Tervehdys !
Tulipallokameran pystytyksen loppusuora lähenee. Kaikki tarvittava rauta on kasassa ja nyt testataan kokoonpanoa.
Ohjelmaksi ajattelin laitta VideoAnalyzerin, mutta..
Raivoisasta yrityksestä huolimatta en saa ohjelman keräämää kuvaa, vaan yhden still-kuvan, eli..
Ohjelma toimii muuten, mutta kuva joka tallentuu näyttäisi olevan se kameran viimeinen "näpsäys".
Seuraavanlaiset palikat: PAL resoluution CCD valvontakamera (väri) ja välissä USB-liitännäinen videokaappari (sellainen ulkoinen "mokkula")
Mitä teen väärin, mitä en huomaa ?
Ystävällisesti
Paako
Otin suoraan yhteyden Astronetin viestinnällä. Eiköhän tuo selviä.
Esko
Nyt on joku tainnut ymmärtää väärin foorumin toimintatavan...
???
Kari
Pidän toimintatapaa suurelta osin tarkoituksenmukaisuuskysymyksenä :)
Tässä tapauksessa en osaa suoraan sanoa missä vika, mutta arvelin sen selviävän ja todennäköisesti helpoiten jos saan nähdäkseni käytetyn (jolla em tavalla tallentaa) XML-määritystiedoston. Sellainen vaikka onkin tekstimuotoista ei ole juuri tarkoitettu luettavaksi ja ymmärrettäväksi edes ohjelman käyttäjille, joten mielestäni ei ollut syytä pyytä kopioimaan sitä viestiruutuun vaikka mahdollinen tapa sekin olisi.
Esko
Hei.
Meteori-kuvauksesta kiinnostuneille:
http://www.brossco.fi/janne/VideoAnalyzerWeb/esittely.html (http://www.brossco.fi/janne/VideoAnalyzerWeb/esittely.html)
Tällä Janne Pyykön kokoamalla sivustolla pääsee hyvin alkuun.
Eskosta sen verran, että jos VA:n kanssa on ongelmia niin apu löytyy varmasti.
Kertokaahan miten etenee.....
T: Pekka
Lainaus käyttäjältä: Esko Lyytinen - 13.01.2008, 11:48:51
Pidän toimintatapaa suurelta osin tarkoituksenmukaisuuskysymyksenä :)
Tässä tapauksessa en osaa suoraan sanoa missä vika, mutta arvelin sen selviävän ja todennäköisesti helpoiten jos saan nähdäkseni käytetyn (jolla em tavalla tallentaa) XML-määritystiedoston. Sellainen vaikka onkin tekstimuotoista ei ole juuri tarkoitettu luettavaksi ja ymmärrettäväksi edes ohjelman käyttäjille, joten mielestäni ei ollut syytä pyytä kopioimaan sitä viestiruutuun vaikka mahdollinen tapa sekin olisi.
Esko
Lähinnä se oli mielessä että foorumilla on mukava lukea vastauksetkin kun kerran sellainen on, tai edes ajatukset mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista. Vaikka tuo ei itselläni olekaan ajankohtainen (varmasti tulee ongelmia jos tuota kokeilisin), joku muu saattaisi saada samalla hyvää informaatiota jos ei ole keksinyt täällä asiaa ottaa esille.
:)
Olen taipuvainen kokeilemaan ihan kaikkea, paitsi Tony Halmeenkin mainitsemia poikkeuksia, joten tämäkin saattaa aiheuttaa pienen kipinän tällaiselle kotikutoiselle wannabe insinöörille.
Kari
Sopii jatkoksi tähän.
Katselin nurkkiani ja totesin, että pienellä vaivalla saisi kuvaus systeemin viriteltyä. Tosin vaatimattoman. Web-kamera joka on noin 30 asteen levyisellä kuva alalla. Testailin softan, ok. Sekä keräilin tarvittavat tarvikkeet, ok paitsi parit osat pitää hakea elektroniikkakaupasta arkena. Varmaan noin 10 euroa tarvitsee investoida lisää.:) Sitten tuli pään raavintaa suuntauksen kanssa. Koska ei ole mitään aurinko suojaa, niin pohjoinen lienee ilman suuntana, mutta onko mitään merkitystä korkeudella. Pohjoisen suunnalla on mäki ja vasta noin 20 asteen korkeudella alkaa taivas näkyä. (Itään mentäessä puusto tulee lähemmäksi ja kulma jyrkkenisi entisestään.) Silmiin ei myöskään osunut, onko näiden tulipallojen tulosuunnassa tai ajassa jonkinlaista kertymää, vai täysin sattumanvaraisesti tulevia hippusia jahdataan.
Tein kuvat jotka selventävät asiaa. Mihin se kamera oikeastaan kannattaisi suunnata?
EDIT: Tai sitten sotkevat entisestään. Hiukan sanallista selitystä alla olevaan.
Ilmaisinpas itseäni hiukan epäselvästi. Tuo kuva on otettu tavallisella kameralla paikasta johon web-kamera on tulossa. Kuvaan on hahmoteltu punaisina neliöinä aluet jotka se pikkainen web-kamera pystyy näkemään. A, B, C tai D ja koetinkin kysyä, onko sen parempi olla siinä 20 asteen tietämissä vai enemmän taivasta kohti?
(http://seula.net/linkit/suuntaus1.jpg)
(http://seula.net/linkit/suuntaus2.jpg)
Tarkoituksena on herkeämättä tuijottaa taivaalle niin että kun se iso sieltä sitten tulee, niin se myös huomataan ja löydetään.
Puuha on äärimmäisen tylsää suurimman osan ajasta ja sen tähden se on annettu koneiden tehtäväksi.
Eniten kiinnostaa kotimaan kamaralle putoavat meteoriitit, ne on helpompi löytää kuin mereen tai ulkomaille pudonneet. Sitä silmällä pitäen kamerasi on aika hyvin suunnattu.
(http://www.kaiforssen.fi/picturestorage/Met20080104-071800map.jpg)
Yksi oman kamerani ottama kuva ja sen tulkinta WSOY:n tiekartalle piirrettynä. Siinä on ulkoavaruuden olioiden vastaus Täktomissa pidettyihin kovapanosammuntoihin. Alienien ammus meni vähän pitkäksi ja on tainnut ropista Brumarvn kirkon katolle. Syvyyssuunnan arpominen yhden kameran datasta on epätarkkaa. Jos samasta ilmiöstä olisi kuvat useammista suunnista, pienenisi etsintäalue niin että sinne kannattaisi lähteä paikkoja katselemaan.
Linssiparametrien määrittämiseen omat kykyni eivät riittäneet mutta Lyytisen Esko laski kuvan suuntagridin kuvissani näkyneiden tähtien perusteella. Siitä näkee selvästi että kuvataan taivaanpalloa. Suunnat olisi hyvä määrittää pikselin tarkkuudella koska kun se pikseli viedään 500 km:n päähän suolle, sen läpi rämpiminen vie aikaa. Pisimmillään kamerassani on näkynyt jonnekkin Oslon eteläpuolelle tullut meteori.
Kameraasi voisi hieman kääntää ylöspäin, koska läpinäkymättömän metsän kuvaaminen ei ole hyödyllistä.
Omassa kamerassani on autoiris joten sillä voi kuvata myös aurinkoisiin suuntiin. Web kamerat joutuu peittämään siksi aikaa kun aurinko paistaa niihin. Itselläni on käytössä Video Analyzer ohjelma. Pienen opettelun jälkeen olen saanut itsekin tehtyä scriptejä siihen. Se toimii meteori kuvauksen lisäksi myös valvontakameran älynä. Minä näen tietokoneelta, mihin aikaan Hesari tuli.
