Celestron CPC 800 GPS (XLT)

[TeroP]

Aikani tuherrettuani Skywatcherin 4" maksutovilla ja surkealla jalustalla, päätin siirtyä kokoluokassa tuplasti isompaan vehkeeseen. Loppujenlopuksi päädyin Celestronin CPC 800 putkeen ja 17Ah PowerTankiin, ja nyt voisi ensimmäisiä kokemuksia listata tässä, jos jotakuta kiinnostaisi kokemukset ko. putkesta esim. ostoaikeiden merkeissä.


Ihan ensimmäiseksi pari sanaa koosta. Putki jalustoineen on todella iso. Itseasiassa niin iso, että kun seison sen vieressä jalat sisäänvedettyinä, niin putki tulee rintakehän tasolle (olen 178cm pitkä). Sen lisäksi kaksoihaarukka on kohtalaisen leveä. Painoa vehkeellä on noin 20kg ja jalustalla 10kg tuohon päälle, powertank painaa jotain kiloja. Tästä johtuen putken kantelu paikasta toiseen jalkapatikassa ilman jonkinlaista ISOA kantoreppua tai salkkua on vaikeata, jollei jopa mahdotonta jos puhutaan kilometreistä. Kokoaminen on todella helppo operaatio, eikä siihen kulu aikaa montaa minuuttia.

Pari sanaa GoTosta. Putkessa on siis GPS-paikannin vakiona, ja se näyttäisi toimivan kohtalaisen nopeasti. Tarkkuuttakin voidaan mitata muutamalla metrillä. Otin ylös vehkeen ilmoittamat GPS-koordinaatit ja tarkistin ne eniron sekä gpscoordinates.eu avulla. Tarkkuus osui kyllä ihan parin metrin säteellä oikeaan. Itse kohdistuksesta jonkin verran, eli olen käyttänyt sitä vakiokohdistusmenetelmää skyalign. Kyseisellä menetelmällä siis pointataan kaukoputki kolmeen kirkkaaseen tähteen, olivatpa ne mitä tahansa. Myös planeettoja voi käyttää kohdistukseen, joten jupiter, saturnus, mars sekä venus käyvät kohdistuksessa. Jos ja kun kohdistus onnistuu, alkaa kaukoputki seuraamaan automaattisesti viimeistä kohdetta. Tämän jälkeen käsikapulasta voi antaa kohteita ja putki etsii ne ruudulle. GoTon tarkkuus on ihan ok, en tosin ole vielä yhtä kertaa vaivautunut tasaamaan jalustaa ihan suoraksi. Kohdistuksetkin ovat olleet vähän sinnepäin, mutta silti GoTo ei ole vielä kohdetta jättänyt löytämättä, saati että kohde ei olisi mahtunut näkymään (~162x suurennoksella). GoTon hakiessa kohdetta moottorit pitävät aikamoista surinaa, joskin seurannan aikana mitään ei juurikaan kuulu.

Putken mukana tulee ihan mukiinmenevä Celestronin 40mm E-lux plössl, jonka laatu on noin miljoona kertaa parempi kuin esim Sky-watcherin 30e plösslillä. Tämän lisäksi minulla on Celestronin X-cel okulaareja 21mm, 12,5mm ja 8mm sekä Omni barlow2x. (Sky-watcherin super-lensejäkin löytyy valmistusvikainen 25mm sekä "ok" 10mm, ja se 6,3mm plössl).

Optiikasta. Tähän en osaa sanoa kyllä juuta tai jaata, koska kyseessä on ensimmäinen 8" vehje johon olen käytännössä katsonut, pienemmistä vehkeistä on kyllä kokemusta. Putken kollimaatio ei tehtaalta tullessaan ollut lähellekään oikein, joten säikähdin aika pahasti että mitenkähän tässä nyt käy. Onneksi CPC kollimointi tapahtuu todella helposti apupeilin kolmella ruuvilla, ohjeetkin löytyvät onneksi käyttöohjeesta. Yksin kollimoidessa operaatioon tosin menee aikaa, kun joutuu ravaamaan ruuvarin kanssa putken etupuolella sekä okulaarista katsomassa että säätyikö tarpeeksi, vai pitääkö vielä ottaa vähän lisää. Sain kollimaation aika hyvin kohdilleen, mutta valitettavasti seeing on aivan järkyttävän huono ollut joten ainakaan 8mm okulaarilla katsottuna tuota ei ole vielä ihan täydellisesti saanut kohdilleen. Tai sitten se on, mutta tarkistaminen vaikeampaa. (putki toki jäähtyneenä jo pari tuntia tässä vaiheessa)

