Paras planeettaokulaari?

[MarttiM]

Nimenomaan aukkosuhteisiin f/4:stä alkaen hitaampiin teleskooppeihin suunniteltu planeettaokulaari on Astro Physicsin SPL. Tässä Super Planetary -okulaarissa on tietääkseni vain kolme linssielementtiä. Näitä okulaareja valmistettiin joitakin vuosia sitten Yhdysvalloissa, mutta ei kai enää nykyään.

[MarttiM]

Olen muutamalta nettisivulta lukenut Baaderin Hyperion Zoomista ylistäviä arvioita. Itselläni ei sitä ole. Niinpä herätänkin kysymyksen kyseisen okulaarin kelpoisuudesta planeettahavainnoissa ortoskooppisiin ja miksei muihinkin okulaareihin verrattuna.

[Tane]

 Pidin Baader Hyperion Zoomia jonkunaikaa. En tiennyt siitä mitään kun ostin, vain että samassa kulkee mukana monta suurennosta. Jää monen okulaarin vaihtaminen ja vekslaaminen pois. Siinä on kuitenkin pienimmässä polttovälissä suurin 68 asteen kenttä ja kapenee niin että 24 milliä antaa enää 50 astetta. Planeetta tai syvätaivas havaitsijalle saisi olla toisinpäin...Muuten ei valittamista. Vertailin pelkkää kahdeksan millistä Hyperionia ja tämän zoomin kahdeksaa milliä enkä minä ainakaan saanut eroa. Taattua Baader Hyperion laatua se on, seitsemän lasia. Enemmän viittaa yleisokulaariin...Mitä ovat zoom okulaarit? Tämä on varmaan parhaasta päästä.

[MarttiM]

Pidin Baader Hyperion Zoomia jonkunaikaa. En tiennyt siitä mitään kun ostin, vain että samassa kulkee mukana monta suurennosta. Jää monen okulaarin vaihtaminen ja vekslaaminen pois. Siinä on kuitenkin pienimmässä polttovälissä suurin 68 asteen kenttä ja kapenee niin että 24 milliä antaa enää 50 astetta. Planeetta tai syvätaivas havaitsijalle saisi olla toisinpäin...Muuten ei valittamista. Vertailin pelkkää kahdeksan millistä Hyperionia ja tämän zoomin kahdeksaa milliä enkä minä ainakaan saanut eroa. Taattua Baader Hyperion laatua se on, seitsemän lasia. Enemmän viittaa yleisokulaariin...Mitä ovat zoom okulaarit? Tämä on varmaan parhaasta päästä.

Kiitos näkemyksestäsi! Onhan zoom-okulaari hyvä silloin, kun etsii suurinta käyttökelpoista suurennusta ja ainakin myös silloin, kun joku tuttava tulee paikalle ja kysyy, mitä kaukoputkella näkyy. Silloin on kätevä muuttaa suurennosta helposti ja näyttää, miksi suurin suurennos ei välttämättä ole paras planeetoillekaan. Saapa nähdä, hankinko joskus vielä zoom-okulaarin. Viime aikoina on tullut osteltua niin paljon, ettei vielä tällä erää ole varaa. 

[Timpe]

Baaderin zoomista löytyy lyhyt vertailu Vixen LV 8-24mm zoomiin Cloudy Nightsin sivuilta: http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=2146
Tuolla se raakataan keskikertaisten laitteiden joukkoon arvosanalla 7. Tämä huomioiden, ettei kumpikaan noista zoomeista pärjää vastaaville kiinteille okulaaripolttoväleille, mihin niitä on verrattu.
Hintaisekseen hyvä ja vastiketta antava zoomihan tuo on, muttei minusta ansaitse "ylistäviä arvioita" kuten tuolla aiemmin viitattiin (vrt. neutraali arvio täällä). Planeettahavainnoissa zoomin etuna on kullekin seeingille sopivan ("oikean") suurennuksen löytyminen helposti, mutta jos zoomia vertaa kriittisesti saman polttovälin kiinteään laatuokulaariin, niin zoomin kuvalaatu jää tässä vertailussa toiseksi. Lisäksi kannattaa huomioida muiden osatekijöiden vaikutus havainnon loppukuvalaatuun kuten esim. seeingin vaikutukset havaintohetkellä, putken kollimoinnin vaikutus ja yleiset optiikan/okulaarin yhteensopivuustekijät (ts. tuo Baader zoom voi toimia hyvin vaikkapa f10 SCT-putkessa, mutta vain välttävästi f4.5 Newton putkessa).

