Avaruus.fi - keskustelualue

Viime keväältä 23.4 2006 Canon 350D  5x501 sek 400ASA asetuksilla.
20cm F5 Nevtonilla
(http://img304.imageshack.us/img304/7396/m1015x501sek400asa20cmfio8.jpg)

Timppa.

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 31.08.2006, 18:07:56
Viime keväältä 23.4 2006 Canon 350D  5x501 sek 400ASA asetuksilla.
20cm F5 Nevtonilla

Timppa.

Wow. Tämä on kyllä hieno!

Ei voi muuta kuin yhtyä edelliseen todella upea.

Kaunis kiitos kehuista..

Kuva on vähän hassusti pohjoinen vasemmalla "visuaalisen ilmeen" takia???  Kirkas tähti vasemmalla on 8mag tähti, mahtui sopivasti kuvaan.

Aikoinaan kun kuvaa vääntelin, pisti silmään kuvan alalaidassa, vähän keskeltä oikealle turkoosi diffuusi tähti, joka sittemmin selvisi olevan NGC 5471 "superkirkas " supernova jäänne M101 uloimmassa kierteis haarassa. Cartes antaa sille kirkkaudeksi 15.5mag, mutta ainakin kuvassa näyttäisi olevan paljon kirkkaampi, esim. heti yläpuolella oleva lähin tähti on Cartesin mukaan red 9.5mag ja blue 10.5mag (mitähän se visuaalinen ? 10mag ?)
  Sumun koko suunnilleen samaa luokkaa kun Einarin hienosti kuvaama NGC7009  http://astronetti.com/foorumi/index.php?topic=174.0
-joka on pieni ja hankala kohde,  ei nouse  kun jotain 16 astetta horisontista.
Pitää yrittää ottaa kevät talvella ohjelmaan tuo 5471 ja yrittää ottaa siitä "hires" kuva, paljon helpompi kuvattava kuin NGC 7009, 5471 sentään nousee zeniittiin.

Timppa

Tässä oma kuvani M101:stä. Otettu toissapäivänä Metsähovissa paikallisella 35cm celikalla. (pitäisi selvittää jostain, mikä hökötyksen polttoväli on.)
(http://users.tkk.fi/lkkangas/kuvia/astro/070116_metsahovi/m101_114x30s.jpg)
Pinottu 114 30 sekunnin valotusta, eli yhteensä vajaa tunti. Välissä oli focal reduceri ja kamerana Canon EOS 30D.

Pitää vissiin opetella ottamaan flättejä, etenkin tuon reduserin kanssa tulee aika pahasti vinjetointia, ja jälkikäsittely vaikeutuu.

Tietääkös joku jotain hyvää sivua jossa listattaisiin tämän kohteen (ja muidenkin galaksien) noita assosiaatioita ja muita kohteita? Voisi bongailla niitä tuosta kuvasta.

Vostokin kuvassahan näkyy myös hienosti NGC 5471. messier45.com:sta ainakin voi joitain galaksin kohteita bongailla. Googlella varmaan löytyy myös etsintäkarttoja.
Eikös tuon(kin) Celikan polttoväli ole f/10, eli 3.5 metriä (josta sitten reducerin jako).

Lainaus käyttäjältä: Vostok - 18.01.2007, 17:48:11
(pitäisi selvittää jostain, mikä hökötyksen polttoväli on.)

Jos haluat systeemin tarkan polttovälin, niin sen saa selville tekemällä kuvalle astrometrisen ratkaisun vaikkapa MaximDL-ohjelmalla. Voin tehdä sen, jos laitat tarjolle pienentämättömän version kuvasta (saa olla cropattu jpg mutta siis 100% croppi).

Lainaus käyttäjältä: Vostok - 18.01.2007, 17:48:11Tietääkös joku jotain hyvää sivua jossa listattaisiin tämän kohteen (ja muidenkin galaksien) noita assosiaatioita ja muita kohteita? Voisi bongailla niitä tuosta kuvasta.

(http://www.ngcic.org/dss/n/5/negatives/n5457.jpg)

/Jake

http://users.tkk.fi/lkkangas/m101_crop.jpg Tuossa olisi 100% croppi. Tämä siis focal reducerin kanssa.
Redusoimattomalla systeemillä otettu kuva (croppaamaton) esim. http://users.tkk.fi/lkkangas/m82_temp.jpg

Mittasin. Polttovälinlyhentäjän kanssa kuvan skaala on 0,59"/pikseli ja ilman lyhentäjää skaala on 0,34"/pikseli. En ole ihan varma, mikä on 30D:n pikselikoko, mutta epäilen, että se on  5,7 mikrometriä. Silloin saadaan polttoväleiksi:

- ilman lyhentäjää: 206,265 * 5,7 / 0,34 = 3458 mm
- lyhentäjän kanssa: 206,265 * 5,7 / 0,59 = 1993 mm

t. Timo-Pekka

Kiitoksia, nuo onkin hyvä tietää. 30D:ssä on ainakin sama kenno kuin 20D:ssä. Muutenkin kuulostaa ihan tyypilliseltä, että olisi f/10 lyhentämättömänä.
Tuolla pikselin kulmavastaavuuden tiedollahan voikin etukäteen mallailla, mitä kohteita olis hyvä kuvata ja minkä kokoisena näkyvät kuvassa.

Lainaus käyttäjältä: Vostok - 18.01.2007, 21:12:38
Kiitoksia, nuo onkin hyvä tietää. 30D:ssä on ainakin sama kenno kuin 20D:ssä. Muutenkin kuulostaa ihan tyypilliseltä, että olisi f/10 lyhentämättömänä.
Tuolla pikselin kulmavastaavuuden tiedollahan voikin etukäteen mallailla, mitä kohteita olis hyvä kuvata ja minkä kokoisena näkyvät kuvassa.

Helpommin se onnistuu ilmaisella CCDCalc ohjelmalla, jonka voi ladata New CCD Astronomy'in kotisivuilta (googlaa esim. ccdcalc download). Ohjelmassa määritellään ensin kaukoputki, barlow tai focal reducer, käytettävä kamera  ja kohde jota aikoo kuvata. Oman kaukoputken ja kameran tiedot voi helposti lisätä ohjelmaan. Kuvauskohteita löytyy satoja, kaikki Messierin kohteet ja hyvä valikoima NGC ja IC luettelon kohteita.

Tässä kuvassa on esimerkiksi käyttämäni Scopos 66 APO putki ja DSI II Pro kamera ilman barlowia tai focal reduceria ja kohteena Hevosenpääsumun tienoo.

(http://users.evtek.fi/~tapioe/astro/ccdcalc1.jpg)


Ohjelma näyttää minkä kokoisena kohde näyttää kuvaukseen käytettävän kameran kennolla.


(http://users.evtek.fi/~tapioe/astro/ccdcalc2.jpg)



tapioe

Lainaus käyttäjältä: tapioe - 21.01.2007, 13:40:02
Helpommin se onnistuu ilmaisella CCDCalc ohjelmalla

Tuo on mainio ohjelma mutta sillä ei kuitenkaan saa selville putken tarkkaa todellista polttoväliä. Kaukoputkien polttovälit ei yleensä ole aivan tarkasti ilmoitetun mukaisia. Polttovälinlyhentäjää käytettäessä systeemin polttoväli riippuu myös lyhentäjän etäisyydestä kennosta ja jopa käytetyn suotimen paksuudesta. Silloin ainoa tarkka keino polttovälin selvittämiseksi on tehdä kuvalle astrometrinen ratkaisu.

Polttovälinlyhentäjän ja kennon välisen etäisyyden vaikutusta voi tutkiskella tällä (http://timosastro.1g.fi/tools/focalreducer.html) laskurilla.

Lainaus käyttäjältä: tmetsala - 21.01.2007, 13:54:34
Tuo on mainio ohjelma mutta sillä ei kuitenkaan saa selville putken tarkkaa todellista polttoväliä. Kaukoputkien polttovälit ei yleensä ole aivan tarkasti ilmoitetun mukaisia. Polttovälinlyhentäjää käytettäessä systeemin polttoväli riippuu myös lyhentäjän etäisyydestä kennosta ja jopa käytetyn suotimen paksuudesta. Silloin ainoa tarkka keino polttovälin selvittämiseksi on tehdä kuvalle astrometrinen ratkaisu.

Polttovälinlyhentäjän ja kennon välisen etäisyyden vaikutusta voi tutkiskella tällä (http://timosastro.1g.fi/tools/focalreducer.html) laskurilla.

Timo-Pekka on oikeassa, tarkasti ottaen näin on. Minäkin olen käyttänyt tätä Timo-Pekan mainiota pikku laskuria käyttämäni barlowin todellisen kertoimen laskemiseen.

Vostokin ongelmaan Timo-Pekka on jo laskenutkin ja mitannut  kaikki tarvittavat arvot, jotka voi syöttää sellaisenaan ccdCalc laskuriin:
barlow 0,58 (=1993/3458) ja focal length 3458. Sitten voi valita kumpi on pielessä ilmoitettu peilin läpimitta (14") vai ilmoitettu aukkosuhde (f/10). Tällaisina tasalukuinahan toimittajat niitä mainoksissaan esittävät. Jos peilin läpimitta on väärin niin ei 14 tuumaa (14 tuumaa = 356 mm) vaan 13.6 tuumaa (345 mm) tai jos läpimitta on oikein niin aukkosuhde on väärin eli ei f/10 vaan f/9,7.

Toivottavasti meni oikein, korjaa Timo-Pekka jos meni väärin.

tapioe

Hyvin olette ikuistaneet tätä himmeää kohdetta!

Erittäin "läpinäkyvän" viime yön tulos Kuopiosta (huippusää!):

(http://kotisivu.dnainternet.net/markke/m101_2007_03_15_MK_25p.jpg)

Laitteisto: Skywatcher Skyliner 200/1200 dobson+ JS-seurantajalusta + Canon 350D + Baader UV/IR cut 2" + omatekoinen taajuussäädin (50Hz +- 2Hz). Kuvia 30 kpl x 120s (ISO800) = 60 min, bias 10 kpl, dark 10 kpl, flat 10 kpl. Käsittely Iris v. 5.33. ja Corel PhotoPaint 11. Kuva on croppi ja 25% pienennys alkuperäisestä.

Hienoa jälkeä! Ja kiva nähdä muitakin Iriksen käyttäjiä!

Tässä oma yritys viime yöltä. Pieneksi jää meikäläisen systeemillä nämä galaksit, mutta ainakin kuvaan mahtuu lähistöllä olevia muita tuhnuja kohtuullisen mukavasti.

(http://www.vkastronomy.com/images/m101-2007.04.08-20h01m.jpg)

Isompi versio ja lisää läppää Blogissa (http://www.vkastronomy.com/entry_2007.04.09.07.48.html).

Mulla vaivaa kuvia tällä hetkellä pahasti heijastumat. Sain jo osan katoamaan maalaamalla yhden soviterenkaan mattamustaksi, mutta edelleen kuvissa näkyy kaaria (jotka tästä on tietysti rajattu pois). Gerd Neumannin M48->2" nokkapala taitaa olla suurin syyllinen, siinä kun on kiiltävän musta tasainen sisäpinta.

(http://koti.mbnet.fi/cith/m101_5.jpg)
Vajaa tunti 30s valotuksia. Iso800, SW 200/1000, EQ5

Oma yritelmäni.

(http://timosastro.1g.fi/kuvat/astro/Deep%20Sky%20Gallery/Galaxies/M101-20070415-small.jpg/_medium.jpg)

FS-102NSV, EM200+FS2, Atik 16HR. Valotusta 4 tuntia ja rapiat päälle.

Täysikokoinen versio tuolla (http://timosastro.1g.fi/kuvat/astro/Deep%20Sky%20Gallery/Galaxies/M101-20070415-med.jpg).

(edit. linkit kuntoon)

Tässä on minun versio M 101:sta. Raakakuvia on valotettu kahtena eri yönä yhteensä 90 minuuttia, 5 minuutin osavalotuksilla. Ainoastaan muutama ruutu on otettu käyttäen seurannan korjausta eli autoguideria, loput kuvat ovat jalustan normaaliseurannalla otettuja ilman mitään seurannan korjauksia. Autoguideri temppuili jälleen kerran, niin kuvasin loput kuvista pelkällä seurannalla. Ehdin ottaa vain 3 kappaletta 5 minuutin dark ruutuja ennen kuin kameran akku loppui.
10" Newton f/4.7, Canon 400D, herkkyys ISO 1600.

(http://img180.imageshack.us/img180/7117/m101254newtonf47canon40gt7.jpg)

Siis 5 minuutin valotuksia yli 1000 millin polttovälillä ilman seurannan korjausta - ei todellakaan hassumpaa   ::)

Juippi84, mikä jalusta Sinulla on käytössä, aika hienosti seuraa 5 minuuttia  :)

Lainaus käyttäjältä: Ankku - 17.04.2007, 14:24:58
Juippi84, mikä jalusta Sinulla on käytössä, aika hienosti seuraa 5 minuuttia  :)

EQ6 SkyScan, se musta versio. Hyvä napasuuntaus on edellytys pitkille valotusajoille. Testailin jopa 30 minuutin valotusta M 101:sta 10" läpi, silloin tähdistä tulee jonkinlaisia viiruja.

Lainaus käyttäjältä: juippi84 - 17.04.2007, 15:16:54
EQ6 SkyScan, se musta versio. Hyvä napasuuntaus on edellytys pitkille valotusajoille. Testailin jopa 30 minuutin valotusta M 101:sta 10" läpi, silloin tähdistä tulee jonkinlaisia viiruja.

Nämä EQ-6 jalustat vaikuttavat kaikin puolin messeviltä vaihtoehdoilta. Oon jo jonkin aikaa haaveillut Losmandysta, mutta alan pikkuhiljaa epäröimään, että kannattaako maksaa kaksin tai kolminkertainen hinta saman kokoluokan jalustasta kun jokatapauksessa tarvii autoguideria. EQ-6:lla tehdään aika nättiä jälkeä ja tämä Juipin kuva on kyllä hyvä osoitus tuon jalustan toimivuudesta!

Tässä on minun yritykseni 15x3min. iso 800-1000.
Juuri nyt M101 seuranta onnistuu kaikenlaisilla värkeillä, koska se on lähes suoraan zeniitissä.
Meade 12 SCT uhtc, focred. f6.3 & Nikon D 80
(http://i142.photobucket.com/albums/r85/kankja/messier101.jpg)

Käytätkö Jari jälkikäsittelyssä kalibrointikuvia? Minusta vähän näyttää, että et ole esim. flättiä käyttänyt. Sillä saisi tuota kuvan keskialueen kajastusta (vinjetointia) hillittyä.

En käytä flatteja,  kyseessä on suora kasaus photoshopilla. Tämä kyllä täytyy käsitellä vielä huolellisemmin.
MaximDL ssä ja Photoshopissa voi tehdä gradient-maskeja, joilla saa kenttää tasaisemmaksi. Koska Digijärkkäri
ei ole kovin herkkä niin kuvat jäävät väkisinkin loivemmiksi kuin CCD-kameralla otetut. Tällöin taustan tummentaminen
tekee mustan helposti tunkkaiseksi, koska himmeimmät tähdet katoavat. Mielestäni tällöin loiva (harmahtava taivas)on
luonnollisemman näköinen.

Tuosta Vesan kuvasta erottuu ainakin kaksi muuta tuhnua alaoikealle ja ylävasemmalle(taitaa olla edge-on galaksi). Tiedättekö nuiden tuhnujen nimiä esim ngc/ic-luetteloissa?

Lainaus käyttäjältä: Zubelgenubi - 02.07.2007, 13:05:05
Tuosta Vesan kuvasta erottuu ainakin kaksi muuta tuhnua alaoikealle ja ylävasemmalle(taitaa olla edge-on galaksi). Tiedättekö nuiden tuhnujen nimiä esim ngc/ic-luetteloissa?

Tuolta voi katella: http://www.messier45.com/

Tässä valotus viimeyöltä. EM-200USD3, SW80ED, QHY8, WO 0.8x FF, 11x10min.
Hyvin tuntuu seuraavan ilman autoguideria, positiivinen yllätys.
(http://www.kolumbus.fi/dirty/uploaded_images/m101-0XX_50pr_old.jpg)

Ihan uskomattomia valotusaikoja dirty. Ite jos pääsis edes 5min (300mm polttovälillä) niin riittäs.

Lainaus käyttäjältä: Cith - 11.08.2007, 13:24:51
Ihan uskomattomia valotusaikoja dirty. Ite jos pääsis edes 5min (300mm polttovälillä) niin riittäs.

Joo, kyllä tämä vähän yllätti. Tosin kuvan skaala on aika iso, eli 3,35 arcsec/pikseli ja originaali
on sen verran iso, että sitä on myös varaa skaalata.
Jos vain tekee napasuuntauksen huolella, niin hyvin tuo tuntuu pelittävän.
Voi olla että pääsee aina 15min asti, joka lieneekin täällä Espoossa lähellä sitä
maksimivalotusta, jota QHY8:lla voi yksittäisiin valotuksiin käyttää ilman suotimia.
Guidausputki pitäs tulla lähiaikoina, jolloin pääsee sitten vertaamaan onko autoguidauksesta hyötyä tällä kokoonpanolla.

Pitäs muuten tehdä vielä toinen samanlainen sessio tälle galaksille, sitten alkais kokonaisvalotus olemaan
ehkä sopiva.

Lainaus käyttäjältä: dirty - 11.08.2007, 11:46:25
Tässä valotus viimeyöltä. EM-200USD3, SW80ED, QHY8, WO 0.8x FF, 11x10min.
Hyvin tuntuu seuraavan ilman autoguideria, positiivinen yllätys.

Hienosti kyllä seuraa...  :P Mulla onnistuisi varmaan korkeintaan 10s yhtä tarkasti ilman autoguideria...

BTW, millä käsittelet kuvasi? Meinaan ne ovat muiden ottamiin kuviin verrattuna aika kellertävänrusehtavia (sinistä kanavaa pitäisi hieman voimistaa)? Voisko olla monitorin kalibroinnista kiinni? Kalibrointiin voi kokeilla vaikka Monitor Calibration Wizardia (http://www.hex2bit.com/products/product_mcw.asp).

Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 11.08.2007, 14:52:52
Hienosti kyllä seuraa...  :P Mulla onnistuisi varmaan korkeintaan 10s yhtä tarkasti ilman autoguideria...

Nyt kun pöly vähän laskeutuu noista kokeiluista, niin alkaa vähän kriittisemmin katsomaan noita tähtiä.
Onhan ne itse asiassa aavistuksen verran soikeita. Ehkä ei nyt kannata haudata autoguideria aivan vielä.

Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 11.08.2007, 14:52:52
BTW, millä käsittelet kuvasi? Meinaan ne ovat muiden ottamiin kuviin verrattuna aika kellertävänrusehtavia (sinistä kanavaa pitäisi hieman voimistaa)? Voisko olla monitorin kalibroinnista kiinni? Kalibrointiin voi kokeilla vaikka Monitor Calibration Wizardia (http://www.hex2bit.com/products/product_mcw.asp).

MaxIm DL, CS2, GradientXTerminator. Siinä ne suurin piirtein ovat.
Mielestäni kuvat jäävät MaxIm:in debayeroinnin seurauksena aika keltaisiksi.
Mulla ei ole muuta kuin läppärin näyttö, pitäs ehkä hankkia jokin parempi tähän touhuun.
Ja pitääpä kokeilla sinisen kanavan vahvistamista, kiitti vinkistä.

Lainaus käyttäjältä: dirty - 11.08.2007, 20:10:49
Mielestäni kuvat jäävät MaxIm:in debayeroinnin seurauksena aika keltaisiksi.
Mulla ei ole muuta kuin läppärin näyttö, pitäs ehkä hankkia jokin parempi tähän touhuun.
Ja pitääpä kokeilla sinisen kanavan vahvistamista, kiitti vinkistä.

