Obaman avaruuslinjaus

Aloittaja baddu, 03.02.2010, 18:21:04

« edellinen - seuraava »

Jarmo

Lainaus käyttäjältä: vanhakauko - 04.02.2010, 17:47:01
En nyt ymmärrä pessimismiäsi. 

En mielestäni ole pessimistinen vaan huomattavan realistinen. On helppo sanoa että "mennään Marsiin" mutta jos asiaa pohtii kunnolla niin se ei ole kovinkaan helppoa. Se on toistaiseksi vähän sama kuin jos Välimereen tottunut korsikalainen tyyppi päättäisi lähteä kanootillaan käymään Etelämantereella. Joo, voipi onnistua jos käy hemmetin hyvä säkä ja kanootin perässä raahattava vesi- ja ruokatankkeri ei mene karille. Mutta kannattaisi ensin ehkä pohtia juttuja hieman enemmän ennen matkalle lähtöä... Toivon syvästi että kaikkia asiaan liittyviä ongelmia tutkitaan ja matkaan päästään niin pian kuin mahdollista. Olisihan se #¤%&#! siistiä.

Lainaa
Paljonko esimerkiksi painaa kansainvälinen avaruusasema, jota on vuosikaudet rakennettu? Samoin voitaisiin rakentaa Mars-alus laskeutumismoduuleineen ja Maahanpaluuosineen.  Ei kai tätä ole lentosuunnitelmissa kyseenalaistettu?

Varmaan se painaa aika #¤%&#! paljon. Siitä ei ole kyse, sillä ei ole kuitenkaan tekemistä Mars-matkan kanssa paljoakaan. Avaruusasemasysteemillä ei pystytä matkaamaan, moduulirakenne ei kestä kiihdytystä, liitoskohdat hajoavat rasituksen alla. Muista että puhutaan hyvin suurista kiihdytyksistä ja jarrutuksista sekä lähdössä että perille päästessä. Nopeuden muutos on useita kilometrejä sekunnissa, ja esim jarrutuksen pitää tapahtua suht nopeasti planeetan kiertoradalle pääsemiseksi. Arvelua: Marsista kun tullaan Maahan interplanetaariselta radalta niin sieltä ei varmaankana voi tipahtaa suoraan ilmakehään miehitetyllä aluksella niinkuin kuureissuilla tai luotainlennoilla on tehty... Minkämoisia kiihtyvyksiä tuossa tulisi, jaksaako kukaan pähkäillä?

Lisäksi jos kaikki tarvittava kuskataan samalla paatilla samalla kerralla niin silloin on kaikki munat samassa korissa. Polttoainetta tarvitaan 1) nousuun Maasta LEOlle, 2) siirtymiseen Marsiin, 3) jarruttamiseen Marsissa kiertoradalle, 4) laskeutumiseen pinnalle, 5) kenties käyttöön pinnalla, 6) nousuun pinnalta, 7) siirtymiseen Maahan, 8) jarruttamiseen Maan kiertoradalle, 9) laskeutumiseen pinnalle. 1 lienee isoin osa. 4-6 voisi olla erikseen lähetetty polttoainesäiliö, jolloin vältytään siltä että miehistön kuljetuksen aikana mukana on paljon "ylimääräistä" tavaraa joka voi aiheuttaa ongelmia - tällaiset pitää minimoida ja niin onkin tehty monissa suunintelmissa. Jos Marsin kiertoradalla olevan lasku- ja nousutarkoitukseen olevan säiliön kanssa tulee ongelmia, niin sitten pinnalle ei mennä, mutta miehistö on kuitenkin turvassa ja voi palata kotiin sopivan ikkunan tullen. Jos se säiliö sattuu vuotamaan siinä peräkärryssä vaikka Apollo 13-tyylillä aiheuttaen kiertoradalle tullessa ylimääräistä pyörimistä alukseen niin se on menoa...

Lainaa
Pyörivä putki, munkkirinkilä tai jokin muu.  Keinotekoiseksi painovoimaksi riittäisi 1/3 normaalista eli se mikä vallitsee Marsissakin.  Eihän avaruusaluksen muodossa tarvitse ottaa huomioon ilmakehän vastusta.  Aikamoinen "häkkyrä" tuo kansainvälinen avaruusasemakin on.

