Aurinko 2022

[cmas]

Mukavia kuvia! Pehmeys ei ole mielestäni paha vielä. Millä kalustolla kuvasit eli mikä aukkosuhde tulee kennolle? 178mm:n pikselit on aika pieniä, joten se ei ihan hirmuisia suhteita purematta enää niele.

Itsellä on vielä setuppi levällään isomman osajumpan kanssa (vaihtuu käytännössä kaiketi ~kaikki), joten kestää vielä hetken, että kaikki osat olisivat valmiina ja saisi kaluston edes kuvauskuntoon ja pääsisi edes testaamaan. Onneksi on liikaa töitä, niin ei juuri ehtisi päivisin kuvatakaan 

[Petrus]

Kiitos Tommi! Odotan mielenkiinnolla, millaisella kalustolla alat taas tänä vuonna kuvaamaan.

Putkena TS Optics 80ED f/7. Omassa aurinkokuvauksessani ASI178MM ja ASI174MM on tähän asti ollut uskollisia työhevosia Luntin kanssa, nyt Quarkin on menossa kuherruskuukausi.

Hyvien säiden jatkuessa pitää kokeilla ASI174MM:n kanssa ja miten TS Optics 0.5x polttovälinlyhentäjä auttaisi asiaan. Valotusajat sillä ainakin lyheni aiemmin kokeillessa, ei vinjetoi ASI178MM kanssa.

[Sirius2000]

Hieno on kuva. Näyttää niin eläväiseltä ja kolmiuloitteiselta tuo pinta. Minkä kokoinen osa tuo mahtaa olla koko auringosta kiekosta?

Tällä omalla Solexilla kuvatessa kuvaan mahtuu juuri ja juuri koko aurinko - kaukoputken polttoväli on juuri siihen optimoitu. Toki pitempi polttovälikin käy, jolloin saa suurennusta aikaan samalla tavalla kuin perintesellä kuvantamisella. Voisin ehkä sovitella jotain barlowin tapaista siihen putken perään kokeeksi joskus.
Valitettavasti en ole ehtinyt uusia skanneja ajelemaan, vaikka aurinko on paljon esillä ollutkin.
Siellä SolarChat:in puolella oli tosiaan mielenkiintoinen analyysi tuosta CaIIK:n alueesta. Siitä innostuneena piti vielä katsella lisää jo olemassa olevaa dataa. Ja sehän tässä on hienoa, että yhdessäkin onnistuneessa kuvassa, vai pitäisikö sanoa pikemminkin datajoukossa, on paljon tutkittavaa. Tämä siis ihan harrastuspohjalta muutaman päivän kokemuksella.
Seuraavassa kuvassa on osa auringon kiekosta CaIIK valossa (- siis sama kuva kuin muutama viesti taaksepäin). Siihen on merkitty kahdella pystysuoralla punaisella viivalla kohdat, joista on kuvassa olevat spektrikuvat otettu.  Spektrien kokonaisleveys on noin 8,5 Å. Spektreihin on myös merkitty toiseen kaksi ja toiseen kolme vaakaviivaa eri väreillä. Näiden vaakaviivojen kohdalta on otettu profiilit viivadiagrammeihin. Vaakaviivan väri vastaa diagrammin viivan väriä. Toinen spektri keskittyy auringon reuna-alueeseen, jossa näkyy myös olevan protuberanssi, ja toinen spektri on vaaleasta alueesta CaIIK kuvassa. Protuberanssin emissio on hyvin alhainen verrattuna auringon pintaan, niin jouduin käyttämään hieman erikoista väripalettia siinä spektrikuvassa, että se protuberanssin hento signaali näkyisi. Sen lisäksi vastaavassa viivadiagrammissa on logaritminen y-akseli.
Täytyy todeta, että tämä vedos taisi olla paras sen session yrityksistä, mutta silti siinä lienee parantamisen varaa, erityisesti fokusoinnin osalta, sekä putken että spektrin. Ja satuin ottamaan tämän ko. skannin 2xbin, joten siinäkin olisi resoluution puolelle saatavaa, kun käyttää 1xbin. No, diagrammeihin laitoin jotain lisämerkintöjä, jotka mahdollisesti selventää niitä. Mielenkiintoinen on tuo kolmen käyrän diagrammi, jossa (ehkä) näkyy dopplersiirtymä harmaassa käyrässä, joka  esittää protuberanssin korkeinta kohtaa. Laskin siihen kuvaan myös arvion mitä nopeutta se vastaa. K1, K2, ja K3 olen ymmärtänyt, että ne ovat CaIIK:n emissot/absorption kromosfäärin eri korkeuksilta, K1 alimpana ja K3 korkeimmalla.
No tässä on varmasti paljon epävarmuuksia sun muuta, mutta harrastajalle antaa kyllä paljon lisää syvyyttä.

