Tulipallokamera melkein toiminnassa..

[Pentti Karvinen]

Väistyihän ne ja pääsin jatkamaan säätöä. Kovin hääppöistä tulosta en kylläkään saanut aikaiseksi.

Ohessa puolentunnin kooste, joka on otettu jpg formaattiin alun alkaen, mutta tallensin sen png:si komentoidessani siihen.

http://seula.net/linkit/30min20080214-203000.png

Herkkyys ei todellakaan ole mitään huippuluokkaa. Kyseessä on sentään Sirius. Mahtaakohan tällä kameralla saada mitään aikaiseksi?

EDIT: Tietenkin typo mukana. (suunta ja korkeus on katsottu Winstars 2.0 ohjelmasta)

20:00 155° / 9,8°
20:30 162,2° / 11°

[Esko Lyytinen]

Kyllä yleensä Vega ym 0-magnitudinkin tähdet paremmin erottuvat kuin tuo. En tiedä mistä kiikastaa.

Sinällään kamera ei ole herkkä "tavalliseen" meteorikuvaukseen mutta kyllä riittävän herkkä tulipalloille. Mutta vaikuttaa kyllä ettei tuossa kaikki olisi ihan nappiin. Vai olikohan usvaista? Sirius taitaa olla spektriluokaltaan sinertävä tähti joten alhainen korkeuskulma, varsinkin jos ei ole ihan kunnon selkeää, vaikuttaa siihen enemmän kuin myöhäisemmän spektriluokan tähtiin.

Esko

[Anssi Mäntykivi]

Näyttäisi että kamerasi herkkyys ei riitä. Onko kamerassasi ccd vai cmos -kenno?
Tuo katuvalokin näyttää aika himmeältä.
Monet vanhat ccd-webbikameratkin on aika sokeita pimeässä.

[Pentti Karvinen]

Esite sanoo CMOS. (Philips SPC315NC/00)

http://www.p4c.philips.com/files/s/spc315nc_00/spc315nc_00_pss_eng.pdf

[Anssi Mäntykivi]

Kannattaisi hommata herkkä ccd-kennon kamera.(esim.philips SPC 900 NC)tai
jos lompsa kestää niin oikea meteorikamera. Meinaan kun on aika
mainio tuo virityksesi katolla.
Kamerasi näkyisi vaativan 10luxia valoa joten ei se kovin pimeässä näe.
Itselläni on tuo philips SPC 900 NC ikkunan välissä kaakon suuntaan.

Tuossa vielä googletettua

0,005 lux  tähtien valo
0,08 lux Pimeänäkökameran herkkyysraja
0,1 lux  kuun valo
1 lux  Peruskameran herkkyysraja
30 lux  ulkoalueiden yleisvalaistus

[Kaizu]

CMOS kennoinen webbikamera omalla objektiivillaan näkee Kuun ja Venuksen iilman pinoamista.
Minulla on sellainen valvontakamerana ja se näkee piha-alueen kun se on valaistu. Kun pihavalo on pois päältä, kamerakuva on aivan pimeä.
Ne tulipallot joista ollaan kiinnostuneita ovat useimmiten lähelle täyden kuun kirkkautta joten kamera luultavasti näkee ne.
Suuntien kalibrointi hankaloituu jos ei tähtiä saa näkyviin.
Videokameroissa on useimmiten CCD-kenno ja valovoimainen objektiivi. Niillä tulee tähdet näkyviin ja tähdenlennotkin.

Kaizu

[Pentti Karvinen]

Viime yö oli melko kirkas täällä päin ja alla oleva löytyi kuvista. Näkyy taasen vain tässä otoksessa. (Laitoin asetuksiin 5 kuvaa sekunnissa, kun eilen illalla virittelin systeemin kuvaamaan.)

http://seula.net/linkit/1min20080215-031300.jpg

Ei tuo kameran vaihto tietysti montaa kymppiä kustantaisi. Pitää pistää harkintaan ja tiedä vaikka, jos pitää silmät auki ja kädet pois omista taskuistaan niin sellaisen voi jostain yhyttää.

[Esko Lyytinen]

Ilmeisesti on kirkas meteori (.. tulipalloluokan päätellen selvinneestä kameran herkkyydestä).
Aika hyvin ja äkkiä pääsit tässä suhteessa alkuun !  . vaikka se kameran vaihto voikin olla järkevää.