Kaizu
Ilmaisinpas itseäni hiukan epäselvästi. Tuo kuva on otettu tavallisella kameralla paikasta johon web-kamera on tulossa. Kuvaan on hahmoteltu punaisina neliöinä aluet jotka se pikkainen web-kamera pystyy näkemään. A, B, C tai D ja koetinkin kysyä, onko sen parempi olla siinä 20 asteen tietämissä vai enemmän taivasta kohti?
EDIT: Tämä teksti on napautettu myös orginellin kysymyksen kyytiin.
Kannattaa suunnata mahdollisimman alas lähelle hhorisonttia, kuitenkin niin että kuvan alareuna ei ole kokonaan puuston peitossa ettei ole selvää hukkatilaa..
Kysyisin veilä, että jos auringosta ie tarvisi välittää niin olisiko sitten josaskin muussa suunnassa näkyvyyttä paremmin lähemmäs horisonttia.
Vaikka herkät valvontakamerat valovoimaisilla linsseillä on syytä suojata auringolta niin minulla on sellainen käsitys, että webbikamerat alkuperäisillä objektiiveillaan ketäisivät aurinkosuuntauksen. Minulla oli pari vuotta sitten kesämökillä yksi (tosin halvemman luokan werbbikamra Philips Toucam Fun, tai joku sellainen) keskikesälläkin suunnattuna liki etelään ylös taivaalle enkkä huomannut että sille mitään olisi tullut. Muistelen että myöhemmin olisi Philips toucami ( PRO II ) joka oli varustettuna selvästi alkuperäistä valovoimaisemmalla objektiivlla unohtunut joksikin aikaa aurinkosuuntaan eikä ole näyttänyt kärsineen.
Jos olisi vaikka aamu-aurinkosuuntaan niin ilmeisesti olisi vähemmän todennäköisesti haitallinen.
En voi kuitenkaan olla varma mitä kestää, joten jos suuntaat aurinkoon niin en ota vastuuta jos kärsii, vaikka kyselenkin muita suuntia ;)
Olisi kuitenkin kiinnostavaa tietää muut mahdolliset suunnat.
Ehdottamasi suunnat sinällään ovat ihan hyvät, mutta voi havaita kauempaa kirkkaan jos näkee matalammalle. Ehdottamistasi suunnista laittaisin A:n ja C:n väliin mutta hiukan niitä alemmaksi suunnattuna, niin että kuvan alalaita olisi jokseeeenkin siinä missä alhaisimmillaan näkyy taivasta.
Esko
>Kysyisin veilä, että jos auringosta ie tarvisi välittää niin olisiko sitten josaskin muussa suunnassa näkyvyyttä paremmin lähemmäs horisonttia.
Kaakko olisi ihanteellisin suunta, jos auringosta ei olisi huolta. Puusto alkaa vastaa n. 150m päästä ja talon katto (mihin kamera on tulossa ilmanvaihtoputken viereen = johtojen läpivienti) on suunnilleen latvuston tasassa sille suunnalle.
Web-kamerana on nurkissa käyttämättömänä pyörinyt Philips SPC315NC/00, eli ei siinä mikään "laatukamera" kärvähtäisi, jos jotain sattuisi.
EDIT: Lisäsin kuvan tästä kaakko vaihtoehdosta. (Taitaisi päästä Tallinna kuviin. :) )
EDIT: 12.2.2008 asennuksessa suunnaksi tuli 156, eli keskilinja menee Turun yli.
EDIT: 15.2.2008 laskeskelin, että suuntien 137-167 astetta välillä on kuva-ala.
(http://seula.net/linkit/suuntaus3.png)
http://seula.net/linkit/suuntaus3iso.png (http://seula.net/linkit/suuntaus3iso.png)
Jos yhtenä aurinkoisena päivänä kokeilet niin ei se kamera kokonaan piloille mene vaikka tarvitsisikin autoiriksen.
Minun kamerassani meni autoiris jumiin juuri kun olin lähtenyt työmatkalle Japaniin.
(http://www.kaiforssen.fi/picturestorage/met20080209-130000.jpg)
Kuvassa näkyy vieläkin joitain kauniita auringonlaskuja.
Kaizu
Tänään kasasin kameran ulkoilu kuntoon. Otin kamerasta irti sen oman USB johdon ja korvasin sen 5m:n kaapelilla ja samalla pimensin ledin (oli kauhean kirkas sininen). Rakensin koteloon 2W:n lämmittimen ja laitoin pidemmän virtajohdon (5m) alkuperäisen tilalle. Kotelona toimii halogeenivalaisimen kotelo. Siinä oli kivasti alhaalla syvennys johon lämmitin sopi hyvin. Nyt on sitten suunniteltava asennuspaikkaan sopivat kiinnikkeet, että tämän komeuden saa tukevasti kiinni. Täällä rannikolla on nuo tuulet jatkuvana riesana. Muutaman kerran vuoteen sellaista vaakatasossa satavaa vettä 20 m/s nopeudella (puuskat n. 25 m/s) ja muutaman vuoden välein siitäkin reippaampia kelejä. Alla muutama kuva aiheeseen liittyen. Linkistä saa isomman kuvan auki.
(http://seula.net/linkit/mk1p.jpg)
http://seula.net/linkit/mk1.jpg (http://seula.net/linkit/mk1.jpg)
(http://seula.net/linkit/mk2p.jpg)
http://seula.net/linkit/mk2.jpg (http://seula.net/linkit/mk2.jpg)
(http://seula.net/linkit/mk3p.jpg)
http://seula.net/linkit/mk3.jpg (http://seula.net/linkit/mk3.jpg)
(http://seula.net/linkit/mk4p.jpg)
http://seula.net/linkit/mk4.jpg (http://seula.net/linkit/mk4.jpg)
Suosittelen vielä päälle pitkää sadelippaa tai sitten asennusta sellaiselle korkeudelle jossa lasin pääsee puhdistamaan lumesta.
Kiinnitys sitten sen mukaan että kun on iso sadelippa, tulee myös tuulikuormaa. Jos laite on katolla, tulee sen kestää myös pulskia variksia.
Myöskin suosittelen heijastimen joko poistamista tai maalaamista mattamustalla. Ettei tule kuutamolla ylimääräisiä heijastuksia.
Kaizu
Sitten on saatu askareltua kiinnitys systeemit. Koska sana horisontti on mainittu useampaan kertaan, niin tämä on kaakko vaihtoehtoon sovitettu ratkaisu.
(http://seula.net/linkit/mk5p.jpg)
http://seula.net/linkit/mk5.jpg (http://seula.net/linkit/mk5.jpg)
Eikö tuossa muuten hyvässä ideassa ole pieni riski sisäiselle heijastumiselle? Kirkas kohde saattaa heijastaa taustasta lasin sisäpintaan haamukuvan? Muuten tuo oli kiva käyttökohde ylimääräiselle halogeenivalaisimen kotelolle.
Kari
Tuli se asennuskin tehtyä. Kerkesi pimeys tulla ennen kuin sai koneen kiinni, joten "maisemakuvaa" ei tänään enää saanut. Samoin jäi suuntaus hiukan puolituiseksi. Karkeasti kamera on suunnattu noin 3-4 astetta yli horisontin ja suunta noin 156 astetta (kompassilla 26, ilman mitään korjauksia). Kuvasta voi todeta, että "yleisön pyynnöstä" se heijastin on otettu pois. ;)
(http://seula.net/linkit/mk6p.jpg)
http://seula.net/linkit/mk6.jpg (http://seula.net/linkit/mk6.jpg)
Sitten vaan toivotaan taivaalta muutakin kuin vettä!!! Ilmeisesti vähän toiveita on tulevina vuorokausina.
Kari
Kiinnitys näyttää tukevalta, kestänee pienet myrskytkin. Sitten koneen kello aikaan, vaikkapa osoitteesta http://www.aika.fi/ (http://www.aika.fi/) ja kuvaamaan.