Häkkyrä on joo, mutta ei sovi matkantekolaitteeksi alkuunkaan. Noita pyöriviä systeemeitä ei ole ikinä kehitetty saati sitten testattu. Ne toimivat kyllä oivasti scifi- ja teoriamaailmassa mutta eivät nykyisessä todellisessamme. Niiden kanssa tulee sellaisia ongelmia että luu- ja lihaskato voi hyvinkin olla pienempi paha. Jotta keskipakosvoimalla voidaan kehittää riittävä "keinopainovoima" niin rakenteen koko tai pyörimisnopeus muuttuu sellaiseksi ettei asiaa osata vielä toteuttaa. Jos nopeutta on liikaa, niin ihmisen liikesensorit sekoavat, tulee jatkuvaa matkapahoinvointia ja muita oireita. Tätä voi kompensoida isommalla koolla, jolloin liikkeen muutos tasapainoaistissa ei ole niin suurta, mutta silloin taas tulee aluksen rakenteellisia kestävyysongelmia. Mieti propulsiosysteemien toimintaa ja kulkusuunnan hallintaa pyörivässä donitsissa/kiekossa/sylinterissä. Jos ratkaisusi on jonkinnäköinen nivellys pyörivän miehistötilan ja stabiilien rakettiosien välillä niin pohdi virransyöttöä, kontrollia, tärinää noiden osien välillä... perus-insinörttiyttä on se, että mitä vähemmän on liikkuvia osia, sen pienempi on rikkimenemisen riski.

Lainaa
"Sähköallergiaa" jotkut huuhaa-ihmiset esittävät ja olihan noita terveyttä edistäviä magneettirannekkeitakin joskus.  Jos kannat huolta Maan magneettikentän puutteesta, se kai on yksinkertainen järjestää sähkökäämillä aluksen kuoreen. Muuttolinnut matkaavat lajiensa mukaisesti maamerkkien, auringon, tähtaivaan sekä magneettisten voimaviivojen mukaan.  Joillakin linnuilla on magneetikentille herkkiä aivosoluja suunnistukseen. Ihmisellä ei ole.

Sähkökäämitys ei oikein vastaa sitä tuhansien kilometrien paksuista vyöhykettä jolla magneettikenttämme suojaa meitä. Hiukkaset tunkeutuvat siihenkin hyvin syvälle kosmisilla nopeuksilla. Ja sen alla on ilmakehä. Ja pitkiä matkoja muuttavien eläinten toimintaa ei tunneta vielä, nuo kaikki ovat spekulaatioita ja osatotuuksia. Varmaa on se että me emme tiedä miten ne ovat / me olemme sopeutuneet niinkin fundamentaaliseen asiaan kuten magneettikentän alituiseen läsnäoloon.


Lainaa
Varmasti on paljon muutakin mitä emme vielä tiedä. Tämmöisiä ei tietenkään voi ottaa huomioon matkasuunnitelmissa.

Jos se korsikalainen lähtee kohti Etelämannerta sillä mentaliteetilla että onhan tuota merta nähty ja pohtimatta mitä on edessä, niin isomman etelämeren myrskyn tullen saattaa huulessa lerpattava tupakki lentää ällistyksessä yli laidan. Jos tyypillä on mahdollisuus pistää ensin pari rottaa vain Pohjois-Atlanttia seilaamaan ja katsoa kamerasta miten niille käy avomerellä niin sanoisin että se on ehkä lievästi kannattavampaa... Jos jotain ei tiedetä varmasti niin siitä otetaan selvää.

Lainaa
Minun tietääkseni mikään ei osoita eläinkunnan vahingoittuneen tai suuria mutaatiota tapahtuneen kun Maan magneettikentän voimakkuus on historian saatossa moneen kertaan muuttunut ja vaihtanut napaisuutta.  Ilmakehällä on tärkein osa kosmiselta säteilyltä suojaamisessa. Auringon ja kosmisen säteilyn voimakkuus ovat ongelmia, jotka ovat ratkaistavissa.  Ei aluksesta tarvitse lyijykuulaa tehdä.