Esko

[Pentti Karvinen]

> Ilmeisesti on kirkas meteori (.. tulipalloluokan päätellen selvinneestä kameran herkkyydestä).

Kivaa (ilmeisesti)!  Pystyykö tuollaisesta kuvasta nyt sitten päättelemmän, miten ja mitä? Minä en saanut edes arvottua lentosuuntaa.

[Esko Lyytinen]

Yhden paikan kuvasta on vähän vaikea päätellä, mutta kyllä siitä monessa tapauksessa saa yllättävänkin paljon irti.

Jos siis oli 5 fps, niin kuvan mukaan kestoa näyttäisi olleen 1.6 s. Tässä on huomioitava että herkempi kamera olisi ilmeisesti nähnyt aiemmin ja pitempään.
Tuo aika on vähän alakanttiin meteoriitin pudottajalle, mutta ei ihan liian lyhyt että sulkisi pois että jotain olisi tullut alas. Jos olisi selvästi loiva tulo niin sitten olisi ihan liian lyhyt kesto.
Vertaamalla Sirius-kuvaasi saan ihan silmämääräisesti arvioiden alkukorkeuskulmaksi jotain 5 - 6  astetta. Alkukorkeudeksi hitaan puoleiselle voisi olettaa 80km, mutta tälle kameralle noin kaukaa ilmeisesti alhaisempi vaikkapa 70 km (ehkä vieläkin alhaisempi). Tämä sijoittaisi (alkukohdan) noin 500 kilometrin päähän ko suuntaan.

Sammumiskorkeuskulma (jos ei hävinnyt puun taakse) olisi arviolta 3 astetta alempana, eli veisi (olettamalla noin kaukaiselle sama etäisyys) sammumiskorkeuden tuonne 40 kilometrin tuntumaan tai vähän yli.

JOS liikkui liki kohtisuoraan niin kuljettu matka olisi n 30 km ja ko kestolla saisi nopeudeksi jonkin verran alle 20 km.

Yo arvioidusta sammumiskorkeudesta (ja tuloreitin jyrkkyydestä) ja tätä tukee vielä nopeusarvio, on kohtalaisen todennäköistä (olettaen että tarkemmat mittaukset olisivat näiden kanssa suunnilleen yhtäpitäviä) että siitä selviytyi jonkinmoinen "pikkumurunen" (grammoista kymmengrammaluokkaan) maahan asti.

Jos/kun olisi tunnettuna tarkemmin linssiparametrit eli kuvan "geometria" niin mittaamalla mahdollisimman tarkasti yksittäis-freimien paikat voi niistä saada määritettyä oikean tulosuunnan. Jos näin olisi ja kuvassa näkyvä reitti olisi selvästi pitempi (asteissa), niin voisi olla mahdollista saada oikea tulosuunta ehkä asteenkin tarkkuudella, mutta näin lyhyehköstä "kaaresta" vain hyvin suuntaa-antavasti.

Kuvaa katsomalla välit tihenevät loppua (oletettua sellaista, alhaalla) kohti. Ihan lopussa on ilmeisimmin meteoroidin oikeasta hidastuvuudesta johtuvaa. Alkureitillä ei (oikeaa) hidastuvuutta juurikaan ole, joten se tulosuunnan päättely pitäisi saada sen alkupuolen kulmanopeuden muuttumisesta. Jos näennäisesti hidastuu, niin menee osin poispäin ja jos nopeutuu niin on osin lähemmäksi tulossa. Noin silmämääräisesti arvioituna tuossa ei niin selvää huomaa, vaikutelmaksi tulee että kenties olisi lievästi kauemmaksi menossa.
Suuntapäättelyssä voi monesti saada apua myös siitä että kaikki suunnat eivät (useinkaan) ole mahdollisia sen takia että johtaisivat niin suureen nopeuteen että vastaavasta tulosuunnasta tulleena nopeus olisi yli aurinkokuntaradan parabelinopeusrajan elikkä olisi pitänyt olla interstellaarinen (aurinkokunnan ulkopuolelta tullut) mitkä ovat ilmeisestikin visuaali-meteoreissa harvinaisuuksia.
PS. edelliseen. Taisikin silmä vähän valehdella. Mittailin hiukan noista jäljistä y-koordinatteja eikä siinä taida kulmanopeuden hidastumista ollakaan ihan loppupäätä lukuunottamatta. On saattanut jopa tulla hiukan lähemmäksi päin tai (hyvin karkein marginaalein) on mennyt likimain kohtisuoraan näkösäteseen nähden. (Vahvistenee myös arveluja että ei ole ollut lentokoneen valo, joka jostain syytä olisi hävinnyt/syttynyt (suunasta riippuen) ylempänä .. ja meteorin suuntapäättelyssä ei ole voinut tulla maan sisältä päin.)