Suunnat saa pikkuhiljaa kalibroitua kun saa kuvaa tähtitaivaasta ja verrattua johonkin sähköiseen tähtikarttaan.
Seuraavasta "ammuksesta" Täktomin suunnassa saataneen sitten tarkemmpaa tietoa.
Kaizu
Joko ohjelmistopuoli on ratkennut?
Ilkka
Ohjelmisto ongelma oli ketjun aloittajan murhe. Minun piti täällä vain kysäistä kameran suuntauksesta, kun tilanne sitten riistäytyi käsistä. Pahoittelut. Minulla on VideoAnalyzer-ohjelma käytössä ja murheita ei ole vielä tullut vastaan. (http://www.brossco.fi/janne/VideoAnalyzerWeb/esittely.html (http://www.brossco.fi/janne/VideoAnalyzerWeb/esittely.html))
Yön on sitten raksuttanut systeemi kuvia. Muutamassa kuvassa näkyy pilvien lomasta yksittäinen tähti, mutta parissa kuvassa oli muutakin. Eli ensimmäiset "saaliit". ;) Ensin punainen piste ylhäällä vasemmalla. Sitten valkea joku ylhäällä oikealla.
http://seula.net/linkit/20080213-024400.jpg (http://seula.net/linkit/20080213-024400.jpg)
http://seula.net/linkit/20080213-041900.jpg (http://seula.net/linkit/20080213-041900.jpg)
Kuvat ovat minuutin kooste (otettu: 10 kuvaa sekunnissa, 640x480 resoluutiolla) ja kohteet näkyvät vain nässä ruuduissa.
Sitten saamme hiukan yleiskuvaa paikalta, johon on digipokkarin kuvaan ympätty web-kameran ruutu ennen auringon nousua ylivalottamaan kuvat. (07:39) Lopetin kuvaamisen 08:45 ja ruudut olivat tuolloin jo ihan valkoiset. Eli saamme iltapäivällä tietää, miten käy web-kameran nousevan auringon säteiden alla. ;) (Kuvat eivät ole sen tarkemmin skaalattu. Web-kameran kuvaa on nurkasta vedetty, että puusto suurin piirtein osuu kohdilleen.)
(http://seula.net/linkit/mk7p.jpg)
http://seula.net/linkit/mk7.jpg (http://seula.net/linkit/mk7.jpg)
Tästä taitaakin tulla varsinainen testipäivä. Kamera vaikuttaa selvinneen auringon paisteesta (aamupäivä). Nyt puolestaan (iltapäivä) on tulossa myrskyn poikanen päälle. Taivas on harmaan tumman puhuvan pilvimaton peittämä ja ajoittaan tulee pisaroita alas. Tuuli on noin 15m/s ja puuskissa päästään välillä 20m/s. (http://www.portofrauma.com/?suomi/saa.html (http://www.portofrauma.com/?suomi/saa.html)) Mitähän seuraavaksi? :)
EDIT: 14:30 Se harva vesisade muuttui kuin taikaiskusta lumipyryksi joka taas kymmenisen minuttia myöhemmin loppui kuin seinään. Jäljelle jäi harmaat pilvet ja tuuli. Aika nopeita nämä sään vaihtelut.
Toivottavasti seuraavaksi muuttuu selkeäksi :D
Noista kahdesta kuvasta arvelisin (en ole varma) että molemmissa on "säteilyjälki" Ne ovat melko yleisiä. Siis radioaktiivisen säteilyn suurienerginen fotoni tai hiukkanen on osunut kennoon tai johonkin komponenttiin. Kyllä niitä tyypillisesti kait yhdeltä yöltä muutama kertyy. Aika usein (ainakin Phlipis Toucamissa) tällainen (ilmeisesti komponenttiosumasta) näkyy kahtena samalla pikselisarakkeella eri "riveillä", mutta nämä eivät tainneet olla sellaisia.
Esko
Selkeäksi muuttui, mutta tuuli ei ole helpottanut.
Jotain tässä taitaa olla pielessä, sillä Siriuksen mielestäni pitäisi pyyhältää kuvakentän ohi ja ei näy kuin pimeätä. ??? Tsekkasin myös kameran omallakin softalla ja ruutu on pimeätä täynnä. Kuitenkin illalla auringonlaskun aikoihin kävin tarkistamassa, että kamera tosiaan kuvaa ja on sen näköistä kuin pitäisi. Puut, metsä ja tummeneva taivas oli ihan ok näköistä.
Kyllä Siriuksen pitäisi hyvin näkyä, mutta onkohan kamerasi herkkyyssäätö kohdallaan. Näytti kuviesi pohjakohina jokseenkin olemattomalta.
Toucamilla laitan VRecordilla ensimmäisellä asetussivulla ( Image controls) EI fullauto, mutta seuraavalla Camera controlissa kuitenkin Exposure auto. Silti pääsee ImageControls asetuksissa muuttamaan kirkkausasetuksia.
Sillä pääsee säätöihin vaikka VA on käynnistetty. Tulee ( VRecord käynnistettäessä) kaksi virheilmoitusta mutta kun ne ohittaa...
Tuon uuden mukana tulevaa ohjelmistoa en tunne, mutta pitäisi päästä vastaaviin säätöihin.
Esko
Pitääpä tutustua aiheeseen säätöjen osalta. Kameran kääntäminen sen verran, että katulamppu tuli kuvaan sai sen lampun kyllä näkymään. Pitää määritellä tarkemmin kameran kuva-ala. Tuo sirius meni n. 10 asteen korkeudessa, joten olisiko ollut lähellä, mutta ei kohdalla. :) Tutkimukset jatkuvat.
Minulla toinen VideoAnalyzer on valvontakameraa komentamassa. Olen huomannut siinä sellaisen ominaisuuden että vaikka säädän frame rateksi 5kuvaa/sek ja valotusajaksi 1/5sek muuttuu asetus päiväsaikaan niin että automaattisäätö lyhentää ajaksi 1/30 sek mutta kelin tummuessa ei osaa palauttaa sitä takaisin 1/5sekuntiin. Palautuksen voi tehdä suoraan VideoAnalyzerin device/setup valikosta. Pitää vain muistaa asettaa kaikki asetukset järjestyksessä RGB24-640x480-5. Tämän rituaalin voi joutua toistamaan parikin kertaa.
Kamerana on Creativen WebCam5
Kaizu
Ohjelmasta (Video Analyzer v.0.76) ei löydy kuin RGB 32 (sekä IYUV ja I420) vaihtoehto. Olen laittanut Kuvataajuus: 10, Väriväli/pakkaus RGB 32 ja Näyttökoko: 640 x 480.
Web-kameran omasta säätö ohjelmasta taasen on säädetty Brighness melko pienelle, Saturation puoliväliin ja Contrast, Gamma, Exposure isoimmalle. Sekä Black White päälle.
Näillä asetukslla näkyy valopilkkuja, jotka voisi luokitella tähdiksi. (Mitä sitten lienevätkin.) Vaikuttaa tosin, että säätöihin tulee taukoa, sillä pilkut katosivat kuvista ja kun kävin ulkosalla kurkkaamassa, niin utua on ilmestynyt horisonttiin. Muualta taivas on muuttunut enemmän laulun sanojen suuntaan; tuiki, tuiki tähtönen...
Nyt on kokeiltu kasa muitakin säätöjä, mutta jälleen kerran homma meni pipariksi. Kello 19 aikoihin Sirius pitäisi tulla kohdalle, mutta niin tulivat pilvetkin. Eivätkä ole muualla kuin kameran kuvaamassa suunnassa. Siellä on nyt ollut pilvilautta puolisen tuntia. Ihan vaan venailemassa varmaan, että kirkas tähtönen kerkee pois kuva alueelta.