Fossiilit eivät kerro tapahtuneista mutaatioista yhtään mitään, saati sitten kuolinsyystä. Fossiilit ovat satunnaisia kuolleita eläimiä joiden ruhot ovat sattuneet olemaan fossilisoitumiselle auliissa ympäristössä (ovat harvinaisia, muuten), ja joiden luusto on korvautunut kiviaineksella. Solutason muutoksista yksittäisessä eläimessä ei pystytä sanomaan tippaakaan. Kenties suurilta joukkotuhoilta vältytään napaisuuden vaihtuessa, mutta fossiilit eivät paljoa auta kun mietitään yksittäisten astronauttien varmaa suojaamista. Jos napaisuuden muutoksen aikana (kesto vaikka 1-1000 v) kuolee 10% enemmän eläimiä, ja loput kärsivät vaikka akuutista ihosyövästä, niin se ei näy fossiiliaineistossa yhtikäs mitenkään. Mutta astronautin tapauksessa tuollainen ei olisi hyväksyttävää. Lisäksi magneettikentän napaisuuden vaihtuessa planeettamme "sauvamagneetti" ei nykytietämyksen ja mallinnusten mukaan missään vaiheessa sammu nolliin, vaan se sekoaa paikallisten anomalioiden sekamelskaksi (vrt esim Auringon pinnan kenttien monimutkaisuus) josta lopulta nousee esiin aiempaa lähes päinvastainen napaisuus. Ja vaikka se sammuisikin nolliin, meillä on sen 1-1000 vuoden ajan kuitenkin sadan kilsan paksuinen ilmakehä suojaamassa suurimmalta hiukkaspommitukselta. Tätä hienoutta ei ole sillä oivasti käämitetylläkään avaruusaluksella, jossa on muutama metri ilmaa, plus saman verran jotain metalleja, keramiikkaa ja muoveja, kenties jonkin verran vettä avaruuden olosuhteilta suojaamassa. Maapallo suojaa asukkaitaan ihan hemmetin hyvin ja kehomme ovat sopeutunut siihen suojaukseen.

Lainaa
En ole lukenut kokeilusta, jossa johonkin hermeettiseen halliin olisi onnistuttu luomaan toimiva, keinotekoinen biosfääri 1,5 vuodeksi jonka ajan Mars-matka ensi kerralla ehkä vie.  Olen kyllä optimisti tämänkin suhteen.

Joo, eiköhän tuokin saataisi toimimaan jos ja kun siihen intoa löytyy. Mutta pointtini on, että tuo systeemi ei toimi vielä. Kuten monet muutkaan Mars-matkaan tarvittavat asiat.

Lainaa
Pikkupoikana luin 50-luvun alussa kirjoitetun tähtitieteen kirjan, jossa julistettiin: "Emme tule koskaan tietämään onko toisilla tähdillä planeettoja."

Huomaa etten ole "pessimismissäni" sanonut mitään sellaista että "emme koskaan kykene". Sanon että nykytekniikalla ja -tietämyksellä se ei ole mahdollista. Tarvitaan paljon tutkimusta tuon alueen vaikutuksista ja vaatimuksista, teknologista kehitystä jne.

JK

LK

Suurin ongelma Mars-lennoilla on säteily. Kuussa käyminen on lyhyt, muutaman viikon pyrähdys. Mutta Mars matka kestääkin jo kuukausia, ja säteilyn ongelmat eivät rajoitu pelkästään ihmiskehoon, vaan myös laitteisiin. MRO meni pimeäksi kun suurenerginen kosminen säde osui tietokonepiireihin.

Toiseksi suurin ongelma on elämää tukevan järjestelmän kehittäminen, siis sellainen joka oikeasti pystyisi kierrättämään kaiken monen kuukauden ajan.

Kolmas ongelma on juuri Marsista pois pääseminen. Kuun vetovoima on kuudesosa Maapallon vetovoimasta, mutta Marsin vetovoima onkin jo huomattavasti suurempi kun planeetta on noin suunnilleen puolet Maapallosta. Se vaatii valtavasti energiaa, ja sitä ei toteutetakkaan ihan helposti.

Neljäs ongelma on asuminen Marsissa, mikä on samalla koko lennolle iso ongelma. Kuumodulin kaltainen koppero ei riitä, ellei sitten jätetä isompaa alusta kiertoradalle ns. tukikohdaksi. Tällöin itse pääaluksesta kasvaisi niin iso, että se täytyisi rakentaa Maapallon kiertoradalla kun emme omaa tarpeeksi suurta kantorakettia jolla sellaisen voisi laukaista kiertoradalle.

