing-Powered-Adjustable-Intensity/dp/B00J3NRAV2
Näitä saa myös seinäsähköllä.
Tilasin sitten tuolta kokeeksi kuitenkin tuollaisen valopaneelin. Virrat tuohon hoitui tuollaisella "sähköliitto suosittelee" ratkaisulla :rotfl:
Ohessa myös yksittäinen flattikuva, joka sattuu näköjään olemaan .jpeg muodossa päiväyksineen päivineen, mut noilla nyt kokeillaan.
On ainakin nopeaa tempasta tuo "kenno" sitten putken suulle kun flattejä kuvailee. Kunhan nyt joskus pääsee tositoimissa testailemaan.
Esa
Minä pistin tuommoisen tiluuseen. Hintaa pari kymppiä, ei korkealta tipu. Koko on 30x30cm.
(http://i760.photobucket.com/albums/xx247/Kettu-Pekka/flattivalo_zpsaejpzwdz.jpg) (http://s760.photobucket.com/user/Kettu-Pekka/media/flattivalo_zpsaejpzwdz.jpg.html)
Oma vastaava ledpaneli teki välkettä kuviin verkkomuuntajalla (hakkuriteholähde), asiaan auttoi riittävästi 9 voltin paristoja sarjaan niin sai
ainakin kunnon tasavirtaa, tosin flattien tekemiset on jääneet sikseen kunnon kuvausputken puuttumisen takia eli ei riittävästi kokemusta kuinka ne ledpanelilla onnistuu.
Kumminpäin on parempi,kuvataan kauempana olevaa valaistua t-paitaa vai sidotaan t-paita objektiivin eteen kuminauhalla ja valaistaan lampulla?
Mulla oli vaikee saada paitavirityksestä tasavaaleaa. Aina jäi osa tummemmaksi. Ja sen huomasi sitten loppukuvaa bemytyäessä.