Sen verran säätelin ennemmin, että mielestäni ne mitkä olen tähdiksi ajatellut olivat saman näköisiä pölypalloja, kuin esim. jos okulaari kaipaa säätöä. Tai dikikameralla ei ole fokuksessa tähdet. Olisiko tässä nyt perimmiltään kysymys ihan vaan tarkennuksesta?
Tarkennus olisi tietysti syytä saada kohdalleen ja eiköhän sieltä vielä pilvetkin väisty.
Tähdet tunnistaa kyllä yleensä kun selaa peräkkäisiä summakuvia niin tähden jälki liikkuu säännöllisesti.
Esko
Väistyihän ne ja pääsin jatkamaan säätöä. Kovin hääppöistä tulosta en kylläkään saanut aikaiseksi.
Ohessa puolentunnin kooste, joka on otettu jpg formaattiin alun alkaen, mutta tallensin sen png:si komentoidessani siihen.
http://seula.net/linkit/30min20080214-203000.png (http://seula.net/linkit/30min20080214-203000.png)
Herkkyys ei todellakaan ole mitään huippuluokkaa. Kyseessä on sentään Sirius. Mahtaakohan tällä kameralla saada mitään aikaiseksi?
EDIT: Tietenkin typo mukana. (suunta ja korkeus on katsottu Winstars 2.0 ohjelmasta)
20:00 155° / 9,8°
20:30 162,2° / 11°
Kyllä yleensä Vega ym 0-magnitudinkin tähdet paremmin erottuvat kuin tuo. En tiedä mistä kiikastaa.
Sinällään kamera ei ole herkkä "tavalliseen" meteorikuvaukseen mutta kyllä riittävän herkkä tulipalloille. Mutta vaikuttaa kyllä ettei tuossa kaikki olisi ihan nappiin. Vai olikohan usvaista? Sirius taitaa olla spektriluokaltaan sinertävä tähti joten alhainen korkeuskulma, varsinkin jos ei ole ihan kunnon selkeää, vaikuttaa siihen enemmän kuin myöhäisemmän spektriluokan tähtiin.
Esko
Näyttäisi että kamerasi herkkyys ei riitä. Onko kamerassasi ccd vai cmos -kenno?
Tuo katuvalokin näyttää aika himmeältä.
Monet vanhat ccd-webbikameratkin on aika sokeita pimeässä.
Esite sanoo CMOS. (Philips SPC315NC/00)
http://www.p4c.philips.com/files/s/spc315nc_00/spc315nc_00_pss_eng.pdf (http://www.p4c.philips.com/files/s/spc315nc_00/spc315nc_00_pss_eng.pdf)
Kannattaisi hommata herkkä ccd-kennon kamera.(esim.philips SPC 900 NC)tai
jos lompsa kestää niin oikea meteorikamera. Meinaan kun on aika
mainio tuo virityksesi katolla.
Kamerasi näkyisi vaativan 10luxia valoa joten ei se kovin pimeässä näe.
Itselläni on tuo philips SPC 900 NC ikkunan välissä kaakon suuntaan.
Tuossa vielä googletettua
0,005 lux tähtien valo
0,08 lux Pimeänäkökameran herkkyysraja
0,1 lux kuun valo
1 lux Peruskameran herkkyysraja
30 lux ulkoalueiden yleisvalaistus
CMOS kennoinen webbikamera omalla objektiivillaan näkee Kuun ja Venuksen iilman pinoamista.
Minulla on sellainen valvontakamerana ja se näkee piha-alueen kun se on valaistu. Kun pihavalo on pois päältä, kamerakuva on aivan pimeä.
Ne tulipallot joista ollaan kiinnostuneita ovat useimmiten lähelle täyden kuun kirkkautta joten kamera luultavasti näkee ne.
Suuntien kalibrointi hankaloituu jos ei tähtiä saa näkyviin.
Videokameroissa on useimmiten CCD-kenno ja valovoimainen objektiivi. Niillä tulee tähdet näkyviin ja tähdenlennotkin.
Kaizu
Viime yö oli melko kirkas täällä päin ja alla oleva löytyi kuvista. Näkyy taasen vain tässä otoksessa. (Laitoin asetuksiin 5 kuvaa sekunnissa, kun eilen illalla virittelin systeemin kuvaamaan.)
http://seula.net/linkit/1min20080215-031300.jpg (http://seula.net/linkit/1min20080215-031300.jpg)
Ei tuo kameran vaihto tietysti montaa kymppiä kustantaisi. Pitää pistää harkintaan ja tiedä vaikka, jos pitää silmät auki ja kädet pois omista taskuistaan niin sellaisen voi jostain yhyttää.
Ilmeisesti on kirkas meteori (.. tulipalloluokan päätellen selvinneestä kameran herkkyydestä).
Aika hyvin ja äkkiä pääsit tässä suhteessa alkuun ! . vaikka se kameran vaihto voikin olla järkevää.
Esko
> Ilmeisesti on kirkas meteori (.. tulipalloluokan päätellen selvinneestä kameran herkkyydestä).
Kivaa (ilmeisesti)! Pystyykö tuollaisesta kuvasta nyt sitten päättelemmän, miten ja mitä? Minä en saanut edes arvottua lentosuuntaa.
Yhden paikan kuvasta on vähän vaikea päätellä, mutta kyllä siitä monessa tapauksessa saa yllättävänkin paljon irti.
Jos siis oli 5 fps, niin kuvan mukaan kestoa näyttäisi olleen 1.6 s. Tässä on huomioitava että herkempi kamera olisi ilmeisesti nähnyt aiemmin ja pitempään.
Tuo aika on vähän alakanttiin meteoriitin pudottajalle, mutta ei ihan liian lyhyt että sulkisi pois että jotain olisi tullut alas. Jos olisi selvästi loiva tulo niin sitten olisi ihan liian lyhyt kesto.
Vertaamalla Sirius-kuvaasi saan ihan silmämääräisesti arvioiden alkukorkeuskulmaksi jotain 5 - 6 astetta. Alkukorkeudeksi hitaan puoleiselle voisi olettaa 80km, mutta tälle kameralle noin kaukaa ilmeisesti alhaisempi vaikkapa 70 km (ehkä vieläkin alhaisempi). Tämä sijoittaisi (alkukohdan) noin 500 kilometrin päähän ko suuntaan.
Sammumiskorkeuskulma (jos ei hävinnyt puun taakse) olisi arviolta 3 astetta alempana, eli veisi (olettamalla noin kaukaiselle sama etäisyys) sammumiskorkeuden tuonne 40 kilometrin tuntumaan tai vähän yli.
JOS liikkui liki kohtisuoraan niin kuljettu matka olisi n 30 km ja ko kestolla saisi nopeudeksi jonkin verran alle 20 km.
Yo arvioidusta sammumiskorkeudesta (ja tuloreitin jyrkkyydestä) ja tätä tukee vielä nopeusarvio, on kohtalaisen todennäköistä (olettaen että tarkemmat mittaukset olisivat näiden kanssa suunnilleen yhtäpitäviä) että siitä selviytyi jonkinmoinen "pikkumurunen" (grammoista kymmengrammaluokkaan) maahan asti.
Jos/kun olisi tunnettuna tarkemmin linssiparametrit eli kuvan "geometria" niin mittaamalla mahdollisimman tarkasti yksittäis-freimien paikat voi niistä saada määritettyä oikean tulosuunnan. Jos näin olisi ja kuvassa näkyvä reitti olisi selvästi pitempi (asteissa), niin voisi olla mahdollista saada oikea tulosuunta ehkä asteenkin tarkkuudella, mutta näin lyhyehköstä "kaaresta" vain hyvin suuntaa-antavasti.