Näkymät (visuaalinen käyttö). Planeetoista jupiter on niin alhaalla, että joutuu käytännössä katsomaan horisonttiin. Näkyyhän siellä 3-4 vyötä mutta kyllähän se väreilee. Pallomaisia tähtijoukkoja katsellessa pienenpienet tähdet erottuvat hienosti riippumatta suurennoksesta, jopa 51x suurennoksella erottaa pari pientä pistettä tahran reunoilta, isommilla suurennoksilla sitten huomattavasti enemmän. Tähtisumut näkyvät myös erittäin selvästi (Lyran ring nebula, dumbbell nebula) verrattuna 4" maksutoviin. Nämä katselut ovat toistaiseksi tapahtuneet pihalta/parvekkeelta pihavalojen ympäröimänä, eikä sysipimeässä kuten 4" vehkeellä. Ainoa asia joka minut yllätti on se, että 8" vehje on huomattavasti nirsompi seeingille kuin mitä tuo 4" pikkuputki. Luulin aluksi että optiikassa on jotain vikaa tai kollimaatio on todella pahasti väärässä, mutta katselin netistä vähän kuvaajia (esim1, esim2) ja kuvittelisin että näin se vain menee. Pienemmillä suurennoksilla tähdet kyllä saa pieniksi pisteiksi, mutta kun lähestytään tai ylitetään suurennoksia luokkaa 200x, niin sitten näkymät rupeaakin kiehumaan ihan kunnolla.

Näin siis ensimmäisten kolmen päivän testien jälkeen pihavalojen ympäröimänä (keskustaan 7km matkaa, joten iha pahimmasta valosaasteesta ei ole kysymys), toivotaan että ilmat antavat periksi sen verran että pääsee käymään havainnointipaikalla lähitulevaisuudessa, siellä ei valoja ole. Näin saisi sitten vielä paremman kuvan ja ehkä sen kollimaationkin tarkistettua ihan viimeisen päälle kaverin kanssa.


Jos jollain on antaa jotain yleispäteviä neuvoja tai jotain kysyttävää, niin antaa palaa.

[ken]

Meillä on yhdistyksen tornissa samanlainen cpc 800 xlt. Samanlainen lienee myös ursalla helsingissä, korjatkaa jos olen väärässä.

Asia joka on tärkeä, riippuen missä pidät putkea. Liittimet näyttää olevan heikko kohta, ne likaantuvat helposti jos et pidä sojakupua päällä. Siitä seuraa että käsikapula pätkii.

/Ken

[Timpe]

Onnea uudelle putkelle 
Mielenkiintoinen ja varmaankin realistinen käyttötesti tuosta SCT:stä, joten jatka tähän ketjuun lisäjuttua kun kokemuspisteitä tulee laitteen käytöstä. Esitit hyvän huomion seeingin ja putken koon yhteyksistä, mikä pitää hyvin paikkaansa (käytän itse 300/1500mm Newtonia). Sen verran kommentoin, että kaksi tuntia ei välttämättä riitä tuon kokoluokan umpinaisen putken jäähdyttämiseen (varsinkin, jos lähdetään huoneenlämmöstä ja mennään pakkasella havaitsemaan). Asiaa on mittailtukin foorumilla, joten tutustu tähän ketjuun.
Ai niin, voisit myös laittaa juttua Celen vakiojalustan/haarukan tukevuudesta tuolla putkella, jahka osaat analysoida sitä käyttökokemuksien myötä paremmin. 20 kg on kuitenkin kohtalaisen kookas massa kolmijalan niskaan.