Jos Maxim ei tiedä bayerin maskin painoarvoja eri väreille se ei voi balansoida värejä oikein ja valkotasapaino on säädettävä käsin. IRIS ainakin antaa mahdollisuuden asettaa nuo painoarvot kohdalleen, jolloin debayeroinnin tuloksena tulee suurinpiirtein oikean värinen kuva. Voisi kuvitella, että Maximistakin tällainen asetus löytyy. Kerran kun sen saa säädettyä kohdalleen, sitä ei hirveemmin tarvitse säädellä.

Läppärin näytölläkin saa väritasapainot suht hyvin kohdalleen kunhan sen kalibroi. Mutta mustan pisteen ja gamman kanssa pitää olla varovainen, kun ne noissa paneeleissa riippuu aika paljon katselukulmasta etc. Läppärin näytöllä asento on aika vaikea pitää vakiona.

Hieno kuva on kyllä. Näyttää täälläkin hieman keltaiselta. Melko vaatimaton toteamus 10 minuutin pistemäisistä tähdistä, "kaipa tää ihan hyvin seuraa". ;)

Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 11.08.2007, 20:35:02
Voisi kuvitella, että Maximistakin tällainen asetus löytyy. Kerran kun sen saa säädettyä kohdalleen, sitä ei hirveemmin tarvitse säädellä.

Näyttää löytyvän. Pitääkin yrittää virittää tasapaino kohdalleen sitä kautta. Olisko jokin maisemakuva tässä tapauksessa sopiva tarkoitukseen?

Kannattaa varmaankin virittää se taivaskuvan kanssa. Jostain sopivasta tähtikentästä kun katselee niin, että kuvassa on sekä punaisia, että sinisiä tähtiä, niin alkaa olla aika lähellä totuutta. Kuu on kohtuullinen harmaakortti myös. Lisäksi on olemassa menetelmiä, jossa valkotasapaino otetaan tietyn spektriluokan tähdestä (oisko ollu G2V).

Viritin värien painokertoimet ja käsittelin kuvan uudestaan aivan alusta lähtien.
Ennen:
(http://www.kolumbus.fi/dirty/uploaded_images/m101-0XX_50pr_old.jpg)
ja jälkeen:
(http://www.kolumbus.fi/dirty/uploaded_images/m101-0XX_50pr.jpg)

Oliskohan nyt parempi?

Paremmalta näyttää.

Lainaus käyttäjältä: dirty - 12.08.2007, 14:51:41
Viritin värien painokertoimet ja käsittelin kuvan uudestaan aivan alusta lähtien.

Oliskohan nyt parempi?

Hyvältä näyttää!

RGB-kanavat on aika hyvin nyt balanssissa (tsekkasin Photoshopilla)

Hankalan hankala kohde kuvata tämä M101. Kuvassa 4 tuntia 15 minuuttia valotusta kolmelta eri syyskuun yöltä, mutta ei galaksin tuhnusta hirveästi selkeitä yksityiskohtia ole tullut esille.

(http://users.evtek.fi/~tapioe/deepsky/M100.jpg)

Helsinki syyskuu 2007
DSI Pro II, SW 80ED ja HEQ5 Pro

tapioe

Viime tiistai-aamulta täydenkuun valaisemana 30 x 5min @ ISO800 = 2h 30min valotusta GSO 150/750 newton, Canon 350D. Valosaaste kuusta ja katuvaloista aiheutti ongelmia jatkokäsittelyssä - yksittäiskuvissa galaksi erottuu erittäin huonosti. Pidemmät valotukset olisivat saturoineet kuvan.

NeatImagella ja Corel PhotoPaintilla "viritelty" versio:
(http://kotisivu.dnainternet.net/markke/m101_2008_03_25_MK_stretch_50p.jpg)

Alkuperäinen pinoamistulos:
http://kotisivu.dnainternet.net/markke/m101_2008_03_25_MK_orig.jpg (http://kotisivu.dnainternet.net/markke/m101_2008_03_25_MK_orig.jpg)

Esimerkki yksittäiskuvasta (tasoja säädelty): http://kotisivu.dnainternet.net/markke/m101r_1.jpg (http://kotisivu.dnainternet.net/markke/m101r_1.jpg). Galaksi ei juurikaan nouse esiin taustasta. Ehkä olisi syytä hankkia valosaastesuodin. Millaisia kokemuksia muilla on esim. Hutechin IDAS LPS_suotimesta?

Tässä meikäläisen ensimmäinen yritys tästä komeasta spiraaligalaksista.
Pimeän paikan leirillä oli sen verran valosaasteeton taivas että taistelu gradienttien kanssa jäi minimiin (eikä flat-kuviakaan ole käytetty).
Info: C8@6.3, SXV-H9C, 23x2 min (bin 2x2).

(http://www.ursa.fi/capella/foto/M101_030408.jpg)

Einari on onnistunut pimeänpaikanleirillään.
Astronomy lehdessä oli juttua Hubblen hienosta M101 kuvasta. Se on kooste 9-vuoden aikana otetuista kuvista. Lisäksi siihen on yhdistetty
maallistenkin teleskooppien otoksia.
Minäkin tein yhdistelmän. Käytin pohjana 2007 kuvaamaani Nikon d 80 otosta ja liitin siihen nyt keväällä kuvaamani  Nikon d300 matskun.
http://www.lakeudenursa.fi/galleria/v/jarik/deepsky/m101.jpg.html?g2_imageViewsIndex=1 (http://www.lakeudenursa.fi/galleria/v/jarik/deepsky/m101.jpg.html?g2_imageViewsIndex=1)

Tekemistä on mut alkuun sentään pääs viime yönä.
20D, 10" f6.3, 34 minuuttia Iso1600 lla 20s pätkissä.
(http://www.elisanet.fi/cith/astronetti/m101_14.jpg)
Edit: kuvaa "paranneltu" ja kohinaa lisätty.

(http://www.kaiforssen.fi/picturestorage/m101dsml.jpg)
Laitoin vanhaan kuvaan vartin lisävaloa. Spiraalihaarat tuntuvat venyvän sitä mukaa kun lisää valotusta.

Kaizu

Käsittelin aikani kuluksi keväällä ottamaani galaksikuvaa uudelleen ja sain siihen hieman väriä lisää.
Vertailla voi sivun 3 alhaalla olevaan kuvaan, tai täällä:
http://www.ursa.fi/capella/ilmot/m101_030408.htm (http://www.ursa.fi/capella/ilmot/m101_030408.htm)

(http://www.ursa.fi/capella/foto/M101_030408a.jpg)

Mitähän kuvankäsittelyrutiineja olet käyttänyt? Värit näyttävät (anteeksi vain) vähintäänkin eksoottisilta. Oliko kuvattaessa paljon valosaastetta vai miksi yksittäiset valotukset ovat vain 120 sek.? Näyttää siltä, että vain värikohina on tullut esiin? Seuranta on kuitenkin näyttänyt toimivan hyvin :)

Jaa, ei minusta värit näytä nyt niin pielessä olevan - punertavaa (tai no jotain sinnepäin) on siellä missä pitää ja keskushalo on kellertävä (tai jotain sinnepäin) ;). Photoshoppia käyttelin ja katsoin että värit seillä oli suunnilleen balanssissa.
Toisille voi 2 minuutinkin valotus olla jo aika hyvä saavutus. Itse asiassa se taisi olla parasta mihin näillä vehkeillä pääsin viime kautena.

Onkohan mulla taas näytön kalibrointi pielessä? Omalla näytöllä taivas on oikealla jopa hiukan ruskea.
Sori tuosta valotusajasta, välillä meinaa elämän realiteetit unohtua :-[

Löysin itsekin minuutin valotuksia M42:sta jokaisella värifiltterillä otettuna ja 12 kuvaa kullakin. Tulos tuolla M42 threadissä

http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=288.msg20850#new (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=288.msg20850#new)

Kun tutkin kuvaa tarkemmin toisella näytöllä niin voi olla että on oikea reuna on aavistuksen rusehtava (luultavasti johtuu Kangasalan kasvihuoneista) - tosin eroa ei ole paljon kun pipetillä katsoo väriarvoja.

Ja aloittamatta pitkää ketjua ikuisuuskysymyksestä voi olla että normaalikuvausolosuhteissani (suhteellisen lähellä Tampereen keskustaa) en tule käyttämään 10 minuutin valotusaikoja (ilman kapeakaistasuodattimia).
Sitäpaitsi 10 minuutin valotuksen menetys syystä tai toisesta harmittanee enemmän kuin muutaman minuutin valotus.
Tarkoitus on kuitenkin ensi kautena kokeilla mikä on näissä olosuhteissa optimaalinen valotusaika.

Aivan oikein. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää valotusaikaa, koska optimivalotusaika on tapauskohtainen ja riippuu laitteistosta, olosuhteista ja kuvattavasta kohteesta. Halusin vain ymmärtää syyn käytetylle valotusajalle. Siksi laitoin esimerkin omista 1 minuutin M42-valotuksista. Kohde on kuvattu matalalla etelä-taivaalta katuvalojen yläpuolelta vieläpä ohuen pilviverhon läpi.

Ottaa tämä tähtikuvaus jo voimille. Selkeä sää tuntuu jatkuvan vaikka kuinka pitkälle tulevaisuuteen. Jo viides perättäinen yö tähtitaivaan alla.  :o

Kuvasin 4.9.08 puolen yön jälkeen M 101 galaksia. Koko se edellinen päivä oli sateinen koko maassa mutta iltaa kohden sää selkiintyi.

Valotusta kuvassa 6 * 3 min, ISO 1600, S-W 80 ED, Canon 400D.

(http://img230.imageshack.us/img230/9656/m101sw80edcanon400d6kplms8.jpg)

No johan oli Juha-Matti saanut mukavan vinkuran kuvattua! Tuota iltaa ja alkuyötä vaivannut sade sai minut pehkuihin aikaisin, vaikka olisi ollut mukavaa päästä katselemaan taivasta. Viime viikonloppuna oli muutama selkeämpi yö nähtävissä ja aikaa hurahti katselussa joka iltana monta tuntia. Eiköhän se tästä :)

On se hyvä että jossain saadaan nauttia selkeistä ilmoista kun täällä Etelä-Suomessa kirkkaat yön on ollut hyvin harvinaista herkkua.

(Aluiks sori siit jos en laita tarvittaes nyt kaikkii isoi kirjaimii, mut oikee käsi on pois käytöstä tilapäisesti.)

Mut asiaan, oon yrittänyt katsoo kyseistä galaksia kaukoputkellani, kaupunki oloissa, mutta en ole löytänyt :
1. miten tällänen alottelija vois helpoiten löytää tän galaksin
2. mikä pitäis olla kaukoputken "koko" et sen näkis hyvin?

Oke en ees tiiä mikä sen kaukoputken "koko"  on (mikskä sitä "kokoo" kutsutaan eiks se oo aina vaa esim. 200mm) paiks jotain 350 siin puhuttiin. kyse on peili kaukoputkesta.sky-watcher

Lainaus käyttäjältä: Tihka - 15.10.2008, 17:39:57
Mut asiaan, oon yrittänyt katsoo kyseistä galaksia kaukoputkellani, kaupunki oloissa, mutta en ole löytänyt :
1. miten tällänen alottelija vois helpoiten löytää tän galaksin
2. mikä pitäis olla kaukoputken "koko" et sen näkis hyvin?

Tuollainen päältä näkyvä galaksi on tyypillisesti hankala löydettävä valosaasteiselta paikalta, sillä sen pintakirkkaus on niin himmeä suhteessa taustataivaaseen. Ja visuaalisesti on turha odottaa näkevänsä harrastelijaputkilla mitään tämän ketjun kuvien kaltaista spiraaligalaksia kierrehaaroineen. Ole siis tyytyväinen, jos näet alle 20cm putkella himmeän sumutäplän (ydin) ja hyvin hennon/himmeän halon sen ympärillä. Ohessa Stellariumista kaapattu etsinkartta M101:lle, jolla tuon sijainti Otavan kyljessä pitäisi selvitä. Kannattaa odottaa silmän hyvää pimeäadaptaatiota (n. 30min vähintään) ja kuutonta + hyvän läpinäkyvyyden omaavaa yötä ja kohtuullisen valosaasteetonta havaintopaikkaa. Ks. http://www.deepsky-archive.com/search.php?state=1 (http://www.deepsky-archive.com/search.php?state=1) ja hakukenttään "messier 101", niin saat käsityksen eri putkinäkymien eroista.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 15.10.2008, 23:10:21
Tuollainen päältä näkyvä galaksi on tyypillisesti hankala löydettävä valosaasteiselta paikalta, sillä sen pintakirkkaus on niin himmeä suhteessa taustataivaaseen. Ja visuaalisesti on turha odottaa näkevänsä harrastelijaputkilla mitään tämän ketjun kuvien kaltaista spiraaligalaksia kierrehaaroineen. Ole siis tyytyväinen, jos näet alle 20cm putkella himmeän sumutäplän (ydin) ja hyvin hennon/himmeän halon sen ympärillä. Ohessa Stellariumista kaapattu etsinkartta M101:lle, jolla tuon sijainti Otavan kyljessä pitäisi selvitä. Kannattaa odottaa silmän hyvää pimeäadaptaatiota (n. 30min vähintään) ja kuutonta + hyvän läpinäkyvyyden omaavaa yötä ja kohtuullisen valosaasteetonta havaintopaikkaa. Ks. http://www.deepsky-archive.com/search.php?state=1 (http://www.deepsky-archive.com/search.php?state=1) ja hakukenttään "messier 101", niin saat käsityksen eri putkinäkymien eroista.

Niin siis pitääkö objektiivin läpimittan vai polttovälin olla väh. 30?

Lainaus käyttäjältä: Tihka - 16.10.2008, 16:09:01
Niin siis pitääkö objektiivin läpimittan vai polttovälin olla väh. 30?

Ei kummankaan vaan pitaa pimeassa totutella silmia vahintaan puolisen tuntia (30 min.uuttia) ja sitten katselemaan tarkemmin. 20cm peili (objektiivin halkaisija) on riittava niinkuin Timpe mainitsi. Jos sinulla on 35cm:n peili niin aina vaan parempi. Polttovalihan noissa on metrin ja puolentoista valilla.

Okulaariksi joku 20 - 30 millinen (polttovali) tai isompikin alkuun. Ja sen jalkeen kun on loytynyt voi kokeilla pienempaa polttovalia, eli suurempaa suurennosta.

Sanon nyt kuitenkin, vaikka osa pitää tätä harhaanjohtamisena tai suoranaisena valehteluna, M101 on suhteellisen helppo galaksi ja näkyy mukavasti jo 7x50 kiikareilla. 20 cm:n putkella alkaa spiraalitkin näkyä. Tämä ei onnistu kaupungista vaan kannattaa panostaa havaintopaikan pimeyteen. Kohteella on matalahko pintakirkkaus ja suuri koko, joten etsimiseen kannattaa käyttää mahdollisimman pientä suurennusta.

Ja sitten itse asiaan.

Tihka: en saanut selvää putkesi koosta, mutta kaupunkitaivaalta kohde on vaikea oli sitten millainen väline tahansa käytössä. Jos peilin/linssin halkaisija on yli 10 cm niin mahdollisuuksia kuitenkin on. Tällaisissa oloissa näkyy yleensä galaksin ydin, mikä sekää ei ole kovinkaan selväpiirteinen. Kannattaa haahuilla galaksin kohdalla etsiä heikkoa kirkastumaa. Jos valosaaste on havaintopaikallasi liian paha niin voi todellakin olla, että M101 ei yksinkertaisesti näy. Kelin/taivaan tilaa voi selvittää vaikka etsimällä M106:n, M51:n tai M81:n ja M82:n. Jos nämä tuottavat ongelmia niin M101:stä ei kannata edes yrittää.

Lainaus käyttäjältä: Iiro Sairanen - 16.10.2008, 17:38:30
... kaupunkitaivaalta kohde on vaikea oli sitten millainen väline tahansa käytössä. Jos peilin/linssin halkaisija on yli 10 cm niin mahdollisuuksia kuitenkin on. Tällaisissa oloissa näkyy yleensä galaksin ydin, mikä sekää ei ole kovinkaan selväpiirteinen. Kannattaa haahuilla galaksin kohdalla etsiä heikkoa kirkastumaa. Jos valosaaste on havaintopaikallasi liian paha niin voi todellakin olla, että M101 ei yksinkertaisesti näy...

Taustatietoina sen verran, että nykyinen havaintopaikkani on kohtuullisen valosaasteinen, joten lausunnot tulivat siis siltä pohjalta. M101 on näissä oloissa vaikea havaittava, kuten mikä tahansa sivulta näkyvä ds-pintakohde. Katsoin aikoinaan itsekin esim. 1980-luvulla vaikeana pidettyä M97:aa 10cm Newtonilla (hämmästellen yleensä jo sitä, että onnistuin tuon silloin näkemään)  :o Havaintopaikkana olikin tuolloin pimeä maalaistalon piha.

Vuosi sitten Rautalammilla katselin 10x50 kiikarilla Otavan galaxeja. Ne löytyivät vaivatta. Sen sijaan Järvenpään katuvalojen alta M101 on haaste jopa 25 senttiselle newtonille. Sen pintakirkkus poikkeaa niin vähän valosaasteisesta taustasta.

Kaizu

Oke nyt alkaa selkenee. Kun se kaukoputki on tosi pieni (102mm) ja asun kaupungil. Mut näkiskö paremmin siis  sellasii galaksei kuten sombrero galaksin joka on meihin sivuttai(?) kun tää m101 joka näkyy päältä päin?

Valosaasteisilla alueilla pienen pintakirkkauden omaavat kohteet ovat hankalia, vaikka niiden kokonaiskirkkaude puolesta pitäisikin näkyä.
M101 on sellainen, samoin kuin M33. Sivusta näkyvillä pintakirkkaus on usein suurempi jolloin ne on helpompi erottaa vaikka valosaastetta vähän olisikin. M81 & M82 pari Otavassa on sellainen jossa tuon eron näkee kiikarilla.

Kaizu

Mun pienellä kaukoputkella ei varmaan tääl voi nähä M101. Ymmärrän, mutta onhan niit muitakin galaksei  :)

Otin ensi kertaa tuntumaa suoraan päältä näkyvien galaksien kuvaamiseen ja tässä on lyhyen valotuksen lopputulos M101:stä.
6 x 60s pino M101:stä 300/1500mm Newtonin + Canon 20D:n avustuksella (ISO800). Kameran RAW-tiedostoissa tuntuu olevan enemmän tavaraa kuin mitä olen tähän(kin) pinoon saanut esille DSS:llä  :undecided:

Heippa.

Täällä minun ensimmäinen otos M101:stä

http://atinastronomia.blogspot.com/

terv. antti

Tässä taas näitä DSLR+CCD yhdistelmiä. Värit kuvattu 40 minuutissa laitepäivillä 2007, CCD luminanssi 25/26 yönä tästä omalta valosaasteiselta tontilta. CCDStackia tuli tutkittua tätä käsitellessä, ja havaitsin, että selvästi parempaan tulokseen pääsee kun valitsee kohdistettaessa Nearest Neighbor muiden sijaan. Juju lienee siinä, että se ei interpoloi vaan säilyttää kohinan sellaisena kun se on, jolloin se on selvästi helpompi hanskata. Luminanssia tuli vähän reilut 2 ja puoli tuntia. Olispa ollut pimeä taivas alla!

(http://www.vkastronomy.com/images/m101-2009.03.26-19h10m.jpg)

ED80 f6, Atik4000LE jne.