Kuvaa katsomalla välit tihenevät loppua (oletettua sellaista, alhaalla) kohti. Ihan lopussa on ilmeisimmin meteoroidin oikeasta hidastuvuudesta johtuvaa. Alkureitillä ei (oikeaa) hidastuvuutta juurikaan ole, joten se tulosuunnan päättely pitäisi saada sen alkupuolen kulmanopeuden muuttumisesta. Jos näennäisesti hidastuu, niin menee osin poispäin ja jos nopeutuu niin on osin lähemmäksi tulossa. Noin silmämääräisesti arvioituna tuossa ei niin selvää huomaa, vaikutelmaksi tulee että kenties olisi lievästi kauemmaksi menossa.
Suuntapäättelyssä voi monesti saada apua myös siitä että kaikki suunnat eivät (useinkaan) ole mahdollisia sen takia että johtaisivat niin suureen nopeuteen että vastaavasta tulosuunnasta tulleena nopeus olisi yli aurinkokuntaradan parabelinopeusrajan elikkä olisi pitänyt olla interstellaarinen (aurinkokunnan ulkopuolelta tullut) mitkä ovat ilmeisestikin visuaali-meteoreissa harvinaisuuksia.
PS. edelliseen. Taisikin silmä vähän valehdella. Mittailin hiukan noista jäljistä y-koordinatteja eikä siinä taida kulmanopeuden hidastumista ollakaan ihan loppupäätä lukuunottamatta. On saattanut jopa tulla hiukan lähemmäksi päin tai (hyvin karkein marginaalein) on mennyt likimain kohtisuoraan näkösäteseen nähden. (Vahvistenee myös arveluja että ei ole ollut lentokoneen valo, joka jostain syytä olisi hävinnyt/syttynyt (suunasta riippuen) ylempänä .. ja meteorin suuntapäättelyssä ei ole voinut tulla maan sisältä päin.)
Aika paljon siis voi monesti päätellä yhdenkin kameran havainnoista. Ja tässäkin tapauksessa yo päättelyt varmistuisivat (tai kumoutuisivat ;) jos mittaisi mahdollisimman tarkasti, ensin linssiparametrit ja kameran suunnat ja sitten jokaisen framen yksittäisen jäljen jne. Nuo yo "mittaukset" ovat suunnilleen "peukalon päällä" mitattuja (kun tarkoilla voi päästä osapikselin tarkkuuteen suunniksikin muutettuina) noin esimerkkinä minkä tyyppistä päättelyä tällaisesta voi tehdä.
Kuitenkin jokaisessa yksittäistapauksessa täytyy miettiä paljonko siihen kannattaa aikaa käyttää. Sinällään on useinkin mielessä että jos/kun kuvaaja saa (mielestään ja oikeastikin) hienon tulipallon (ehkä ensimmäisen sellaisen) eikä sitä sitten mittailla ja käsitellä kunnolla, niin voi pettyä. Tämä on kuitenkin sitä arkirealismia, johon on syytä varautua. Tämä näin tiedoksi muillekin tulipallokuvausta aloitteleville ja harkitseville.
Sinällään on hyvä jos kameran linssiparametrit on etukäteen määritetty etukäteen. Jos/kun tulee se merkittävä niin yleensä tulee kiire. Esimerkiksi pitäisi yrittää päästä paikalle ennen kuin tulee lumisade päälle tai jäät sulaa järvestä tms. Olen noita linssiparametrejä aika monelle kameralle määrittänyt ja periaatteessa mielelläni määritänkin, mutta on sekin aikaa vievää puuhaa ja rästissäkin niitä on ja tahtoo näköjään yleensä ollakin. Niin että jos suunnittelet tuon kameran vaihtoa herkempään niin ehkä kannattaa määrittää vasta sille.
Jos tuo nyt olisi ollut se odotettu super-meteoriitinpudottaja (oman maan alueelle) niin kyllä olisi mitattu kait jokseenkin sillä vaivannäöllä (jos ei helpommalla selviä) kuin mitä joutuisi etsimään neulaa heinäsuovasta ;) Osin tuokin riippuu kyllä olsiko se kuvattu ehkä useallakin muulla kameralla. Tässä suhteessa joutuu myös käyttämän tarveharkintaa ja ainakin aloittelemaan helpoimmasta ja nopeimmasta päästä.
Niin, kaakkoishorisonttisuuntaa sinulle suosittelin. Aina on tietysti rajoitukset ja tämänkin kattavuus olisi enemmän maamme päällä jos voisi suunnata idemmäksi, mutta kun tulee puut vastaan. Voi kuitenkin "palvella" ihan lounais-Suomen kattavuutta vaikka pääasiassa Baltian maiden ilmatilaa valvookin. On sinne (Baltian maihin) kait kuitenkin helpompi tehdä mahdollinen etsintä-ekskursio kuin esim. Venäjän puolelle, josta on havaintoja ilmeisesti aika hyvistäkin pudottajista, joskin havaintosuunniltaan "yksipuolisia"(eli joko vain yhden kameran havainto tai visuaalihavaintoja tai muuten kaipaisi havaintoa myös jostain muusta suunasta), eli ei näistä kovin tarkkaa putoamispaikka-arviota ole.
Esko
Iso kiitos Eskolle edellä saadusta selvityksestä. Voi vain ihmetellä, kun jotkut "lukevat" noita kuvia ihan sujuvasti. Harrastellaan tällä kameralla nyt aluksi ja selvitetään (opiskellaan) mitä kaikkea tähän tulipallokuvailuun kuuluu. (Kiinnostaa lisäksi nähdä miten tuon kameran käy auringon sitä aina aamuisin paahtaessa.) Eikä tarvitse pelätä, että pettymys iskisi tänne, sillä minä harrastan periaatteella, että teen jotain kivaa itseni mielestä ja jos muut saavat sitä jotain iloa/hyötyä niin se on bonusta kaikille. Tämä projekti on tähän saakka ollut sangen mielenkiintoinen ja toivottavasti jatkossakin.
Kysyttävää kuitenkin olisi vielä,
-mikä kuvan ottotaajuus (fps) on hyvä? ( pätkivä vai yhtenäinen jälki lentoradasta?)
-onko merkitystä kuvien "kooste ajalla" ja määrällä? (esim. 2min ja 1h tai 1min, 5min ja 30min)
-onko tallennus formaatilla merkitystä laatuun/analysointiin? (jpg, pgn jne.)
-mikä on oikea kanava halutessaan informoida muita mielenkiintoisista kuvista? (Ursa meteorijaosto, sähköpostilla kuva jonnekkin?)
EDIT:
-entäs värit, onko B/W ok vai olisiko väreistä joskus jotain hyötyä?
- jos kamera on QVGA onko parempi ottaa kuvaa sillä resolla, eikä esim. VGA?
Lainaus käyttäjältä: Pentti Karvinen - 15.02.2008, 14:54:45
Kysyttävää kuitenkin olisi vielä,
-mikä kuvan ottotaajuus (fps) on hyvä? ( pätkivä vai yhtenäinen jälki lentoradasta?)
-onko merkitystä kuvien "kooste ajalla" ja määrällä? (esim. 2min ja 1h tai 1min, 5min ja 30min)
-onko tallennus formaatilla merkitystä laatuun/analysointiin? (jpg, pgn jne.)
-mikä on oikea kanava halutessaan informoida muita mielenkiintoisista kuvista? (Ursa meteorijaosto, sähköpostilla kuva jonnekkin?)
EDIT:
-entäs värit, onko B/W ok vai olisiko väreistä joskus jotain hyötyä?
- jos kamera on QVGA onko parempi ottaa kuvaa sillä resolla, eikä esim. VGA?
Yritän vastata.
Kuvan ottotaajuudella ei sinällään ole paljoa merkitystä. Muuten ehkä suosittelisin sinulle nopeampaa kuin 5 fps, mutta tällöin ei ehkä näkyisi sitä Siriustakaan eli tähtien näkyminen kannalta hidas on hyvä, mutta ei se yleensä paranna tulipallojen näkyvyyttä tai voi parantaakin huomattavan hitaiden, ehkä tämänkin melko kaukaisen.