Mielestäni on parempi panostaa teknologiaan ja antaa luotaimien tehdä planeettojen välistä tutkimusta siihen saakka kunnes itse voimme oikeasti ratkoa nämä ongelmat.

AstroKuikka

On keskusteltu paljonkin siitä, miten ja millä tekniikalla päästäisiiin Marsiin, hinnastakin ollaan puhuttu ja huomattu sen melkoiseksi. Kaikki nuo ongelmat ovat ehkä voitettavissa sitten joskus, yksi ongelma vielä jää ja se on mielestäni se suurin. Miksi ylipäätään edes mennä koko kylmälle kiviplaneetalle, kaikki tarvittava tieto ehkä saataisiin muutenkin jos vain haluttaisiin ja huomattavasti halvemmalla. Ja kun vielä ottaa huomioon, että Mars on todennäköisesti ainoa planeetta mihin ihmiskunnalla on koskaan mahdollisuutta päästä ja sielläkin on vain  sitä samaa kiveä mitä löytyy meiltäkin. Annetaan näiden robottien hoitaa hommat ja pistetään säästyneet varat vaikka Hubblen ja vastaavien jälkeläisten kehittelyyn, tietomme lisääntyisi huomattavasti enemmän, niin ja samalla kai sitten se tuska.

baddu

Lainaus käyttäjältä: Jarmo - 05.02.2010, 02:04:45
Varmaan se painaa aika #¤%&#! paljon. Siitä ei ole kyse, sillä ei ole kuitenkaan tekemistä Mars-matkan kanssa paljoakaan. Avaruusasemasysteemillä ei pystytä matkaamaan, moduulirakenne ei kestä kiihdytystä, liitoskohdat hajoavat rasituksen alla. Muista että puhutaan hyvin suurista kiihdytyksistä ja jarrutuksista sekä lähdössä että perille päästessä. Nopeuden muutos on useita kilometrejä sekunnissa, ja esim jarrutuksen pitää tapahtua suht nopeasti planeetan kiertoradalle pääsemiseksi. Arvelua: Marsista kun tullaan Maahan interplanetaariselta radalta niin sieltä ei varmaankana voi tipahtaa suoraan ilmakehään miehitetyllä aluksella niinkuin kuureissuilla tai luotainlennoilla on tehty... Minkämoisia kiihtyvyksiä tuossa tulisi, jaksaako kukaan pähkäillä?

Eikös nämä ionipropulsioon perustuvat moottorit ole juuri sellaisia että kiihtyvyys on hidasta mutta kiihtyvyyttä voidaan jatkaa hyvin pitkiä aikoja. Jätän tarkemman fysiikan selittämisen toisille. Tuosta ensimmäisessä viestissä mainitsemassani VASIMR-raketin kehityksessähän päästiin vähän aikaa sitten eteenpäin ja laite on kenties (toivottavasti) menossa lähivuosina avaruuteenkiin testattavaksi. http://en.wikipedia.org/wiki/Variable_Specific_Impulse_Magnetoplasma_Rocket

Jos ihan mutu-tuntumalla mietin niin paras vaihtoehto mars-matkalle ja muutenkin olisi avaruusaseman kaltainen suurehko 'hotelli' joka hitaasti mutta pitkään kiihdyttävillä moottoreilla vaeltaa planeetalta toiselle. Minun on ainakin hyvin vaikea kuvitella että koskaan matkustetaan pakettiauton kokoisessa tilassa paria viikkoa pitempään. Kerrankin suomi24-sivulla oli aiheesta ihan hyvä kommentti http://keskustelu.suomi24.fi/node/8803223#comment-42319541.