[MarttiM]

Baaderin zoomista löytyy lyhyt vertailu Vixen LV 8-24mm zoomiin Cloudy Nightsin sivuilta: http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=2146
Tuolla se raakataan keskikertaisten laitteiden joukkoon arvosanalla 7. Tämä huomioiden, ettei kumpikaan noista zoomeista pärjää vastaaville kiinteille okulaaripolttoväleille, mihin niitä on verrattu.
Hintaisekseen hyvä ja vastiketta antava zoomihan tuo on, muttei minusta ansaitse "ylistäviä arvioita" kuten tuolla aiemmin viitattiin (vrt. neutraali arvio täällä). Planeettahavainnoissa zoomin etuna on kullekin seeingille sopivan ("oikean") suurennuksen löytyminen helposti, mutta jos zoomia vertaa kriittisesti saman polttovälin kiinteään laatuokulaariin, niin zoomin kuvalaatu jää tässä vertailussa toiseksi. Lisäksi kannattaa huomioida muiden osatekijöiden vaikutus havainnon loppukuvalaatuun kuten esim. seeingin vaikutukset havaintohetkellä, putken kollimoinnin vaikutus ja yleiset optiikan/okulaarin yhteensopivuustekijät (ts. tuo Baader zoom voi toimia hyvin vaikkapa f10 SCT-putkessa, mutta vain välttävästi f4.5 Newton putkessa).

Baaderin zoomin ylistävistä arvioista mainittakoon esimerkiksi kommentit Astroshopin saksan kielisellä sivulla. Olen ollut huomaavinani, että psykologisillakin tekijöillä on merkitystä heikoiten näkyviä yksityiskohtia havaitsessa. Saattaa olla, että zoom-okulaarin helppokäyttöisyydellä suurennuksia vaihdettaessa - verrattuna kiinteäpolttovälisiin okulaareihin - on jossakin määrin vaikutusta sen tarkkuudesta saamiin erinomaisiin arvioihin. Minulla on kahdeksan lasielementtiä sisältävä (7,2 mm:n) Antares Speers Waler -okulaari. Mielestäni sen antamassa kuvassa runsaiden linssien määrä himmentää kuvaa ja samalla saa planeetan näyttämään ikään kuin lämminsävyiseltä verrattuna esimerkiksi ortoskooppisten okulaarien kelmeisiin näkymiin. Toisaalta tietysti esimerkiksi Kuuta katsottaessa ison näkökentän ansioista havaitsija tuntee olevansa kuin avaruusaluksessa Kuun kiertoradalla. Vielä pitää tarkentaa, että onhan kyseinen okulaari käyttökelpoinen planeettojakin katseltaessa. Silmän etäisyys on 13 mm, mikä tietysti on omiaan helpottamaan havainnnointia.

[MarttiM]

Planeettaokulaarieni ykkösketju on Bresser Plössl 5,5 mm, Vernonscope Brandon 12 mm sekä Baader Classic Ortho 10 mm.

[MarttiM]

Planeettaokulaareista parhaimpienkin tukena ovat Baader Q-Turret 2,25X Barlow ja Baader Carl Zeiss Abbe 2X Barlow.

[MarttiM]

Havaitsin viime tiistaina aamuyöstä Jupiteria vanhalla 80 mm:n putkellani. Matalalla vaalenevassa aamussa olleesta kuningasplaneetasta pohjoinen ja eteläinen ekvaattorivyö sekä niiden välinen hyvin vaalea alue erottuivat selvästi parhaiten Brandonilla. Jo ensi vilkaisu osoitti, että nyt on oikea okulaari käytössä. Taidankin jatkossa investoida kyseiseen merkkiin.

[Tane]

 Olen saanut katsoa Baader Genuine 5mm ortholla Jupiteria ja vastaan otsikon kysymykseen että se on paras planeettaokulaari. Tietenkin minulla on lyhyen parin vuoden havaintoaikani ollut käytettävissä varsin pieni kattaus eri tyypin laseja. Mutta vastaankin vain noiden puolesta joiden läpi tuijottelin...Lähimmäs pääseen UO 6mm ja 4mm jossa lukee japan on jo heikompi kumpaakin. Taitaa nuo olla kaikki tekojaan Japanista, mutta pientä eroa löytyy. Aiemmin arvelinkin minulle sopivan muutenkin suurennuksen puolesta paremmin viisimillisen. Sillä saa 250x jolla näkymä vielä on terävä.
Todellinen testaushan olisi katsoa kaikilla eri merkeillä ja eri polttovälisillä. Joten varaa jää jossitteluun että mitenkäs  vaikka UO viisimilliä niin...Mutta uskon nytkin planeettaokulaarin metsästyksessä oltavan ihan jäljillä.

