M101

[ollia]

Samalta saitilta loistava esimerkki: http://dslr-astrophotography.com/iso-800-iso-400-astrophotography/ Valotusaika on ratkaisevampi kuin ISO, jos kameran kohina eri ISO:jen välillä ei muutu liikaa.

Kiitoksia tästä linkistä tämän D7000 kuvaajan osalta 

[mickut]

Samalta saitilta loistava esimerkki: http://dslr-astrophotography.com/iso-800-iso-400-astrophotography/ Valotusaika on ratkaisevampi kuin ISO, jos kameran kohina eri ISO:jen välillä ei muutu liikaa.

Tuota dslr-astrophotographyä kannattaa lukea aika kriittisin silmin, sen kirjoittaja mainostelee kirjoituksiaan Google+:ssa jatkuvasti ja suhtautuu hyvin negatiivisesti kaikkiin korjauspyyntöihin. Sinne ei ole korjattu isojakaan raportoituja asiavirheitä tai virheellisiä/puutteellisia datoja joista vedetään muka yleispäteviä johtopäätöksiä. Erityisesti tuo ISO-vertailujen sivu on niin päin honkia, ettei sitä voi ottaa vakavasti edes aprillipilana.

--Antti

[Lauri Kangas]

Lauri: Tämä pätee vain jos kamerasi on ISO-invariantti, eli kokonaiskuvakohinan määrä per EV-arvo (valotusarvo, eli karkeasti valotusaika * aukko) ei riipu ISO:sta, mikä ei todellisuudessa nykyisillä kennoteknologioilla päde kovinkaan hyvin. Kokeilusi onnistuisi ISO-invariantilla kameralla, mutta ei reaalikameralla, koska parempi signaali ei vaan ole käytännössä korvattavissa venyttelyllä EV-arvoissa.

En tiedä luitko Oskarin kysymyksen huolella eli välittyikö kysyjän lähtötaso siitä, tai ymmärsitkö että mun vastaukseni oli sovitettu sille kohderyhmän tasolle. Itsellä on myös hyvin pahana tapana antaa vastaukseksi tekstiseinällinen teknistä litaniaa (kysy vaikka Timpeltä tai Petriltä  ) joka saattaa sitten mennä kysyjältä ohi niin että heilahtaa. Siksi käsittelin tuossa vastauksessani koko sopasta ainoastaan yhtä puolta, eli juuri sitä että ISO:n kasvattaminen ei tarkoita herkkyyden vaan vahvistuksen kasvattamista.

Jos käyttää liian pientä ISO-arvoa, niin tavallaan pikselin arvon kasvattamiseen tarvitaan turhan monta fotonia. Kun ottaa tämän toisen suunnan huomioon, eli miettii kuinka pieni on liian pieni ISO, homman voisi kiteyttää näin: Ei kannata ajatella miten suurta ISOa voi käyttää että saa enemmän talteen, vaan mikä olisi sopiva ISO sille että mahdollisimman vähän menee hukkaan.

Vasta kun nämä on ymmärretty, voidaan alkaa tutkia tapauskohtaisesti miten todellinen kohina kussakin tilanteessa todella vaikuttaa. En pistänyt mitään esimerkkilukemia siitä syystä ettei kuuden vuoden CCD-kuvaamisen jälkeen ole enää kovin hyvää näppituntumaa sopivista järkkärin asetuksista.

Muutenkin vuosien varrella paras haaviin jäänyt ohje on, ettei kannata uskoa mitään mitä netissä kerrotaan tähtikuvauksesta. Varsinkaan järkkäreistä. Täytyypä tutustua onko tuosta linkkaamastasi tekstistä mihinkään, en ole tuon hepun juttuja lukenut mutta kritiikkiä on kyllä näkynyt.