Jos/kun hankit herkemmän kameran niin laita vaikka (WEB-kameralle) 10 fps. Kenties jonkun mielestä yhtenäinen lentoratakuva olisi esteettisempi, mutta mittausten kannalta on varsin hyvä jos eri osakuvien (freimien) jäljet erottuvat toisistaan mitattavasti.
VideoAnalyzerillä voi samanaikaisesti tehdä useampiakin summakuvia joisa esim näkyy joka toinen tai joka viides tai .. jälki.
Siinä vanhassa versiossa jonka saa imuroitua Janne Pyykön ohjelinkistä on bugi, että tällaisissa ei tallennus toimi. ( Hän laittaisi kyllä sinne uudemman version mutta työpaikan vaihdon takia ei pääse sinne sitä tekemään.) Joka tätä ominaisuutta ohjelmaan kaipaa niin saa kyllä minulta uudemman version.
Sillä kuinka pitkää "summakuvaa" ottaa ei paljoa ole merkitystä. Kuvien tarkastaminen helpottuu jos tulee vähemmän. Sitten kuitenkin esim. taivaan valoisuuden vaihtelu aamuin illoin (ja herkemmällä kameralla valosaasteen valaisemat pilvetkin) saavat aikaan sen että lyhyemmän ajan kuvista erottuu (tosinaan) paremmin himmeitä.
Ja jos ei tulipallosta ole muuta havaintoa niin sen ajoitusta ei saada tarkemmin kuin mitä sen kuvan ottoajasta voi päätellä.
Tallennusformaatista sanoisin että kyllähän png-kuva on parempi kuin jpg-kuva, mutta esim. kamerallasi sen merkitys on aika vähäinen. Kyllä positiomittaustarkkuutta yleensä rajoittaa joku muu tekijä enemmän kuin kuvan formaatti. Kirkkauksia emme oikeastaan ole yrittäneetkään päästä tarkasti kalibroimaan, vaikka olisi sekin hyödyllistä
Jos on runsaasti kovalevytilaa niin ehkä mieluummin png ..
Näiden toimittamiselle ei kait niin virallista kanavaa toistaiseksi ole. Jos/kun havaintoja lähemmin käsitellään niin, mikäli paikalla ja (liki)täysissä ruumiin ja sielun voimissa olen niin minä ne todennäköisesti käsittelen.
Näkyy olevan minun sähköpostiosoitteeni Astronetissä näkyvillä (kait. ainakin itse näen).
En nyt sinällään kovasti halua sähköpostimäärää lisätä ajatellen esim kaikkia potentiaalisia tämän lukijoita ja harrastajia. Ehkä "näytekuvat" voisi laittaa tänne Astronettiin, näen itsekin ne täältä, mutta jos arvelee että on kyseessä ehkä merkittävä meteoriitinpudottajatapaus, niin voi joko lähettää sähköpostilla ja/tai informoida että täällä on kuva ja ehkä vielä täyttää Ursan tulipallohavaintolomake. Saan ne havaintoraportit nopeasti.
Sinällään jos tästä julkisesta paikasta tulisi sellainen johon kaikki laittaisivat kuvansa niin olisi oma vaaransa. Meteoriitti-diilerit voisivat myös hyödyntää ja meteoriitteja ehkä kadota paljoakaan jälkiä jättämättä maamme rajojen ulkopuolelle. Voi kuulostaa hätävarjelun liioittelulta, mutta ilmeisesti ei ole sitä, jos/kun jokin oikein merkittävä sattuu.
Tämän takia on esim. T+a:n uutisissa kuvien esittämistä rajoitettu, esim. sen edellisen supertulipallon valvontakamerakuvia.
Useat kamerat ovat harmaasävymoodissa jonkin verran valoherkempiä kuin värimoodissa, mutta olen saanut käsityksen että ei se ero webbikameroilla suurikaan ole. Monet kuvaavat väreissä, osa muuttaa talviajaksi harmaasävyiseksi ja kesäajan väreillä. Kaippa värikuva tulipallosta voisi olla kivempi (joskaan ei niissä useinkaan värit kovin selvästi näy)
Ei niistä väreistä voi sanoa hyötyä olevan tapauksen tutkimiseen. Ei niitä kukaan osaa juuri tulkita muuta kuin oikeasta spektrikuvasta. Kun jotkut antavat ohjeita visuaalihavaintojen tekijöiden haastatteluun (joissa usein on laajahkoja värillisyyskuvauksia) niin kehoitus on lähinnä kuunnella sekin osuus kohteliaasti.
Jos tuo QVGA tarkoittaa Quarter- eli neljäsosakuvaa niin pitäisi täyskoossa, ellei tietokoneresurssit ole rajoittamassa.
Esko
Kiitos. Ihan hyviä vastauksia, ei jäänyt yritykseksi. :) Yksi asia ei ollut tosin varmaan riittävän selkeästi kysytty minulta.
>>- jos kamera on QVGA onko parempi ottaa kuvaa sillä resolla, eikä esim. VGA?
>Jos tuo QVGA tarkoittaa Quarter- eli neljäsosakuvaa niin pitäisi täyskoossa, ellei tietokoneresurssit ole rajoittamassa.
Kameran speksit sanovat mm.:
..
Sensor resolution: QVGA
Interpolated snapshot res.: VGA
..
Tuo mielestäni tarkoittaa, että kameran resoluutio on QVGA (320×240 pistettä) ja laskennallisesti kasvatetaan VGA (640×480 pistettä). Interpolate on mielestäni sellaista, että "keinotekoisesti" lasketaan puuttuvat pisteet. Se ei taas mielestäni ole välttämättä hyvä asia.
Olenko ymmärtänyt tästä jotain oikein?
Onko mitään järkeä tuoda kuvaan "keinotekoisesti" tuotettua informatiota?
Ursan lomakkeella saapui tulipallohavainto, joka ehkä on tuosta Pentin kuvaamasta.
Koska on lupa julkistamiseen niin voinen laittaa tänne. Yhteystiedoista poistin puhelinnumeron ja Vantaata tarkemman havaintopaikan.
Suunnat ovat eivät ole "ihan kohdallaan" kameralta saatuihin verrattuna, havaintopaikkaerokin huomioiden mutta tämä on jokseenkin tyypillistä suurelle osalle visuaalihavaintoja.
Oli kuitenkin samoilla suunnilla, sammuminen kaakossa (Vantaalta, mutta aika kaukainen kun oli niin kyllä se kaakossa Vantaaltakin olisi) ja liikkui ylä-oikealta alavasemmalle ja kelloajankohta on samoilla seuduilla. Pentin minuutin kuvan nimessä oli kelloaika 3.13 (kuvan päättymisaika).
(
Tosin nyt ei ole sekään mahdotonta että se olisi kirkastunut reitillään vasta huomattavan lopussa kamerassa näkyväksi, jolloin olisi huomattavasti lähempänä kuin se arvio 500km (jolloin nämä olisivat paremmin kohdallaan), mutta ei sitä voi tästä luotettavasti päätellä. Jos niin olisi, niin sammumiskorkeus kilometreissä olisi sen verran alhainen että alkaisi olla jo kunnon meteoriitin pudottaja ja kirkkaus olisi ilmeisestikin melko laillakin suurempi, erityisesti se näennäinen kirkkaus, kun olisi lähempänäkin.
Ehkä tämä antaa vähän kuvaa kuinka vaikeaa visuaalihavaintoja on hyödyntää. Yhdestä havainnosta voi harvoin vetää luotettavia johtopäätöksiä.
Erityisesti korkeuskulma-arviot ovat usein vahvasti yläkanttiin. Kokemuksen mukaan tuo "Putoamiskulma" on usein aika hyvin arvioitu.
