Aurinko 2022

[CSB]

Aurinko tänään, 1.01.2022

[cmas]

Kävin tänään uudemman kerran Malminkartanon mäen päällä metsästämässä sitä "parempaa kuvaa". Tällä kertaa olin noin puolivälissä rinnettä ja se auttoi saamaan paremmin tuota kaupunkimiljöötä mukaan kuviin. Pistetään sitten näitä näytille, kun ei muuten tuota aurinkoa vielä pääse kuvaamaan kunnolla.





Ja lyhyt timelapse tästä linkistä, kunhan se prosessoituu valmiiksi: https://flic.kr/p/2mXvqp2

Taivaanvahdissa vielä yksi lisäkuva: https://taivaanvahti.fi/observations/show/103928

[Mikko_L]

Kokeilin ASI178MM kameraa aurinkoonkin.  Ei jälkeäkään siitä rasterikuviosta josta jotkut on valittaneet tämän kameramallin kanssa Hα-kuvauksessa.  Sen huomasin että jos aurinko ei ole keskellä kennoa niin valaistus menee epäsymmetriseksi (ei siis voi käyttää ROI-toimintoa koska se nappaa pikselit kennon nurkasta).

Lunt LS50THα, Firecapture, Autostakkert 100/500 ruutua ja värit Gimpissä.  Pienensin tätä 50% koska aurinko oli aamulla sen 8° korkeudella, seeing ei siis ihan priimaa.

-Mikko

[einari]

Siis Firecapturella ROIn voi ihan hiirellä tehdä - vaikka kuvan keskeltä.

[Mikko_L]

Ahaa! - kun sieltä vasemman yläkulman valikosta valitsee jonkun ROIn niin se menee aina kulmaan, mutta en älynnyt kokeilla muuta tapaa.  Kiitos vinkistä!  Kirkkaassa valossa on näytöltä joka tapauksessa vähän hankala arvioida missä kohtaa kuva on paras (kuten tässäkin näkyy niin vähän ohi meni).

Planeettojen kanssa olen käyttänyt toimintoa jossa ROI seuraa kohdetta joten täytyyhän sen tosiaan voida olla missä vain kohtaa kennoa.  Täydellä 6.4Mp resoluutiolla saan ~18fps.  Auringon halkaisija tällä 350mm polttovälillä on ~1300 pikseliä joten kannattaahan sitä rajata.

-Mikko

[Sirius2000]

Aurinko 27.2.2022 H-alpha aallonpituudella.
Aurinko nousi viimein puiden yläpuolelle niin pääsin testaamaan vihdoinkin tätä DIY kapinetta, eli ns. spectroheliograph'ia, johon törmäsin sattumalta netissä viime vuoden puolella. Vaikutti heti mielenkiintoiselta ja pitihän se koittaa rakentaa. En tiedä onko jo käsitelty tätä vehjettä täällä avaruus.fi foorumilla.
Lisätietoja kojeesta voi lueskella tuolta http://www.astrosurf.com/solex/sol-ex-presentation-en.html.

Tämä koje toimii myös korkearesoluutioisena spektrometrinä, kun siihen rakentaa ja liittää OAG-moduulin.
Hieno piirre tässä on, että voi valita aallonpituuden, jolla aurinkoa kuvaa ja kaistanleveyskin on teoriassa alle 0,2 Å.

Putkena käytin TS Photoline 72mm/432mm ja kameroina ASI183MMPro ja QHY5II-M sekä tietenkin tätä Sol'ex kojetta.
Muuten Sol'ex on peruskomponenteilla. Jalustana HEQ5.

Kuvaan lisätty väriä oman maun mukaan.

-sami

[cmas]

Mahtavaa, että joku on Suomessakin kokeillut tätä. Avaapas hieman prosessia: kuinka kauan saa skannata ja mitä jalustan nopeuksia käytit kuvan kasaamisessa?

Tällä vehkeellä saatu kuva on mainion laatuinen. Skaalasitko kuvan pienemmäksi foorumille? Saisiko täysikokoisen näkyviin?

Hienoa jälkeä kerrassaan! 