Aika paljon siis voi monesti päätellä yhdenkin kameran havainnoista. Ja tässäkin tapauksessa yo päättelyt varmistuisivat (tai kumoutuisivat ;) jos mittaisi mahdollisimman tarkasti, ensin linssiparametrit ja kameran suunnat ja sitten jokaisen framen yksittäisen jäljen jne. Nuo yo "mittaukset" ovat suunnilleen "peukalon päällä" mitattuja (kun tarkoilla voi päästä osapikselin tarkkuuteen suunniksikin muutettuina) noin esimerkkinä minkä tyyppistä päättelyä tällaisesta voi tehdä.
Kuitenkin jokaisessa yksittäistapauksessa täytyy miettiä paljonko siihen kannattaa aikaa käyttää. Sinällään on useinkin mielessä että jos/kun kuvaaja saa (mielestään ja oikeastikin) hienon tulipallon (ehkä ensimmäisen sellaisen) eikä sitä sitten mittailla ja käsitellä kunnolla, niin voi pettyä. Tämä on kuitenkin sitä arkirealismia, johon on syytä varautua. Tämä näin tiedoksi muillekin tulipallokuvausta aloitteleville ja harkitseville.

Sinällään on hyvä jos kameran linssiparametrit on etukäteen määritetty etukäteen. Jos/kun tulee se merkittävä niin yleensä tulee kiire. Esimerkiksi pitäisi yrittää päästä paikalle ennen kuin tulee lumisade päälle tai jäät sulaa järvestä tms. Olen noita linssiparametrejä aika monelle kameralle määrittänyt ja periaatteessa mielelläni määritänkin, mutta on sekin aikaa vievää puuhaa ja rästissäkin niitä on ja tahtoo näköjään yleensä ollakin. Niin että jos suunnittelet tuon kameran vaihtoa herkempään niin ehkä kannattaa määrittää vasta sille.

Jos tuo nyt olisi ollut se odotettu super-meteoriitinpudottaja (oman maan alueelle) niin kyllä olisi mitattu kait jokseenkin sillä vaivannäöllä (jos ei helpommalla selviä) kuin mitä joutuisi etsimään neulaa heinäsuovasta ;)  Osin tuokin riippuu kyllä olsiko se kuvattu ehkä useallakin muulla kameralla. Tässä suhteessa joutuu myös käyttämän tarveharkintaa ja ainakin aloittelemaan helpoimmasta ja nopeimmasta päästä.

Niin, kaakkoishorisonttisuuntaa sinulle suosittelin. Aina on tietysti rajoitukset ja tämänkin kattavuus olisi enemmän maamme päällä jos voisi suunnata idemmäksi, mutta kun tulee puut vastaan. Voi kuitenkin "palvella" ihan lounais-Suomen kattavuutta vaikka pääasiassa Baltian maiden ilmatilaa valvookin. On sinne (Baltian maihin) kait kuitenkin helpompi tehdä mahdollinen etsintä-ekskursio kuin esim. Venäjän puolelle, josta on havaintoja ilmeisesti aika hyvistäkin pudottajista, joskin havaintosuunniltaan "yksipuolisia"(eli joko vain yhden kameran havainto tai visuaalihavaintoja tai muuten kaipaisi havaintoa myös jostain muusta suunasta), eli ei näistä kovin tarkkaa putoamispaikka-arviota ole.