baddu

Lainaus käyttäjältä: AstroKuikka - 05.02.2010, 16:04:28
On keskusteltu paljonkin siitä, miten ja millä tekniikalla päästäisiiin Marsiin, hinnastakin ollaan puhuttu ja huomattu sen melkoiseksi. Kaikki nuo ongelmat ovat ehkä voitettavissa sitten joskus, yksi ongelma vielä jää ja se on mielestäni se suurin. Miksi ylipäätään edes mennä koko kylmälle kiviplaneetalle, kaikki tarvittava tieto ehkä saataisiin muutenkin jos vain haluttaisiin ja huomattavasti halvemmalla. Ja kun vielä ottaa huomioon, että Mars on todennäköisesti ainoa planeetta mihin ihmiskunnalla on koskaan mahdollisuutta päästä ja sielläkin on vain  sitä samaa kiveä mitä löytyy meiltäkin. Annetaan näiden robottien hoitaa hommat ja pistetään säästyneet varat vaikka Hubblen ja vastaavien jälkeläisten kehittelyyn, tietomme lisääntyisi huomattavasti enemmän, niin ja samalla kai sitten se tuska.

Tuo on ihan ymmärrettävä pointti, mutta olemme ihmisiä ja janoamme elämyksiä. Itse en ainakaan voi mitään sille että kaikkein eniten fiiliksiä herättävä tapahtuma avaruustutkimuksen historiassa on nimenomaan se että ihminen on käynyt kuussa! Tätä fiilistä siitä että voimme todella valloittaa avaruutta ei voi saada millään roboteilla. Toisaalta olisi kyllä erittäin jännittävää saada kunnon videokuvaa kuusta, marsista tai mieluiten europan jäänalaisesta merestä http://www.youtube.com/watch?v=kPPnPcPBNQg.

AstroKuikka

Lainaus käyttäjältä: baddu - 05.02.2010, 17:13:47
Tuo on ihan ymmärrettävä pointti, mutta olemme ihmisiä ja janoamme elämyksiä. Itse en ainakaan voi mitään sille että kaikkein eniten fiiliksiä herättävä tapahtuma avaruustutkimuksen historiassa on nimenomaan se että ihminen on käynyt kuussa! Tätä fiilistä siitä että voimme todella valloittaa avaruutta ei voi saada millään roboteilla. Toisaalta olisi kyllä erittäin jännittävää saada kunnon videokuvaa kuusta, marsista tai mieluiten europan jäänalaisesta merestä http://www.youtube.com/watch?v=kPPnPcPBNQg.

Oli toki melkoinen saavutus kuussa käynti, sitä en halua kiistää mutta paljon "suurempana" pidän näiden Mars-mönkijöiden moninkertaisesti ylitetyn toiminta-ajan ja entäs sitten Hubblen ottamat huimat kuvat. Teknisesti kuumatka ei ollut mikään kovinkaan ihmeellinen saavutus.

Astronautiskelija

Lainaus käyttäjältä: AstroKuikka - 05.02.2010, 17:30:37
Teknisesti kuumatka ei ollut mikään kovinkaan ihmeellinen saavutus.

:rolleyes:

Minkä kokoluokan saavutus se mielestäsi teknisesti oli?  Mihin se on verrattavissa? Kyllä kait sentään kovempi juttu kuin valmiiksi viipaloitu leipä?
The sky appears so steady fixed and stable as we look at it - but only if we do not look too hard. James B Kaler, Stars and Their Spectra
Clayhole Observatory
Twitter | Vimeo

rintape

Vaikka riskit olisivat hyvinkin suuret, niin uskallan väittää, että vapaaehtoisten matkaan lähtijöiden puutteen takia matka ei jäisi toteutumatta. Ihmismieli on vaan niin kovin merkillinen asia.

Petri
Petri Rintala, Espoo
Panasonic DMC-GX8
Draco 80/500 APO
Celestron CGEM
QHY8L

Jarmo

Lainaus käyttäjältä: baddu - 05.02.2010, 17:05:13
Eikös nämä ionipropulsioon perustuvat moottorit ole juuri sellaisia että kiihtyvyys on hidasta mutta kiihtyvyyttä voidaan jatkaa hyvin pitkiä aikoja. Jätän tarkemman fysiikan selittämisen toisille. Tuosta ensimmäisessä viestissä mainitsemassani VASIMR-raketin kehityksessähän päästiin vähän aikaa sitten eteenpäin ja laite on kenties (toivottavasti) menossa lähivuosina avaruuteenkiin testattavaksi. http://en.wikipedia.org/wiki/Variable_Specific_Impulse_Magnetoplasma_Rocket

Jos ihan mutu-tuntumalla mietin niin paras vaihtoehto mars-matkalle ja muutenkin olisi avaruusaseman kaltainen suurehko 'hotelli' joka hitaasti mutta pitkään kiihdyttävillä moottoreilla vaeltaa planeetalta toiselle. Minun on ainakin hyvin vaikea kuvitella että koskaan matkustetaan pakettiauton kokoisessa tilassa paria viikkoa pitempään. Kerrankin suomi24-sivulla oli aiheesta ihan hyvä kommentti http://keskustelu.suomi24.fi/node/8803223#comment-42319541.