[Sirius2000]

Tämä oli tosiaan ensimmäinen kerta kun pääsin tätä Solex puolta testaamaan ja ehdin ottamaan viisi eri vedosta erilaisilla parametreilla. Auringon edessä oli kevyttä pilviharsoa ja seeing oli ilmeisen huono, koska auringon reuna on hyvin epätasainen.
Skannaukseen meni muutama sekunti riippuen käytetystä nopeudesta. itse koitin haarukoida 8x ja 20x välillä. Videon otin SharpCapilla siten että ASI183MM oli cropattu vain 128 pixelin korkuiseksi jolloin vain H-alpha mahtuu kuvaan. FPS oli 50 - 260 riippuen skannausnopeudesta. Skannasin lännen suuntaan. Jalusta tasapainotus vaikuttaa myös mahdollisesti skannaksen tasaisuuteen tällaisissa "halvemmissa" jalustoissa. En tosiaan päässyt vielä optimoimaan, kunhan tein ensi testejä. Monia asioita pitää vielä testailla, kunhan kerkeää.
Itse datan käsittely on helpoimmasta päästä, mitä tiedän. Saatu .ser video syötetään INTI nimiseen ohjelmaan ja se tekee useita kuvia täysin automaattisesti. INTI ohjelma löytyy myös samalta nettisivulta. ISIS ohjelmalla ja i-Spec ohjelmalla onnistunee myös datan käsittely.
Kuva on pienennetty - alkuperäinen on 2800x2800. Ilmeisesti tänne ei niin isoja voi laittaa?
Edellä mainitulla nettisivustolla on niin hyvät kuvaukset menetelmään ja laitteeseen, että minun on turha sitä alkaa tässä selittämään enempää. Parhaan tiedon saa sieltä.
Kun aurinko tuosta vielä nousee ylemmäksi ja ilmat lämpenee niin tuon parissa on mukava viettää aikaa.

Liitteenä vielä spektri P_Cyg tähdestä H-alphan tienoilta viime vuoden puolelta (vaikkei tämä tänne osioon nyt kuulukaan).
Eli ko. laite on tosiaan myös hyvin tarkka spectrometri.
 
-sami

 

[Kuukatti]

Wau, mahtavaa nähdä tällainen laite myös Suomessa! Todella hieno otos, odotan innolla näitä muita mahdollisia aallonpituuksia auringon suhteen.

[Kuukatti]

Aurinkokuvauksen kausi on vihdoin alkanut myös omalta osaltani.
Kylläpä tuntuu mukavalta pitkän tauon jälkeen ihailla lähitähtemme heräämistä kohti maksimia.
Viime kevääseen verrattuna erityisesti vetyalfan ja kalsiumin K-valon puolella tunnelma on jo riehakkaan vauhdikasta.
Valkoisessa valossa on toistaiseksi pilkku jos toinenkin, isompaa pilkkuryhmää tai yksittäistä pilkkua saa vielä odottaa.

Näissä kuvissa auringon orientaatio saattaa olla minne sattuu, täytyy tässä vielä kunnostautua.



Fotosfääri kuvattu TS Optics 80ED linssikaukoputkella ja Luntin 1.25" aurinkoprismalla.
Prismaan on asennettu valmiiksi ND3 suodatin, jonka lisäksi käytössä oli Baaderin Continuum suodatin.
Käytössä ZWO ASI174MM kamera.



Vetyalfakuva on Daystarin SolarScout SS60-DS kaukoputkella kuvattu, kamerana ZWO ASI174MM.
Kuva on kahden kuvan mosaiikki, kennolla mahtuu miltei koko aurinko kerrallaan.
Visuaalisesti näkymät kromosfäärissä oli todella upeat 4. ja 5. maaliskuuta.
Reunan prominenssit näkyivät todella kirkkaina ja asetusta säätämällä myös aktiivinen alue näkyi Luntin Zoom-okulaarilla todella hienosti.