Lisää blogissa (http://www.vkastronomy.com/entry_2009.03.26.21.32.html)

Ompa HIENO kuva Vesa  :shocked:  Galakseja näkyy useita kuvassa. Väritys on minun mieleen!!
ONNITTELUT!!

T.Jyrki  :wink:

Kyllä on kaunis kuva Vesa! Syvä ja tarkka.

Mikko

Tuommonen kohinapesäke tästäkin tuli. Lisää valotusta ja parannusta käsittelyyn...
(http://www.elisanet.fi/cith2/astronetti/m101_15web.jpg)
LX200 10" f6.3, mod. 20D, 57min, 30-60s iso1600
Edit: toinen yritys lyhentäjällä

Tässä oma kärrynpyöräni. Tällä viikolla oli parhaat yöt pitkään, pitkään aikaan. Tähän tuli siis satsattua aika paljon ja uni jäi vähiin. Valotusta kertyi 15h 40m ja kuvankäsittelyyn käytin lähes kaikki kikat mitä tiedän, kiitos Zone System. Kalustona "köyhän miehen rc" VC200L, QHY8, IDAS LPS ja EM-200Temma2Jr. Iso kuva täällä (http://www.kolumbus.fi/dirty/Album/VC200L/m101.jpg).

(http://www.kolumbus.fi/dirty/Album/VC200L/slides/m101.jpg)

EDIT: SXV-AO oli myös käytössä, polttoväli kun oli 1800mm. Tällä kertaa tuli käytettyä uusia juttuja, kuten esim. darkit ja kohinan hallintaan Noise Ninja.
Darkkeja en ole aikaisemmin viitsinyt ottaa. NN hanskaa muuten kohinan paremmin kuin PS:n Reduce Noise, suosittelen.
Punaiseen kanavaan lisätty 2h H-alfaa, valotusta nyt yhteensä 17h 40m.

Lainaus käyttäjältä: dirty - 28.03.2009, 18:39:26
Tässä oma kärrynpyöräni.

Todella hieno ! Käy julisteeksi.

Tässä yksi versio lisää M101:stä.Valotusta noin 1h, EOS 30D ja ED80 putki.

(http://www.kotinet.com/jari.ylioja/images/space/slides/m101_27_3_2009%201h_crop.jpg)

Terv.Jari

Ps. Dirtyn ottama kuva on kyllä mahtava!

Upean mahtava kuva Dirtyltä, kannatti keskittyä lopputuloksen työstämiseen!  :cool:
Sitten hiukan väljempi kuva M101:n seudulta Canon 20D + EF200/2.8 (@3.2) + (3x1min + 1x2min) yhdistelmällä. Näyttäisi tuolta pari galaksia nousevan esiin tälläkin tavalla. Kelit ovat tosiaan suosineet etelässäkin tällä viikolla, mutta vaihteeksi tekniikka on tökkinyt vastaan illasta iltaan kaikin mahdollisin tavoin ja selkeiden öiden lopputulokset jäivät sangen laihoiksi  :sad:

Huhuh dirty. Aivan uskomaton kuva.
Tolla viimestään (J-P:n kuvat...) vois perustella itelleen qhy8/9 ostoa :)

Kiitoksia Timo, Jari, Timpe ja Cith.
Välillä tuli aamuyöllä kuvatessa mieleen, että mitä ihmettä olen oikein tekemässä kun töihinkin pitäs lähteä parin tunnin kuluttua. Tällä viikolla tuli enemmän univelkaa, kuin koskaan aikaisemmin. No, itsepähän olen harrastukseni valinnut. Onneksi sain valotuksen aikana hieman torkuttua sohvalla. Näissä olosuhteissa pitää vaan käyttää kaikki mahdollisuudet hyväksi. Lisäksi F/9 optiikka on ihan armoton valotusaikojen suhteen, ainakin tolla mun kameralla.

Lainaus käyttäjältä: dirty - 28.03.2009, 18:39:26
Tässä oma kärrynpyöräni. Tällä viikolla oli parhaat yöt pitkään, pitkään aikaan. Tähän tuli siis satsattua aika paljon ja uni jäi vähiin. Valotusta kertyi 15h 40m...

Alkaa valotusaika oleen siellä päin... :) Todella hieno kuva ja mahtava resoluutio!

 Moi..

Älyttömän hieno kuva Dirty  :shocked:  Valoakin HUIMAT 15 tuntia!! Kuva on yksi
parhaista, jota olen Suomesta kuvattuna nähnyt... HYVÄ HYVÄ  :wink:

Vielä olisi n. kk aikaa kuvailla, joten selkeää toivotellen,

Jyrki

Ps. Kuvasin n. vuosi sitten kohdetta ja tämmöisen hieman suttuisen sain aikaan:

http://darkside.selfip.com/index.php?osoite=galleria&entry=photos/Galaxy/M101_37_T.jpg

Lainaus käyttäjältä: dirty - 28.03.2009, 18:39:26
Tässä oma kärrynpyöräni. Tällä viikolla oli parhaat yöt pitkään, pitkään aikaan. Tähän tuli siis satsattua aika paljon ja uni jäi vähiin. Valotusta kertyi 15h 40m ja kuvankäsittelyyn käytin lähes kaikki kikat mitä tiedän, kiitos Zone System. Kalustona "köyhän miehen rc" VC200L, QHY8, IDAS LPS ja EM-200Temma2Jr. Iso kuva täällä (http://www.kolumbus.fi/dirty/Album/VC200L/m101.jpg).

Fantastista.

Kiitoksia Vesa, Jyrki ja Lauri. Hienoja kuvia muillakin.
Yöt lyhenevät kovaa vauhtia ja kuun vaihekin kasvaa; saa nähdä onnistuuko vastaavan pituiset valotukset enää tällä kaudella.

Tosta kuvankäsittelystä vielä. Luskelin Zone Systemiä huvikseni uudestaan ja huomasin joukon kikkoja, joita en ennen tiennyt tai vaivautunut käyttämään. Yksi ihan oleellinen juttu värikameran kuvia käsitellessä on tehdä kuvaan erillinen luminessi-layer (duplicate layer & desaturate) ja käsitellä se sitten ihan erikseen. Olin kyllä aikaisemmin näin tehnyt, mutta oikeastaan vain "select color" -toimintoa ja alueiden valitsemista varten. Nyt tein luminessi-layeriin lähes koko zone -käsittelyn ja homma näytti tuottavan tulosta.

Kuvailin minäkin Tuulimyllygalaksia pimeän paikan leirillä kotipuolessa.
Selityksiä vaatimattomaan lopputulokseen: ei flättejä eikä darkkeja ja valotustakin vain 5 x 5 minuuttia 8 sentin putkella ja Canon 1000D:llä.

(http://www.ursa.fi/capella/foto/m101_240309_5x5min.jpg)

Lisäinfoa ja isompi versio täällä:
http://www.ursa.fi/capella/ilmot/m63_m101_240309.htm

Vielä uusintayritys M101:stä 15.4.-16.4.2009 yöltä. Nyt pinossa 3x1min + 12x45s (yht. 15min) ja loppukuvan rajaus on tiukempi kuin edelliskerralta. Newton 300/1500mm ja Canon 20D putken polttopisteessä. Taisi tämä hiukan parantua edelliskuvasta (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=187.msg33282#msg33282)  :smiley:

Tolla valotuksella varsin kelpo.

Moikka..

Tässä kauden viimeisiä kohteita, joita vielä valoitan kelin salliessa.. 14" Meadella
kuvattu kamerana STL-6303E. Dataa "vain" 1h 45 min. Kohde on lähes
zeniitissä yöllä tähän aikaan vuodesta, joten rähmäkerros mahdollisimman pieni.
Linkki kuvaan myös sivulleni (jos pieni alakuva ei näy):

http://darkside.selfip.com/index.php?osoite=galleria&entry=photos/Galaxy/Pinwheel_%20M101_1h45min.jpg

..Kevättä kaikille  :wink:

t.Jyrki

Lainaus käyttäjältä: DarkSide - 22.04.2009, 18:42:36
Tässä kauden viimeisiä kohteita, joita vielä valoitan kelin salliessa.. 14" Meadella
kuvattu kamerana STL-6303E. Dataa "vain" 1h 45 min. Kohde on lähes

Jep, on se vain hulppean näköinen pyörre, kun nuo kierrehaarat nousevat noin hyvin näkyviin pitkällä valotusajalla. Hieno kuva!  :smiley:

Heippa taas.

Tässä tämän yön tulos ja täytyy todeta, että ei sitä enää tällä kaudella saa kunnollisia valotuksia aikaiseksi. Se on siirryttävä kesäkauteen ja ruvettava kuvaamaan uimarannalla tirppoja. :cheesy: Kuvattu 35min 7 framea ja 5min pituisissa kuvissa. Kamera Canon 450d putkena Celestron 9,25 polttotasolta. Tämmönen siitä sitte tuli.

terveisin Antti

Kevään viimeisiä kuvia jälkikäsittelyssä. Tuulimyllygalaksi M101 kuvattuna 19.4.09:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/M101-190409.jpg)
Valotusta 21 min 15 s Tal150P + Atik + värifiltteripyörä + DSS.
Tämä oli taas niitä kohteita, joissa GoTo olisi paikallaan, koska galaksi oli lähes zeniitissä pään päällä.
Hmm... täytyy vielä katsoa saisiko tästä enemmän irti Registaxilla.
Jossain vaiheessa alkoi tuntua, että pitäisikö hommata joku maksullinen puoliammattilaissofta. Välillä
tuntuu, että noilla maksuttomilla softilla on alkanut rajat tulla vastaan, vaikka kyllä niilläkin pääsee
yllättävän pitkälle.

Jorma M.

8 x 20min, Atik 314L - SW80ED. Pakkaus ja käsittely Neb.2

Ohjelma onki pakattuun kuvaan jostakin tommoset pienet säännölliset väkäset. Niitä ei löytynyt mistään raakakuvista ?

Olisiko "nollille" dark-vähennyksessä menneiden pikseleiden muodostamia nuo väkäset. Joku min/max rejection tai sigma-clipping pinoa summatessa voisi olla hyvä noiden poistamiseksi.

Todennäköisesti ylikorjattuja kuumia pikseleitä. Kannattaa olla tarkkana darkkien kanssa. Nebulosityssa pitäisi olla sellainen ruksi josta laitetaan päälle älykäs darkkien skaalaus joka yrittää varmistaa että kuumat pikselit korjautuu niinkuin pitää, oletko kokeillut sitä?

Tämä on tosiaan ensimmäinen kerta, kun vaivaudun ottamaan darkit Atikin kanssa.

Toisaalta kuva on pakattu myös ilman darkkeja, ja tulos on sama. Ainoa ero aiempiin
käsiteltyihin kuviin on suurempi biasien ja flattien määrä, (>30 kpl) eikä tuonkaan
luulisi vaikuttavan.

Laitetaan vielä venytetty masterdark liitteeksi.

Näyttää olevan jäänyt master darkkiin paljon kosmisten säteiden viiruja. Kannattaa pinota darkkiruutuja enemmän ja käyttää mediaania, niin ne häipyvät. Nebulosityssa on myös kuulemma hyvä huonojen pikselien kartoitustoiminto, jota kannattanee käyttää darkin vähentämisen sijaan. Nebin manuskassa on paljon juttua aiheesta. Atikeillahan ainoa juttu mihin darkkia tarvitsisi on kuumien pikselien poisto, itse pimeävirtaa tulee yksi adu kymmenessä minuutissa.

Eilen (16.3.2010) oli kohteena M 101:

(http://jarvinenastro.kuvat.fi/kuvat/Galaxy/M101A.jpg/full)

Kuvassa on valotusta yhteensä 100 minuuttia 10 minuutin pätkissä. Kalustona sama vanha: SW80ED ja Atik 314L+, välissä WO 0,8x reducer/flattener ja Baader IR/UV cut. Täytyy myöntää, että aika haastava kohde tämä on. Eikä hommaa ainakaan helpottanut suhteellisen vaalea taustataivas. Mutta pakko se oli taas romppeet ulos raahata, kun oli pilvetöntä ja mukavan kipakka pakkassää.  :cheesy:

Näkyy siellä kuvan yläosassa joku pikkutuhnukin...

Aijai kun näkyy yksityiskohtia mukavasti! Itseä himottaisi kuvata tätä mutta eipä se tuolta tähtitornilta kovin hyvin näy, eikä muualla ole tarpeeksi pitkäpolttovälisiä systeemejä käytössä.

Oikeastaan tuota ei ole kuvattu millään mahtiputkella...  :wink:

Röörissä on polttoväli vaatimattomasti 600 mm ja kameran ja putken välissä vielä William Opticsin 0,8x reducer/flattener. Pidempi polttoväli kyllä tekisi kieltämättä terää näille galakseille. Voisi kokeilla tietysti jättää ainakin tuon lyhentäjän välistä pois, mutta samalla taas täytyisi pidentää valotusaikojakin...

Tässä oma tuulimyllyni kahdelta yöltä.

Valotusta 5h 35min (LRGB), lyhennetty C8 ja QHY9.

(http://2.bp.blogspot.com/_kcR49uvEYbw/S6e2waP7WuI/AAAAAAAAAIA/Wgpa11nSz8s/s1600/M101%2Bv2.jpg)

Isompi kuva täällä (http://kepastro.blogspot.com/)

Erittäin hienoa jälkeä!!!!

Lainaus käyttäjältä: JuhaK - 18.03.2010, 20:54:04
Tässä oma tuulimyllyni kahdelta yöltä.
Valotusta 5h 35min (LRGB), lyhennetty C8 ja QHY9.

Aikalailla samantapaisia näkymiä, joita saa 300/1500mm Newtonilla ja Canon EOS7D:llä kolmen tunnin valotuksella  :cheesy:
Valoa tämä vaatii ihan tolkuttomasti, mutta hyvin olet saanut koko paketin ja kuvankäsittelyn onnistumaan (=paremmin kuin omassa kuvassani, joten on kait pakko laittaa tämä oma räpellys näytille ;) Kolme tuntia valoa omalta takapihalta, olkaat hyvät...

Todella loistavaa jälkeä Juha ja Timo!

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 18.03.2010, 22:46:00
Kolme tuntia valoa omalta takapihalta, olkaat hyvät...

Kiitos! Toimii!

Ja ihan pyöreitä tähtiä! Hyvin olet saanut seurannan pelaamaan!

Loistavat kuvat, Juha ja Timpe!

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 18.03.2010, 22:46:00
Aikalailla samantapaisia näkymiä, joita saa 300/1500mm Newtonilla ja Canon EOS7D:llä kolmen tunnin valotuksella  :cheesy:

Oikein hienosti näyttää tarttuvan myös järkkärin kennolle!!

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 18.03.2010, 22:46:00
Aikalailla samantapaisia näkymiä, joita saa 300/1500mm Newtonilla ja Canon EOS7D:llä kolmen tunnin valotuksella  :cheesy:
Valoa tämä vaatii ihan tolkuttomasti, mutta hyvin olet saanut koko paketin ja kuvankäsittelyn onnistumaan (=paremmin kuin omassa kuvassani, joten on kait pakko laittaa tämä oma räpellys näytille ;) Kolme tuntia valoa omalta takapihalta, olkaat hyvät...

Modattu vai modaamaton 7D?

Kait se filtteri vielä Timpen kamerassa asustaa, vaikka ollaan yritetty sitä manailla sieltä pois. ;) Viimeistään tuo sykkyrä todistaa, että erinomaista jälkeä olisi odotettavissa myös pikkuisista sumukohteista jos kantti joskus riittää. Oikeen hieno galaksikuva. Ja Juhalla tietysti myös.

Kiitos kommenteista  :angel:

Lainaus käyttäjältä: naavis - 19.03.2010, 11:39:12
Modattu vai modaamaton 7D?

Juu, modaamaton Seiska tuon työn on tehnyt. Kuvattu ISO 1000 (2/3) ja ISO1600 (1/3) herkkyyksillä 1...1,5...2...3 min pätkissä (suluissa osuudet valotetuista ruuduista). Ei kait se modaaminen niin nuukaa ole näissä galaksikuvissa, kun sitä voi kompensoida pidempään valottamalla ja käyttämällä tolkutonta kuvausputkea :wink:

Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 19.03.2010, 06:43:33
Ja ihan pyöreitä tähtiä! Hyvin olet saanut seurannan pelaamaan!

Käytin M101:n seuraamiseen ohjaintähdeksi Ilveksen 3.25 mag tähteä (ks. kuva), joten seurantaputki sojotti reilusti sivuun tässä tapauksessa. Ei kait ennättänyt kiertyminen yms. vaikuttaa pahemmin kuva-alaan näillä valotuksilla ja toisaalta LVI SmartGuideriin sai nyt ongelmitta käyttöön maksimiaggressiivisuuden. Muttei se seuranta vieläkään (huoh...) ole täydellinen. Pikkukuvassa tätä ei vain näe + lisäksi huijasin Photarissa tähtien muodon suhteen ;)

Hienoa nähdä, Timpe, että olet saanut seurannan toimimaan. Muistelen niitä viirutähtiketjuja - olet kulkenut pitkän ja menestyksekkään tien siitä lähtien. Hieno otos!

Juhan kuva on kerrassaan hieno! Onko sinulla off-axis seuranta? Olen ajatellut siirtyä sellaiseen, kun ei näitä taipumia meinaa hanskata millään.

Tässä hieman välitulosta omasta projektistani. Valotusta L: 100min, RGB: 50min/kanava. Parhaillaan on laitteisto jauhamassa ulkona 200 min lisää L:ää. Taustan käsittelyssä ja tummien sävyjen balanssissa on vielä hiomista. Yritetään uudestaan, kun uudet valotukset tulevat "uunista" ulos (-12C on aika kylmä uuni  :laugh:).

(http://kotisivu.dnainternet.net/markke/M101_2010_03_22._MK_darker_8b_800.jpg)

Hieno kuva jo nyt! Odotellaan kiinnostuneena niitä 200 lisäminuuttia...

Lainaus käyttäjältä: Make - 22.03.2010, 01:57:18
Juhan kuva on kerrassaan hieno! Onko sinulla off-axis seuranta? Olen ajatellut siirtyä sellaiseen, kun ei näitä taipumia meinaa hanskata millään.

Siirryin syksyllä OAG:n käyttäjäksi kun maksimivalotusajat jäivät kahdella putkella juurikin tuon taipuman takia 5 minuuttiin. Voin vain suositella! ED80:llä ei ole ollut kertaakaan ongelmia guidaustähden löytymisen kanssa, C8:lla ollut kerran (silloinkin olisi kyllä löytynyt kääntämällä kamerasysteemi toiseen asentoon). Nyt kun lyhentäjä on kutakuinkin oikealla etäisyydellä tähdet näyttävät guiderilla tähdiltä eikä kolmioilta.

Itse olen nyt pari kertaa päässyt kokeilemaan OAG:n käyttöä C8:lla. Linnunradan tienoilla löytyy seurantatähtiä ihan heittämällä, mutta kevään tähdistöjen galaksikohteiden ympäriltä vähän huonommin. Kannattaa mitata guiderin näkökentän koko ja etäisyys optisesta akselista, niin voi helposti suunnitella tähtikarttasoftalla prisman asemointia etukäteen.

Kuvatessani leijonan galakseja määritin etukäteen kulman johon käänsin prisman eikä sillä kertaa edes tarvinnut kääntää pääkameraa (celikan OAG:ssä voi liikutella prismaa itsenäisesti n. 120 astetta). Ajoin gotolla galaksiin ja valitsemani mag. 9 seurantatähti oli keskellä guidauskenttää!

Lyhyellä linssiputkella lienee vielä helpompaa.

Lainaus käyttäjältä: Make - 22.03.2010, 01:57:18
Hienoa nähdä, Timpe, että olet saanut seurannan toimimaan. Muistelen niitä viirutähtiketjuja - olet kulkenut pitkän ja menestyksekkään tien siitä lähtien. Hieno otos!