[TeroP]

Ai niin, voisit myös laittaa juttua Celen vakiojalustan/haarukan tukevuudesta tuolla putkella, jahka osaat analysoida sitä käyttökokemuksien myötä paremmin. 20 kg on kuitenkin kohtalaisen kookas massa kolmijalan niskaan.

Noh muutaman päivän (18h) kokemusten perusteella, jos vertaan 4" maksun EQ2 alumiinirimpulaan, niin voidaan puhua todella tukevasta jalustasta. Mielestäni jalusta ei tärise eikä horise eikä huoju yhtään käytössä, mikä oli täysi mahdottomuus ym. rimpulalla. Kaippa ne 5cm paksut teräsjalat pitävät ainakin lyhkäsinä tuota ihan hyvin paikallaan, mutta katsellaan sekin sitten paremmin havaintopaikalta.


Mikä tulee nyt äkkiseltään mieleen itse putkesta, niin tuntuisi ihankuin kollimaatio vaeltaisi itseksiään päivien välillä(?). Ja toinen mikä myös ehkä saattaa olla niin jos pointtaan korkeallaolevaan tähteen + tähtitesti ja sitten vaikka ~30° kulmassa olevaan tähteen + tähtitesti niin ihankuin kollimaatio liikkuisi tällöinkin. Olisikohan kulmapeili liian löysällä vai jokun muu outous?


//EDIT:

No joo, käänsin visual backin niin että kiristysruuvit osoittavat ylöspäin (ne osoittivat alaspäin alunperin), katsotaan josko tuolla olisi jotain tekemistä asian tiimoilta kunhan kelit antavat periksi.

[-Jarz-]

Itselläni on sama putki ja sillä on nyt tullut kuvailtua pari vuotta ja olen ollut ihan tyytyväinen. Putken oma kolmijalka on erittäinkin tukeva ja itsekin pidin siinä aina teleskooppijalat sisään asetettuna, eli lyhyimmillään. Sitten kun siihen jalustaan kiinnittää wedgen, jotta saisi siitä EQ-jalustan, niin tärinä herkkyys kyllä kasvaa huomattavasti, mutta on silti vielä hallinnassa.

Tuosta kollimoinnista ja sen muuttumisesta tuli mieleen yksi huomioitava asia tämän putken kanssa. Aina kun tarkennat fokusoinnin kohdalleen, niin tee se pyörittämällä tarkennusnuppia vastapäivään, silloin pääpeilistä saadaan välykset pois ja se "lukittuu" paikalleen eikä liiku niin helposti kun putken asentoa muutetaan. Putken rakenteesta johtuen tuo pääpeili liikkuu sivusuunnassa jonkin verran, kun vaihdetaan tarkennussuuntaa ja tämä vaikuttaa kollimointiin. Asialla ei ole kuitenkaan merkitystä kunhan se loppu tarkennus tehdään aina siis vastapäivään ja kollimointi suoritetaan tämän jälkeen.

Onnea vaan putkesi johdosta ja siitä on varmasti pitkään iloa sinulle  .

JM

[TeroP]

Tuosta kollimoinnista ja sen muuttumisesta tuli mieleen yksi huomioitava asia tämän putken kanssa. Aina kun tarkennat fokusoinnin kohdalleen, niin tee se pyörittämällä tarkennusnuppia vastapäivään, silloin pääpeilistä saadaan välykset pois ja se "lukittuu" paikalleen eikä liiku niin helposti kun putken asentoa muutetaan. Putken rakenteesta johtuen tuo pääpeili liikkuu sivusuunnassa jonkin verran, kun vaihdetaan tarkennussuuntaa ja tämä vaikuttaa kollimointiin. Asialla ei ole kuitenkaan merkitystä kunhan se loppu tarkennus tehdään aina siis vastapäivään ja kollimointi suoritetaan tämän jälkeen.

Ahaa, tuohan itseasiassa lukee ohjekirjan sivulla 28 mutten sitä kovinkaan tosissaan ottanut. Huomasin myös tuon peilin lievän liikkumisen kun tarkennussuuntaa vaihtaa.

