Celestron CPC 800 GPS (XLT)

[Timo Kuhmonen]

Ymmärtääkseni rapakon takana useilla harrastajilla on Celestronin SCT putket varustettu ns. "Bob's knobs" kollimointiruuveilla (=sormiruuvit). Ne korvaavat tavalliset vakio ristikantaruuvit kollimoinnissa. Ymmärtääkseni niihin yltää kiinni putken takaa, kun samalla katselee okulaarinäkymää. En itse osaa sanoa, onko tuollaiset hintansa väärti. Itse pidän lyhyttä ristikanta -meisseliä mukana varustelaukussa... On riittänyt toistaiseksi.

Huurteeseen auttaa huurreputki. Kun mukaan laittaa vielä lämmityspannan (ja sopiva teho siihen) pitäisi huurteen muodostumisen estyä tyystin...

[TuRe]

Onkohan ne kollimointisormiruuvit samoja, kuin noissa TS:n EHD teleskoopeissa. Niissä näkyy putken takana isohkoja "sormiruuveja". En tosin tiedä, mitä niillä tehdään.

[Timo Kuhmonen]

Onkohan ne kollimointisormiruuvit samoja, kuin noissa TS:n EHD teleskoopeissa. Niissä näkyy putken takana isohkoja "sormiruuveja". En tosin tiedä, mitä niillä tehdään.

Allaolevan kuvan ja kuvauksen perusteella vaikuttaa siltä, että takana olevat kaksi lisäruuvia ovat pääpeilin lukitusta varten.
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3257_Celestron-8--f-10-aplanatic-SC-telescope---OTA.html

Apupeilin etupuolella kuvissa näkyy tavalliset kollimointiruuvit...

[TeroP]

Noniin, nyt on sitten yksi talvi (melkein 6kk) katseltu CPC:n läpi ja voisi viellä kertailla mitä kaikkea putkesta on tullut huomattua. Kelit eivät nyt ihan parhaimmasta päästä ole tietenkään olleet joten jonkunverran vaikutusta siltä osin. Eli tarkastellaan tilannetta 8" SCT vs 4" MCT (signaturessa olevat vehkeet).

- Näkökenttä on 8" SCT:llä pienempi kuin 4" MCT:llä ilman focal reduceria, jonka hommasin jokin aika sitten. Focal reducerin kanssa putkissa on suunnilleen yhtäpaljon polttoväliä, joten suurennokset samoilla okulaareilla samantapaiset.

- Sumut näkyvät 8" putkella järkyttävän paljon paremmin kuin 4" vehkeellä, erityisesti Orionin tähtisumu suorastaan hyppää silmille UHC-S filterin kanssa ja sopivalla suurennoksella. Galakseja ei kannata yrittää katsella, paitsi Bode's nebula näkyy hienosti 8" putkella focal reducerin kanssa, mahtuupa vielä näkökentälle 21mm okulaarin kanssa.

- Planeettanäkymät kelien salliessa todella hienot. Olenkin siitä jo hehkuttanut Mars-alueen threadissa ehkä yli-innokkaastikin, mutta näin se vain menee. Siinä missä 4" MCT juuri ja juuri saa esiin kontrastieroja silmällä havaittavasti, 8" putkella ei tarvitse edes miettiä että näkeekö jotain vai ei.

- Pallomaiset tähtijoukot erottuvat todella hienosti 8" vehkeellä, kuvasta voi nähdä paljon pienenpieniä himmeitä tähtiä. Maksutovilla näkee sumumaisen blobin ja oikein hyvällä tuurilla raemaista rakennetta. Avoimet tähtijoukot kummallakin putkella "laajanäkökenttäisellä" okulaarilla hienoja, kestosuosikkina double cluster.

Siinäpä suurin osa nopeasti kerrattuna, jotain saattoi unohtuakin.