Tattista vaan, onhan tätä hierottu pitkään foorumin kanssa ja viimein on löydetty toimivat kikat riittävän tarkkaan seurantaan. Täydellisestä seurannasta ei kannata EOS 7D:n pikselitiheydellä ja näillä nettotuloilla uneksia, mutta nyt pääsen noin 90 prosenttiseen laatuun, mikä riittää itselleni tässä vaiheessa. Uteliaisuutta kehitystyöhön on sen verran, että OAG:n voisi joskus käyttää putkessa, jahka saan ensin tämän nykysysteemin rajat ja optimiasetukset löydettyä (ja katsottua asettaako tämä oikeasti mitään rajoja itselleni  :smiley:).

Tämä M101 on kohteena sellainen, että se kaipaa vain valoa ja vielä kerran valoa ja tuollainen pari tuntia on vasta alku tähän. Omat 15min ja 6min verrokkikuvat (EOS20D:llä) löytyvät täältä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=187.msg34730#msg34730) ja täältä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=187.msg33282#msg33282). Parilla-kolmella tunnilla saa suuret spiraalihaarat siedettäviksi kohinan osalta, mutta taustataivaalle tarvitaan tätä reilusti enemmän valoa (mistä tulee samalla motivaatio-ongelmia itselleni, kun en jaksa kehitellä samaa kohdetta loputtomiin ;)

Lainaus käyttäjältä: Make - 22.03.2010, 01:57:18
Tässä hieman välitulosta omasta projektistani. Valotusta L: 100min, RGB: 50min/kanava. Parhaillaan on laitteisto jauhamassa ulkona 200 min lisää L:ää...

Hienosti nousee esiin, vaikka kuvausputkena on puolet pienempi rööri kuin itselläni!  :smiley:
Väribalanssia kannattaa tarkastaa, koska tuo nykyversio vetää spiraalihaaroista voimalla sinisen/cyanin suuntaan (Photarin väripipetti löysi tuolta RGB sävyjä 25/48/66 suhteessa). Oman kuvani värit taitavat olla kallellaan enempi lilan suuntaan kun sain sieltä RGB-lukemat 75/63/87. Juhan kuvassa ollaan lähellä neutraalia, mutta kuitenkin hiukan vihertävän suuntaan 94/104/98 suhteessa. Ei tässä näemmä uskaltaisi luottaa omiin silmiinsä, vaikka käyttää kalibroitua monitoria etc.  :laugh:

Sain tämän projektin valmiiksi tältä erää eli valotukset L: 450min bin 1x1, RGB: 50min/kanava bin 2x2 eli valotusta yhteensä 10 tuntia. Se on muuten oma ennätykseni tähän mennessä.

(http://kotisivu.dnainternet.net/markke/M101_2010_03_23_MK_100p_8b_crop_CR_q9_600.jpg)

Pienentämätön versio löytyy TÄÄLTÄ (http://kotisivu.dnainternet.net/markke/M101_2010_03_23_MK_100p_8b_crop_CR_q9.jpg)

Laitteisto:

• kuvausputki: GSO newton 150/750 + Baader komakorjain
• tarkennusmoottori ja kontrolleri: Seletek Armadillo
• Kamera: SBIG ST-8300M
• Suotimet: Baader LRGB, pyörä: TrueTechnology SupaSlim USB
• Jalusta: EQ6 Pro SkyScan + EQDIR
• Seurannankorjaus: Scopos 80/480 akromaatti, ImagingSource DMK 21AU04.AS

Softa:

• Maxim DL5: kuvaus, kalibrointi, pinoaminen
• PHDGuiding: seurannankorjaus
• Cartes du Ciel v3: kartasto
• PhotoShop CS3 + Gradient Xterminator + NoiseNinja + Noel Carboni tools: jälkikäsittely

On muuten hauska vertailla aiemmin samalla putkella ja jalustalla, mutta DSLR:llä ottamaani kuvaa kohteesta http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=187.msg18402#msg18402 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=187.msg18402#msg18402). Toivottavasti joku huomaa kehityksen noista päivistä  :grin:.

Aika huimasti olet valottanut, mutta kuvasta näkee että myös kannatti. Aikamoinen ero tuohon edelliseen kuvaasi. Pidän erityisesti tämän uudemman kuvan värisävyistä sillä ne on jotenkin mukavan lämpimät ja tasapainoiset.

JM

Komea on ja samoin kun Jarz sanoikin niin tykkään myös väribalanssista.

Rämäryhmän toinen kohde eilenillalta. Helios102mm+500D+Eq3. 19x1Min+dark+"flat"

Lainaus käyttäjältä: Make - 24.03.2010, 00:18:00
Sain tämän projektin valmiiksi tältä erää eli valotukset L: 450min bin 1x1, RGB: 50min/kanava bin 2x2 eli valotusta yhteensä 10 tuntia. Se on muuten oma ennätykseni tähän mennessä.

Hyvin näyttää M101 irtoavan taivaalta GSO:lla ja värisävytkin ovat aiempaa selvästi paremmat. Taisit skarpata galaksin keskustan yksityiskohtia vielä erikseen jollakin työkalulla, kun ne nousevat noin selvästi esille (vai tuleeko kuviin hyvällä seurannalla ja kymmenellä tunnilla suoraan tuollaista kontrastia)? Hieno kuva omasta pikkunatinastani huolimatta, bravo! :cool:

Kiitos palautteista, Jarz, Einari ja Timpe.

Joo, skarppasin galaksin keskustan Photarin unsharp maskilla Zone systemin hengessä. Oma jalustani ei ole mikään aivan huippu seurannaltaan, joten pieni avustaminen kuvankäsittelyllä on paikallaan.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 24.03.2010, 19:47:41
Taisit skarpata galaksin keskustan yksityiskohtia vielä erikseen jollakin työkalulla, kun ne nousevat noin selvästi esille (vai tuleeko kuviin hyvällä seurannalla ja kymmenellä tunnilla suoraan tuollaista kontrastia)?

Ron Wodaskin oppien mukaan galaksikuvissa terävöitetään hyvän S/N suhteen omaavia kohtia (yleensä keskustan läheltä ja kierteishaarojen keskikohdat) ja tausta sekä galaksin himmeimmät laita-alueet pehmennetään. Ei siis kannata jättää yksityiskohtia tuomasta esiin jos kuvan S/N suhde sallii niiden esiin kaivamisen  :smiley:. Make on onnistunut kuvassaan tässä mainiosti.

JM

Erityisesti apodissa näkee zonesystem-tekeleitä joita 100% koossa ihaillessa paljastuukin aika tökerösti häivytetyt rajat terävöitettyjen ja pehmennettyjen alueiden välillä. Joskus kohteiden keskustat ovat suorastaan kohinaisia. Tässä kuvassa häivytys on tehty huolella eikä mitään rajaa näy, mutta silti vähän häiritsee miten tuossa keskustan yläpuolelle kurottavassa spiraalihaarassa yksityiskohdat yhtäkkiä katoavat ja se muuttuu tuollaiseksi pehmeäksi pötikäksi.

Nämä huomiot koskevat kuitenkin vain tuota täyden reson kuvaa, pienennetyssä kuvassa ei häiritse juuri ollenkaan.

Lauri on oikeassa, että kannattaa olla erityisen maltillinen tuon terävöityksen suhteen. Kunnolla maskissa featheria (häivytystä) niin se auttaa asiaa, mutta on sitä itsekin tullut syyllistyttyä liikaterävöintiin tai oikeastaan siihen, että sen huomaa liian helposti mitä on terävöitetty. Alueellinen terävöitys kannattaakin tehdä tässä tapauksessa siihen täyskokoiseen kuvaan, kun yleensähän terävöitys tehdään vasta pienennettyyn kuvaan. Kuvan voi jopa suurentaa ennen terävöitystä ja siten julkaisukokoisessa kuvassa ei tuota rajaa enää huomaa.

JM

Hyviä pointteja Lauri ja Jari. Zone Systemin perusideoihin kuuluu, että korkean SNR:n (signal to noise ratio) alueita terävöidään, kun taas matalan SNR:n alueita pehmennetään. Tällä päästään optimoimaan kuvan "hyvännäköisyys", muta on se siinä mielessä järkevääkin, että heikkovaloisilla alueilta saadaan luotettavaa dataa vain suuremman mittakaavan rakenteista, mutta kirkkailta alueilta myös pienimittakaavaisista yksityiskohdista. Kuvan eria alueilta näytetään siis se, mikä tilastollisesti on varmaa ja huuhdellaan epävarman datan (= kohinan) mittakaavat pois. Käytännössä rajanveto perustuu mutu-tuntumaan ja siksipä näkee eritasoisia epäonnistumisiakin.

Featherointi on tosiaan tärkeää suodatuksessa. Hienompaa olisi, jos voisi tehdä suotimen, joka paikallisesti haistelee kohinan määrän ja jättää kohinattomat alueet rauhaan. Minulle on yleensä ollut vaikeampi hävittää pehmennetyn alueen raja kuin terävöidyn, sillä kohina tulee ikävästi esiin juuri tuolla raja-alueella.

Saman olen itsekin pannut merkille, että helppoa on terävöittää niitä alueita missä on rutkasti dataa vaan kun koettaa häivyttää vähäsignaalisia alueita taustaan helposti syntyy "kokkareita" ja joutuu aika ronskisti pehmentämään niitä alueita. Tällöin käy helposti niin, että tulee vähän "muovinen" vaikutelma vähäsignaalisiin alueisiin. Tätä voi kompensoida esimerkiksi sillä, että ei tee tausta-avaruudesta täysin homogeenista vaan jättää siihen hiukan kohinaa. Tämä onnistuu Photarissa "Add Noise" filtterillä, kun tekee taustan layeriin vaikka RGB 20:20:20 arvoilla ja "Add Noise 4" ja itse kuvalle laitetaan blending arvoksi "Lighten". Täten levelsillä voidaan sitten säätää tuota tausta layeriä siten, että se sopivasti tulee taustalta esiin. Parempi on jos tuollaista ei tarvitse tehdä ja Photarisäädöt ovat kuitenkin aina kuvakohtaisia eikä mitään täysin yleispätevää ohjetta ole. Säätövaraa on aina kuitenkin enemmän mitä parempi S/N suhde kuvassa on, joten kannattaa valottaa  :smiley:.

JM

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 25.03.2010, 00:37:33
Tässä kuvassa häivytys on tehty huolella eikä mitään rajaa näy, mutta silti vähän häiritsee miten tuossa keskustan yläpuolelle kurottavassa spiraalihaarassa yksityiskohdat yhtäkkiä katoavat ja se muuttuu tuollaiseksi pehmeäksi pötikäksi.
Nämä huomiot koskevat kuitenkin vain tuota täyden reson kuvaa, pienennetyssä kuvassa ei häiritse juuri ollenkaan.

Tätä oikeastaan tarkoitin itsekin omalla kommentillani sillä erotuksella, että katsoin eilen vain tuon pienen kuvan. Päinvastoin kuin Laurilla, niin itselleni juuri tuo suuri kuva on selvästi parempi (ja liki täydellinen!-), eikä sen terävöitys nouse lainkaan liikaa esiin.
Sen sijaan tuossa 600x600 pikkukuvassa tuo spiraalialue on minusta jo hitusen liikaa terävöitynyt ja eroaa siksi liikaa vieressä olevista himmeämmistä/pehmeistä alueista. Olisiko JPG-pakkaus tehnyt tepposet tuossa pikkukuvan siirrossa vai terävöitkö tätä pikkukuvaa vielä erikseen edellisen terävöinnin + 600x600 pikseliin tehdyn resamplauksen päälle?
(Otin uteliaisuudesta molemmat kuvat PhotoShoppiin ja tuon suuren kuvan resamplaus pieneen kokoon ei tee suoraan näin terävää pikkukuvaa, mikä on nyt esillä foorumilla.)

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 25.03.2010, 16:56:37
(Otin uteliaisuudesta molemmat kuvat PhotoShoppiin ja tuon suuren kuvan resamplaus pieneen kokoon ei tee suoraan näin terävää pikkukuvaa, mikä on nyt esillä foorumilla.)

Jäin kiinni  :police:. Pienensin kuvan Irfaview:illa ja ruksasin terävöityksen, koska se näytti mukavalta keskellä yötä, jolloin käsittelin kuvaa.

Tuohon Irfanin terävöitykseen sortuu aika usein  :azn:

Mutta nätti kuva Make ja kehitys kyllä näkyy. Vaikka kamerakin on muutamaa pykälää parempi.

Löyty vielä vähän käsittelemättömiä (ja käsittämättömiä) valotuksia:

(http://www.vkastronomy.com/images/2010.04.18-20h05m-m101-lrg.jpg)

1h48m

Käsittämättömät framet meni roskiin, pitää laittaa jossain vaiheessa näytille. Kennon yli vaelsi jokin mystinen pölyryhmä joka siirsi aina valotusten välillä paikkaansa... onneksi hävikkiä ei tullut kuin yhden ruudun verran per kanava.

Tässä valotusta noin 15 minuuttia eiliseltä magnitudi 6.4 taivaan alta 10" F5 putkella, jossa kiinni ParaCorr ja 22mm Nagler.

Kohde näkyi erittäin heikosti 8x50 etsimellä. Kierrehaarat näkyi itseasiassa ihan hyvin 10" putkella kun katsoi ja keskittyi.

Sinulla taitaa olla aika pimeä havaintopaikka. Minä olen onnistunut näkemään keskustan mutta Järvenpäässä ei ole toivoa kierteishaarojen näkymisestä.
Putki oli saman kokoinen.

Kaizu

Noin magnitudi 6.5 pikaisesti Herkuleksen tähdistöstä. Linnunrata näkyin hyvin Kotkan ja Joutsenen kohdalla.
Kierrehaarat näkyy, mutta siihen tarvitsin ensinnäkin sen että: Istun mukavasti, katson kohdetta muutenkin kuin vilkuilemalla ja laitan hupparin hupun pään yli. Piirsin nopeasti etualan tähdet ja sitten tihrusin noin 10 minuuttia galaksia. Hyvin näkyy.

Hieno ja yksityskohtainen piirros jälleen kerran.  :cool:
Tuo keskittyminen ja hupun pään päälle vetäminen on hyvä kikka yksityiskohtien näkemiseen (kohteen piirtämisen lisäksi!). Vahinko vain, että täällä Hyvinkään laitamilla ei auta 12" putkikaan, kun taivaat ovat RJM 5 tasoa (parhaimmillaan 5.5 näin syksyisin). Valosaastehuntu pesee pois tällaiset hennot piirteet, mikä tuli viimeeksi todettua Hartley 2:n kanssa.

Pilvistä säätä taas hautaan asti. Tässä kuvassa vajaa kaksi tuntia valotusta, minuutin pätkissä.

Edit: Muutamaan viikkoon ole taaskaan ollut kirkasta, tuleepahan vähän enemmän harjoteltua tuota kuvan käsittelyä. Tein tästä uudemman version ja totesin että tämänkin voisi kuvata uusiksi enemmällä valomäärällä.

Tämä ketju on täynnä hienoja kuvia kohteesta. Laitan kuitenkin viimeyönä valmistuneen
24-tuntisen LHaRGB-kuvan tänne jatkoksi. Olen valoitellut sitä 9 eri yönä viimeisen
kuukauden aikana. Kelit vaihdelleet paljon ja Kuukin kovan tuulen kanssa häiritsi.

Käsittelystä: Tein ensin R ja Ha yhdistelmän ja liitin ne GB-kanavien kanssa värikuvaksi.
Luminanssin lisäsin viimeiseksi photarissa. Ha-kanava oli kovin kohinainen ja ongelmainen.
Kuvat on bias,dark ja flat-kalibroituja. Osavaloitukset 30min ja L+Ha bin 1, RGB bin 2.
Käsittelyn aikana tuli useita versioita ja itse pidän tästä hieman karkkimaisesta kuvasta.

Lisää kuvaustietoja itse kuvassa...

(http://darkside.keski-jylha.com/images/oziogallery2/Galaxy/M101%20LHaRGB%2024hrs.jpg)

Ei hemmetti miten hieno kuva sulla on!

Itse olen kuvaamassa samaa kohdetta, ja ei näytä yllättäen lähellekkään yhtä hienolta (alle tonnin vehkeet varmaan syynä). Asiaa vaikeuttaa (ja ärsyttää suunnattomasti) vielä se, että kuvista onnistuu 20-30% tällä hetkellä. Viimeyönä kuvasin tätä 9 tuntia, ja alle 2 tuntia oli onnistuneita. Mutta taistellaan loppuun asti.

On todella harvinaisen hieno kuva...  :cool:

Kiitos Jussi ja Jyrki palautteesta  :azn:

Valoittele vaan reilusti kohdetta Jussi, kuten monesti on jo todettu ettei ne laitteiden
hinnat aina ratkaise. Itsellä käytössä PappaMeade, jossa kollimointi muuttuu putken asennosta
riippuen ja komaa on vaikka muille jakaa.. Ei siis mikään RCOSin huippuputki. Tällä on vain
pakko pärjätä.  :realmad:

Moi.

Jatkoin 22.3 tiistaina taas jalustan säätö ja guidausharjoitusurakkaa. Tosin tuuli joka heitti pari kertaa huurresuojan pellolle, heilutti hieman putkeakin.
Lopputuloksena ei jäänyt paljoa käteen. Sain kuitenkin vajaa parikyt kuvaa pelastettua ja niistä tein esikatselukuvan.

Saas nähdä koska pääsee jatkamaan, kun purin jalustan palasiksi. Oli pari viallista laakeria tuossa RA-akselissa, täytyy vaihtaa ne ja muuta tuuninkia samalla.

SW 200/1000 + 1000D mod + MPCC + HEQ5 (guidattuna kwiq-guider)
Valotus 45min (2-4min osavalotuksilla) ISO 800

(http://greenroseastro.kuvat.fi/kuvat/Galaxies/m101_3-2011.jpg/full)

Jyrki G.

Kaunis kuva jo näillä valotuksilla! :cool:

Lainaus käyttäjältä: Gronjyr - 25.03.2011, 15:26:44
Lopputuloksena ei jäänyt paljoa käteen.

No eipä olla turhan vaatimattomia, kuvahan on todella kaunis.

M101 oli ensimmäisiä galakseja josta sain edes jotenkin onnistuneen kuvan. Neljän vuoden jälkeen tuumasin että nyt olisi ehkä oppinut riittävästi galaksien kuvaamista varten ja palasin tähän kohteeseen.

(http://www.ursa.fi/~lkangas/kuvat/110328_komakallio_wo/M101_30x500s_CLS.jpg)

Iso: http://www.ursa.fi/~lkangas/kuvat/110328_komakallio_wo/M101_30x500s_CLS_iso.jpg

Valotusta vähän reipas 4h sellaisissa 500 sekunnin pätkissä CLS-filsulla. Optiikkana toimi jälleen vihdoin WO 110 FLT. Värikanavia tulee ehkä ensi yönä.

Wau, Laurilta tulossa hieno kuva. Jyrki G ottanut myös upean kuvan
kauniista galaksista. Onnittelut.

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 29.03.2011, 14:25:48
Valotusta vähän reipas 4h sellaisissa 500 sekunnin pätkissä CLS-filsulla. Optiikkana toimi jälleen vihdoin WO 110 FLT. Värikanavia tulee ehkä ensi yönä.

Hyvältä näyttää jo tässä vaiheessa, joten eiköhän tuosta tule vielä sellainen "sukat jalasta pyyhkäisevä" loppukuva :grin: (Mitä nyt aikataulut mättävät, kun menit kirjoittamaan julki tuollaisen säätoiveen ja ulkona näkyy tulevan lisää lunta... pöh!)