Kiitokset informaatiosta, nyt tiedän ottaa tuon fokusoinnin vastapäivään vähän enemmän tosissaan, niin voinen katsoa sen kollimoinninkin sitten ihan viimeisen päälle kunhan kelit antavat periksi sen verran.

[Kaizu]

Asialla ei ole kuitenkaan merkitystä kunhan se loppu tarkennus tehdään aina siis vastapäivään ja kollimointi suoritetaan tämän jälkeen.

Et kai oikeasti tarkoita että putki pitää kollimoida joka tarkennuksen jälkeen?

Kaizu

[TeroP]

Et kai oikeasti tarkoita että putki pitää kollimoida joka tarkennuksen jälkeen?

Kaizu

Minä ainakin ymmärsin asian niin, että kollimaatiota säädettäessä se tulisi tehdä sen jälkeen kun focus-namiskaa on vääntänyt vastapäivään parhaan lopputuloksen toivossa.

[-Jarz-]

Et kai oikeasti tarkoita että putki pitää kollimoida joka tarkennuksen jälkeen?

Mitä, eikö muut sitten tee samalla lailla  .

Niinkuin Tero totesikin, niin tarkoitin juurikin sitä, että kollimointi tehdään silloin kun peili on siinä asennossa missä se on aina kun fokusointinuppia käännetään vastapäivään. Tällöin kollimointi saadaan oikealle kohdalleen  .

JM

[ajt]

Mitä, eikö muut sitten tee samalla lailla  .

Niinkuin Tero totesikin, niin tarkoitin juurikin sitä, että kollimointi tehdään silloin kun peili on siinä asennossa missä se on aina kun fokusointinuppia käännetään vastapäivään. Tällöin kollimointi saadaan oikealle kohdalleen  .

JM

Perskeles. Nyt helpottui elämä.

[YoKahainen]

Ihan vertailun vuoksi olen kollimoinut oman Nexstarin tasan yhden kerran 4 vuotta sitten. Aina kun olen ajatellut tehdä homman uudestaan, olen todennut homman turhaksi.

LKE

[-Jarz-]

Enpä ole kertaakaan kollimoinut, kun oli sen verran hyvä ihan tehtaan jäljiltä. Sen olen huomannut, että se mitä laittaa putken perään kiinni voi vaikuttaa paljonkin siihen kuvaan mitä näkee okulaarista/kamerasta. Esimerkiksi jos putken perässä on polttovälinlyhentäjän lisäksi SC - 1.25" sovite, kulmapeili, barlow ja kamera on aika varmaa, että epätarkentamalla näkyvät tähden rinkulat (donitsi) on epäkeskeinen. Kun saman kameran kiinnittää suoraan SC-T2 adapteriin jolloin jää nuo kulmapeili ja barlow välistä on näkyvä donitsi symmetrinen.

Toisin sanoen noissa okulaarisovitteissa ja barloweissa on hiukan väljyyttä (siksi niihin menee okulaari helposti sisään) ja kiristäessä kamera tai okulaari siirtyy toiseen laitaan tai jopa vinoon. Paras kiristysmenetelmä olisi porakoneista tuttu kolmen leuan istukkasysteemi, jolloin okulaari olisi aina keskellä tai jokin kartiokiristys menetelmä. Nämä yhden ruuvin kiristyssysteemit ovat aina kompromisseja kätevyyden ja toimivuuden suhteen  .

Lisätään vielä, että kollimointia tehdessä se tähti tietysti tulee olla ehdottomasti keskellä kuva-alaa, muuten menee kollimointi poskelleen  .

JM

[TeroP]

Noniin, ensimmäinen tähtikirkas taivas sitten viimeviikon pe/la välisen yön, joten päätin vetää tuon kollimoinnin kohdilleen annetuilla ohjeilla + googletuksen tuloksilla. Taisi sattua siedettävä kelikin tehdä tuota, putki ollut nyt 3h pihalla.

