Lunt LS50THa

[Mikko_L]

Mitäs postihenkilö (=UPS) toikaan?

Lunt 50mm vety-alfa aurikokaukoputken!  Astroshopissa näitä myydään tällä hetkellä 1200 eurolla.

Kaikki on viimeisen päälle koneistettua ja painavaa, jos se nyt laatua tarkoittaa.  "Made in Tucson, Arizona."

6mm suodatin.  350mm polttovälille 4mm suodatinkin periaatteessa riittää mutta ajattelin että tämä on helpompi käsikäyttöisellä alt-az-jalustalla.  Okulaariksi meinasin käyttää 15mm plössliä ja Hyperion zoomia.

Optiikasta en sano mitään ennenkuin olen päässyt vähän kokeilemaan.  H-alfasta minulla ei ole kokemusta muuta kuin pieni vilkaisu kollegan ostaman Lunt 80mm putken läpi, mutta se sai poistettua epäilyt että aurinkoputki olisi jotenkin turha. :)

-Mikko

[Mikko_L]

Vasta tänään pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan, ja siis hyvin vähän pilvien lomasta.  Näin protuberanssin    Sen voin sanoa että oli se elävänä paljon komeampi kuin kuvassa http://halpha.nso.edu/keep/hag/202002/20200220/20200220101130Lh.jpg  Ehdin käyttää vain 15mm plössliä (23x), kun koko ajan tuli pilviä eteen niin etten päässyt testaamaan isommalla suurennuksella.  Tarkennin on tosiaan vähän lonksu, kai se visuaalikäytössä toimii mutta selvästi mekaniikan heikoin lenkki.

-Mikko

[Mikko_L]

No nyt oli pari aurinkoista aamua peräkkäin ja muutamia ensihuomioita putkesta ja h-alfasta nyt ylipäätään.  Sain lopulta Hyperion Mk.IV:n kiinni ja tarkennettua, tätä varten piti kaivella laatikoista sen mukana tullut "for spotting scopes" adapterirengas joka on sen kriittisen pari milliä lyhyempi kuin normaalisti käytettävä "telescopes"-rengas joka jättää juuri ja juuri vajaaksi vaikka tarkennin on kokonaan ruuvattu sisään.  Kyllä putki kestää hyvin 8mm asetuksen vaikkei matalan aamuauringon seeing kestänytkään.  Pitää kokeilla jossain vaiheessa barlowiakin.

6mm suodattimen kanssa auringon ympärille jää näköjään visuaalikäytössä ihan hulppeastikin tilaa, kun silmä ei ole kovin herkkä vinjetoinnille.  Tässä olisi voinut säästää sen pari sataa ja ostaa halvemman 4mm version.  Paineviritin on aika jäykkä kääntää, eikä optimiasento ole kovin selkeä.  Sitten kyllä huomaa kun laitteen virittää kokonaan pois h-alfa-viivasta ja yksityiskohdat katoavat.  Jonkinlaista sweet spotia tässä on, eli protuberanssi (sama kuin torstaina!) näkyy kuvan keskellä mutta katoaa näkyvistä jos sen siirtää reunalle.  Pinnan yksityiskohdat (joita tosin ei juuri nyt näytä olevan lainkaan) eivät ole niin herkkiä tälle.  Sanotaanko sitä granulaatioksi myös h-alfassa?  Joka tapauksessa paine pysyy tallessa ainakin näin pari päivää, eli virittimeen ei tarvitse juuri koskea ensisäädön jälkeen.

Sol Searcher on yksinkertaisuudessaan näppärä, sen sijaan ostoskoriin klikkailemani "Lunt"-merkkinen mutta täysin geneerinen Vixen-kisko on liian lyhyt eikä putkea saa sen kanssa tasapainoon.  Sama juttu joka ikisessä pienessä kaukoputkessa, heti kun laittaa okulaarin kiinni niin paketti on liian takapainoinen.  Pitääkö sitten ostaa pidempi kisko..

Nyt sitten odottelen että aurinko nousisi korkeammalle ja että sinne ilmestyisi jotain muutakin nähtävää kuin nuo pari protuberanssia.  Tietysti valkoisen valon Herschel-kiilalla ei näy yhtään mitään.  Ja sain jo huomata h-alfan dynaamisuuden, pieni kirkas purkaus auringon reunalla ilmestyi ja taas katosi parissakymmenessä minuutissa kun sitä aamiaisen lomassa vilkuilin.