-sami

[Petrus]

Kiitos Sami! Laskeskelin, että pitäisi ottaa noin 16 kuvaa omalla kamera-kaukoputkiyhdistelmällä, jos haluaisi koko auringon kuvata. Quark sopii juurikin lähikuviin, koko kiekon saa mukavasti kerralla vaikkapa Lunt60-kaukoputkella. Mielestäni auringon "sielu" asuu näissä hienoissa yksityiskohdissa, joita hyvän sään aikaan pääsee katsomaan oikein silmästä silmään. Tänään oli poikkeuksellisen hyvä seeing, harvoin tulee kohdalla näin hyviä näkymiä.

Sol'Ex  tuntuu tuovan aivan omalla tasollaan lisää syvyyttä auringon valokuvaamiseen. Mukavaa kun olet niin hyvin perehtynyt aiheeseen, näitä sinun kirjoituksia odottaa innolla lisää.

[PetriKe]

Hienoja havaintoja Sami! Tästä auringon tutkimisessa on kyse. Avaatko hiukan, millä softalla teit nuo analyysit ja käppyrät?

[Sirius2000]

Kiitos Petri. Data on saatu SharpCap ohjelmassa .ser tiedostomuotoon. Tästä .ser datajoukosta voi sitten irrottaa yksittäisiä spektrejä esimerkiksi i-Spec -ohjelmalla (Tämä i-Spec ja INTI ohjelmat löytyvät linkin takaa, jonka laitoin ketjun alkupuolella.) i-Spec on riisuttu versio ISIS ohjelmasta. i-Specillä voi tehdä kätevästi geometriakorjaukset spektriin, joka alkuperäiseltä muodoltaan kameran kennolla on jonkin sortin paraabeli. Ohjelmassa voi esimerkiksi tarkastella valmiiksi rakennettua kuvaa auringosta ja valita siitä sitten kiinnostava paikka eli tässä tapauksessa pystyjuova, joka sisältää tallennetun spektrin siitä kohtaa aurinkoa eli missä kohtaa kulloinki spektrometrin slitti oli. Geometriakorjattu spektri tallentuu sitten vaikka .fits muotoon. Loput kuvankäsittelystä suoritin Fiji (ImageJ) ohjelmalla. Itse kuva auringosta tulee vaivattomimmin INTI -ohjelmalla, joka tekee kaikki korjaukset automaattisesti. Spektrin kalibroinnin suoritin siten, että "set scale" toiminnolla asetin pikselin arvoksi, jonka olin aiemmin laskenut, 0,156 Å/pikseli (2xbin - siis normaalisti 1xbin olisi 0,078Å/pikseli). Tässä arvossa voi olla virhettä. En ole sitä tarkistanut perusteellisesti. Kun sitten käppyrät oli piirretty, niin niihin lisäsin manuaalisesti macro-toiminnolla offsetin, jonka laskin esin Fe I tai CaII K:n keskimääräisestä paikasta.
Olisi voinut myös vastata lyhyesti, että i-Specillä ja ImageJ:llä :)
Tässä opitaan samalla kun harrastetaan. En ole aiemmin aurinkoa tutkinut enkä kuvannut, joten viisaammat valistakoon lisää. Kuitenkin, jotta tästä härvelistä saa kaiken irti ja enemmän, on pitänyt tosissaan alkaa harrastamaan. Toivottavasti ei  into lopahda. Ja hienoa, jos muitakin Solexiin hurahtaneita löytyisi tästä maasta.
Mutta onko syytä jatkaa tätä Solex-keskustelua toisessa ketjussa vai sopiiko nämä asiat myös tänne Aurionko 2022 ketjuun?

-sami

[Petrus]

Päivän myllerrystä auringossa. Kuvattu tänään Turussa noin klo 14:03. Kuvan orientaatio on vielä vähän hakusessa.

Daystar Quark Chromosphere, Optolong IR UV cut, TS Optics 0.5x 2" focal reducer, Rowan Astronomy Tilt adapter, ASI178MM.

Omassa ketjussaan Sol'Ex kokemukset löytyy helpommin, näiden aurinkoketjujen joukosta löytyy paljon kiinnostavaa aiheesta myös viime vuosilta.