Keräsin hieman lisää valoa tähän kohteeseen. Ei riitä kohinaa selättämään, mutta tulevina kausina sitten.
Tulee tukevamman jalustan hankinta ensi kaudelle eteen. Ei paljoa yli 3 minuutin pysty tällä perus-HEQ5 jalustalla menemään.

Isompi kenttä jossa mukana seuralaisgalaksi ngc 5474, löytyy linkin takaa.

http://greenroseastro.kuvat.fi/kuvat/Galaxies/m101_laaja-03-2011.jpg/full

SW 200/1000 + 1000D mod + MPCC + HEQ5 (kwiq-guider)
Valotus 210min, 2-4min pätkissä, ISO 800

(http://greenroseastro.kuvat.fi/kuvat/Galaxies/m101_210min-03-2011.jpg/full)

PS. Hieman jäi gradienttia kuvaan. On tuo GradientXterminatorin kokeiluversio vanhentunut.

Jyrki G.

Hieno tulos järkkärillä ja isolla röörillä muutamassa tunnissa, Jyrki. Sain myös värikanavat kuvattua eilen ja illalla ehtisi pinota. Valotusta nyt kasassa 9,5h.

(http://www.ursa.fi/~lkangas/kuvat/110330_komakallio_m101/M101_LRGB_30+14+12+12x500s.jpg)

No siinä olisi. Valotusta yhteensä 9,5h niinkuin sanottu. Kalibrointi oli vähän hankalaa kun puolet kuvista oli otettu subframeina, joista puuttuu yksi rivi pikseleitä.

Jos ensi viikolla ei ole keliä niin pimeät yöt ovat sitten ohi tältä kaudelta, koska kohta tulee kuu ja sen häivyttyä aurinko ei laske riittävän alas. Voi siis olla että käytän seuraavat mahdolliset selkeät yöt esim. tämän kuvaamiseen H-alphalla.

Upeita kuvia Lauri ja Jyrki G  :shocked: :shocked:

Valoisat taivaat+Kuu uhkaavat ja kausi kohta ohi  :cry:

Jeppe, onpa hyvät kuvat molemmilla!

Jyrkillä on käsittely paremmin hanskassa, kuin minulla. Molemmilla on lähes samat laitteet ja tuo Jyrkin versio on huomattavasti luonnollisemman näköinen, kuin mitä itselläni. Pitänee laitella näytille kunhan tuo viimenen pino tulee Dss:stä pihalle.

Kausi alkaa tosiaan olemaan lopuillaan, mutta nythän kesän koittaessa alkaa Auringon ja ukkosten kuvailut, kaljajuonti ja grillaaminen!

Se on varmaan sitten viimenen kohde tälle kaudelle, toivottavasti viimeinen autoguidaamaton kuvauskohde samalla.

Canon550D, Skywatcher 200/100+Heq5. Valotukset 60, 120, 180 sekunnin pätkissä, valotusaika 9h 4min.

Aurinko sulatti metsäkoneen jäljet sen verran matalammiksi että pääsin Kuupalle. Kuutamon vuoksi kohteeksi valikoitui melkein zeniitissä ollut M101.
(http://www.kaiforssen.fi/picturestorage/M101sml.jpg)
Kuvan oikeassa laidassa näkyy julkisuutta kaihtavan Vogonien laivaston jättövana kun he poistuivat kiireen vilkkaa kuvasta. Kuupassa oli kaksi lediä, toinen kamerassa ja toinen virtalähteessä. Jomman kumman valoa pääsi livahtamaan avoimen newtonin sisään. Taannoisen maanjäristyksen jäljiltä putken kollimointi ei ole ihan kohdallaan. Enimmän koman sain hävitettyä Photopaintilla mutta vähän jäi vielä yleisöllekkin.

Kaizu

Mahtavasti kerää iso putki tavaraa taivaalta noinkin lyhyellä kokonaisvalotuksella, hyvä kuva. Parin tunnin valotuksella saisi tuosta(kin) kohteesta huikean

Olisin mielelläni valottanut lisää mutta kun seuraavana aamuna oli herätys klo 5:30 ja piti vielä itse ajaa.
Valotusaikavastaavuus; 17,5min puolimetrisellä = 1h 10min 25 senttisellä = 7,5h 10 senttisellä = 5min 10 sek Astrofoxilla.

Kaizu

Pilvisten kelien estäessä uusien kuvien ottamisen, tässä joutuu turvautumaan aiemmin otettujen kuvien käsittelyyn jotta vieroitusoireet eivät olisi liian kovia. Olen kuvannut tätä galaksia syyskuun 2011 aikana koska galaksissa huomattiin tuolloin supernova. Seurasin supernovan kirkkauden muutosta ottamalla kuvia siitä aina tilaisuuden tullen. Nyt tuli siitten pinottua kaikki kuvat yhteen. Kokonaisvalotusta kertyi yhteensä 449 minuuttia jotka on otettu yhden ja kahden minuutin osissa. Foorumikuva toimii linkkinä isompaan kuvaan jonka koko on 2400 x 1600 pikseliä ja tiedostokoko 677 kt.

(https://kotisivukone.fi/files/artonastrokuvat.julkaisee.fi/omat/m101sn_449m_fk.jpg) (https://kotisivukone.fi/files/artonastrokuvat.julkaisee.fi/omat/m101sn_449m.jpg)

Kuvausvälineet: Orion Optics SPX 200, modattu CANON EOS 350D, Baader neodymium suodin, JS jalusta.

Hieno on jälleen kuva  :cool:

Olen pari selkeätä yötä viettänyt Komakalliolla intensiivisesti valotellen. Haaviin jäi 9 h 10 min valotusta M101:stä CLS-suotimen läpi. Klikkailemalla kuvaa saat suuremman version näkyviin. Vielä en ole käsittelyyn täysin tyytyväinen, täytyy värejä buustailla myöhemmin. Nyt on unta alla noin 3 tuntia, joten tolkku on vielä vähän poissa. :rolleyes:

(http://www.ursa.fi/~savuori/astro/2012_03_04-komakallio/M101_51x600s_iteration01.jpg) (http://www.ursa.fi/~savuori/astro/2012_03_04-komakallio/M101_51x600s_iteration01.jpg)

Sori tuplapostauksesta, mutta nyt on kuvasta värikkäämpi versio.

(http://www.ursa.fi/~savuori/astro/2012_03_04-komakallio/M101_51x600s_iteration02.jpg) (http://www.ursa.fi/~savuori/astro/2012_03_04-komakallio/M101_51x600s_iteration02.jpg)

Onpaha hieno M101 naavis!

Oletko kuvannut tuota siis nyt lähipäivinä Kuun möllöttöäessä lähes täytenä?

Lainaus käyttäjältä: Jussi Koponen - 05.03.2012, 19:51:35
Onpaha hieno M101 naavis!

Oletko kuvannut tuota siis nyt lähipäivinä Kuun möllöttöäessä lähes täytenä?

Kiitos! Joo, kuva on valotettu puoliksi perjantai-lauantai-yönä ja sunnuntai-maanantai-yönä.

Erittäin hyvältä näyttää nyt.

Kaikenlaisia selityksiä on pitänyt itselleen viime aikoina keksiä, kun naavis vetelee SW80:llä tuommoista :laugh:

2011fe on vieläkin varsin kirkas ...

Sainpas kuvattua elämäni ensimmäisen supernovan! Syksyllä ei onnistunut metsikön vuoksi mutta nyt on tämä galaksi hienosti näkösällä. Uuden kameran kanssa otettujen kuvien säätäminen on sitten kyllä täysin eri maailmasta järkkärikuviin verrattuna, himmeämpää tavaraa saa näkyviin huomattavasti helpommin.

(http://nurinniska.kuvat.fi/kuvat/M101_supernova.jpg/_big.jpg?hash=63651)

Teknisiä tietoja: Newton 200/1200 + MPCC-komakorrektori, QHY8L, 12 x 20 min = 4 h.

Huh onpas nättejä!

Laitetaas vaihteeks vaatimattomampaa yritystä.
(http://www.elisanet.fi/cith2/astronetti/m101_300mm_45min.jpg)
500D, 300mm/4, 90x30s

Hienosti on Tero saanut pitkätkin valotusajat onnistumaan ja hyvin tuntuu QHY8L toimivan...

Terolla hieno "luomukuva" M101:stä, hyvin miedosti käsitelty ja vähäeleinen laatusuoritus tästä kohteesta.  :cool:
Otin kuvan lyhyesti PhotoShopiin ja huomasin kuinka laadukasta materiaalia tuo oikein onkaan (katsokaa vaikka noita galaksikiekon detaljeja!). Voisit varmaan tehdä vielä hiukan lisääkin venyttelyä kuvaan loppukuvalaadun kärsimättä yhtään, mutta onpa upea kuva näinkin.

Kiitos. Kyllä tuo tosiaan kestäisi vielä aika hyvin venyttelyä. Pitää samalla kaivella keskiosan ja ulko-osien värierot kunnolla esiin, tässä versiossa olin aika varovainen.

Käsittelin ajankuluksi viime talvena otetun pinon Tuulimyllygalaksista.

En viitsinyt aikaisemmin juurikaan koskea kuviin, sillä valotuksia oli yhteensä vain 30 minuuttia kuun porottamalta taivaalta, eikä kalibrointikuvia löytynyt. Jotain tuosta aineistosta sai kuitenkin revittyä irti.

Kuvattu Equinox 120ED + sw 0.85 flatter + Canon 40D
Guidattu qhy5 @ soligor 200mm/3.5
Heq5 pro eqmod

10x180s ISO 800

(http://farm9.staticflickr.com/8482/8197106637_02315fbe77_b.jpg) (http://www.flickr.com/photos/75457875@N08/8197106637/)
m101p2 (http://www.flickr.com/photos/75457875@N08/8197106637/) by Tonike (http://www.flickr.com/people/75457875@N08/), on Flickr


Tältä näytti pinottu kuva ennen käsittelyä:
(http://farm9.staticflickr.com/8061/8197103789_22db220c33_z.jpg) (http://www.flickr.com/photos/75457875@N08/8197103789/)
m101original (http://www.flickr.com/photos/75457875@N08/8197103789/) by Tonike (http://www.flickr.com/people/75457875@N08/), on Flickr


edit: kevensin käsitellyn kuvan mustaa päätä, ja pistin originaalin näkymään.

Lainaus käyttäjältä: Tonike - 18.11.2012, 21:54:20
edit: kevensin käsitellyn kuvan mustaa päätä, ja pistin originaalin näkymään.

Muttet vielä tarpeeksi, kun tuossakin musta pää leikkautuu eli hukkaat himmeitä yksityiskohtia. Tässä hätäinen curves-venytys tuohon tummaan kuvaasi, niin huomaat kuinka histogrammikäyrä levenee myös vasemmasta reunasta (vertaa tuota oman M101 kuvasi histogrammikäyrään, missä vasen laita "töksähtää reunaan kiinni").

Pitääpä sitten vielä keventää hieman :)

No tällänen tästä nyt sitten tuli. Ei histogrammikaan leikkaudu tummassa päässä pois.

Ihan tyytyväinen olen olosuhteet ja valotusajan huomioon ottaen tuohon kuvaan.

Onko kuva silti liian tumma? Minulla on kaksi näyttöä, jossa toisessa kuva on ihan hyvä, ja toisessa aivan liian tumma. 

(http://farm9.staticflickr.com/8345/8228716659_e884b9307a.jpg) (http://www.flickr.com/photos/75457875@N08/8228716659/)
m101taasfinal (http://www.flickr.com/photos/75457875@N08/8228716659/) by Tonike (http://www.flickr.com/people/75457875@N08/), on Flickr

edelleen vaalennettu, väritasapainoa korjattu
(http://farm9.staticflickr.com/8341/8230817654_096f107335.jpg) (http://www.flickr.com/photos/75457875@N08/8230817654/)
m101vaalea (http://www.flickr.com/photos/75457875@N08/8230817654/) by Tonike (http://www.flickr.com/people/75457875@N08/), on Flickr

Tuolla flickrissä on myös muutama muu versio jossa väribalanssi on hieman erilainen kussakin. TN-paneelinen näyttöni ei ole ehkä paras väribalanssien hienosäätöön, kun niiden värintoisto ei tunnetusti ole maailman parhaimpia.

Katsoin tätä kahdelta näytöltä jotka ovat vierekkäin ja sama juttu.
Eli keskimäärin varmaan ihan hyvä  :tongue:
Oikeasti hyvltä näyttää, varsinkin kun ottaa huomioon että on vain 30 minuuttia valotusta.

Kalibroidulla näytöllä tämä näyttää kyllä aika tummalta vieläkin. Vähän on myös vihertävää värisävyä.

Kuva on tumma.
Voitko poistaa vihrean varin kuvasta? Muuten oikein kiva kuva.

T Vesa

Tummahan se on edelleenkin.  :huh:
Kalibroidulla monitorilla tämän testikuvan (http://www.lagom.nl/lcd-test/black.php (http://www.lagom.nl/lcd-test/black.php)) 1-ruutu erottuu juuri ja juuri mustasta taustasta. Vastaavasti tässä testikuvassa (http://www.lagom.nl/lcd-test/white.php (http://www.lagom.nl/lcd-test/white.php)) 254:n harmaat testiruudut erottuvat juuri ja juuri valkeasta taustasta. 

Kyllä tämä ensisijainen näyttö näyttäisi olevan ihan hyvin kirkkaudeltaan kalibroitu, mitä noita testikuvia on uskominen.

Photoshopilla tehtävä keinotekoinen flätti tuntuu tekevän kuvan jotenkin tunkkaiseksi, tiedä sitten onko se osasyy tuohon.

Tein yhden vielä vaaleamman version tuohon aikaisempaan postaukseen. Saapi jäädä osaltani siihen, niin ei mene montaa sivua yhden kuvan käsittelyyn.
Voin pistää tuon alkuperäisen tiffin vaikka dropboxiin, jos joku haluaa näyttää millaiseksi kuvan voi oikein käsitellä taidolla.

Lainaus käyttäjältä: Tonike - 29.11.2012, 21:52:12
Kyllä tämä ensisijainen näyttö näyttäisi olevan ihan hyvin kirkkaudeltaan kalibroitu, mitä noita testikuvia on uskominen.

Kaikenlaiset testikuvatkin jättävät kalibrointiin sen subjektiivisen tekijän. Kannattaa hankkia kalibrointilaite, saa huomattavasti paremmin näytön kuntoon.

Oli hyvä sää kuvata viime yönä. Harmi ettei taida tulla ihan heti taas kirkasta yötä värien ja lisäluminanssin lisäykseen.
Seuranta alkoi pelittää kun junan vessa kun sen pulttasi lujasti kiinni putkeen.

Equinox 120ed + atik314e
tässä vähän venytelty luminanssi, 6x10min

(http://farm9.staticflickr.com/8085/8545715119_6c31382819.jpg) (http://www.flickr.com/photos/75457875@N08/8545715119/)
m101BW (http://www.flickr.com/photos/75457875@N08/8545715119/)

.. muistuttaa jotenkin vihaista Aku Ankkaa tuo.

Selvää kehitystä tapahtunut vuodessa Tonilta! Toisaalta myös kaluston muutos (40D -> atik314e) näyttää olleen hyväksi, joten kuvaatko värit tähän myöhemmin? Luminanssi näyttäisi olevan laadukas ja tuloksena hieno galaksikuva! :smiley:

Kiitoksia Timpe :)

Tokihan siihen on värit tulossa kuhan sää antaa sen verran periksi.

Ensimmäistä kertaa katsoin visuaalisesti kyseisen galaksn sw 150mm putkella ja on pakko sanoa että hienolta näytti.
Ihan kuin olisin nähnyt häivähdyksen spiraaleista, myös näkyi noi kirkastumat spiraaleissa.

Havaintopaikka oli 20km Lappeenrannan keskustasta maaseudulla jossa taivas on Täynnä tähtiä!!

Tietysti myös kuvasin sen..
Juu kuvaan osui myös kaksi satelliittia, olisin voinut poistaa noi framet mutta ajattelin että anna olla..

Tässäpä on tälläinen versio.
Hieman pehmeä ja kohinainen meinaa olla. Pitää yrittää parempi versio paremmalla ajalla.

Equinox 120ed + atik314e

Astronomik LRGB filtterit
L: 190min RGB 40:40:50min
600s subit

(http://farm9.staticflickr.com/8245/8572116670_1191222b51.jpg) (http://www.flickr.com/photos/75457875@N08/8572116670/)
rgbv2 (http://www.flickr.com/photos/75457875@N08/8572116670/)

Ihmeen paljon on kohinaa vaikka on 10 minuutit subit.
Mutta hieno kuva muuten ja hyvin on seurannut kohdetta.

Kohina johtuu varmaan meikäläisen käsittelytaidoista.

Olipa mukava päästä kerrankin kuvaamaan kunnon putkella. Tämä on Seulaset ry:n putken läpi kuvattua matskua. Kauheen huono keli ja putken puolimetrinen peili on niiiin pahasti tiskaamisen tarpeessa että ihme kun mitään näkyy.

Kuvassa jotain 20*60s+8*300s valoa, kuvattu 5Dmk2:lla (modattu).

Ei kalibrointikuvia. Kuka niitä enää nykyään....

Hyvin näkyy yksityiskohtia 3po:n kuvassa, valotapas vielä lisää!

Kokeilin miten SW300/1500 + NEQ6 PRO yhdistelmä taipuu kuvaukseen. Systeemi on hyvin herkkä pienellekin tuulelle. Canon 450D + 50mm etsinguideri.
Valotusta 5min subeissa yhteensä noin 4h.

edit: toinen kuva lisätty, DSS:stä ulostullut pinottu, käsittelemätön version

Hyvältä näyttää ainakin tässä koossa. Kehtaatko laittaa isompaa kuvaa tarjolle.
Yllättävän hyvin on 50mm guideri toiminut tuollakin polttovälillä.
Ja voin kuvitella että tuollainen putki on jo aika herkkä häiriöille.

Lisäsin toisen kuvan, se on DSS:stä pinoamisen jälkeen ulostullut käsittelemätön versio. Kirjauduin Astrobiniin ladatakseni sinne isomman version, .TIF- kuva on n.70M, Pixillionilla konvertoitu .png- kuva on kuitenkin näköjään vain 347kB joten lisäsin sen tuohon edelliseen postaukseen.

Näyttää kovin yksiväriseltä.
Onkohan DSS:ssä ollut väärä kameramalli (=väärä bayer matriisi) tai onko kenties ollut binnaus päällä DSS:ssä.
Tai sitten värit on vaan jäänyt DSS:ään.
Koitin etsiä astrobinistä sitä tiffiä (tarkoitatko muuten sitä automaattista autosave.tif ?), mutten löytänyt.

Oho, DSS:ssä on tosiaan ollut väärä kameramalli. Asetuksena oli Digital Rebel (1000D), mutta listalta ei näytä löytyvänkään 450D:tä. 400D lienee sitten lähin vastaava. Täytynee yrittää pinoamista uudelleen ja muutenkin katsoa nuo DSS asetukset läpi.

Astrobin ei näköjään hyväksynyt TIF- kuvaa. "Allowed formats are JPG, PNG and GIF"

Eiköhän noissa molemmissa kuitenkin ole sama bayer-matriisi, eli ei ole siitä kiinni.

Lainaus käyttäjältä: MiX - 26.03.2013, 13:00:12
Astrobin ei näköjään hyväksynyt TIF- kuvaa. "Allowed formats are JPG, PNG and GIF"

Näyteikkunaan ladattuun JPG/PNG/GIF-kuvaan saa lisätä TIF-version jälkikäteen.

Ensitapaaminen myös M101 M63:en kuvaamisen jälkeen, kun kuu oli jo noussut valaisemaan aika reippaasti taivasta.
Skyliner 200 ja modattu Canon 1000D.
13x5min. Iso 800.