Jep, ionipropulsio on varsin sopiva planeettojen- ja tähtienvälisiin matkoihin joissa pitää saada iso nopeuden muutos eli delta-vee aikaiseksi pidemmän ajan aikana. Minä tarkoitin aiemmassa postissani sitä miten siirtyminen tapahtuu interplanetaariselta radata planeetan kiertoradalle. Siinä pitää ymmärtääkseni olla suhteellisen räväkkä jarrutusvaihe, johon eivät ionisysteemit riitä tietääkseni - vaikken mikään asiantuntija näissä toki olekaan. Muistelen jostain lukeneeni ideaa että Maan ja Marsin ratojen (huom, ei planeettojen) välillä olisi tämmöinen veturisysteemi, niinkuin tuossa VASIMIR-artikkelissa oli Maan ja Kuun välillä. Kummassakin päässä sitten toimii jonkinmoinen paikallistaksi joka hilaa tavarat läheltä planeettaa kiertoradalle..

Ja kyllä, pysyvämpi matkaamisvekotin pitkille reissuille pitää olla sellainen ettei siellä seota, avaruushotelli tms on ihan hyvä. Mutta avaruusaseman kaltainen moduulirakenne ei toimi jos sillä halutaan myös parkkeerata kiertoradalle. Tai edes jos se käyttäisi reitin "päässä" olevaa planeettaa gravitaatiolinkona.

JK

Jarmo

Lainaus käyttäjältä: AstroKuikka - 05.02.2010, 16:04:28
On keskusteltu paljonkin siitä, miten ja millä tekniikalla päästäisiiin Marsiin, hinnastakin ollaan puhuttu ja huomattu sen melkoiseksi. Kaikki nuo ongelmat ovat ehkä voitettavissa sitten joskus, yksi ongelma vielä jää ja se on mielestäni se suurin. Miksi ylipäätään edes mennä koko kylmälle kiviplaneetalle, kaikki tarvittava tieto ehkä saataisiin muutenkin jos vain haluttaisiin ja huomattavasti halvemmalla. Ja kun vielä ottaa huomioon, että Mars on todennäköisesti ainoa planeetta mihin ihmiskunnalla on koskaan mahdollisuutta päästä ja sielläkin on vain  sitä samaa kiveä mitä löytyy meiltäkin. Annetaan näiden robottien hoitaa hommat ja pistetään säästyneet varat vaikka Hubblen ja vastaavien jälkeläisten kehittelyyn, tietomme lisääntyisi huomattavasti enemmän, niin ja samalla kai sitten se tuska.

Harvinaisen hyvin sanottu noin yleisesti. Tarpeellistahan sinne meno ei toki ole missään nimessä - vielä. Mutta luonnon, ihmiskunnan ja yhteiskunnan jne olosuhteet kun ottaa huomioon niin pidemmällä tähtäimellä ei kannata pitää kaikkia munia samassa korissa. Joten on hyvä valmistautua siihen että jos Maassa tapahtuu ikäviä (esim ympäristökatastrofi) niin olisi jokin toinenkin paikka johon päästäisiin ja joka voitaisiin hitaasti muttaa kivemmaksi oleskelutilaksi ihan etukäteen jatkuvuuden varmistamiseksi. Nuo siis tuhansien vuosien aikaskaalan syitä. Lisäksi Marsista ja muilta taivaankappaleilta voipi löytyä rakennusaineita avaruustutkimuksen ja -tekniikan tarpeisiin, mutta tuokin on pitkän tähtäimen perustelu.. Tutkimusmatkailu on myös hyvä syy, ja uuden tiedon hankkiminen onnistuu monin verroin nopeammin ihmiseltä kuin miltään robotilta, ihminen kun voi improvisoida, assosioida ja tehdä asioita joita sille ei ole alunperin ohjelmoitu. Ainakin joskus. :)