[PetriKe]

Kiitos Petri. Data on saatu SharpCap ohjelmassa .ser tiedostomuotoon. Tästä .ser ...
Mutta onko syytä jatkaa tätä Solex-keskustelua toisessa ketjussa vai sopiiko nämä asiat myös tänne Aurionko 2022 ketjuun?

-sami

Yritän sisäistää tämän prosessin. Ei ihan kertalukemalla auennut noitten käppyröiden synty :-) .

Tarkennapa vielä mistä/millä/miten olet noi spektrikuvat taikonut. Ilmeisesti .ser filestä jonkun kohdan skannista valinnut?
En löydä tuolta i-Specistä mistään toimintoa, jolla tuon spektrikuvan saisi ulos.

[Sirius2000]

Jos jatkan tätä toisessa ketjussa (niemeän sen vaikka Solexin mukaan tänne aurinko-osastolle), niin jätetään tämä Aurinko2022 enemmän sille kuuluvaan asiaan.

-sami

[Petrus]

Toivottavasti lämpenevät kelit innostaa muutkin aurinkohavaitsijat liikkeelle! Tänään seeing oli kehnompi, eikä yhtä näyttävää näkymää ollut tarjolla kuin kuluneella viikolla.

TS Optics 80ED, Daystar Quark Chromosphere, Optolong IR UV cut filter, Rowan Astronomy tilt adapter, ZWO ASI174MM.

[Sirius2000]

Hienoja nämä lähikuvat. Varmasti myös hieno kokemus, kun ne voi nähdä "livenä" omin silmin suoraan okulaarista.
Tässä taas pari kuvaa 20.3.2022. Melko rauhallista pinnalla. Nasa SDO:n sivuilla näkyi muutama pieni pilkku, mutta omissa kuvissa ne ei kyllä näy. Nyt käänsin auringon samoin päin kuin SDO:n kuvissa. Koska skannaan RA-akseli suuntaan niin kuvaa piti kääntää melko tarkalleen 23.5 astetta, että sattui samaan asentoon. Liittyykö tämä ajankohta, kevätpäiväntasaus, tähän jotenkin? Onko auringon akseli nyt myös joko kohti tai pois päin kallellaan maahan nähden?

-sami

[Petrus]

Tänään ei ollut oikein näkyvässä valossa, vetyalfan kuin kalsiumin K-valossakaan mitään erityisen näyttävää yksityiskohtaa. Lämpimän päivän kunniaksi Luntin vetyalfakaukoputki pääsi ulkoilemaan, ja vaikutti olevan vielä hyvässä kunnossa. Onnistuin kadottamaan aamulla hyvän tallennetun esiasetuksen ImPPG:n osalta, joten reunan purkaukset ikään kuin sulivat pois nyt huonon kuvankäsittelyn johdosta.





Lunt60 ST, ZWO ASI178MM.

Hienoa että Oulussa on myös saanut nauttia aurinkoisesta kevään alusta! Auringon asennon osalta fiksummat osaa vastata tähän kysymykseen paremmin, linkin avulla asiaan saanee hieman lisävaloa. Tämän linkin kautta löytyy muutama ohjelma, joiden avulla saa selville mm. auringon kulloisen tarkan asennon.

[Sirius2000]

Kiitos linkistä. Jos nyt yhtään osasin ohjelmaa käyttää, niin se antoi kulmaksi noin 25 astetta maapallon  ja auringon pyörimisakselien välillä. Tuohan on kätevä apuohjelma, jos ja kun haluaa esittää auringon ns. oikeassa asennossa.

-sami

[Mikko_L]

Jos joku väittää että oli hiljaista, niin aurinko kyllä yllättää.. sunnuntaiaamuna viritin putken ikkunalle, muutama pieni protuberanssi.. ja seuraavalla vilkaisulla iso ja kirkas purkaus joka muuttui lähes silmissä.  Koko homma ilmestyi ja katosi alle tunnissa.  Liitteenä GONGin kuva, mutta visuaalisesti se oli paljon komeampi.

Uusi suosikkiokulaarini Lunt LS50:n kanssa on Radian 10mm, BCO 10mm on jäänyt laatikkoon.  Mahtava kontrasti ja mukava silmäväli.  Siis jos en laita siihen binovieweria.

-Mikko

[PetriKe]

Tein sunnuntaina oman Lunt60:n kanssa ensimmäistä kuvaussesiota ja tämä purkaus (tai sen jälkilöylyt) tarttui myös omiin kuviin.
Tässä Luntin ensivalo.