Itse putken käytöstä:

- Goto on suhteellisen tarkka, seuranta pitää kohteen todella pitkän aikaa näkyvissä isollakin suurennoksella (2h+), vaikkei kohdistus olisi tarkin mahdollinen. Jalusta on erittäin vankka, putki ei tärise edes tuulessa suurillakaan suurennoksilla.

- Pakkasraja noin -14C tietämillä, mieluummin ehkä -12C tai lämpimämpi ilma havainnoidessa. Ongelmat kovemmilla pakkasilla: Focusointi vaikeentuu, ohjauskapula hyytyy, moottorien nopeus hyytyy ja ne rupeavat kuulostamaan vaivailloisilta. Sähköjohdot kovettuvat ja putken pinta sekä korjauslasi rupeaa keräämään jäätä tehokkaasti (tosin ei aina).

- Putken siirtely vaivalloista koon ja painon takia, mutta kokoaminen ja toimintakuntoon saattaminen erittäin nopeaa. GPS saa sijainnin todella nopeasti (ja tarkasti, heitto karttatietojen mukaan max 5m) ja kohdistus on vaivatonta, mitä moodia tahansa siihen käyttääkään.

- CPC:n suurin suurennos ilmojen salliessa näyttäisi olevan 8mm okulaarilla Omni barlowin kanssa, eli noin 508x (2032/8*2=508x) joka tarkentuu vielä riittävälle tarkkuudelle ja jolla erottaa vielä kontrastieroja esim. Marsin pinnalta nykyetäisyyksillä (~0,89AU). Tällä suurennoksella näkee myös Saturnuksen renkaiden sekä itse planeetan välistä näkyvän "neulansilmän" läpi avaruutta. 8mm/254x tai 12,5mm+barlow/325x ovat ne suurennokset jotka tarkentuvat ihan oikeasti teräväksi.

Olikohan tuossa ne tärkeimmät sitten?


Kaikenkaikkiaan "ihan kiva" putki tämä CPC on ollut, tosin ehkä vieläkin tuntuu tuo hinta lompakossa. Toivoa sopisi että kelejä riittäisi ja putkelle saisia käyttöä, seuraava isompi asia mitä tässä odotellaan niin on loppukesän Jupiter.

[Iiro Sairanen]

Galakseja ei kannata yrittää katsella, paitsi Bode's nebula näkyy hienosti 8" putkella focal reducerin kanssa, mahtuupa vielä näkökentälle 21mm okulaarin kanssa.

Hyvää vertailua, mutta kerrotko vielä, että miksi galakseja ei kannata katsella? Vai tarkoitatko, että focal reducerin kanssa ei kannata katsella galakseja?

[TeroP]

Hyvää vertailua, mutta kerrotko vielä, että miksi galakseja ei kannata katsella? Vai tarkoitatko, että focal reducerin kanssa ei kannata katsella galakseja?

Siis ihan yleisestiottaen visuaalihavainnoitaessa. Ainakin omaan silmään nuo galaksit näyttävät lähinnä himmeältä tähdeltä jossa on ympärille hieman "sumua", yleensä vielä aika himmeinä esityksinä.

Kävin kaverin kanssa viimeviikolla tiistaina paikallisen tähtiseuran näytännössä, jossa katselimme 50cm Cassegrainsilla neulagalaksia ja edes tuolla putkella näkymä ei silmille hypännyt. Pienemmällä 45cm peilivehkeellä Bode's näkyi kyllä hienosti, mutta sehän näkyy myös tuolla CPC:llä ihan kivasti.

Mitä olen CPC:llä yrittänyt katsella, niin Andromeda, M51 ja M101, sekä Saturnuksesta noin kello 10:30 oleva galaksien rypästä missä on M84 - M91, M58 - M61 ja onko siinä vielä jotai NGC katalogin kohteitakin. Himmeitä ovat valitettavasti olleet, saattaa olla että on ollut vain huonot kelit ja/tai valosaastetta liiaksi. Katsoo nyt keväällä jos on sopivia ilmoja ennen liiaksi valostumista, jos saisi paremmat näkymät jostain galaksista.