-Mikko

[Mikko_L]

Tänään ehdin taas katsella hieman ja auringossa on nyt pilkkukin.  Virittelin myös ED80:n Herschel-kiilalla ja vertailin näkymiä, pilkku on terävämpi valkoisessa valossa (on putkikin isompi toki) mutta h-alfassa näkyi sen ympärillä vaaleita plageja ja tumma filamentti.  Kiekon reunoilla näkyi lähes joka puolella pieniä ja vähän isompiakin purkauksia.

Ostin pidemmän Vixen-kiskon jolla sain Luntin tasapainoon alt-az-jalustalla ja nyt liikuttelu on helppoa.  Hyperion zoomista loppuu suurennus kesken joten kokeilin barloweja; Hyperion Zoom barlow ei mene fokukseen, eikä myöskään normi Syntan akromaattinen barlow joka tuli jonkun putken kylkiäisenä.  Mutta Syntan barlowista saa linssiosan ruuvattua irti ja sen kierrettyä Hyperionin filtterikierteeseen kiinni, tällä tavalla sain tarkennettua ja suurennusta tuli lisää.  Vaikea arvioida kuinka paljon, ehkä 1.5x tjsp.

-Mikko

[Mikko_L]

Tänään oli taas pari isompaa protuberanssia.  Selvisi miksi GONGin kuvat ovat niin kehnoja, niiden teleskooppien apertuuri on huimat 28mm!  Ja lisäksi h-alfa-kanava on jonkinlainen sivutuote varsinaisen tieteen lisäksi.

Ikkunasta ulos katsellessa 44x on ihan järkevä maksimisuurennus, eikä seeing muutenkaan ollut hyvä.

-Mikko

[Mikko_L]

Tässä vielä kuvauskokeilu.  Kamerana ASI120MC-S, tietysti pitäisi olla monokamera tässä hommassa mutta kun ei ole.  Joka tapauksessa koko kiekko mahtuu pikku kennolle.  Tarkennus vaati viritystä, kamera ei mene fokukseen jos 1.25" okulaarinpidin on kiinni (tarkennin ei mene tarpeeksi sisään).  Jos pitimen taas ottaa välistä pois, niin ongelma on toiseen suuntaan. 

Kuvasta näkyy että kameran ja diagonaalin välissä on 6mm T2-jatko joka ei sekään riittänyt, vaan vedin vielä diagonaalia ulos fokuserista noin 10mm.  Nyt tarkentuu.  Kameran asento tietysti on mikä sattuu olemaan, joten jos sen haluaisi vielä suunnata niin pitäisi olla pyöritettävä T2-jatkopala (tai voisihan diagonaaliakin pyörittää tarkentimessa..)

Todisteeksi täyden kiekon kuva, ASICAP ja Autostakkert3.  Laatu ei päätä huimaa ja mistä lie tuo gradienttikin tullut kun mielestäni kuva oli keskellä kennoa  Eli ei minusta vielä aurinkokuvaajaa tule, mutta lähinnä ajattelin demota että kyllä se onnistuu.

Omalta osaltani lopetan laiteketjun tähän, jatkossa jos on kiinnostavia havaintoja niin niistä sitten Aurinko 2020 -ketjuun (kunhan joku sellaisen perustaa).

-Mikko

[A.t.o.m.i]

Omalta osaltani lopetan laiteketjun tähän, jatkossa jos on kiinnostavia havaintoja niin niistä sitten Aurinko 2020 -ketjuun (kunhan joku sellaisen perustaa).

-Mikko

Kiitos Mikko kiinnostavasta ketjusta. Hyvä että meillä on ketju joka keskittyy nimenomaan tähän pieneen aurinkoputkeen. Laita ihmeessä lisää juttua tänne kun saat kokeiluja tehtyä.

Olen itse ajatellut jo jonkin aikaa ostaa juuri tämän saman putken. Olen kuitenkin odottanut hintojen täällä Euroopassakin tulevan hieman lähemmäs USA:n hintoja. Esimerkkinä tämä paketti , hinta USA:ssa 2049$ ja Euroopan hinta hieman 3000€:n molemmin puolin. Olen kysynyt paketin hintaa useasta Suomeen toimittavasta kaupasta.

[Mikko_L]

Palaan vielä tähän, koska eihän mikään koskaan valmista ole..