Itse en vielä osaa varmasti omaa mielipidettäni sanoa siitä että pidänkö enemmän ihmisten vai luotainten lähettelystä muille planeetoille. Ihmisellä kun on tapana sotkea paikkoja sekä tieteeltä että ihan noin yleisesti. Toistaiseksi olisi parempi tunkea rahaa siihen että porukkaa koulutetaan ja saadaan käsittämään että on olemassa muutakin kuin se oma napa, mm. vastuu kaikista valinnoista. Kulutusmentaliteetti ja porukan alituinen lisääntyminen kuormittaa tätä planeettaa sen verran tehokkaasti että sitä emme kykene toisille planeetoille pakenemaan pitkään aikaan.

JK

AstroKuikka

Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 05.02.2010, 18:01:49
:rolleyes:

Minkä kokoluokan saavutus se mielestäsi teknisesti oli?  Mihin se on verrattavissa? Kyllä kait sentään kovempi juttu kuin valmiiksi viipaloitu leipä?


Sen arviointi riippuu vähän siitä mistä sitä katselee, toki siinä vaadittiin melkoista suunnittelua ja ennenkaikkea rohkeutta lähteä olemassa olevilla vermeillä niin #¤%&#! kauas. Tekniikka oli ollut jo vuosia valmiina, ainoa mitä puuttui oli se rahna mutta sitten kun tuo (tai siis silloinen) NL meinasi karata niin rupesi taalojakin löytymään.

Mitä taas tulee siihen viipaloituun leipään, niin se on edelleen vaikeata. Ei vieläkään osata halkaista jälkiuunileipää niin, että puoliskot irtoaisivat helposti ja kuussa käynnistä sentään on jo yli neljäkymmentä vuotta  :rolleyes:

AstroKuikka

Lainaus käyttäjältä: Jarmo - 06.02.2010, 04:24:26
Harvinaisen hyvin sanottu noin yleisesti. Tarpeellistahan sinne meno ei toki ole missään nimessä - vielä. Mutta luonnon, ihmiskunnan ja yhteiskunnan jne olosuhteet kun ottaa huomioon niin pidemmällä tähtäimellä ei kannata pitää kaikkia munia samassa korissa. Joten on hyvä valmistautua siihen että jos Maassa tapahtuu ikäviä (esim ympäristökatastrofi) niin olisi jokin toinenkin paikka johon päästäisiin ja joka voitaisiin hitaasti muttaa kivemmaksi oleskelutilaksi ihan etukäteen jatkuvuuden varmistamiseksi. Nuo siis tuhansien vuosien aikaskaalan syitä. Lisäksi Marsista ja muilta taivaankappaleilta voipi löytyä rakennusaineita avaruustutkimuksen ja -tekniikan tarpeisiin, mutta tuokin on pitkän tähtäimen perustelu.. Tutkimusmatkailu on myös hyvä syy, ja uuden tiedon hankkiminen onnistuu monin verroin nopeammin ihmiseltä kuin miltään robotilta, ihminen kun voi improvisoida, assosioida ja tehdä asioita joita sille ei ole alunperin ohjelmoitu. Ainakin joskus. :)

Itse en vielä osaa varmasti omaa mielipidettäni sanoa siitä että pidänkö enemmän ihmisten vai luotainten lähettelystä muille planeetoille. Ihmisellä kun on tapana sotkea paikkoja sekä tieteeltä että ihan noin yleisesti. Toistaiseksi olisi parempi tunkea rahaa siihen että porukkaa koulutetaan ja saadaan käsittämään että on olemassa muutakin kuin se oma napa, mm. vastuu kaikista valinnoista. Kulutusmentaliteetti ja porukan alituinen lisääntyminen kuormittaa tätä planeettaa sen verran tehokkaasti että sitä emme kykene toisille planeetoille pakenemaan pitkään aikaan.

JK

Tuossapa se ongelma onkin, Marsiin ei tulla pääsemään vielä piiiiitkään aikaan ja silloinkin vain harvat ja valitut. Mutta sitten tulee se suuri mutta, jos ihmiskunta jatkaa nykyisenkaltaista menoa, niin tuhannen vuoden päästä taidetaan liikkua hevospeleillä, jos ylipäätään tätä palloa asustaa kukaan tai mikään hiemankaan korkeampaan teknologiaan kykenevä.