Aloitin kollimoinnin Vegalla, siirryin sen jälkeen hieman himmeämpään Rasalhagueen (mag 2) ja nyt ihan viimeikeksi tarkistin lopputuloksen Sulafatilla (mag 3). Donitsi/lautanen näyttää hyvältä jopa vain vähän defocusoituna, ja kun focusoi juuri kohdalleen niin näkyy pieni pyörä pisteä jonka ympärillä on ohuen ohuita rinkuloita. Tosin seeingin takia nuo rinkulat katkeilevat sieltä-täältä, arvio vajaa 5 tältä asteikolta 8mm okulaarilla (254x suurennos). Ihan vähän saattaa olla alaspäin vielä haamua, mutta tarkistetaan se sitten jonain toisena päivänä sieltä havaintopaikalta, tänään en sinne vielä lähde.

//EDIT: Juu, johan halkoo Epsilon Lyraen (21mm/12,5mm/8mm), Jupiterinkin saa tarkennettua kivasti 8mm okulla vaikka on alhaalla. M13, M15, M92 12,5mm okulla mahtavia neulatyynyjä. Alkaa pikkuhiljaa näyttää siltä mitä odotinkin

[TeroP]

Noniin, ensimmäinen ihan oikea tarkkailuyö havainnointipaikalla on sitten takana. Lämpötila -4° tietämillä ja jonkinverran tuulta, välillä vähän enemmänkin pienissä puuskissa. Jalusta ensimmäisen kerran tasattuna vatupassin avulla ja SkyAlign kolmella eri ilmansuunalla olleista tähdistä noin 15° korkeudelta. Kuu oli häiriköimässä alkuyöstä horisontissa, mutta siitäkin päästiin eroon jossain vaiheessa.

Jalustan tukevuus: En havainnut minkäänlaista tärinää tai kohinaa koko nelituntisen aikana jalustassa. Kaveri taisi jopa vähän nojailla jalustaan kun katseltiin yläpuolella olevia kohteita, muttei sillä tuntunut olevan mitään vaikutusta. Jalusta on myös todella nopea kasata, sekä pikakiinnitysvivut toimivat hyvin jalkoja säädettäessä.

Etsinputki: 9x50 rämpäke, toimii ihan ok mutta on kyllä hieman vaikea käyttää sijainnista johtuen. Tämän lisäksi silmä pitää survoa aika lähelle peräpään linssiä joten pieni kulmapeili tuossa olisi ihan pätevä.

Putken liikuttelu + pystytys: Ei se nyt niin paljon painakkaan kuin miltä alussa tuntui. Tuli auton takapenkillä pystyssä kivasti mukana kunhan oli pitämässä kiinni kantokahvasta ettei putki jostain syystä pääse kippaamaan. Helppo kantaa loppujenlopuksi paikasta toiseen. Putken kasaaminen tapahtui todella nopeasti, noin minuutissa tai parissa.

GoTo: Ohjeiden mukaisesti viimeiset liikkeet ylös+oikealle kohdistaessa, tosin 40mm okulaarilla joten ihan täysin keskelle ei varmaan osunut per tähti. Tämän takia kohteet jäivät näkymän reunoille GoTon jälkeen jos käytti 8mm okulaaria (254x), muilla okulaareilla mahtui kuvakenttään, mutta kohteet eivät olleet keskellä yhtään kertaa. En määrittänyt precise goto -ominaisuutta missään vaiheessa, olisi varmaan auttanut.

Optiikka/näkymät: Aikaisemmin suoritettu kollimointi (kerrottu ylemmässä viestissä) sattui juuri kohdilleen. Tarkistin kollimaation pohjantähdestä täysin keskellä näkymää 8mm okulaarilla (254x) ja siellä näkyi pieni piste jonka ympärillä oli ohuita difraktiorenkaita pickering scalen ollessa noin 4-5.