)
Esko
>>>
Havaitsija: = haataja riitta
Yhteystiedot: =
Havaintopaikka: = vantaa, ..
päivämäärä: = 15.2.2008
Kellonaika: = 03.20
kuvaus: = taivaalla lensi vihertävä pallo lujaa vauhtia
Lupa havainnon julkistamiseen netissä: = ON
Havainnon kesto: = 2-3 sek
Kulkusuunta: = yläoikealta alavasemmalle
Sammumispiste: = Sammumispiste näkyvissä ja sammui yhtäkkiä
Sammumispisteen korkeus asteina: = n.40
Kompassisuunta sammumispisteeseen: = kaakko
Putoamiskulma: = klo.08.00
Syttymispiste: = Syttymispiste ei näkyvissä
Alkusuunta: = 30-60
Alkukorkeus: = ?
Kirkkaus: =
Äänen viive: =
Äänen kuvaus: =
Fragmentoituminen: =
sää havaintohetkellä: = selkeää
Olosuhteet: = pimeä havaintopaikka
Lainaus käyttäjältä: Pentti Karvinen - 15.02.2008, 17:44:22
..
Tuo mielestäni tarkoittaa, että kameran resoluutio on QVGA (320×240 pistettä) ja laskennallisesti kasvatetaan VGA (640×480 pistettä). Interpolate on mielestäni sellaista, että "keinotekoisesti" lasketaan puuttuvat pisteet. Se ei taas mielestäni ole välttämättä hyvä asia.
Olenko ymmärtänyt tästä jotain oikein?
Onko mitään järkeä tuoda kuvaan "keinotekoisesti" tuotettua informatiota?
Ok, nyt ymmärrän miksi kysyt. Useilla (kait yleensä nykyään) webbikameroilla tuo 640 x 480 on aito resoluutio.
Tämä huomioiden kuvan keinotekoisesta suurentamisesta ei ole muuta hyötyä (haittakin voi olla aika marginaalinen) kuin että kuvien tarkastaminen (nopeasti selaten) voi olla helpompaa suuremassa koossa. Ainakin itsellä kun lähinäkö ei ole ihan nuoruusajan tasolla, se olisi helpompaa. Mutta jos et katso tämän edun olevan merkittävä niin laita tuohon pienempään kokoon.,
Jos meteori olisi tullut Raumalta 100-200 km kaakkoon, niin se olisi pitänyt näkyä minunkin kamerassani. Vaan eipä näkynyt joten yli meni, ehkä tuonne Rakvereen tai Kohtla-Järveen.
Aikanaan sijoittelin kartalle havaintoja Temmeksen kohdille tulleesta kirkkaasta tulipallosta.Totesin että yleisön käsitys suunnista on melko epätarkka. Suurin osa ilmoituksista sisälsi oikean suunnan kun asetin toleranssiksi +/-60 astetta, sektori oli siis kolmasosa täydestä ympyrästä. Kaikki eivät tälläkään haarukalla osanneet kertoa havainnon suuntaa. Sijoittlin kartalle kolmioita joissa havaintosektori oli 60 astetta (+/-30) jolloin yli puolet havainnoista oli virheellisiä Kun se siirretään ampumaharrastukseen voidaan sanoa että suurin osa havaitsijoista ampuisi 5m:n päästä ohi traktorin mentävästä ladon ovesta (3m).
Kotipaikallanikin ilmansuunnat orientoituivat uudelleen kun kartan perusteella mietin pihakupolini paikkaa. Siihen asti subjektiiviset ilmansuunnat erosivat todellisista n.15 astetta. Tätä olotilaa kesti lähes 15v.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 15.02.2008, 18:22:23
Jos meteori olisi tullut Raumalta 100-200 km kaakkoon, niin se olisi pitänyt näkyä minunkin kamerassani. Vaan eipä näkynyt joten yli meni, ehkä tuonne Rakvereen tai Kohtla-Järveen.
Alkuperäinen etäisyysarvio alku-korkeuskulman perusteella olikin 500km:n päässä kaakossa, eli jonnekin sinne ..
Esko
Mielenkiintoinen ketju. Itsekin olen juuri aloittelemassa meteori & tulipalloseurantaa. Minulla on Philips SPC 900 NC -kamera halogeenivalaisimen kotelossa asennettuna talon päätyyn, suunta hiukan idästä kaakkoon. Softana UFOCaptureFree.
Viime yönä tarttui videolle sporadinen mullakin: http://koti.kainuu.com/fook/meteor/. Harmillisesti sattui vasempaan ylänurkkaan aika lyhyeksi otokseksi.
Onkohan tuo jo tulipalloksi luokiteltava? Aika kirkas kuitenkin kuvassa näkyvään Arcturukseen verrattuna.
Muut pätkät on tammikuun kvadrantidien satoa.
fook
Oliskohan kyseessä sama?
Kestoa oli 2.64sek alkoi 2008.02.15 klo 01:29:43.281 UT
Suuntimat pieksämäeltä alku az 139 ev 17.3 loppu az129 ja ev 11.6
(http://img134.imageshack.us/img134/1574/20080215013000xi6.png)
Eipä taida. Kellonaika ei täsmää.
Lainaus käyttäjältä: Esko Lyytinen - 15.02.2008, 17:56:48
Havaintopaikka: = vantaa, ..
päivämäärä: = 15.2.2008
Kellonaika: = 03.20
Sorry sekoileva viesti.. kellonaikani oli UT, eli vastaava Suomen aika havainnolle on klo 03:29:43.281
Timolla lienee eri tulipallo, mm kelloajan perusteella. Ja ilmeisesti suuntienkin perusteella tämä on selvästi itäisempi ja myös korkeuskulmien perusteella lähempänä oleva.
Sen sijaan on epäselvää visuaalihavainnon suhteen kumpaan ehkä liittyy.
Esko
Lainaus käyttäjältä: fook - 15.02.2008, 21:56:22
Mielenkiintoinen ketju. Itsekin olen juuri aloittelemassa meteori & tulipalloseurantaa. Minulla on Philips SPC 900 NC -kamera halogeenivalaisimen kotelossa asennettuna talon päätyyn, suunta hiukan idästä kaakkoon. Softana UFOCaptureFree.
Viime yönä tarttui videolle sporadinen mullakin: http://koti.kainuu.com/fook/meteor/. Harmillisesti sattui vasempaan ylänurkkaan aika lyhyeksi otokseksi.
Onkohan tuo jo tulipalloksi luokiteltava? Aika kirkas kuitenkin kuvassa näkyvään Arcturukseen verrattuna.
Muut pätkät on tammikuun kvadrantidien satoa.
fook
Minun mielestäni ei kannata kovin paljoa tuijottaa onko juuri tulipallo vaiko ei. Tulipallon määritelmässä puhutaan näennäisestä kirkkaudesta joten se on mielestäni huono määritelmä kun sellaisenaan ikään kuin ei ole ilmiön vaan havainnon määritelmä. Yhdessä paikassa selvä tulipallo olisi huomattavasti etäämmältä selvästi vain meteori. Tämä ei ole mielestäni hiusten halkomista kun jatkuvasti joutuu tekemisiin todellisen absoluuttisen kirkkauden (mitä se olisi 100km:n päästä ) ja todellisten esimerkiksi kaukaa tehtyjen havaintojen kanssa, joissa voi useinkin näkyä esim. viisi magnitudia ja enemmänkin sitä himmeämpänä.
Mielestäni Philips SPC 900 NC kameralla noinkin selvästi näkyvät (ainakin tuo viimeisin, en kaikkia kunnolla katsonut), jos eivät ole huomattavan hitaita (eli nopeina yksittäiskuvassa jakaantuvat huomattavasti laajemmalle kuin tähti esim. Arcturus) voi pitää jokseenkin pääsääntöisesti tulipalloina.