Ja olen edelleen sitä mieltä, että tiedon lisääntyessä Marsista, tai muista planeetoista joille olisi edes teoriassa mahdollista matkustaa, tarve sinne sinne/niille menosta vähenee samaa tahtia. Tosiaan ainoa syy on olla se ensimmäinen joka laskee Adidaksensa tuon tavoitellun pallon pinnalle.

Astronautiskelija

Lainaus käyttäjältä: AstroKuikka - 06.02.2010, 14:18:23
Tekniikka oli ollut jo vuosia valmiina, ainoa mitä puuttui oli se rahna...

Joku konkreettinen esimerkki "valmiista tekniikasta" kyllä auttaisi ymmärtämään paremmin, mutta eipä ainakaan kuumoduuli ollut valmis vielä muutamaa kuukautta ennen Apollo 11 -lentoa.
The sky appears so steady fixed and stable as we look at it - but only if we do not look too hard. James B Kaler, Stars and Their Spectra
Clayhole Observatory
Twitter | Vimeo

jtbo

Mitenkäs UAE? Dubaissa tuntuu rahaa riittävän, jos jotain saavat päähänsä niin aika nopeasti rahalla tasoittuu tie, vaan kuinka siellä tuo avaruuden valloitus lie haaveissa?

Kiinan lisäksi ei tule mieleen kovin paljoa muita 'uusia' maita kisaan.

Järkevintä toki olisi kaikkien yhdistää resurssit, vaan kun vielä ei ole aika siihen kypsä, vaikka maailma on yhtenäistynyt viimeisen 40 vuoden aikana valtavasti.

Marsiin ihmisen saaminen on tosiaan vaikeaa, mutta sinne taitaa olla jonkinverran halua päästä.

Eikös kuuasema tai vähintään jonkinlainen telakka kiertoradalla ole välttämätön, että marsiin pääsee edes jotenkin järkevästi? Maasta laukaistava alus kun ei taida pystyä nykytekniikalla Marsiin kuskaamaan kovinkaan paljoa mitään, joten kuvittelisin että olisi järkevämpää kerätä kaikki kasaan kuussa tai kiertoradalla ja sitten jollain ionikoneilla ajella Marsiin?

No, toki ymmärtämykseni on kovin vajavainen näissä asioissa.

Marsiin lentäminen olisi kuitenkin tärkeä tutkimus siinä mielessä, jos joskus meinattaisiin tutkia noita eksoplaneetoita jalkapelissä, niille on tavattoman pitkä matka verrattuna mikä matka on Marsiin ja Marsiin on tavattoman pitkä matka verrattuna mitä Kuuhun on matkaa, eikä sinnekkään nyt niin kovin lyhyt matka ole, menee siihen päiviä matkustaa tuonnekkin sekä muutamia miljardeja rahaa.

Jälkiuunileipä on leikattu tehtaassa liian kumana jos ei irtoa toisistaan helposti  :cheesy:

Poro

Jossain mars matkaa käsittelevässä dokumentissa asiantuntija sanoi että, kuuhun pysähtyminen matkalla ei kannata jos sieltä ei löydy helposti hyödynnettävää vettä vaan kannattaa unohtaa kuuhun jarrutukset ja kuusta kiihdytykset ja jatkaa matkaa suoraan marsiin.
Kunhan saadaan kehitettyä tekoäly ja rakennettua kosmiset säteet kestävä tietokone niin samat tulokset saadaan vaarantamatta ihmishenkiä ja halvemmalla. Tapahtuma ei tosin ylitä uutiskynnystä samalla tavalla kuin Neil.
Ja mitä tulee arabimaiden varallisuuteen, burj dubaikin jouduttiin nimeämään uudestaan uuden rahoittajan mukaan kun omat rahat loppui, kaivon pohja tuli sielläkin vastaan.
Asuminen maapallolla on kallista, mutta sisältyyhän siihen matka auringon ympäri.
S-W Star Adventurer, Nikon D750, Celestron telephoto SCT 750 mm f/6, samyang 135 f/2, sigma 24 mm f/1.4
Juha Raitio