Katselimme kaverin kanssa useita kohteita (kirjoitin listan, myös kaukoputken tour avulla), joista kaksoistähdet eroittuivat kivasti. Tähtijoukot olivat mukavan näköisiä, mutta galaksit olivat pettymyksiä. Orionin tähtisumu M42 loksautti leuat auki, katsoimme sitä kaikilla okulaareilla (40mm, 21mm, 12,5mm ja 8mm) sellaisenaan sekä UHC-S kanssa. Eritoten UHC-S katsottuna M42:sta näkyi ihan hirveästi detailia, kaarevia muotoja ja juonteita. Havaittava leveyskin oli ihan toista luokkaa kuin mitä 4" maksutovilla, puhumattakaan kirkkaudesta. En missään vaihessa edes uskaltanut kuvitella eron olevan noin järkyttävä 4" vehkeeseen verrattuna, mutta näin se vain menee. Marsia tuli katseltua 8mm okulaarin läpi ja hyvinhän se näkyi vaikka onkin vielä aika kaukana. Havaittavissa oli reunoilla tummempaa aluetta ja keskellä vaaleampaa, sen lisäksi kohde oli selkeästi punertava verrattuna maksutoviin, jolla Mars näkyy haalean harmaana/keltaisena.

Pitäisikö tässä putkessa olla laajempi näkökenttä verrattuna esim. tuohon maksutoviini? Pleijades ei nimittäin mahdu näkymään millään suurennoksella (edes 51x) kun taas maksutovilla se mahtuu hyvin vielä 62x suurennoksella. Myös Bode's nebulaen galaksit mahtuvat juuri ja juuri näkökenttään kun taas maksutovilla reunoille jää tilaa aika paljon (samat suurennokset kuin yllä).

Putki myös kerää huurua/jäätä korrektorille helpommin kuin pikku-maksutov. Noin 02:00 aikoihin (2h katselulla) jouduimme sulattelemaan korrektorilta jääkerrosta auton lämmityksellä. Reilun tunnin kuluttua tilanne oli hiipimässä samaan huurun ominaisuudessa, mutta tuossa vaiheessa sää oli ottanut voiton miehistä, joten kotimatka kutsui.


Kaikenkaikkiaan alan olla pikkuhiljaa vakuuttunut ja tyytyväinen putken suorituskykyyn, eritoten sumuja katsellessa UHC-S kanssa. Voisi melkein sanoa että onhan tämä "ihan kiva lelu", ja että olisi "kiva päästä leikkimään" vähän useamminkin, tosin semmoisessa säässä joka ei veisi voittoa miehistöstä liian nopeasti

[Timpe]

Mielenkiintoista luettavaa tämäkin. Pitkään kirjoitukseen ei viitsi kommentoida kauttaaltaan, mutta taas pari irtohuomiota.
* putki/jalusta-yhdistelmä näyttäisi olevan hyvin balanssissa keskenään (vähän samaan tapaan kuin aikoinaan EQ6 Pro ja SW150Pro Mak olivat itselläni).
* tuollaisen SCT:n kasaa mennen tullen käyttökuntoon siinä ajassa, missä tällaista 300/1500 Newtonia vasta pujottelee jalustan lohenpyrstöuraan tasapainotusta ja kollimointia varten. Tällainen kannattaa muistaa, kun hankkii säännöllisesti siirreltävää putkea ekvatoriaalijalustalla.
* putkesi GoTo:n tarkkuus riittää hyvin käytännössä, enempi on turhaa hifistelyä 
* putkinäkymistä: galaksit ovat _aina_ pettymys, kun niitä ensimmäistä kertaa katsoo visuaalisesti alle 40cm putkilla... no big deal! Näiden havainnoinnissa auttaa havaintokokemus ja kärsivällisyys kohteen havaitsemisen kanssa. Mitä enemmät katsot, sen enemmän näet. Yleisemmin ajatellen taivaat alkavat "aukeamaan" jossakin 15-20cm putkikokojen välissä, sillä tässä välissä mm. pallomaiset ja erilaiset sumumaiset kohteet alkavat näyttää yksityiskohtiaan pelkän ututäplän sijasta.
* kuvakulmista yms. saat lisätietoa, kun käyt Televuen Eyepiece Calculatorin sivuilla syöttämässä molempien putkien speksit laskimeen. Toki se "auttaa" siinä sivussa näkemään uusien okulaarien "tarpeellisuuttakin", mutta älä anna sen häiritä