Esko

[Pentti Karvinen]

Iso kiitos Eskolle edellä saadusta selvityksestä. Voi vain ihmetellä, kun jotkut "lukevat" noita kuvia ihan sujuvasti. Harrastellaan tällä kameralla nyt aluksi ja selvitetään (opiskellaan) mitä kaikkea tähän tulipallokuvailuun kuuluu. (Kiinnostaa lisäksi nähdä miten tuon kameran käy auringon sitä aina aamuisin paahtaessa.) Eikä tarvitse pelätä, että pettymys iskisi tänne, sillä minä harrastan periaatteella, että teen jotain kivaa itseni mielestä ja jos muut saavat sitä jotain iloa/hyötyä niin se on bonusta kaikille. Tämä projekti on tähän saakka ollut sangen mielenkiintoinen ja toivottavasti jatkossakin.

Kysyttävää kuitenkin olisi vielä,

-mikä kuvan ottotaajuus (fps) on hyvä? ( pätkivä vai yhtenäinen jälki lentoradasta?)
-onko merkitystä kuvien "kooste ajalla" ja määrällä? (esim. 2min ja 1h tai 1min, 5min ja 30min)
-onko tallennus formaatilla merkitystä laatuun/analysointiin? (jpg, pgn jne.)
-mikä on oikea kanava halutessaan informoida muita mielenkiintoisista kuvista? (Ursa meteorijaosto, sähköpostilla kuva jonnekkin?)

EDIT:
-entäs värit, onko B/W ok vai olisiko väreistä joskus jotain hyötyä?
- jos kamera on QVGA onko parempi ottaa kuvaa sillä resolla, eikä esim. VGA?

[Esko Lyytinen]

Kysyttävää kuitenkin olisi vielä,

-mikä kuvan ottotaajuus (fps) on hyvä? ( pätkivä vai yhtenäinen jälki lentoradasta?)
-onko merkitystä kuvien "kooste ajalla" ja määrällä? (esim. 2min ja 1h tai 1min, 5min ja 30min)
-onko tallennus formaatilla merkitystä laatuun/analysointiin? (jpg, pgn jne.)
-mikä on oikea kanava halutessaan informoida muita mielenkiintoisista kuvista? (Ursa meteorijaosto, sähköpostilla kuva jonnekkin?)

EDIT:
-entäs värit, onko B/W ok vai olisiko väreistä joskus jotain hyötyä?
- jos kamera on QVGA onko parempi ottaa kuvaa sillä resolla, eikä esim. VGA?

Yritän vastata.

Kuvan ottotaajuudella ei sinällään ole paljoa merkitystä. Muuten ehkä suosittelisin sinulle nopeampaa kuin 5 fps, mutta tällöin ei ehkä näkyisi sitä Siriustakaan eli tähtien näkyminen kannalta hidas on hyvä, mutta ei se yleensä paranna tulipallojen näkyvyyttä tai voi parantaakin huomattavan hitaiden, ehkä tämänkin melko kaukaisen.
Jos/kun hankit herkemmän kameran niin laita vaikka (WEB-kameralle) 10 fps. Kenties jonkun mielestä yhtenäinen lentoratakuva olisi esteettisempi, mutta mittausten kannalta on varsin hyvä jos eri osakuvien (freimien) jäljet erottuvat toisistaan mitattavasti.
VideoAnalyzerillä voi samanaikaisesti tehdä useampiakin summakuvia joisa esim näkyy joka toinen tai joka viides tai .. jälki.
Siinä vanhassa versiossa jonka saa imuroitua Janne Pyykön ohjelinkistä on bugi, että tällaisissa ei tallennus toimi. ( Hän laittaisi kyllä sinne uudemman version mutta työpaikan vaihdon takia ei pääse sinne sitä tekemään.) Joka tätä ominaisuutta ohjelmaan kaipaa niin saa kyllä minulta uudemman version.


Sillä kuinka pitkää "summakuvaa" ottaa ei paljoa ole merkitystä. Kuvien tarkastaminen helpottuu jos tulee vähemmän. Sitten kuitenkin esim. taivaan valoisuuden vaihtelu aamuin illoin (ja herkemmällä kameralla valosaasteen valaisemat pilvetkin) saavat aikaan sen että lyhyemmän ajan kuvista erottuu (tosinaan) paremmin himmeitä.
Ja jos ei tulipallosta ole muuta havaintoa niin sen ajoitusta ei saada tarkemmin kuin mitä sen kuvan ottoajasta voi päätellä.