Eli hankin binoviewerin.  Mallia William Optics, siis näitä edullisempia jossa tulee vielä barlow (GPC) ja 2 okulaaria mukana, siis valmis setti.  CN:ssa se oli saatu tarkentumaan LS50:n kanssa joten uskalsin ostaa.  Siellä ei tosin kovin seikkaperäisesti selitetty miten, joten se jäi omaksi harjoitukseksi; liitteenä kuva.  Sopivat jatkopalat tekevät rakenteesta tukevan, nimittäin bino + okulaarit ovat liian raskas kuorma tuolla tarkentimelle - kyllähän se jotenkuten toimii mutta heiluu aika pahasti.  Siispä ruuvasin tarkentimen kokonaan kiinni-asentoon jolloin siinä ei ole klappia, tosin ei säätövaraakaan.  1.6x barlow/GPC kiinnitetään diagonaalin nokalle ja binot okulaarin paikalle, ja sitten tarkennus hoituu pyörittämällä diopterisäätöjä kummallekin silmälle erikseen.

Noilla 20mm okulaareilla sain tällä yhdistelmällä noin 42x suurennuksen (mitattu: kellotin Auringon kulkua näkökentän poikki).

Jossain luin että binoviewer on kuin puoli etalonia, ja kyllähän kiekon yksityiskohdat näkyvätkin paljon helpommin kahdella silmällä.  Protuberansseissa ei suurta eroa näy.

PS. jos paketti näyttää takapainoiselta niin sitä se todella on.  Piti vaihtaa tymäkämpi jousi jalustan virtuaaliseen vastapainoon.  Jos tämä jää pysyväksi tavaksi havainnoida niin kiskossakin on vielä noin 2cm varaa siirtää putkea eteenpäin.

PPS. tässä on nyt syy hankkia BF600 suodatin visuaalikäyttöön.  Kun tuo GPC/barlow on diagonaalin edellä niin sehän suurentaa Auringon kuvaa, joka ei enää mahtuisi vinjetoimatta läpi BF400 diagonaalista.

-Mikko

[Pappis]

Kuvasit siis ikkunan ja peilin läpi? Molempien läpi tuleva valo on jo osaksi polaroitunutta, joten saattaa tehdä tuon gradientin.

[Mikko_L]

Kuvasit siis ikkunan ja peilin läpi? Molempien läpi tuleva valo on jo osaksi polaroitunutta, joten saattaa tehdä tuon gradientin.

Myöhemmin kuvasin myös ulkona ja kunnollisella (=mono) kameralla, mutta en tuota kirkkautta ihan tasaiseksi saanut.  Voisiko sittenkin olla kyse 1. Newtonin renkaasta joka näkyy vain kovin leveänä - tuo fokuseri kun ei ihan suorassa tahdo pysyä?  Solarchatissa on saatu aika tasaista kuvaa pikku säädöllä, sama kenno kyseessä.

-Mikko

[Pappis]

Myöhemmin kuvasin myös ulkona ja kunnollisella (=mono) kameralla, mutta en tuota kirkkautta ihan tasaiseksi saanut.  Voisiko sittenkin olla kyse 1. Newtonin renkaasta joka näkyy vain kovin leveänä - tuo fokuseri kun ei ihan suorassa tahdo pysyä?  Solarchatissa on saatu aika tasaista kuvaa pikku säädöllä, sama kenno kyseessä.

Hyvinkin mahdollista.

[Timpe]

Myöhemmin kuvasin myös ulkona ja kunnollisella (=mono) kameralla, mutta en tuota kirkkautta ihan tasaiseksi saanut.  Voisiko sittenkin olla kyse 1. Newtonin renkaasta joka näkyy vain kovin leveänä - tuo fokuseri kun ei ihan suorassa tahdo pysyä?  Solarchatissa on saatu aika tasaista kuvaa pikku säädöllä, sama kenno kyseessä.

Hyvä linkki tuolla. Olen ohimennen kiinnittänyt satunnaisesti huomiota tuohon valon epätasaisuuteen myös Quarkilla sen visuaalikäytössä. Tuota on esiintynyt omalla kalustollani kertaalleen ehkä noin neljästä-viidestä kerrasta, jolloin olen tuota yhdistelmää ehtinyt opettelemaan. Ei ollut tuolloin niin häiritsevää, mutta hyvä tietää että tuossa tapauksessa riittää korjaukseksi jo esim. Quarkin kiinnitys uudelleen tarkentimen holkkiin. On näet havaintokertoja, jolloin kuva on ollut "sataterävä" ja kertoja, jolloin kuvaa on ollut hankalampi saada edes täysvaltaisesti fokuseen. Seeingin vaihteluista ei ollut juuri tuossa tapauksessa kyse ts. Quark taitaa olla hyvin herkkä omalle asennolleen tarkentimessa ja parasta kuvaa kannattaa hiukan iteroida Quarkin asentosäädöillä ennen havaintojen aloittamista 