[einari]

Eipä ne galaksit taida 'silmille hypätä' tavalliselle puusilmälle pienemmällä kuin Artjärven Astrofoxilla.
Muutenhan ne tahtoo olla juurikin kuvaamasi kaltaisia tuhnuja.

[Pekka Moisio]

Galakseille omineinen pirre on se, että ne tarvitsevat näkyäkseen pimeän taivaan ja hyvän läpinäkyvyyden. Toiseksi oikean suurennoksen käyttäminen on tärkeätä, koska liian iso tai liian pieni suurennos voi tehdä kontrastieron havaitsemisen erittäin vaikeaksi. Omasta mielestäni galakseille(ja tietenkin muille kohteille myös) täytyy antaa aikaa. Muutaman minuutin kun tutkii ja rauhoittuu okulaarin ääressä yksityiskohtia tulee esiin ja/tai galaksi erottuu paremmin taustataivaasta.

Omalla 5.1" putkella olen katsellun monia galakseja ja hyvin ne sillä näkyvät, kun olosuhteet ovat kunnossa.
Eilen taas olin katselemassa kovassa pakkasessa 10" putkellani ja taivas oli täynnä jotain höttöä. Paikalla jossa linnunrata näkyy normaalisti melki koko taivaan mitalta, näkyi se eilen vain ajomiehen kohdalla. Samoin himmeimmät kohteet mitä koitin havaita jäivät kokonaan näkemättä. Eli 5.1" näkymät oikeista olosuhteista peittoaa selvästi 10" näkymät silloin kun esim. kelit ovat parhaimmillaan kohtalaiset.

[TeroP]

...snip...

No jos ei aikaisemmin niin viimeistään elokuussa, kun pimenee jo ihan kunnolla, käyn "landella" Tervasuolla Jupiteria katselemassa. Samalla voisi yrittää tarkempaa tutkailua galaksien suhteen. Lähimmät "isot" kaupungit ovat yli 20km päässä, Heinävaaran kyläpahanen tuskin valosaastetta kovin pahasti tuottaa, joten asetetaan toiveet korkealle tässä vaiheessa.

[TeroP]

Varmaan viimeisiä päivityksiä tähän threadiin, mutta sain vasta nyt kollimoitua putken ihan viimeisen päälle. Noin viikko sitten keskiviikon ja torstain välisenä yönä oli paras näkemäni keli koskaan kaukoputken läpi. Paikallaan seisovassa ilmassa hieman alle nollassa pickering scalella päästiin lukemaan 8, joka kuulostaa lähes mahdottomalta suomen keleissä. En tiedä onko edes mahdollista, mutta samaisen asteikon 7 elää liian paljon verrattuna siihen mitä tuona yönä näkyvyys oli. Myös läpinäkyvyys oli loistava, tumma taustataivas ja horisontissa normaalisti erottuva sumu kaupunginvaloja kohtaan ei ollut näkyvissä edes kotipihalta, vielä vähemmän havainnointipaikalta.

Kollimointi pohjantähdestä kahdella silmäparilla ja erittäin monella tarkistuksella tarkennetusta, in- ja de-focused näkymästä.


Tänään leikittiin kaverin TouCamilla, josko jotain videota olisi saanut aikaiseksi, josta sitten registaxilla katsellaan lopputulosta. Samalla kollimaation tarkistus (oli ok) ja toteamus, että ihankuin CPC olisi uudelleensyntynyt kuvan tarkkuudessa. Vihdoinkin putki on juuri sitä, mitä siltä odotin ja hieman enemmänkin (valitettavasti siihen meni näinkin pitkään ja kevätkausi on päättymäisillään, viimeisia iltoja varmastikin menossa).

[Timo Kuhmonen]

Varmaan viimeisiä päivityksiä tähän threadiin, mutta sain vasta nyt kollimoitua putken ihan viimeisen päälle.

Kiinnostaisi kuulla millainen oli sisin rengas joka on ns, Airy diskin ympärillä -> oliko yhtenäinen vai katkonainen ?