Tallennusformaatista sanoisin että kyllähän png-kuva on parempi kuin  jpg-kuva, mutta esim. kamerallasi sen merkitys on aika vähäinen. Kyllä positiomittaustarkkuutta yleensä rajoittaa joku muu tekijä enemmän kuin kuvan formaatti. Kirkkauksia emme oikeastaan ole yrittäneetkään päästä tarkasti kalibroimaan, vaikka olisi sekin hyödyllistä
Jos on runsaasti kovalevytilaa niin ehkä mieluummin png ..

Näiden toimittamiselle ei kait niin virallista kanavaa toistaiseksi ole. Jos/kun havaintoja lähemmin käsitellään niin, mikäli paikalla ja (liki)täysissä ruumiin ja sielun voimissa olen niin minä ne todennäköisesti käsittelen.
Näkyy olevan minun sähköpostiosoitteeni Astronetissä näkyvillä (kait. ainakin itse näen).
En nyt sinällään kovasti halua sähköpostimäärää lisätä ajatellen esim kaikkia potentiaalisia tämän lukijoita ja harrastajia. Ehkä "näytekuvat" voisi laittaa tänne Astronettiin, näen itsekin ne täältä, mutta jos arvelee että on kyseessä ehkä merkittävä meteoriitinpudottajatapaus, niin voi joko lähettää sähköpostilla ja/tai informoida että täällä on kuva ja ehkä vielä täyttää Ursan tulipallohavaintolomake. Saan ne havaintoraportit nopeasti.

Sinällään jos tästä julkisesta paikasta tulisi sellainen johon kaikki laittaisivat kuvansa niin olisi oma vaaransa. Meteoriitti-diilerit voisivat myös hyödyntää ja meteoriitteja ehkä kadota paljoakaan jälkiä jättämättä maamme rajojen ulkopuolelle. Voi kuulostaa hätävarjelun liioittelulta, mutta ilmeisesti ei ole sitä, jos/kun jokin oikein merkittävä sattuu.
Tämän takia on esim. T+a:n uutisissa kuvien esittämistä rajoitettu, esim. sen edellisen supertulipallon valvontakamerakuvia.

Useat kamerat ovat harmaasävymoodissa jonkin verran valoherkempiä kuin värimoodissa, mutta olen saanut käsityksen että ei se ero webbikameroilla suurikaan ole. Monet kuvaavat väreissä, osa muuttaa talviajaksi harmaasävyiseksi ja kesäajan väreillä. Kaippa värikuva tulipallosta voisi olla kivempi (joskaan ei niissä useinkaan värit kovin selvästi näy)
Ei niistä väreistä voi sanoa hyötyä olevan tapauksen tutkimiseen. Ei niitä kukaan osaa juuri tulkita muuta kuin oikeasta spektrikuvasta. Kun jotkut antavat ohjeita visuaalihavaintojen tekijöiden haastatteluun (joissa usein on laajahkoja värillisyyskuvauksia) niin kehoitus on lähinnä kuunnella sekin osuus kohteliaasti.

Jos tuo QVGA tarkoittaa Quarter- eli neljäsosakuvaa niin pitäisi täyskoossa, ellei tietokoneresurssit ole rajoittamassa.

Esko

[Pentti Karvinen]

Kiitos. Ihan hyviä vastauksia, ei jäänyt yritykseksi.  :) Yksi asia ei ollut tosin varmaan riittävän selkeästi kysytty minulta.

>>- jos kamera on QVGA onko parempi ottaa kuvaa sillä resolla, eikä esim. VGA?

>Jos tuo QVGA tarkoittaa Quarter- eli neljäsosakuvaa niin pitäisi täyskoossa, ellei tietokoneresurssit ole rajoittamassa.

Kameran speksit sanovat mm.:
..
Sensor resolution: QVGA
Interpolated snapshot res.: VGA
..

Tuo mielestäni tarkoittaa, että kameran resoluutio on QVGA (320×240 pistettä) ja laskennallisesti kasvatetaan VGA (640×480 pistettä). Interpolate on mielestäni sellaista, että "keinotekoisesti" lasketaan puuttuvat pisteet. Se ei taas mielestäni ole välttämättä hyvä asia.

Olenko ymmärtänyt tästä jotain oikein?
Onko mitään järkeä tuoda kuvaan "keinotekoisesti" tuotettua informatiota?