[MarttiM]

Minä olen viime aikoina pilvisyyden ja työkiireiden välissä silloin tällöin lueskellut Cloudy Nights- palstan vertailuja parhaista planeettaokulareista. En valitettavasti omista Baaderin Genuine ortoskooppeja, mutta ne ovat monien ulkomaalaistenkin havaitsijoiden suosikkeja planeettojen katselussa. Monosentrisiäni en ole vielä ehtinyt käyttää kunnolliseen havainnointiin, mutta tilanne korjaantuu tulevina tähtikirkkaina talvi-iltoina. Parhaat planeettanäkymät ovat minulle tarjonneet toistaiseksi (10 mm:n) Baader Classic Ortho ja (12 mm:n) Vernonscope Brandon. Baader näyttää soveltuvan 120-kertaisine suurennuksineen Jupiterin tarkasteluun hienosti, kun taas Brandon antaa Baaderin Zeiss Abbe Barlowin  kanssa 200-kertaisen suurennuksen Kuusta veitsenterävänä täynnä sen pinnan piirteitä. Varmaankin liikutaan ihan kaukoputkieni erotuskyvyn rajoilla; tarkempaa kuvaa en usko saavani millään linssillä. (Onhan kyseisen okulaarin näkymä Jupiteristakin aina terävä ja kumma kyllä, olen ihmetellyt sen vähäistä riippuvuutta näkyvyysolosuhteista - siis ilman läpinäkyvyydestä ja rauhallisuudesta.) Toinen Brandonin okulaarini on 32-millimetrinen, jonka olen aikoinaan ostanut syvän taivaan havainnointiin. Kun sen kanssa käytän Baaderin 2,25 kertoimista Q-Turret Barlowia, saan noin 84-kertaisen suurennuksen. Tämä yhdistelmä toimii ainakin Jupiteria havaittaessa. Yleensäkin suosin planettojen katselussa vain noin 70...220 -kertaisia suurennuksia. 

[MarttiM]

TMB Supermonocentric 9 mm antoi kovan haasteen ortoskooppisille (Baader Classic Ortholle ja Vernonscope Brandonille) tarkkaillessani Jupiteria tänään varhain aamulla 127 mm:n linssiputkella. Korkealla ollut kuningasplaneetta näkyi kerrassaan upeasti 133-kertaisella suurennuksella neljine vöineen ja vaaleine vyöhykkeineen. Eteläisessä ekvaattorivyössä näkyi paljon yksityiskohtia, varsinkin, kun jaksoi tuijottaa ja odottaa parin sekunnin mittaisia läpinäkyvyyden huippukohtia. Monosentrisen näkökenttä on hyvin suppea, joten planeetta näkyy ikään kuin isompana kuin suurennuskertoimen perusteella voisi olettaa. Lisäksi havainnoitavan kohteen näkymiseen keskittyy vaistomaisesti erittäin hyvin, koska se peittää näkökentästä suuremman alan kuin jollakin toisella okulaarilla vastaavaa suurennusta käytettäessä. Kokeilin myös Bresserin 26 mm:n Plössliä Baaderin Zeiss Barlowin kanssa. Suurennus oli noin 92-kertainen. Taas kerran tuli todistetuksi Barlowin toimintakyky, eikä kyseinen linssiyhditelmä paljonkaan monosentriselle hävinnyt. Suora vertailu on vaikeaa, koska surrennuskertoimet ovat erilaisia. Suosittelen lämpimästi Barlowin käyttöä planeettahavainnoissa. Näyttää siltä, että harrastukseni on saanut uuden ulottuvuuden  ; tarkoitan planettaokulaarien välistä vertailua, joka varmaankin jatkuu vielä pitkään.

[Jyri Lehtinen]

Jäädään odottamaan mielenkiinnolla lisätestejä. Erityisen kiinnostavaa on kuulla kommenttisi siitä, kuinka hyviä pitää olosuhteiden mielestäsi olla jotta huippuokulaarien keskitason okulaareihin nähden antama ero tulee selväksi. Näillä paikkeilla ruvetaan puhumaan hiuksenhienoista eroista suorituskyvyssä, mikä voi olla juuri se, mitä tarvitaan hienovaraisimpien yksityiskohtien erottumiseen, mutta toisaalta tavanomaisemmissa olosuhteissa tapaa peittyä ilmakehän myllerryksen alle. Jos joskus sattuu samoihin maisemiin, olisi näitä kiva päästä testaamaan.

Itse olen joskus kuolannut näiden huippuokulaarien perään, mutta sitten kuitenkin tyytynyt pariin Baaderin Genuine Ortoja ja luullakseni samasta japanilaisesta linssipajasta tulleeseen Celestronin Ultima barlowiin. En ole päässyt kumpaakaan mihinkään kalliimpaan vastineeseen vertaamaan, mutta tyytyväinen olen näihinkin ollut. Jupiterin lisäksi ovat ortoskoopit olleet mieluisassa käytössä monen tiiviimmän syväntaivaan kohteen havainnoissa kontrastikkaan kuvansa ansiosta.