Jos ne on kuvattu läheltä niin jäljen venyminen heikentää ja jos kaukaa niin etäisyys (tai usein osin molemmat tekijät), kummassakin sen verran että voi hyvinkin pitää tulipallona. Tässä siis tulipallo tulkittuina ilmiöinä (eli määritelmän kirjainta vääristäen) eli ainakin melko läheltä katsoen saavuttaisivat tulipallokirkkauden.
Olisi, fook jossain vaiheessa kiva saada tarkempaa tietoa esim. kameran sijainnista. suunta paremminkin selviää tähdistäkin. Ajat lienevät Suomen aikaa, vai ?
Esko
Kamera sijaitsee Kajaanissa ja ajat ovat Suomen aikaa.
Tarkoitus olisi seuraavaksi hankkia videokaappauskortti ja parempi kamera+objektiivi. Mutta harjoittelen nyt näillä aluksi.
Kiitos kaikille projektiini osallistujille. Tein koosteen aiheesta sivuilleni.
http://seula.net/tahtitiede/meteorit.htm (http://seula.net/tahtitiede/meteorit.htm)
Lainaus käyttäjältä: fook - 16.02.2008, 00:00:55
Kamera sijaitsee Kajaanissa ja ajat ovat Suomen aikaa.
Tarkoitus olisi seuraavaksi hankkia videokaappauskortti ja parempi kamera+objektiivi. Mutta harjoittelen nyt näillä aluksi.
Sitten on syytä ottaa suuntauksessa ja objektiivin hankinnassa huomioon haluaako painottua ylipäätänsä meteorihavainnointiin vaiko tulipallohavainnointiin.
Esko
Kamera on tällä hetkellä talon itäpäädyssä vain siitä syystä, että se oli siihen helpointa asentaa ja siitä oli lyhin matka koneelle. Lisäksi se on myös valosaasteettomin suunta tällä paikalla. Mutta jatkossa kun saan paremman kameran pitää suuntaa miettiä tarkemmin. Olisiko hyviä ehdotuksia tulipalloseurannan (kameraverkon) kannalta?
Hei kamraatit.
Omani sojottaa YliK:sta pohjoiseen. Olisiko sopiva suunta?
T: Pekka
Pohjois-Suomen alueelle on selvästi huonommin kattavuutta, mutta ei etelään päinkään lisä olisi pahitteeksi, ajatellen esim pilvisyyttä eri paikoilla. En nyt osaa varmaa kantaa ottaa, mutta jos nämä esim. horisonttinäkyvyyden ym kannalta ovat yhtä otollisia, niin ehkä suosittelisin pohjois-puolta. Sinne putoaville etsintäekskursio on useimmille kiinnostuneille melko kaukana, mutta tiettävästi (olen itse huono lapin tuntija) siellä on kasvillisuuden kannalta suotuisampaa etsintämaastoa kuin eteläpuolella.
Tulikin juuri tätä Kirjoittaessani PETK:n viesi. Hänen kamerallensa olisi hyvä tuki toinen selvästi pohjoiseen suunnattu. Vaalassa on kyllä kokotaivaskamera ja Oulussa itäkoilliseen suunnattu ja etelämpää kyllä katsoo useitakin, mutta aika kaukaa, eli aika vähän noita on.
LainaaKirjoittanut: PETK
Lainaus
Omani sojottaa YliK:sta pohjoiseen. Olisiko sopiva suunta?
LainaaKirjoittanut: Esko Lyytinen
Lainaus
Pohjois-Suomen alueelle on selvästi huonommin kattavuutta, mutta ei etelään päinkään lisä olisi pahitteeksi, ajatellen esim pilvisyyttä eri paikoilla.
Olisiko hyvä kompromissi laittaa toinen kamera pohjoiseen ja toinen etelään? ;) Pohjoisen suuntaan on näkyvyys tässä parempi, etelässä on haittana lähellä oleva mäki.
Voisinkin suunnata joka tapauksessa tuon Philipsin nyt vaihteeksi pohjoiseen ja kunhan saan toisen kameran laitan ehkä toiseksi suunnaksi etelän.
On ihan hyvä kompromissi ! .. en vaan kehdannut esittää kun on toisen laitteista, rahasta ja ajasta kiinni.
Kellään ideoita yhdistelmästä Video Analyzer ja Vista (32bit) ??? Hiukset tässä vaan harmaantuu, muuten tuntuisi toimivan mutta filsut ei tee sitten yhtään mitään. Aiemmassa koneessa tuo vielä toimikin.
Lainaus käyttäjältä: Uppo - 18.02.2008, 19:13:17
Kellään ideoita yhdistelmästä Video Analyzer ja Vista (32bit) ??? Hiukset tässä vaan harmaantuu, muuten tuntuisi toimivan mutta filsut ei tee sitten yhtään mitään. Aiemmassa koneessa tuo vielä toimikin.
On kyllä tietoa että on yritetty käyttää Vistalla, ja jostain sain käsityksen että olisi lopulta onnistunutkin, mutta en ole varma. En nyt löytänyt sellaista tietoa. LÖysin tiedon, että niin pitkälle oli päästy, että muuten toimi, mutta ei tallentanut. Jos on liian uusi .NET versio niin tallennus ei toimi XP:lläkään eli vika voi olla juuri siinä. Se vaatii jonkun 1. version.
Löytyneeköhän Vistalle ? Itselläni ei ole Vistaa käytössä.
Esko
Mahtaskohan saada toimimaan win- me:ssä vanhassa pena 233 läppärissä?
En paljoa tiedä noista vanhemmista järjestelmistä (enkä uudemmistakaan), muutakuin että kuulemma WIN98:lla kait joku on saanut toimimaan.
Ainakin on kiinni että järjestelmässä on tai siihen saa .NET:n ( version 1 ) ja sitten DirectX:n
http://en.wikipedia.org/wiki/DirectX
Ja laitteelle pitää jotenkin saada se kuvasignaali, eli PC:lle saa kait videokaappaajakortin jos käytössä on videokamera. Ja jos on webbikamera niin laitteessa täytyy tietysti olla USB-väylä.
Itselläni olisi yksi vanha toimiva läppäri, jossa on Win98 ja joka siis ilmeisesti muuten kävisi (tosin aika pienitehoinen) mutta laitteessa ei ole USB-väylää.
Esko
Jes! Sehän toimii, asentelin .Net 1.1 SP1:n Vistaan niin taas toimii filsut eli siinä samassa tuo tallennuskin. Eipä tullut omaan pieneen mieleen tuollainen. Kiitos Eskolle vinkistä/muistikuvista. :) Vielä pitää hankkia aktiivinen usb jatkojohto, toucam toimii tuolla 5m ei aktiivisella mutta Logitechin Pro 9000 ei toimi.
Hyvä kun sait toimimaan ! .. ja nyt on selvää ensikäden tietoa että/miten Vistalla toimi :D
Esko
Tässä kamerassa on 76° kuvakulma ja ccd kenno.
http://fi.europe.creative.com/products/product.asp?category=218&subcategory=219&product=11491
Tässä myös laajakulma linssi mutta ei kerrota onko ccd kenno.
http://fi.europe.creative.com/products/product.asp?category=218&subcategory=219&product=16065
Kuinka laaja Philipsin SPC 900NC kuvakulma on?
Lainaus käyttäjältä: Tosiharrastelija - 20.02.2008, 13:30:15
Kuinka laaja Philipsin SPC 900NC kuvakulma on?
Tarkistin erään ko kameralla kuvaajan kameralle (tekemistäni) linssiparametrimäärityksistä niin on vaakasuunnassa n 43 astetta.
(
Kyseisen kameran ollessa suunnattuna 16.9 astetta ylöspäin horisontista, kattaa horisontissa az-aluetta 43.4 astetta.
Jo kameran uudelleen tarkennus tätä jonkin verran muuttaa.
)
Esko