[Esko Lyytinen]

Ursan lomakkeella saapui tulipallohavainto, joka ehkä on tuosta Pentin kuvaamasta.
Koska on lupa julkistamiseen niin voinen laittaa tänne. Yhteystiedoista poistin puhelinnumeron ja Vantaata tarkemman havaintopaikan.

Suunnat ovat eivät ole "ihan kohdallaan" kameralta saatuihin verrattuna, havaintopaikkaerokin huomioiden mutta tämä on jokseenkin tyypillistä suurelle osalle visuaalihavaintoja.
Oli kuitenkin samoilla suunnilla, sammuminen kaakossa (Vantaalta, mutta aika kaukainen kun oli niin kyllä se kaakossa Vantaaltakin olisi) ja liikkui ylä-oikealta alavasemmalle ja kelloajankohta on samoilla seuduilla. Pentin minuutin kuvan nimessä oli kelloaika 3.13 (kuvan päättymisaika).
(
Tosin nyt ei ole sekään mahdotonta että se olisi kirkastunut reitillään vasta huomattavan lopussa kamerassa näkyväksi, jolloin olisi huomattavasti lähempänä kuin se arvio 500km (jolloin nämä olisivat paremmin kohdallaan), mutta ei sitä voi tästä luotettavasti päätellä. Jos niin olisi, niin sammumiskorkeus kilometreissä olisi sen verran alhainen että alkaisi olla jo kunnon meteoriitin pudottaja ja kirkkaus olisi ilmeisestikin melko laillakin suurempi, erityisesti se näennäinen kirkkaus, kun olisi lähempänäkin.
Ehkä tämä antaa vähän kuvaa kuinka vaikeaa visuaalihavaintoja on hyödyntää. Yhdestä havainnosta voi harvoin vetää luotettavia johtopäätöksiä.
Erityisesti korkeuskulma-arviot ovat usein vahvasti yläkanttiin. Kokemuksen mukaan tuo "Putoamiskulma" on usein aika hyvin arvioitu.
)

Esko

>>>
Havaitsija: = haataja riitta
Yhteystiedot: =
Havaintopaikka: = vantaa, ..
päivämäärä: = 15.2.2008
Kellonaika: = 03.20
kuvaus: = taivaalla lensi vihertävä pallo lujaa vauhtia 
Lupa havainnon julkistamiseen netissä: = ON
Havainnon kesto: = 2-3 sek
Kulkusuunta: = yläoikealta alavasemmalle
Sammumispiste: = Sammumispiste näkyvissä ja sammui yhtäkkiä
Sammumispisteen korkeus asteina: = n.40
Kompassisuunta sammumispisteeseen: = kaakko
Putoamiskulma: = klo.08.00
Syttymispiste: = Syttymispiste ei näkyvissä
Alkusuunta: = 30-60
Alkukorkeus: = ?
Kirkkaus: = 
Äänen viive: = 
Äänen kuvaus: = 
Fragmentoituminen: = 
sää havaintohetkellä: = selkeää
Olosuhteet: = pimeä havaintopaikka

[Esko Lyytinen]

..
Tuo mielestäni tarkoittaa, että kameran resoluutio on QVGA (320×240 pistettä) ja laskennallisesti kasvatetaan VGA (640×480 pistettä). Interpolate on mielestäni sellaista, että "keinotekoisesti" lasketaan puuttuvat pisteet. Se ei taas mielestäni ole välttämättä hyvä asia.

Olenko ymmärtänyt tästä jotain oikein?
Onko mitään järkeä tuoda kuvaan "keinotekoisesti" tuotettua informatiota?

Ok, nyt ymmärrän miksi kysyt. Useilla (kait yleensä nykyään) webbikameroilla tuo 640 x 480 on aito resoluutio.
Tämä huomioiden kuvan keinotekoisesta suurentamisesta ei ole muuta hyötyä (haittakin voi olla aika marginaalinen) kuin että kuvien tarkastaminen (nopeasti selaten) voi olla helpompaa suuremassa koossa. Ainakin itsellä kun lähinäkö ei ole ihan nuoruusajan tasolla, se olisi helpompaa. Mutta jos et katso tämän edun olevan merkittävä niin laita tuohon pienempään kokoon.,