[Denniina]

Itselle saapui tänään kyseinen putki B600-suotimella. Aurinkoinen sää kun oli niin kävin heti kokeiluttamassa ulkona pelkän kameran kolmijalan kanssa eli ei seurantaa. Itsellä löytyy about ainoana okulaarina tuo baader hyperion zoom, joka ei nyt mennyt fokukseen tämän kanssa. Olin toisaalta etukäteen jo asiasta lukenut eli asia ei tullut yllätyksenä. Näemmä 15e lyhyemmällä eyepiece holderilla tuon saisi korjattua, mutta silti ottaa päähän. https://stargazerslounge.com/topic/275398-baader-zoom-with-ls50/

Romulaatikostani kuitenkin löytyi halpis no-brand 25mm okulaari ja sillä sai aika hyvin yksityiskohtia jo näkyville. Pinnan granulaatiota sai todella hyvin näkyviin ja protutkin oikein näyttäviä vaikka aurinko olikin tyhjä. Itsellä reilusti kokemusta kaivopuiston tähtitornin pienestä coronado solarmaxista ja tämä lunt on siihen selvä parannus.

Koitin ruuvata baader zoom 2.25x barlowin tuohon halpis okulaariin suoraan, mutta ei tahtonut tarkentua. Pitää kokeilla jos onnistuisi siten, että barlowin ruuvaa kiinni fokuserin ja filtterin väliin. Itsellä tulossa tällä viikolla vielä tuohon n. 400e moonlite focuser mikä on tietysti paljon tukevampi kuin tuo alkuperäinen, mutta se ei silti tuo lisää focus distancea, jota tässä kyllä kaipaisi.

Kuvailin myös tuolla asi290mm kameralla. Lähes tunnin sai ihmetellä ennen kuin löysin tarkennuksen. Ei ollut kyllä yhtään mielipuuhaa tuota kolmijalkaa käyttää kuvaamiseen kun 15sec välein sai liikutella ja vähän väliä onnistuin hävittämään koko kohteen. Visuaalisesti on kyllä niin grab & go setup kun olla voi. Kokonaispaino varmaan 3kg.

Tuossa nyt joku muokkaamaton yksittäisruutu. Säätämällä painetta ja gainia sain tuosta kuvasta jälkikäteen vielä hivenen parannettua noita kirkkauseroja, mutta opeteltavaa riittää kyllä yhä. Lievää kiinnostusta olisi myös hommata double stack-suodin.

[Mikko_L]

Sain lopulta Hyperion Mk.IV:n kiinni ja tarkennettua, tätä varten piti kaivella laatikoista sen mukana tullut "for spotting scopes" adapterirengas joka on sen kriittisen pari milliä lyhyempi kuin normaalisti käytettävä "telescopes"-rengas

Onko Hyperion Zoomisi Mk.IV?  Itseäni lainaten aiemmin tästä ketjusta..

-Mikko

[Kimmo65]

Itselläni on Lunt LS50THa ja kamerana ZWO ASI120MM-S. Sillä yhdistelmällä aurinko täyttää just sopivasti kameran kennon. Nyt pitäisi saada enempi yksityiskohtia näkyviin eli pitäisi lisätä Barlow optiseen ketjuun. Netistä sain selville että pitäisi onnistua jos Barlowista saa ruuvattua irti varsinaisen linssielementin, ja sen sitten ruuvaa kameran 'nosepiece' osaan. Tällainen Barlow on esim. https://agenaastro.com/gso-1-25-2x-achromatic-barlow-lens.html.  Itselläni on Celestronin Barlow josta saa kyllä linssielementin ruuvattua irti mutta sitä ei saa ruuvattua nosepiece osaan koska linssielementti on liian paksu. Siispä tilasin sellaisen Barlowin jonka voi ruuvata okulaariin, ja siis myös kameran nosepiece osaan. Tässähän käy niin että nimellisesti vaikkapa 2X barlow ei olekaan enää 2X vaan jotain 1.5X koska barlowin etäisyys polttopisteestä on muuttunut.

Onko jollain jotain muuta toimivaksi havaittua keinoa liittää barlow Luntin 50mm teleskooppiin kuvausta varten ?   Tällä teleskoopillahan on se ongelma että tarkentimen säätöalue on kovin lyhyt.