[MarttiM]

Jäädään odottamaan mielenkiinnolla lisätestejä. Erityisen kiinnostavaa on kuulla kommenttisi siitä, kuinka hyviä pitää olosuhteiden mielestäsi olla jotta huippuokulaarien keskitason okulaareihin nähden antama ero tulee selväksi. Näillä paikkeilla ruvetaan puhumaan hiuksenhienoista eroista suorituskyvyssä, mikä voi olla juuri se, mitä tarvitaan hienovaraisimpien yksityiskohtien erottumiseen, mutta toisaalta tavanomaisemmissa olosuhteissa tapaa peittyä ilmakehän myllerryksen alle. Jos joskus sattuu samoihin maisemiin, olisi näitä kiva päästä testaamaan.

Itse olen joskus kuolannut näiden huippuokulaarien perään, mutta sitten kuitenkin tyytynyt pariin Baaderin Genuine Ortoja ja luullakseni samasta japanilaisesta linssipajasta tulleeseen Celestronin Ultima barlowiin. En ole päässyt kumpaakaan mihinkään kalliimpaan vastineeseen vertaamaan, mutta tyytyväinen olen näihinkin ollut. Jupiterin lisäksi ovat ortoskoopit olleet mieluisassa käytössä monen tiiviimmän syväntaivaan kohteen havainnoissa kontrastikkaan kuvansa ansiosta.

Hienoa, että muutkin ovat kiinnostuneita parhaan planeettaokulaarin löytämisestä. Baader Geinuine Ortoskooppista ei pidä yhtään vähätellä tässä kilpailussa. Onko siitä, Brandonista, monosentrisestä, tai kenties Baaderin Classic Orthosta tämän shakkipelin kuningattareksi, onkin sitten eri asia. Cloudy Nights -palstan testien mukaan BGO on joka tapauksessa valioluokan ortoskooppi. (Samoin Celestronin Ultimaa pidetään mainitulla palstalla hienona Barlow-putkena.) Itse en omista BGO:ta, mutta luulisin, että Baader Classic Orthoni on hyvin lähellä BGO:n tasoa. Erot näiden, monosentristen ja hyvien Plossl-okulaarien välillä ovat ilmeisesti pieniä ja - niin kuin kirjoitit - tulevat esille erittäin rauhallisen ja läpinäkyvyydeltään erinomaisten olosuhteiden aikana. Aamulla, jolloin näkyvyys oli oman viisiportaisen asteikkoni mukaan 3, ero Plossl-okulaarin ja monosentrisen välillä oli nimenomaan Jupiterin eteläisen ekvaattorivyön kohdalla. Monosentrisellä  okulaarilla näkyi siinä enemmän yksityiskohtia. Tosin, olihan siinä isompi suurennuskin.

[Tane]

 Lähellä ollaan jos sanotaan TMB monosetristen ja vielä "super" siihen väliin, olevan parhaita kaupallisesti saatavia planeettaokulaareja. Ne ja Zeiss Abbe ...ehkä Pentaxilta löytyy.
Sattui muuan aamu näkymään Saturnus taivaan rannassa ja tuskin sen kovin siitä ylemmä yltää näinä vuosina. Hain esiin omat vähän huokeammat orthoskooppisen versiot UO 6mm, Baader Genuine 5mm ja 4 millisen jossa lukee pelkkä japan. Nyt toimi Cassinin jako erotuskyvyn mittarina sopivasti. Vain Baaderilla se näkyi miltei kokoajan, välistä ihan terävänäkin. Mutta noilla toisilla meni arvailuksi, ehkä jotain jakoa siellä saattoi erottua...Suurennusta 5mm Baader Genuinille APO 160 putkella tulee kaksi ja puolisataa. Vuosi sitten sain parhaan erotuksen 4mm japan okulaarilla ja 320 suurennuksella, keli oli silloin loistava.
Ensi kertaa pääsi nyt  katsomaan Saturnusta 5mm Baader Genuinilla. Luulisi UO 6 millisellä näkyvän terävämmin pienemmällä kahdensadan suurennuksella. Huonommin sillä cassinin jako kuitenkin erottui. Oli tuosta Genuinen paremmuudesta jo aiemmin talvella Jupiterin suhteen huomioita.
Kerronpa nämä silläkin uhalla että yhden katselijan testi on aina epäluotettava. Tarvitaan useampi tarkkailija tekemään havainnot toisistaan riippumatta. Mutta mitäs ihminen muuta jos ei luota silmiinsä...Tietysti voisi olla varmistuksen maksimoimiseksi kaikista testattavista okuista samat polttovälit.