[Sirius2000]

Aurinko näyttäytyi taas hetken niin pääsin tekemään testejä Sol'Ex:illa.
Kaikkiaan 70 GB .ser tiedostoja, joista suurin osa meni hylkyyn. Näyttää olevan kriittinen skannausnopeuden suhteen tämä laitteisto. Nopeampi skannaus oli parempi (16x vs 8x). Jotenkin vaikuttaa siltä että hitaammalla systeemi  (HEQ5 + putki) resonoi,  jolloin kuvaan tulee aaltoilua - mene ja tiedä.
Tällä kertaa skannasin vastakkaiseen suuntaan eli W->E. 
Tein testejä myös eri aallonpituuksilla (Ca II K, Mg, Cr ja Ha). Alla Ca II K ja Ha sekä kontinuumi Ha:n vierestä (15 pikseliä, joka tekee 15 * 0.063 Å * 2(bin) ~ 2Å). Protu-kuva on Ha-kuvasta. Mg ja Cr kuvat olivat kuin kontinuumi, joten en niitä laittanut tähän.
Kuinkakohan väärässä asennossa aurinko mahtaa olla näissä kuvissa?

-sami

edit: protus kuva on väärinpäin suhteessa muihin -> horizontal flip korjaa asian.
 

[Kuukatti]

Onpas jälleen upeat kuvat Samilla! Mielenkiinnolla seuraan mitä kaikkea tuolla saa aikaiseksi. Tekisi mieli itsekin sellainen hankkia joku päivä.

Lyhyt kuvaustuokio Luntin 12mm CaK-moduulin kera. Auringonpilkku oli mukavasti kasvanut sitten viime näkemän.
Testailin 60mm maskin kanssa kuvaamista, mutta vielä pitää tehdä vähän parempi maski, jotta pysyy pienessä tuulessa paikallaan.

Ensimmäinen on kahden kuvan mosaiikki.
Toisessa kuvassa yhdistelty kahta eri valotusta, CaK-prominenssit tulevat helpoiten näkyviin ylivalottamalla pintaa.

TS Optics 80ED, Lunt Solar Systems CaK-moduuli 12mm,  ASI178MM.

[Sirius2000]

Kiitos palautteesta!
Tässä vielä sama CaII K kuva kuin edellä, mutta tällä kertaa kuva on laskettu 4 pikseliä (2x bin eli 8 todellista pikseliä - ASI183MMPro 2,4 um pikseli siis) punaiseen päin. Tämä tarkoittaa että kuva on muodostettu noin 0,6 Ångströmia CaII K absorptioviivaa pitemmällä aallonpituudella. Näin pieni siirros kadottaa lähes täysin protuberanssit kuvasta. Pilkut tulevat kuitenkin enemmän esille. Tämä näyttää enemmän samalta kuin Kuukatin edelliset kuvat, paitsi että ne loimut puuttuu. Mikä muuten on sen CaK-moduulin kaistanleveys?
Laitteiston resoluutio UV päässä optisella alueella on luokkaa 11000, mikä tarkoittaa noin 0,35Å. Dispersio on noin 0,078 Å/pikseli. Vastaavat luvut H-alphan tuntumassa ovat noin 40000 ja 0,063 Å/pikseli.

-sami

[Kuukatti]

Erinomaista analyysia ja vertailua. Tästä oli hyvä keskustelu SolarChatin puolella liittyen prominenssien näkyvyyteen kalsium K-valossa, myös Sol'Ex käyttäjän tekemänä kokeiluna.

Luntin CaK-moduulin kaistanleveys on 2.4 ängströmiä.

[Kuukatti]

Hyväntahtoisen auringon katseen alla kuvailin tänään vuosikerta-Quarkilla aurinkoa. Ongelmana on niin elämää ja aurinkoa nähnyt estosuodatin, joka kaipaisi tilalle uuden. Nyt piti säätää gain ja valotusaika todella kovalle, jotta sai kuvattua. Seurauksena epäilemättä kuvien pehmeys.

iOptron AZ Pro jalusta, Daystar Quark Chromosphere, Rowan Astronomy tilt-adapteri, ZWO ASI178MM, TS Optics 80ED, Optolong IR UV estosuodatin. 300 ruudun pino.

Newtonin renkaisiin löytyi sentään melko simppeli ratkaisu. Kolmannessa kuvassa näkyy Rowan Astronomyn tilt-adapteri, jonka pieni kallistus riitti häivyttmään yleensä vahvat ja sitkeät newtonin renkaat ZWO ASI178MM:n kanssa.