[Pappis]

En tiedä luitko Oskarin kysymyksen huolella eli välittyikö kysyjän lähtötaso siitä, tai ymmärsitkö että mun vastaukseni oli sovitettu sille kohderyhmän tasolle. Itsellä on myös hyvin pahana tapana antaa vastaukseksi tekstiseinällinen teknistä litaniaa (kysy vaikka Timpeltä tai Petriltä  ) joka saattaa sitten mennä kysyjältä ohi niin että heilahtaa. Siksi käsittelin tuossa vastauksessani koko sopasta ainoastaan yhtä puolta, eli juuri sitä että ISO:n kasvattaminen ei tarkoita herkkyyden vaan vahvistuksen kasvattamista.

Jos käyttää liian pientä ISO-arvoa, niin tavallaan pikselin arvon kasvattamiseen tarvitaan turhan monta fotonia. Kun ottaa tämän toisen suunnan huomioon, eli miettii kuinka pieni on liian pieni ISO, homman voisi kiteyttää näin: Ei kannata ajatella miten suurta ISOa voi käyttää että saa enemmän talteen, vaan mikä olisi sopiva ISO sille että mahdollisimman vähän menee hukkaan.

Vasta kun nämä on ymmärretty, voidaan alkaa tutkia tapauskohtaisesti miten todellinen kohina kussakin tilanteessa todella vaikuttaa. En pistänyt mitään esimerkkilukemia siitä syystä ettei kuuden vuoden CCD-kuvaamisen jälkeen ole enää kovin hyvää näppituntumaa sopivista järkkärin asetuksista.

Muutenkin vuosien varrella paras haaviin jäänyt ohje on, ettei kannata uskoa mitään mitä netissä kerrotaan tähtikuvauksesta. Varsinkaan järkkäreistä. Täytyypä tutustua onko tuosta linkkaamastasi tekstistä mihinkään, en ole tuon hepun juttuja lukenut mutta kritiikkiä on kyllä näkynyt.

Mä olen vasta aloitteleva tähtikuvaaja, mutta valokuvausta puuhaillut eri muodoissa jo jotakuinkin 3 vuosikymmentä. Ja olen myös ajatellut järkkäriä pääkuvausvälineeksi tähtipuolellakin ainakin toistaiseksi. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, mitä kirjoitit, mutta järkkäripuolella (ei jäähdytettävällä kennolla) asiat ovat vähän erilaisia, kuten itsekin totesit. Kirjoitin siis järkkäripuolen näkökulmasta.

Nikonit alkavat parhaimmillaan nykyään olla lähellä ISO-invarianttia kameraa, joten tuon jantterin sivujen kokeilut pätevät tuloksineen mielestäni aika hyvin. Nikoneilla alkaa valotusaika olla ratkaisevampi kuin ISO. Siinä ei teknisten detaljien virheet enää paljoa meinaa, jos kokeilujen tulokset (katsokaa itse tähtikuvia esim. tuossa ISO-vertailussa) täsmää todellisuuden kanssa. Tätä päätelmää tukee myös nuo Kuulapään omat Nikonilla tehdyt kokeilutkin erittäin hyvin. Eri ISOjen välillä ei ollut niin kovin suurta eroa enää.

Canon ei ole vielä päässyt aivan Nikonin tasolle kennotekniikassa. Se näkyy hyvin siinä, että Canoneilla "sopiva" ISO on edelleen erittäin relevantti kysymys. Myös Clarkvisionin takana oleva Roger Clark on tutkinut asiaa aktiivisesti. Canonin uudet 7D2 ja 80D ovat tässä suhteessa merkittäviä kehitysaskeleita. 7D2:lla kohinat saavuttivat jo parhaiden täyskennoisten tason (kennokoko huomioituna), ja 80D näyttää jo merkittävää parannusta dynaamisessa alueessa nimenomaan pimeässä päässä (DPReviewin venytystestit). Canon on siis saavuttamassa...

Jos käyttää liian pientä ISO-arvoa, niin tavallaan pikselin arvon kasvattamiseen tarvitaan turhan monta fotonia. Kun ottaa tämän toisen suunnan huomioon, eli miettii kuinka pieni on liian pieni ISO, homman voisi kiteyttää näin: Ei kannata ajatella miten suurta ISOa voi käyttää että saa enemmän talteen, vaan mikä olisi sopiva ISO sille että mahdollisimman vähän menee hukkaan.