(http://infinity.kuvat.fi/kuvat/Galakseja,+sumuja+ja+t%C3%A4htijoukkoja/0-M101_2_200-1200_31.3.jpg/full)

Hyvältä näyttää tämäkin - tosin ei aivan täydessä koossa.

Paluu M101:selle. Sai vihdoinkin skyliner 200:n kauan kaipaamansa komakorjaimen käyttöön. Toimii tuo Baaderin RCC1 korjain ihan hyvin f6 putkessakin.
Valoa tälläkertaa 20x7min.

(http://infinity.kuvat.fi/kuvat/Galakseja,+sumuja+ja+t%C3%A4htijoukkoja/M101+5.4.2013_Pieni2.jpg/full)

Muutin kuvan uudempaan, kun sain valoisuuden tasattua paremmin.

Hyvin näyttää korjain toimivan. Ja hyvä kuva.

Kovalevyltä löytyi aiemmin julkaisematon pino tästä kohteesta. Kuva on kuvattu jo viime syksynä 16.9.2012 mutta en silloin vielä käsitellyt loppukuvaa koska ajatuksena oli kuvata tätä vielä lisää. Viime kauden kelit olivat kuitenkin semmoiset että kohteeseen ei kerennyt palata.

Valotusta kuvassa on yhteensä 70 minuuttia ja se on kuvattu ennen lumien tuloa jonka johdosta signaali/kohina suhde oli melkoisen hyvä. Ensin ajattelin että tuolla valotusmäärällä ei vielä paljon juhlita mutta yllättäen dataa pystyikin venyttämään kohtalaisen paljon. En voi muuta todeta kuin että olen kuvaan erittäin tyytyväinen.

Foorumikuva toimii linkkinä 1800x1200 1,21 mt kuvaan.

(http://files.kotisivukone.com/artonastrokuvat.julkaisee.fi/omat/m101_16_09_2012_70m_fk.jpg) (http://files.kotisivukone.com/artonastrokuvat.julkaisee.fi/omat/m101_16_09_2012_70m.jpg)

Kuvausvälineet: Orion Optics SPX 200 F/3,3, ASA-2Korrr komakorjain/lyhennin, modattu CANON EOS 1000D, Astronomikin CLS-CCD suodin, CELESTRON CGEM jalusta, KWIQ guider.

Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 13.07.2013, 20:40:53
Kovalevyltä löytyi aiemmin julkaisematon pino tästä kohteesta. Kuva on kuvattu jo viime syksynä 16.9.2012...

Kelpo galaksikuva Murtsin tyyliin aka. hienosti kuvankäsiteltynä! Ei kannattaisi pantata kuvia käsittelyjonossa näin pitkälle, kun porukka on ihan kesätunnelmissa ja hyvätkin kuvat menevät ohitse ilman kommentteja :wink:

Nätti on ja kuten Timpekin totesi niin ei kannattaisi ihan näin kauan pitää pöytälaatikossa.

Vuorossa olisi sitten jo toinen koskaan tuottamani DS-kuva. Pääsin kahtena yönä valottamaan M101-galaksia useammankin tunnin 10min erissä (L 300, R 140, G 110 B 120min). Luminanssi täydellä resolla ja värit 2x2 binnattuna. Molempina öinä paistoi kuu ja ensimmäisenä kuljeskeli vielä pilviäkin.
Yllättävän himmeä ja vaikea kohde, tuntimäärään nähden olisi odottanut enemmänkin signaalia, mutta aika vaisuksi ja kohinaiseksi jäi. No, asiaan vaikutti ainakin kuutamo ja se, etten vielä oikein osaa.
Tästä kohteesta näkee väreiltään ja muutenkin aikalailla toisistaan eroavia käsittelyjä, omastani tuli yleisilmeeltään liiankin valoisa pallero. Ja kohtalaisen punainenkin. Aikansa kun tuijottaa, niin omalle kuvalleen sokeutuu.
Allaolevan kuvan pitäisi toimia linkkinä Astrobinin isoon kuvaan:

(https://dl.dropboxusercontent.com/u/108907201/M101pieni.jpg) (http://astrob.in/85516/0/)

Jotenkin ei tässä kuvausuran alkumetreillä vielä viitsi hieroa saman kohteen kanssa viikkotolkulla, kokemusta kertyy ehken parhaiten useamman honeyn kanssa heilastellessa. Seuraavakin lienee tosin galaksi.

EDIT: Muokkasin kuvaa hieman toisin (http://astrob.in/87386/0/).

Tältä älykännyn näytöltä katsottuna hyvin tasapainoinen kokonaisuus väreiltään ja muutenkin.

      Tervehdys -mjh-

  Kuvahan on suorastaan hyvä! Jatkat samalla mallilla,niin saadaan ihastella kunnon galaksikuvia.

  Kari Koivisto

Loistava kuva  :cool: Näköjään huipultakin voi aloitella nämä touhut, ja ilmeisesti laitteetkin toimivat mainiosti. Ei muuta kuin jatkoa samaan malliin...

Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 22.03.2014, 08:52:04
Loistava kuva  :cool: Näköjään huipultakin voi aloitella nämä touhut, ja ilmeisesti laitteetkin toimivat mainiosti. Ei muuta kuin jatkoa samaan malliin...

Oli muuten nimenomaan sinun heppakuvasi (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=332.msg90001#), joka sai silloin joskus loppusyksystä 2012 jotain niksahtamaan päässä. Tämän kerron mitenkään muita foorumin järkyttävän hienoja kuvia väheksymättä, tuon kuvan näkeminen nyt vaan on jäänyt mieleen sellaisena ratkaisevana hetkenä. En ollut todellakaan tajunnut, että harrastelijavälineillä voisi jotain tuollaista saada aikaan.

Laitteiston olen nyt syksyn ja talven aikana saanut toimimaan siten, että jotain muutakin kuin pelkkää säätämistä on päässyt jo kokeilemaan. Säätäminen ja opiskelu on toki vielä pahasti kesken, mutta nyt on jo sentään hiukan hajua siitä, mitä on tekemässä.
Mulla oli vielä viime kesänä tarkoitus rakentaa pelkästään torni valmiiksi odottamaan "sitten joskus myöhemmin kaikessa rauhassa" tehtäviä kalustohankintoja, mutta kun sitten kutakuinkin kaavailemani kaltainen kokonaisuus tuli myyntiin, saivat tapahtumat vauhtia.
Mullahan ei ole tosiaan mitään aiempaa kuvauskokemusta. En ole koskaan omistanut edes järkkäriä, en edes käytä sitä perheen ainoaa digipokkaria, kun en osaa sitä käyttää. Lopputuloksena on yleensä vaan huutoa ja kiroilua, jos kosken koko kapineeseen. Napsin vähät kuvani puhelimella.

Tuossa yksi päivä mietin sitä, että tämä saattaa jopa olla etukin. Ei ole ollut mitään valmiita "omia ajatuksia" sotkemassa mitään. En tiedä, voin olla väärässäkin. CCD-kamera ei onneksi tunnu eikä edes näytä kameralta, sen takia siihen ei liity isompia aversioitakaan.

Todella hienoa jälkeä toiseksi tähtikuvaksi! Mukava nähdä, että homma lähti lentoon juurikin suunnitelemallasi tavalla.

Adamin opein ei voi ihan hirveesti mennä pieleen tuossa kuvankäsittelyssä.

Lainaus käyttäjältä: PetriKe - 22.03.2014, 10:21:00
Adamin opein ei voi ihan hirveesti mennä pieleen tuossa kuvankäsittelyssä.

Sinultahan se vinkki tuli, suuret kiitokset siitä. Videoiden tuoma apu on ollut ainakin minulle yhdellä sanalla ilmaistuna korvaamaton.
BTW, mulla oli yhdessä USB-tikussa vikaa ja laitoin siitä sitten Adamille meiliä. Vastaus tuli osapuilleen heti Arizonan aamun koittaessa ja A. järjesti sisällön palvelimelle samantien FTP-clientillä ladattavaksi.
Sanoisin hyväksi palveluksi.

Tuo on kyllä upea kuva. Täytyy hämmästellä miten hyvää jälkeä olet saanut aikaan :cool:

Lainaus käyttäjältä: PetriKe - 22.03.2014, 10:21:00
Todella hienoa jälkeä toiseksi tähtikuvaksi! Mukava nähdä, että homma lähti lentoon juurikin suunnitelemallasi tavalla.

Adamin opein ei voi ihan hirveesti mennä pieleen tuossa kuvankäsittelyssä.

Vaikka asia ei aivan tänne kuulu, niin olisi kiva saada linkki adamin sivuille. Omien kuvien kanssa tuskaillessa kaipaa lisäapua.

http://www.caelumobservatory.com/video/dvd.shtml

Lainaus käyttäjältä: -mhj- - 22.03.2014, 10:16:53
Oli muuten nimenomaan sinun heppakuvasi (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=332.msg90001#), joka sai silloin joskus loppusyksystä 2012 jotain niksahtamaan päässä.

Oho, täytyypä olla varovaisempi siinä mitä kuvaa ettei kenellekään aiheutuisi peruuttamatonta vahinkoa tämän turmiollisen harrastuksen aloitettuaan :grin: No hyvä vain kun kuvat ovat kelvanneet ja niiden innoittamana on saatu lisää harrastajia lajin pariin.

Noita ADAM BLOCKin videoita suosittelen minäkin jos meinaa käsitellä kuvia photarissa ja taitaa herralta olla myös joitain vinkkejä PI ohjelman käyttäjillekin, omalla kohdallani video oli käännekohta kuvankäsittelyn saralla jokunen vuosi sitten.

Kun noita loistokuvia aikansa kattelee niin innostuu itsekin kokeilemaan josko edes jotain näkyville saisí.
2 h (30x4min) valotusta  SWED80  EOS 600D ISO 800, kuva kuumine pikseleineen ja satelliittivanoineen.
Ei jaksa nyt panostaa täysillä kuvankäsittelyohjelmien jauhamiseen.

(https://c1.staticflickr.com/3/2935/33443619140_fbc4463e2f_b.jpg)

Vielä lisää vanhaa dataa muiden käyttäjien kiusaksi... Tämäkin vuodelta 2010.

(http://astrob.in/154081/0/rawthumb/gallery/get.jpg) (http://astrob.in/154081/0/)

Kalustona tuolloin C8 SCT ja QHY9. Valotusta 5h35min.

Suoraa kuunvaloa vältellessä tähtäilin pohjoisen suuntaan ja päätin kokeilla laajakulmaversiota M101:sta. Huom. alareunan NGC 5474 http://en.wikipedia.org/wiki/NGC_5474 (http://en.wikipedia.org/wiki/NGC_5474)

(http://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/201503/33984_d96a7fc68f0333a8196c420fee284969.jpg)

Täysi reso:
http://www.astrobin.com/full/161987/B/ (http://www.astrobin.com/full/161987/B/)
http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/33984 (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/33984)

Otin tämän galaksin uudelleen työn alle nyt kun välineet ovat parantuneet sitten viime kerran. Valotusta ehti viime yönä kertyä kolmisen tuntia, ennen kuin oli pakko lähteä kotiin nukkumaan.

(http://cdn.astrobin.com/images/thumbs/d9313b6046fd88d8d31d716727be9d0e.620x0_q100_watermark_watermark_opacity-10_watermark_position-6_watermark_text-Samuli%20Vuorinen.jpg) (http://www.astrobin.com/164373/0/)

Kuvaa klikkaamalla pääsee lukemaan lisätietoja Astrobinistä. Kuva löytyy myös Taivaanvahdista: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/34314

(http://cdn.astrobin.com/images/thumbs/7dd7b059c8ae13590830922ba3fdd898.620x0_q100_watermark.png)

Astrobin (http://www.astrobin.com/163757/)

Mukava kohde :)

Hyvä galakseja edellä! Erityisen upea tuo naaviksen ottama.

Lainaus käyttäjältä: naavis - 16.03.2015, 00:03:06
Otin tämän galaksin uudelleen työn alle nyt kun välineet ovat parantuneet sitten viime kerran. Valotusta ehti viime yönä kertyä kolmisen tuntia, ennen kuin oli pakko lähteä kotiin nukkumaan.

Vain tuon verran valotusta ja tällainen kuva! :shocked: Jollakin on nyt selkeä "kalustoylivoima" muihin nähden eli naaviksen kannattaa olla tyytyväinen hankintoihinsa...
Komea kuva!

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 18.03.2015, 12:40:58
Vain tuon verran valotusta ja tällainen kuva! :shocked: Jollakin on nyt selkeä "kalustoylivoima" muihin nähden eli naaviksen kannattaa olla tyytyväinen hankintoihinsa...
Komea kuva!

Kiitos! Valovoima on ylivoimaa. :cool: Vielä kun tällaisia kelejä olisi ollut myös keskitalvella, jolloin oli laajempia kohteita näkyvillä.

Tulipa tuossa pari yötä sitten itsekkin sihtailtua yksnollaykköstä. Ihan nätin mallinen galaksi se kyllä on, valitettavasti ei oikein millit riitä tuolla 300mm putkella, mutta näkyypähän ympäröiviä galakseja enemmän (itse bongasin kuvasta ainakin 7, mitä lie nimeltään). Pitäisi joku yö viritellä 150/750mm Newtoni tuohon Astrotracin päälle ja kokeilla uudestaan.

Modaamaton 6D ja Sigma 120-300mm f/2.8 tsuumi siis linssinä. 25x3min f/4 ISO 400, valotukset pinosin Huginilla.
Isompi versio löytyy Astrobinistä: http://23.92.31.225/full/166249/0/ (http://23.92.31.225/full/166249/0/)

-V

Tässä 15.3.2015 valotusta 1h40m 2min pätkissä. GSO 8" Newton. Canon 500D. DSS, PS Elements, Startools.

Kuvauskauteni ei vielä loppunutkaan. Sain kuvattua tätä galaksia PE-LA-SU öinä yhteensä tasan 48 x 300s = 4h. Kaikki osavalotukset eivät olleet ihan priimaa, ohuet pilvikerrot ehkä osassa. All star polar alignment alkaa olla aikalailla hallussa, joten ekaa kertaa kaikki osavalotukset 5min pätkissä (PDH2 piirtää kauniin tasaista käppyrää). Gradientin poistokin onnistui aika hyvin PI:llä.

Tarkemmat tiedot: http://astrob.in/171806/0/ (http://astrob.in/171806/0/)

Sain kuvattua lisää kohdetta viimeyönä yli 3.5 tuntia. Nyt valoa kaikenkaikkiaan 7h 35min. Ohessa kropattu ja 25%:ksi piennetty.

Isokuva täällä: http://astrob.in/171806/B/ (http://astrob.in/171806/B/)

No niin, parani selvästi edellisestä!  :cool:

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 14.04.2015, 22:30:31
No niin, parani selvästi edellisestä!  :cool:

Kyllä ja kiitos!  :azn:

Viime viikolla tuli taas kuvattua tätä suosikkigalaksia kun kirkkaita öitä piisasi. Valotuksia 30*2min. Putki GSO 8" F5. Canon 500D. Käsittely DSS ja PS Elements. Seurantatarkkuus ilmeisesti hieman parani kun vastikään päivitin jalustan EQ-6 malliin.
(https://www.flickr.com/gp/135229376@N06/5Bye9Y)

Eipä kuva näy.

Kuva löytynee kuitenkin täältä: https://www.flickr.com/photos/135229376@N06/21515354973/

Kiitos naavis. Tuli hieman sählättyä linkin kanssa  :oops:

Ja vielä illan viimeinen kuva ja kohteena M101. Kuten taivaanvahtiin laitoin niin tämän käsittelyssä oli enempi hankaluuksia kun noiden M63:n ja M3:n niin ei ole ihan niin siisti lopputulos mutta silti ihan OK ja reilu parannus viimesiin M101 kuviin jota olen ottanut joskus aikoinaan.

(https://c2.staticflickr.com/2/1501/25731299912_aa5278a336_b.jpg)

täysi resoluutio: https://c2.staticflickr.com/2/1501/25731299912_a648a037ff_o.jpg

astrobin: http://www.astrobin.com/242088/B/

Minusta tämä on parempi kuin M63.

Moi,
Tykkään kovasti Ollia:n kolmen kuvan setistä. Tämä M101 on näistä vaikea himmeytensä vuoksi. Vastaan siksi tähän ketjuun.
Käsittelyssä ei yliyrittämistä eli aikas luonnollinen vaikutelma. Suorastaan upea kuva tämä M101.
Syväntaivaan kuvaajat saavat mielestäni vaivaan nähden vähänlaisesti huomiota.
En tunne paremmin kuvaajaa, mutta suosittelen jatkamista ds-kuvaamisen saralla. Hienoa jälkeä, tätä kaipaamme lisää.

t.Jyrki

Tämä on kyllä oikein mukava ja luonnollinen kuva niinkuin DarkSide sanoiki tuossa edellä.  :azn: Ylipäätään kuviasi on ollu ilo katsella.

Kiitoksia mukavista kommenteista  :azn:

Olli, Miksi kuvassasi "puhki palaneet" pikselit loistaa cyaanina?

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 18.03.2016, 12:08:33
Olli, Miksi kuvassasi "puhki palaneet" pikselit loistaa cyaanina?

En itseasiassa tiedä, jostain syystä osaan kuvista jota otan niin tulee nuo värit käsittelyn aikana.

tässä ensimmäinen  varsinainen autoguidattu kuva tuolla omalla jalustalla, jonka kanssa olen koko talven taistellut. Nyt alkaa jotenkuten toimia kunhan muistaa ottaa Bahtikovin maskin pois, kohdistaa quidausputken suunnilleen samansuuntaan, kiristää kaikki ruuvit (jalustassa) ,jne  Kuvassa 71 kpl 3,5 min valotuksia  . f 1300 mm  ISO 800 .   kuvan käsittelystä pixinsightilla pitää käydä kyselemään. 

Oikein mainio kuva. Ehkä saturaatiota (punaista) olisi voinut lisätä.

Onnittelut kuvasta! Hieno tunne kun saa valmista ulos pitkän taistelun jälkeen.  Otitko kalibrointi kuvia kun näyttää tuota tausta kohinaa olevan jonkun verran ja varmasti senkään takia tuo saturaation nosto ei mielekästä. Ditheröitkö?

Tarkat tähdet, hieno kuva. Ja eikös 101:nen ole niin himmeä ettei sitä edes tahdo visuaalisesti löytää?

Kiitoksia kommenteista!   Otin tuohon flatteja 25 kpl ja biaskuvia 30. Luulen, että tuo läpipaistava taustan kohina(joka näkyy aivan liikaa etenkin kun kuvaa katsoo vähän yläviistosta) johtuu siitä etten oikein hallitse vielä noita pixinsightin säätöjä: Olen varmaankin koettanut saada noita himmeitä kohtia vähän liikaa näkyviin. 

Mikä onkaan parempaa perjantai-illan hupia kuin istua koko yö yksin työmaakopissa keskellä metsää kuvaamassa tähtiä? No ei niitä kuvia muuten tule! :tongue:

Kasvavaa kuuta vasten parina yönä valotettu M101, viisi tuntia luminanssia ja 1,5h per värikanava. Kuusta huolimatta hieman jäi taustahöttöjäkin haaviin. Tämän kuvan kanssa opettelin uusia kalibrointitekniikoita, flattiongelmista kärsineenä täydensin paneeliflatteja tähtitaivaasta kuvatuilla "yö-flatti"ruuduilla Fabian Neyerin oppien mukaisesti. Tästä tullee piakkoin oma kirjoituksensa.

Ja tuttuun tapaan pikseleitä ja metatietoja löytyy lisää Astrobinistä (http://www.astrobin.com/242602/).

(https://www.dropbox.com/s/6acz7snei5ur9g5/m101-1000px.jpg?dl=1)

Tästähän tuli hieno lopputulos.
Punaiset Ha-alueetkin tulee nyt esiin.