Omassa C8 putkessa toistaiseksi paras kollimaatio tuottaa kolme tummempaa pätkää sisimmällä renkaalla -> eli jotain säädettävää on. CN foorumilla oli ketju (putki joko C11 tai C14), jossa arveltiin että apupeilin kollimointi ruuvit saattaisi liian tiukalla oleessaan vääntää apupeilin muotoa aavistuksen verran pieleen - mutta riittävästi tarkan fokuksen kuviossa näkyäkseen...

[TeroP]

Kiinnostaisi kuulla millainen oli sisin rengas joka on ns, Airy diskin ympärillä -> oliko yhtenäinen vai katkonainen ?

Täysin tarkennettuna, tähden ympärillä oli erittäin ohuita yhtenäisiä renkaita muutama näkyvissä (esimerkki). In- ja de-focused näkymässä kaikki näkyvät renkaat ennen "paksua reunaa" olivat yhtenäisiä, kuten tikkataulussa. Suurin "härö" mikä näkyi tuona iltana oli semmoinen, että tuo "tikkataulu" muutti muotoaan erittäin hitaasti hieman ovaalimaiseksi (useamman sekunnin aikavälillä) kunnes palasi taas täysin pyöreäksi ja pysyi siinä pitkään.

Omassa C8 putkessa toistaiseksi paras kollimaatio tuottaa kolme tummempaa pätkää sisimmällä renkaalla -> eli jotain säädettävää on. CN foorumilla oli ketju (putki joko C11 tai C14), jossa arveltiin että apupeilin kollimointi ruuvit saattaisi liian tiukalla oleessaan vääntää apupeilin muotoa aavistuksen verran pieleen - mutta riittävästi tarkan fokuksen kuviossa näkyäkseen...

Pari kuukautta sitten pyöritin jokaista kollimaatioruuvia noin 1½ kierrosta ulospäin, koska ne olivat mielestäni aika tiukalla. Sen takia jouduin uudelleenkollimoimaan putkea parina iltana ja tuo viimeinen hienosäätö tapahtui vasta jo edellämainittuna ajankohtana kaverin kanssa.

Voit karkeasti tarkistaa noiden ruuvien kireyden siten, että kokeilet sormella sitä apupeilin säätöruuvien välissä olevaa aluetta jos se on muovinen. Säätöruuvit ovat "aika" kireällä jos keskusta on selkeästi kumpuralla.


EDIT:

Katselin nuo kaksi videota + kuvat tuolta sivuiltasi. On näköjään yli vuoden vanhaa tekstiä, mutta ainakin kuvassa (de-focused) näyttäisi siltä, että kollimaatio on hieman vinossa noin kello neljään päin. Ensimmäinen video näyttää ihan ok, toisessa ilmakehä näyttäisi peeloilevan. Kyllähän siellä kolmessa kohtaa tummempi alue näyttäisi olevan ensimmäisellä renkaalla. Jotain infoa optiikan käyttäytymisestä löytynee täältä.

[TeroP]

Ah, hienoa. Celestronin Diagonal-1 (eli se CPC mukana tullut kulmaprisma (ei peili)) aiheutti, noh sanotaanko näin lievästi ilmaistuna, hieman ongelmia.

Eli lyhkäsesti sanottuna, prisma "lonksuu" diagonalin sisällä paikallaan ollessa, kun sitä heiluttaa. Lähempi tarkastelu paljasti (lue: vehkeen avaaminen) paljasti sen, että prisma todellakin lonksui diagonalin sisällä. Prisman alapohjaa vasten on pahvinpalanen, jonka päällä on vaahtomuoviläpyskä, jonka päällä on V-vuotoon taitettu pläkkipelti joka toimii jousena kiristäen prisman paikalleen. Näin siis kuvitteellisessa elämässä, todellisessa elämässä tilanne on hieman toinen.