Vasta kun nämä on ymmärretty, voidaan alkaa tutkia tapauskohtaisesti miten todellinen kohina kussakin tilanteessa todella vaikuttaa.

Tämä oli niin hyvin sanottu, että se oli pakko nostaa erikseen esille! Ja tämä pätee kaikille kennoille, oli se sitten jäähdytettävä tähti-CCD/CMOS, tai järkkärimaailmasta. Ja jos kuvaa vielä esim. tähdet erikseen lyhyemmillä valotusajoilla, on sopivat ISO:t mietittävä erikseen molemmille kuvauskohteille.

[VP]

Komeetta 252P/ LINEAR:in nousua odotellessa napsuttelin 3,5h luminanssikanavaa viime yöltä. Värit jääköön ensi syksylle.

-V

[akj]

Otin lisää valoa tähän, nyt yhteensä 4h 1 min. Eipä paljoa parantunut.

21.04.1016 Boostasin hiukan värejä itse galaksiin.

Ari

[tähti_ville]

Komeetta 252P/ LINEAR:in nousua odotellessa napsuttelin 3,5h luminanssikanavaa viime yöltä. Värit jääköön ensi syksylle.

-V

Heippa,

Aika hyvin on pelittänyt ilman seurantaa HEQ5 SynScan, jos oikein ymmärsin kotisivuiltasi lukea.

terveisin Antti

[Javs86]

Minäkin kuvasin M101 kierteisgalaksin jo jonkin aikaa sitten. Välineinä oli Canon Eos 1000d ja Skywatcherin Newton 200/1000 Explorer BD. Ei guidausta seurannassa ja valotustakin vain n. 30min. Taidanpa kuvata tätä vielä lisää...

[VP]

Heippa,

Aika hyvin on pelittänyt ilman seurantaa HEQ5 SynScan, jos oikein ymmärsin kotisivuiltasi lukea.

terveisin Antti

Juu kyllähän tuo, parhaimmillaan 2min valotuksia ilman guidausta tuolla linssiputkellani (474mm). Virtaportti otti ja hajosi Laitepäivillä mutta sopivasti minua osaavammat saivat sen kuntoon samantien.

-V

[ollia]

Näköjään ei ole tätä vielä kukaan kuvannut tänä vuonna 

Laitetaampas kauden ensimmäinen siis:



Täydellä resoluutiolla: https://c2.staticflickr.com/4/3859/33183104376_1c556025e0_o.jpg
Ja astrobin: http://www.astrobin.com/285840/

[RL]

Hienoa jälkeä!

[Jouko_Kettunen]

Luulin, ettei täysikuun loisteessa saisi juuri mitään kuvattua, mutta tämän verran tarttui viimeyönä kameran kennolle. Galaksin himmeimmät osat ovat tietysti kärsineet, mutta kyllä tästä kohteen tunnistaa.

[wm-x]

Vau! Minulla on tämän käsittely kesken ja tuo näyttää paljon paremmalta kuin oma.

Kerrotko kuvan speksit tarkemmin millä kuvattu ja miten kauan?

[Jouko_Kettunen]

Kalustona oli GSO 10 RC Losmandy G11 jalustalla ja kamerana SBIG ST-8300M. Valotusta Baaderin LRGB suodattimilla yhteensä 8h ja 48min (käytännössä koko yön pimeä aika täydenkuun loisteessa).

[wm-x]

Sain oman kuvan vihdoin käsiteltyä. Tässä yhteensä 55x10min ruutua. Osa valoituksista kuvattu pienen yläpilvi hunnun läpi. Tähdistä löytyy venymä, mutta muuten olen tyytyväinen kuvaan. Tämä kohde on 480mm polttovälille aika pieni. Kuva on drizzlattu ja pienennetty 40% alkuperäisestä.