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 20.03.2016, 12:41:12
tässä ensimmäinen  varsinainen autoguidattu kuva tuolla omalla jalustalla, jonka kanssa olen koko talven taistellut...  Kuvassa 71 kpl 3,5 min valotuksia  . f 1300 mm  ISO 800 .

Tästä tuli hieno lopputulos ts. nostan hattua korkealle J. Piiran ATM-kaukoputken (ja jalustan!) avustuksella syntyneen projektin lopputuloksen edessä. Vau... :cool:

Lainaus käyttäjältä: vehnae - 20.03.2016, 20:48:25
Kasvavaa kuuta vasten parina yönä valotettu M101, viisi tuntia luminanssia ja 1,5h per värikanava. Kuusta huolimatta hieman jäi taustahöttöjäkin haaviin. Tämän kuvan kanssa opettelin uusia kalibrointitekniikoita, flattiongelmista kärsineenä täydensin paneeliflatteja tähtitaivaasta kuvatuilla "yö-flatti"ruuduilla Fabian Neyerin oppien mukaisesti...

Jarilla on taasen uutta tekniikkaa mukana enemmän kuin "laki sallii" ja näin edellä nähdyn ATM-vaivannäön saa korvattua erinomaisilla laitteistoilla + yhden (?) illan tietokoneistetuilla kuvaussessioilla. (Ei näitä pitäisi joutua vertaamaan peräkkäisinä kuvina, mutta minkäs teet kun lähtökohdat ovat tässä peräkkäin... :huh:)

Anyway, taisipa tulla Jarilta yksi ketjun parhaita kuvia vai miten mahtaa olla? Kaikin puolin upea kuva, sinne siis tupla-wau!!  :cool: (Ja pahoittelut vertailusta herroille... kehitys kehittyy! :grin:)

Raikkaat galaksikuvat Ollilla, J Piiralla ja Jarilla! Joka kuvassa omanlaisensa tunnelma, galaksilla ikään kuin erilainen läsnäolon taso. Ollin ja J Piiran kuvissa välittyy galaksin kaukaisuus ja muinaisuus, tomuisuus. Jarilla sitten galaksi on aika käsinkosketeltava  :rolleyes:

Taustan kanssa oli hieman ongelmia ja yksi pölypallero piti fotaroida veke.

(http://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/201603/49920_db455b276ea179ffdf0e2afce3befd11.jpg)

http://www.astrobin.com/242690 (http://www.astrobin.com/242690)

Onpas tänne tullut hyviä kuvia!

Onko Jarilla valotusajat kuvauspaikan vai Kuun takia tuollaiset lyhyehköt?

Veikkaisin valotusaikoihin syyksi Celestron RASA:n f/2,2 valovoimaa... (tuolla ei vain tarvita pidempiä valotuksia) :wink:

Ainiin se oli Rasa eikä EdgeHD, no ilmankos. :azn:

Kiitos kehuista, olen myös itse erittäin tyytyväinen kuvaan! Ja joo, valovoima on ylivoimaa :cool:. Viiden minuutin valotus tällä systeemillä (f/2,2 ja QSI690) vastaa QE huomioiden pikseliä kohden suurinpiirtein vartin valotusta f/8 putkella ja 9um pikselikoon kameralla tai kymmenen minuutin valotusta yhdistelmällä f/4 ja 5,4um.

Toki lyhyestä polttovälistä ja pienestä kennosta on sitten muitakin seurauksia kuten heikompi resoluutio ja matalat kaivot, mutta himmeiden höttöjen kanssa tämä on jees :).

Ja loppukaneettina täältäkin tosiaan isoa arvostusta J Piiran ATM-touhuille! Kovin montaa kuvaamiskelpoisen DIY-seurantajalustan rakentajaa ei taida suomesta löytyä.

Kiitoksia kaikille kannustavista kommenteista!  Tuon M101:n kuvauksessa jalusta ja putki toimivat tosi hienosti. Ehdin  ja uskalsin jopa otaa  parin tunnin unet kuvauksen aikana.  Mutta kyllä jalustan toimintavarmuudessa on vielä kehittämistä.  Kyllä tuo
vehnaen kuva on todella hieno ja nuo LRGB-kuvat ylipäätään paljon siistimmän näköisiä. On todella mukava, kun tältä palstalta löytyy paljon sekä kuvauskalustosta, kuvaamisesta että kuvan käsittelystä  todella paljon tietäviä joilta saa arvokasta tietoa.

Kuvaili viimeyönä tuohon M101:een lisää valoa ja samalla kokeilin seurantaa erilaisilla PHD2-arvoilla, kun täällä illalla yllättäen kirkastui. Quidaus toimi välillä pitkiäaikoja ihan hyvin, mutta deklinaatiopuolen arvoja piti välillä omituisesti muutella ja välillä meinasi käppyrä karata käsistä. Napasuuntaus ei ilmeisesti ole täysin kohdillaan, mutta jotain muutakin outoa tuossa oli. Tuossa quidauskuvan oikeassa alakulmassa on dec-lukema 89.9  voiko tuo sekoittaa jos näyttää menevän yli 90-asteen?
M101:ssä on nyt 7,5 tuntia valotusta. dss:llä pinottua kuvaa olen yrittänyt väännellä Pixinsightilla (Light Vortex Astronomy tutorialin mukaan), mutta vähän kaikki on kyllä hakusessa.  Pitää myöhemmin kysellä kunhan keksii mistä aloittaa. Onko pinoamisohjelmalla (dss,pixinsight) paljon merkitystä lopullisessa kuvassa

Ei tuossa käppyrässä nähdäkseni ole suurempaa murhetta.
Oletko kokeillut PHD:n napasuuntaustyökalua ?
Ja sillä guidekameran kulmalla ei (enää) ole merkitystä.
Väittävät että PI:n matematiikka pinoamisessa on parempaa joten miksei senkin tekisi sillä ?

Käppyrä on aikalailla hyvännäköinen ja kuvasi näyttää oikein hyvältä. Omat deklinaation ongelmat on korjaantunut napatähtäyksen parantamisella.

Kuvailen lähialueelta toista Galaksia ja 12" RC:n käppyrä on liitteenä.

Meneekö napasuuntaus näin:
Drift Alingn.
Scope Pointing kohdassa olevista lukemista ei tarvitse välittää? kunhan putki osoittaa etelään (tai itään)
painetaan Drift.  ilmoittaako jotenkin kun on tarpeeksi pitkään mittaillut?
painetaan Adjust. Tämän jälkeen pitäisi näkyä ympyrä jonka kehälle tähti yritetään säätää muuttamalla jalustan ko. suuntaa. Jos suuntaus on niin paljon pielessä ettei ympyrä mahdu kuvaan, niin ilmoittaako ohjelma jotenkin sen vai pitääkö laittaa lyhytpolttovälisempi quidausputki?
Kokeilin tuota kerran mutta kun en oikein varma ollut mitä olisi pitänyt tehdä ei se tuota ympyrän kaarta näyttänyt.

Suunnilleen noin.
Ei ilmoita kun on tarpeeksi mittaillut, pitää vaan antaa sen mittailla minuutin pari ainakin.
Jos ei rengasta näy niin kannattaa laittaa Trendline-ruksi ja katsoa miten punainen Dec-trendi sojottaa, painaa Adjust ja sen jälkee säätää atsimuuttia (jos etelään) tai altitudia (jos itään/länteen) - pitäisi sitten trendi olla enemmänx-akselin suuntainen.
Kalibrointi pitää olla tehty ja PHD:n pitäisi tietää guideputkesi polttoväli ja guidekamerasi kennon pikselikoko (syötetään siellä Aivot-kuvakkeesta).
https://sites.google.com/site/openphdguiding/phd2-drift-alignment

Eilen illalla näytti tulevan selkeää, eikä tuulikaan ollut yhtä voimakas kuin edellisenä iltana. Kuvaaja oli kuitenkin flunssasta heikkona, joten aluksi ajattelin vain mennä ajoissa nukkumaan. Jostain sain sitten pienen piristysruiskeen, ja päätin, että tänään muuten yritetään vielä kuvata syvää taivasta! Ajattelin, että jos en nyt mene, niin toista tilaisuutta ei kuitenkaan tälle kautta enää tule. :smiley: Ei siinä, kamat ulos, jalustan napasuuntaus ja Nikoni Tamronin zoom-objektiivilla raksuttamaan. Vähän vaikutti olevan utuista, joten valosaasteongelmien minimoimiseksi sihtasin kameran suoraan ylös. Kohteeksi valikoitui M101:n ympäristö. Ja sitten sisälle lämpimään teetä litkimään! :grin:

Otin 60 sekunnin valotuksia 15 ruudun erissä ja välillä tarkastin miten jalusta seuraa ja että linssi pysyy auki. Näiden kanssa ei ollut mitään suurempaa ongelmaa, mutta huomasin, että lähes puolet valotuksista epäonnistui! Kamera kyllä tuhrasi jokaista ruutua kohden kokonaisen minuutin, mutta osa ruuduista siirtyi läppärille vain sekunnin murto-osan valottuneena! Siinä sitten yritin vaihdella USB-jatkojohtoja ja miettiä mikä nyt oikein mättää. Yli tunnin valottelin noin, mutta sitten tuli mieleen, että olisiko kameran omat kohinanpoistoasetukset voineet jäädä päälle, ja kamera ottaisi varsinaisen valotuksen perään darkkiruudun, ja systeemi sekoilisi sen takia. No sehän se tietysti oli... :rolleyes: Nämä pois ja kaikki pelaa taas. Vajaan tunnin ehdin tuon jälkeen enää kuvailla, kun alkoivat pilvet tulla väliin. Hauskinta tietenkin on, että kameran kohinanpoisto oli ennättänyt tehdä tehtävänsä valtaosaan alkupään ruuduista, tehden niistä samalla käyttökelvottomia! Eli tuon pienen mokan takia tuhoutui sellainen 60-70 minuuttia kuvaa. Yes! :sad:

No, 48 minuuttia kuitenkin onnistui ja tässä kuvassa 90% pinottuna. Hirveää suttua edellisiin verrattuna. Ei ole hyvä kohde näin lyhyille polttoväleille tämä.

Nikon D750, Tamron 80-210 mm(210 mm), f/4.0, ISO3200.
(https://farm2.staticflickr.com/1548/26115457425_a356811f69_c.jpg) (https://flic.kr/p/FMJxDk)

Oskarilla taas hieno kuva!  :smiley: Harmi kun niin monta kuvaa meni roskiin, onneksi jotain kuitenkin sai vielä napsittua. Seuraavalla kerralla vaan lisää niin ei lopu tekemine ainakaan  :cheesy: Galaksit tosiaan kaipaa suurempia suurennoksia jos mielii yksityiskohtia, mutta tämä näyttää kyllä näin kaukaakin katsottuna hyvältä, kun on noin selväpiirteinen yksilö. Ja mukava katsella laajempaa alaa näin ylipäätään.
Olisikohan tällä alueella näkyvissä tätä galactic cirrusta (en tiedä mikä on suomeksi... galaktista pölyä...?) vai onko tuota vähän joka puolella? Varmaan kylläkin tarvitsee valovoimaa ja/tai suht pitkiä valotuksia...? En tiedä kuinka tulisi esille minuutin valotuksilla jos vaan pinoaisi monen monta kuvaa  :angel:

Kiitos vaan, Elina! :cheesy: Pitää varmaan ruveta useampana yönä samaa kohdetta kuvaamaan, kun ei näköjään muuten saa kuin tuon vajaan tunnin verran jäämään käteen. :tongue:

Kyllähän tuolla näyttää pölisevän: http://farm8.staticflickr.com/7315/11920653765_8dbd136b17_o.jpg (http://farm8.staticflickr.com/7315/11920653765_8dbd136b17_o.jpg)

Hieno kuva! Millä ohjelmalla pinoat ja käsittelet kuviasi. Minulla tuo pinoaminen ja käsittely ei ei vielä ole aivan hanskassa.

Lainaus käyttäjältä: ellu - 29.03.2016, 21:31:01
Olisikohan tällä alueella näkyvissä tätä galactic cirrusta (en tiedä mikä on suomeksi... galaktista pölyä...?) vai onko tuota vähän joka puolella?

Kyllä sitä löytyy, on vaan erittäin himmeää. Kuvassa erottuu flättiongelman jämä rengasmaisena muotona, mutta on siinä oikeitakin pölypilviä havaittavissa.

Ja täältä voi katsella laajempia näkymiä: http://www.starpointing.com/ccd/m101large1.html

(https://www.dropbox.com/s/4e7uivj18lsg7xm/m101-cirrus.jpg?dl=1)

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 29.03.2016, 22:23:57
Hieno kuva! Millä ohjelmalla pinoat ja käsittelet kuviasi. Minulla tuo pinoaminen ja käsittely ei ei vielä ole aivan hanskassa.

Kiitos! Pinoan kuvat DeepSkyStackerilla ja käsittelen Astronomy Tools -paketilla terästetyllä Photoshopilla. Varmaan parempiakin löytyy. Minun mielestäni tuo viimeisin kuvasi on oikein hieno. Ja vielä omatekoisen jalustan kanssa otettu! :smiley:

Lainaus käyttäjältä: vehnae - 29.03.2016, 22:33:50
Kyllä sitä löytyy, on vaan erittäin himmeää. Kuvassa erottuu flättiongelman jämä rengasmaisena muotona, mutta on siinä oikeitakin pölypilviä havaittavissa.

Olipas himmeää tosiaan. Taitaa olla minuutin osavalotuksilla kovan työn takana.  :smiley:

Lainaus käyttäjältä: J Piira - 29.03.2016, 07:57:12
Meneekö napasuuntaus näin:
Drift Alingn.
Scope Pointing kohdassa olevista lukemista ei tarvitse välittää? kunhan putki osoittaa etelään (tai itään)
painetaan Drift.  ilmoittaako jotenkin kun on tarpeeksi pitkään mittaillut?
painetaan Adjust. Tämän jälkeen pitäisi näkyä ympyrä jonka kehälle tähti yritetään säätää muuttamalla jalustan ko. suuntaa. Jos suuntaus on niin paljon pielessä ettei ympyrä mahdu kuvaan, niin ilmoittaako ohjelma jotenkin sen vai pitääkö laittaa lyhytpolttovälisempi quidausputki?
Kokeilin tuota kerran mutta kun en oikein varma ollut mitä olisi pitänyt tehdä ei se tuota ympyrän kaarta näyttänyt.

Kun Drift on klikattu niin odottaa niin kauan että sininen viiva suurinpiirtein on vaakasuorassa (tai vaakasuorassa) ja pysyy siinä kohtuu hyvin niin silloin punainen trendline viiva näyttää virheen suuruuden ja painetaan Adjust jolloin se näyttää ympyrän tähden ympärillä ja sen ympyrän suuruus on sen mukaan miten kaukana kohdistus on (mitä pienempi sitä lähempänä se on) sitten säädetään jalustasta että se tähti menee sen ympyrän reunan lähelle ja sitten taas Drift ja katsotaan mihin suuntaan meni ja tarviiko lisää korjata samaan tai eri suuntaan, jos se punainen trendline viiva esim osoitti alas ja nyt osoittaa ylöspäin (sitten kun on odotettu riittävän pitkään) niin silloin on säädetty liikaa siihen suuntaan. Se punainen viiva kertoo aina virheen suuruuden putken osoittaessa etelään, itään tai länteen.

Lainaus käyttäjältä: ellu - 30.03.2016, 14:51:33
Olipas himmeää tosiaan. Taitaa olla minuutin osavalotuksilla kovan työn takana.  :smiley:

Onnistuisikohan minuutin osavalotuksilla, jos kuvaa tosi suurella herkkyydellä tuntitolkulla materiaalia pinottavaksi? Ihan tyhmänä täälä kyselen. :rolleyes:

Tuosta himmeimmästä hötöstä ei tule montaa fotonia minuutissa per pikseli. ISO-arvoa kasvattamalla et voi mitenkään kasvattaa fotonien määrää, sillä ainoastaan hukkaat dataa sieltä puhkipalaneesta päästä. Tässä yhteydessä pitäisikin puhua vahvistuksen eikä herkkyyden kasvattamisesta.

Keinoja joilla tuota höttöä saa paremmin näkyviin on:

• Valovoimaisempi optiikka
• Herkempi kamera (suurempi QE, pienempi lukukohina, pienempi pimeävirta)
• Laajempi päästökaista suotimessa
• Pidemmät osavalotukset
• Pidempi kokonaisvalotus
• Pimeämpi havaintopaikka

Näitä voi alkaa toteuttaa siinä järjestyksessä kuin lompakko tai muut tekijät antavat myöten. Osa niistä on halvempia ja helpompia kuin toiset.  :smiley:

Kuvailin eilen illalla M101:stä kun oli muutama tunti selkeää ennen pilvien tuloa. Filtterinä Astronomikin CLS, yhteensä valotusta reilut 2h neljän minuutin pätkissä.
Kamerana Canon 6D

Ari

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 31.03.2016, 23:16:41
Tuosta himmeimmästä hötöstä ei tule montaa fotonia minuutissa per pikseli. ISO-arvoa kasvattamalla et voi mitenkään kasvattaa fotonien määrää, sillä ainoastaan hukkaat dataa sieltä puhkipalaneesta päästä. Tässä yhteydessä pitäisikin puhua vahvistuksen eikä herkkyyden kasvattamisesta.

Keinoja joilla tuota höttöä saa paremmin näkyviin on:

• Valovoimaisempi optiikka
• Herkempi kamera (suurempi QE, pienempi lukukohina, pienempi pimeävirta)
• Laajempi päästökaista suotimessa
• Pidemmät osavalotukset
• Pidempi kokonaisvalotus
• Pimeämpi havaintopaikka

Näitä voi alkaa toteuttaa siinä järjestyksessä kuin lompakko tai muut tekijät antavat myöten. Osa niistä on halvempia ja helpompia kuin toiset.  :smiley:

Joo, olet varmaan ihan oikeassa. Jotenkin sitä on tyhmästi ajatellut niin, että lopputulos olisi suunnilleen sama, kun pinoaa vaikka 100 kappaletta 120 sekunnin valotuksella ja 1600:n ISO-arvolla otettua kuvaa, tai 200 kappaletta 60 sekunnin valotuksella ja 3200:n ISO-arvolla otettua kuvaa. Ehkä se ei sitten mene noin... :rolleyes:

Ja kiitos hyvistä vinkeistä! :smiley:

Arilta kyllä loistava kuva tuossa yllä! :cool:

Lainaus käyttäjältä: Oskari - 01.04.2016, 14:35:18
Jotenkin sitä on tyhmästi ajatellut niin, että lopputulos olisi suunnilleen sama, kun pinoaa vaikka 100 kappaletta 120 sekunnin valotuksella ja 1600:n ISO-arvolla otettua kuvaa, tai 200 kappaletta 60 sekunnin valotuksella ja 3200:n ISO-arvolla otettua kuvaa.

Tätä voisi vähän selventää. Normaalissa valokuvauksessa ISO-arvo toimii siten että jos tuplaat arvon vaikka 800->1600, voit puolittaa valotusajan (esim. 1/100s -> 1/200s).

Normaalitilanteessa (päivänvalossa) fotoneita tulee joka pikseliin kymmeniä tuhansia, joten niitä on hyvinkin varaa heitellä pois. Pois heittämisen voi tehdä vaikkapa puolittamalla tuon valotusajan. Silloin tuo 1/100s ISO 800 ja 1/200s ISO 1600 tuottaa täsmälleen saman näköisen kuvan.