Havainnollistus: Kun kulmapeiliin katsoo ilman okulaaria, putken osoittaessa valoisaan päin kuvan pitäisi näyttää jotakuinkin tältä:



Eli kuvasta näkyy pääpeili ja apupeili, ja Celestronin kulmaprismalla näkyy myös tuo ohut rinkula (Skywatcherin kulmapeilillä ei sitä näkyviin saa). Mitäpä minulla sitten näkyi?

Tämmöistä...


Tai sitten tämmöistä...


... riippuen siitä miten tiukalle kulmapeilin kiinnittikään, tai jos sitä oli "ravisteltu" että prisma oli toisessa kulmassa. Hienoa, arvostan satasella. Tuon liikkeen sai myös aikaiseksi yksinkertaisesti sillä, että kulmaprismaa ei kiristänyt kiinni visual backing ruuveilla, vaan käsivaralta lonksutteli sitä hieman, välystähän tuossa on sopivasti että näin pääsee tapahtumaan.


Noh, kädetön en ole, joten ratkaisin ongelman seuraavasti:

- Pohja auki
- Se jousenkuvake pöpelikköön
- Celestronin asettama vaahtomuovin pala pöpelikköön
- Pahvinpalanen sai jäädä paikalleen.

Minulla oli sopivasti vaahtomuovia itselläni (tietokoneen emolevyn laatikosta se pohjaosa, noin reilun millin paksuista levyä) joten leikkasin siitä kaksi samankokoista palaa jotka mahtuivat kulmaprisman takana olevaan tilaan. Tarkistin vielä että kulmaprisma on "painettu pohjaan" eli se ei pääse enää kääntyilemään omiaan, jonka jälkeen pahvinpalanen + nuo kaksi vaahtomuovin palasta päälle, sekä takakansi kiinni ja ruuvien kiristys. Huom. Vaahtomuovi tulee reilun millin yli takakannen tasosta, joten se toimii "kiristäjänä" tuon metallilätkän (jota joku voisi jouseksi kutsua) sijasta kiristäjänä.

Tajuttoman hieno kuva virityksestä



Ei muuten "lonksu" enää, putki valoa kohti ja kulmaprisma kiinni ja tarkastus. Lopputulos toivottu, eli tuo ohut rinkula näkyy keskellä niinkuin ensimmäisessä kuvassa. Toivottavasti tällä operaatiolla pääsen eroon tietystä asiasta joka minua on haitannut jo jonkinaikaa, tarkistellaan ke-to jos sää sen sallii (kovasti ovat kelejä lupailleet).

Näin sitä meillä. Minkä takia 1900e putkessa on 40e sääliokulaari sekä 40e säälikulmaprisma, eikä jotain laadukkaampaa?

[tomppa]

Tollanen tuli hankittua. Putki on valtava! Optiikka näyttäis olevan ok. GPS toimii hyvin. Mutta kun laitoin solar system aglin ja siitä Jupiter, kun putki näytti agliment succesful, niin seuranta ei lähtenyt päälle. Teinkö jotain väärin? Mutta näkymät olivat 160x suurennuksella jotain ihan eri luokkaa kuin Skymax 102:lla. 

[naavis]

Tollanen tuli hankittua. Putki on valtava! Optiikka näyttäis olevan ok. GPS toimii hyvin. Mutta kun laitoin solar system aglin ja siitä Jupiter, kun putki näytti agliment succesful, niin seuranta ei lähtenyt päälle. Teinkö jotain väärin? Mutta näkymät olivat 160x suurennuksella jotain ihan eri luokkaa kuin Skymax 102:lla. 

Alignment säätää vain putken käsitystä taivaannavan sijainnista. Kun alignment on tehty, täytyy vielä goton kohteeksi valita Jupiter (tai muu haluttu kohde). Jos ulkomuistista menee oikein, kapulan jossain numeronäppäimessä on teksti Solar System. Siitä aukeaa valikko josta voi valita aurinkokunnan kohteita. Kun haluttu kohde on löytynyt valikosta, painetaan Enter, ja putken pitäisi seurata kohdetta.