Vähän pimeämmässä tilanteessa fotoneita ei tulekaan yllin kyllin, silloin valotusajan lyhentäminen johtaa siihen että fotoneida saadaan vaihteleva määrä. Jos valoa on vähän, sen voimakkuus on kohinainen. Niinkuin useimmat tietävät kokemuksesta, korkealla ISO-arvolla kuvaamalla saa kohinaisia kuvia. Se ei kuitenkaan johdu siitä ISO-arvosta itsestään (tai huonosta kamerasta) vaan siitä että valoa on niin vähän, ja sitä vähää kohisevaa valoa yritetään vahvistaa.

Tähtiä kuvatessa fotoneita tulee vielä entistä vähemmän, ja siinä vaiheessa koko ISO-vahvistuksen kasvattaminen menettää merkityksensä. Saat käytännössä saman tuloksen kuvaamalla monta ruutua pienellä ISO-arvolla, laskemalla ne yhteen ja venyttelemällä kuvankäsittelyohjelma sitä yhteenlaskettua pinoa. Tai itseasiassa tällä tavalla tehtynä tulos on vielä parempi, koska suuren ISO:n käyttäminen polttaa kirkkaat osat helpommin puhki, eikä sitä dataa saa enää mistään takaisin.

Ainoa asia mihin korkean ISO:n käyttämisestä on hyötyä, on yksittäisen JPG-kuvan (tai vaikka kameran näytöllä näkyvän esikatselukuvan) valottaminen niin, että järkevän lyhyellä valotusajalla nähtäisiin muutakin kuin mustaa. Siksi esim. kun luontokuvaaja kuvaa variksia hämärässä tai tähtikuvaaja yrittää sommitella kohdetta, kannattaa väliaikaisesti pistää ISO tappiin.

Olen useamman vuoden haaveillut että pitäisi ottaa järkkärillä jostain kirkkaasta kohteesta esimerkkisarja, jossa on pinottu tunnin verran ISO200-kuvia ja tunti ISO3200-kuvia ja vertailla tuloksia. Jokohan joku oli ottanut tällaisen vertailun?

Kiitos, Lauri! Tämä selvensi paljon. :smiley:

Lauri: Tämä pätee vain jos kamerasi on ISO-invariantti, eli kokonaiskuvakohinan määrä per EV-arvo (valotusarvo, eli karkeasti valotusaika * aukko) ei riipu ISO:sta, mikä ei todellisuudessa nykyisillä kennoteknologioilla päde kovinkaan hyvin. Kokeilusi onnistuisi ISO-invariantilla kameralla, mutta ei reaalikameralla, koska parempi signaali ei vaan ole käytännössä korvattavissa venyttelyllä EV-arvoissa.

Pienillä ISO-arvoilla otetaan/tarvitaan kennolle enemmän fotoneita (samalle EV-arvolle) => Pienimmän kirkkauden data jää keräämättä. Suurilla ISO-arvoilla saadaan pienempääkin valodataa talteen, mutta saatetaan menettää kirkkain osa, kuten sanoit. Nyt mukaan astuu kameran kohinat: Yleensä kameran kuvakohina on jotensakin vakio valotusajasta riippumatta (lukukohina, bias-ruudut), mutta ei enää ISO-arvoista riippumatta (kennon kokonaiskohina, dark-ruudut). Käytännössä kamera ei siis yleensä ole ISO-invariantti.

Päivänvalossa tällä ei yleensä ole mitään merkitystä. Valodataa on niin paljon, että kameran kuvakohina (bias ja dark) ei haittaa lainkaan signaali-kohina-suhteen ollessa hyvä (valokohina hallitsee, mutta on silti suhteellisesti pientä). Tähtikuvauksessa valodataa ei ole heikoimmille kohteille koskaan tarpeeksi, joten ISO-arvo pitäisi valita fiksummin: Esim. mahdollisimman suuri, mutta ei niin suuri, että käytetyillä valotusajoilla mikään osa kuvasta "palaa puhki" (yksi vaihtoehto). Tämä riittää monelle, jos ei metsästetä sitä "12 magnitudia heikompaa pikkumurikkaa heti siitä Kuun olkapäiltä". Jos kuviin tahtoo enemmän dynamiikkaa, tähtien valodatan saa toki kerätä erikseenkin HDR-tyyliin pienemmillä ISO:illa, mutta työtä sekin teettää prosessoinnissa.

Signaali-kohina-suhteen kannalta optimaalisin tulos saadaan kun kuvan kokonaiskohina olisi aina valodatan määräämää, eikä kameran määräämää. Tähän päästään esim. riittävän pitkillä valotusajoilla (ISO:sta riippumatta). Tähän voidaan toki pyrkiä myös bias- ja dark-ruutujen käytöllä, mutta se ei korvaa täysin riittävän pitkiä valotuksia tai "kohinatonta kennoa". Tästä päästään nopeasti toiseen tähtikuvaajien peukalosääntöön: Käytä niin suurta ISOa, kuin kohde, kelit ja kamera sietävät, ja valota pitkään. Jos tavoitteena on se pikkumurikka ja Kuun pinnanmuotojen menetys ei harmita, eikä Kuu häikäise, just go on!

Monille kameroille on tehty testejä, joissa on tutkittu kennokohinan käytöstä eri ISO-arvoilla nimenomaan tähtikuvauksen kannalta. Näin on useimmiten löydetty kullekin kameralle "se optimaalisin ISO-arvo", jolla kuvakohina ei ole vielä liikaa kennon määräämää valodataan verrattuna (jos lähtökohdaksi otetaan esim. tunnin kokonaisvalotukset "heikolle" kohteelle). Jos ISO kasvaa liikaa, kennokohina kasvaa lopulta niin suureksi, että sitä ei pinoamallakaan saa tapettua riittävän hyvin, vaan heikoin valodata jää aina "jalkoihin".

Tosi on kuten Lauri sanoi, että ISO ei kuvaa digikennon herkkyyttä, vaan digikennon signaalin (+ kennokohina) vahvistusta. Lisää esim. http://dslr-astrophotography.com/iso-dslr-astrophotography/ (http://dslr-astrophotography.com/iso-dslr-astrophotography/). Eri kameramalleilla on kuitenkin optimi ISO-alueensa tähtikuvaukseen idealla "mahd. herkkä = suuri vahvistus, mutta ei vielä kohinatöötti". Esim. Canon 1000D:lle optimi on ISO 1600 aika selvästi (3200 on jo liian kohinainen), ja 6D:lle suositus on jotain muuta (ISO 6400 on aika yleisesti mainittu arvo).

PS: Voisiko tämän kohinakeskustelun erottaa omaksi ketjukseen?

Alkaa mennä aika kauaksi otsikon aiheesta, eli ehkä voisi siirtää omaan ketjuunsa.
Tai yhdistää seuraavan ketjun kanssa (jossa muuten oli käytännön vertrailua ISO-arvoilla):
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=14488.msg134763

Samalta saitilta loistava esimerkki: http://dslr-astrophotography.com/iso-800-iso-400-astrophotography/ (http://dslr-astrophotography.com/iso-800-iso-400-astrophotography/) Valotusaika on ratkaisevampi kuin ISO, jos kameran kohina eri ISO:jen välillä ei muutu liikaa.

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 01.04.2016, 17:38:05
Samalta saitilta loistava esimerkki: http://dslr-astrophotography.com/iso-800-iso-400-astrophotography/ (http://dslr-astrophotography.com/iso-800-iso-400-astrophotography/) Valotusaika on ratkaisevampi kuin ISO, jos kameran kohina eri ISO:jen välillä ei muutu liikaa.

Kiitoksia tästä linkistä tämän D7000 kuvaajan osalta  :shocked:

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 01.04.2016, 17:38:05
Samalta saitilta loistava esimerkki: http://dslr-astrophotography.com/iso-800-iso-400-astrophotography/ (http://dslr-astrophotography.com/iso-800-iso-400-astrophotography/) Valotusaika on ratkaisevampi kuin ISO, jos kameran kohina eri ISO:jen välillä ei muutu liikaa.

Tuota dslr-astrophotographyä kannattaa lukea aika kriittisin silmin, sen kirjoittaja mainostelee kirjoituksiaan Google+:ssa jatkuvasti ja suhtautuu hyvin negatiivisesti kaikkiin korjauspyyntöihin. Sinne ei ole korjattu isojakaan raportoituja asiavirheitä tai virheellisiä/puutteellisia datoja joista vedetään muka yleispäteviä johtopäätöksiä. Erityisesti tuo ISO-vertailujen sivu on niin päin honkia, ettei sitä voi ottaa vakavasti edes aprillipilana.

--Antti

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 01.04.2016, 17:19:31
Lauri: Tämä pätee vain jos kamerasi on ISO-invariantti, eli kokonaiskuvakohinan määrä per EV-arvo (valotusarvo, eli karkeasti valotusaika * aukko) ei riipu ISO:sta, mikä ei todellisuudessa nykyisillä kennoteknologioilla päde kovinkaan hyvin. Kokeilusi onnistuisi ISO-invariantilla kameralla, mutta ei reaalikameralla, koska parempi signaali ei vaan ole käytännössä korvattavissa venyttelyllä EV-arvoissa.

En tiedä luitko Oskarin kysymyksen huolella eli välittyikö kysyjän lähtötaso siitä, tai ymmärsitkö että mun vastaukseni oli sovitettu sille kohderyhmän tasolle. Itsellä on myös hyvin pahana tapana antaa vastaukseksi tekstiseinällinen teknistä litaniaa (kysy vaikka Timpeltä tai Petriltä  :grin:) joka saattaa sitten mennä kysyjältä ohi niin että heilahtaa. Siksi käsittelin tuossa vastauksessani koko sopasta ainoastaan yhtä puolta, eli juuri sitä että ISO:n kasvattaminen ei tarkoita herkkyyden vaan vahvistuksen kasvattamista.

Jos käyttää liian pientä ISO-arvoa, niin tavallaan pikselin arvon kasvattamiseen tarvitaan turhan monta fotonia. Kun ottaa tämän toisen suunnan huomioon, eli miettii kuinka pieni on liian pieni ISO, homman voisi kiteyttää näin: Ei kannata ajatella miten suurta ISOa voi käyttää että saa enemmän talteen, vaan mikä olisi sopiva ISO sille että mahdollisimman vähän menee hukkaan.

Vasta kun nämä on ymmärretty, voidaan alkaa tutkia tapauskohtaisesti miten todellinen kohina kussakin tilanteessa todella vaikuttaa. En pistänyt mitään esimerkkilukemia siitä syystä ettei kuuden vuoden CCD-kuvaamisen jälkeen ole enää kovin hyvää näppituntumaa sopivista järkkärin asetuksista.

Muutenkin vuosien varrella paras haaviin jäänyt ohje on, ettei kannata uskoa mitään mitä netissä kerrotaan tähtikuvauksesta. Varsinkaan järkkäreistä. Täytyypä tutustua onko tuosta linkkaamastasi tekstistä mihinkään, en ole tuon hepun juttuja lukenut mutta kritiikkiä on kyllä näkynyt.

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 01.04.2016, 21:07:26
En tiedä luitko Oskarin kysymyksen huolella eli välittyikö kysyjän lähtötaso siitä, tai ymmärsitkö että mun vastaukseni oli sovitettu sille kohderyhmän tasolle. Itsellä on myös hyvin pahana tapana antaa vastaukseksi tekstiseinällinen teknistä litaniaa (kysy vaikka Timpeltä tai Petriltä  :grin:) joka saattaa sitten mennä kysyjältä ohi niin että heilahtaa. Siksi käsittelin tuossa vastauksessani koko sopasta ainoastaan yhtä puolta, eli juuri sitä että ISO:n kasvattaminen ei tarkoita herkkyyden vaan vahvistuksen kasvattamista.

Jos käyttää liian pientä ISO-arvoa, niin tavallaan pikselin arvon kasvattamiseen tarvitaan turhan monta fotonia. Kun ottaa tämän toisen suunnan huomioon, eli miettii kuinka pieni on liian pieni ISO, homman voisi kiteyttää näin: Ei kannata ajatella miten suurta ISOa voi käyttää että saa enemmän talteen, vaan mikä olisi sopiva ISO sille että mahdollisimman vähän menee hukkaan.

Vasta kun nämä on ymmärretty, voidaan alkaa tutkia tapauskohtaisesti miten todellinen kohina kussakin tilanteessa todella vaikuttaa. En pistänyt mitään esimerkkilukemia siitä syystä ettei kuuden vuoden CCD-kuvaamisen jälkeen ole enää kovin hyvää näppituntumaa sopivista järkkärin asetuksista.

Muutenkin vuosien varrella paras haaviin jäänyt ohje on, ettei kannata uskoa mitään mitä netissä kerrotaan tähtikuvauksesta. Varsinkaan järkkäreistä. Täytyypä tutustua onko tuosta linkkaamastasi tekstistä mihinkään, en ole tuon hepun juttuja lukenut mutta kritiikkiä on kyllä näkynyt.

Mä olen vasta aloitteleva tähtikuvaaja, mutta valokuvausta puuhaillut eri muodoissa jo jotakuinkin 3 vuosikymmentä. Ja olen myös ajatellut järkkäriä pääkuvausvälineeksi tähtipuolellakin ainakin toistaiseksi. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, mitä kirjoitit, mutta järkkäripuolella (ei jäähdytettävällä kennolla) asiat ovat vähän erilaisia, kuten itsekin totesit. Kirjoitin siis järkkäripuolen näkökulmasta.

Nikonit alkavat parhaimmillaan nykyään olla lähellä ISO-invarianttia kameraa, joten tuon jantterin sivujen kokeilut pätevät tuloksineen mielestäni aika hyvin. Nikoneilla alkaa valotusaika olla ratkaisevampi kuin ISO. Siinä ei teknisten detaljien virheet enää paljoa meinaa, jos kokeilujen tulokset (katsokaa itse tähtikuvia esim. tuossa ISO-vertailussa) täsmää todellisuuden kanssa. Tätä päätelmää tukee myös nuo Kuulapään omat Nikonilla tehdyt kokeilutkin erittäin hyvin. Eri ISOjen välillä ei ollut niin kovin suurta eroa enää.

Canon ei ole vielä päässyt aivan Nikonin tasolle kennotekniikassa. Se näkyy hyvin siinä, että Canoneilla "sopiva" ISO on edelleen erittäin relevantti kysymys. Myös Clarkvisionin takana oleva Roger Clark on tutkinut asiaa aktiivisesti. Canonin uudet 7D2 ja 80D ovat tässä suhteessa merkittäviä kehitysaskeleita. 7D2:lla kohinat saavuttivat jo parhaiden täyskennoisten tason (kennokoko huomioituna), ja 80D näyttää jo merkittävää parannusta dynaamisessa alueessa nimenomaan pimeässä päässä (DPReviewin venytystestit). Canon on siis saavuttamassa...

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 01.04.2016, 21:07:26
Jos käyttää liian pientä ISO-arvoa, niin tavallaan pikselin arvon kasvattamiseen tarvitaan turhan monta fotonia. Kun ottaa tämän toisen suunnan huomioon, eli miettii kuinka pieni on liian pieni ISO, homman voisi kiteyttää näin: Ei kannata ajatella miten suurta ISOa voi käyttää että saa enemmän talteen, vaan mikä olisi sopiva ISO sille että mahdollisimman vähän menee hukkaan.

Vasta kun nämä on ymmärretty, voidaan alkaa tutkia tapauskohtaisesti miten todellinen kohina kussakin tilanteessa todella vaikuttaa.

Tämä oli niin hyvin sanottu, että se oli pakko nostaa erikseen esille! Ja tämä pätee kaikille kennoille, oli se sitten jäähdytettävä tähti-CCD/CMOS, tai järkkärimaailmasta. Ja jos kuvaa vielä esim. tähdet erikseen lyhyemmillä valotusajoilla, on sopivat ISO:t mietittävä erikseen molemmille kuvauskohteille.

Komeetta 252P/ LINEAR:in nousua odotellessa napsuttelin 3,5h luminanssikanavaa viime yöltä. Värit jääköön ensi syksylle.

-V

Otin lisää valoa tähän, nyt yhteensä 4h 1 min. Eipä paljoa parantunut.

21.04.1016 Boostasin hiukan värejä itse galaksiin.

Ari

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 04.04.2016, 20:45:33
Komeetta 252P/ LINEAR:in nousua odotellessa napsuttelin 3,5h luminanssikanavaa viime yöltä. Värit jääköön ensi syksylle.

-V

Heippa,

Aika hyvin on pelittänyt ilman seurantaa HEQ5 SynScan, jos oikein ymmärsin kotisivuiltasi lukea.

terveisin Antti

Minäkin kuvasin M101 kierteisgalaksin jo jonkin aikaa sitten. Välineinä oli Canon Eos 1000d ja Skywatcherin Newton 200/1000 Explorer BD. Ei guidausta seurannassa ja valotustakin vain n. 30min. Taidanpa kuvata tätä vielä lisää... :cheesy:

Lainaus käyttäjältä: tähti_ville - 11.04.2016, 22:39:44
Heippa,

Aika hyvin on pelittänyt ilman seurantaa HEQ5 SynScan, jos oikein ymmärsin kotisivuiltasi lukea.

terveisin Antti

Juu kyllähän tuo, parhaimmillaan 2min valotuksia ilman guidausta tuolla linssiputkellani (474mm). Virtaportti otti ja hajosi Laitepäivillä mutta sopivasti minua osaavammat saivat sen kuntoon samantien.

-V

Näköjään ei ole tätä vielä kukaan kuvannut tänä vuonna  :cry:

Laitetaampas kauden ensimmäinen siis:

(https://c2.staticflickr.com/4/3859/33183104376_4517e55898_b.jpg)

Täydellä resoluutiolla: https://c2.staticflickr.com/4/3859/33183104376_1c556025e0_o.jpg
Ja astrobin: http://www.astrobin.com/285840/

Hienoa jälkeä!

Luulin, ettei täysikuun loisteessa saisi juuri mitään kuvattua, mutta tämän verran tarttui viimeyönä kameran kennolle. Galaksin himmeimmät osat ovat tietysti kärsineet, mutta kyllä tästä kohteen tunnistaa.

Vau! Minulla on tämän käsittely kesken ja tuo näyttää paljon paremmalta kuin oma.

Kerrotko kuvan speksit tarkemmin millä kuvattu ja miten kauan?

Kalustona oli GSO 10 RC Losmandy G11 jalustalla ja kamerana SBIG ST-8300M. Valotusta Baaderin LRGB suodattimilla yhteensä 8h ja 48min (käytännössä koko yön pimeä aika täydenkuun loisteessa).

Sain oman kuvan vihdoin käsiteltyä. Tässä yhteensä 55x10min ruutua. Osa valoituksista kuvattu pienen yläpilvi hunnun läpi. Tähdistä löytyy venymä, mutta muuten olen tyytyväinen kuvaan. Tämä kohde on 480mm polttovälille aika pieni. Kuva on drizzlattu ja pienennetty 40% alkuperäisestä.

(http://i.imgur.com/IL3669n.jpg)

No ei huono! Kuvaan mahtui vielä NGC5477 monine yksityiskohtineen, joka on sentään vain n. 1,5 kulmaminuuttia halkaisijaltaan ja himmeä (mag 13,7). Oliko tämäkin kuva täydenkuun aikaan otetuista valotuksista?

Kiitos. Olisi kärsinyt ehkä hieman enemmän venyttää kun nyt katsoin uudestaan. Aika himmeäksi olen jättänyt. Pimeässä kirkaalta näytöltä kaikki näyttää niin paljon valoisemmilta. Tämä kuva on otettu reilu viikko sitten, olisiko 50-60% kuu ollut.

Kohde on tosiaan pieni minun putkelleni. Tässä koko kenttä:
(http://i.imgur.com/vtSayqo.jpg)

Tässä vielä croppi:
(http://i.imgur.com/95l0dPK.jpg)

Enemmän tai vähemmän täyden kuun öinä kuvattu M101 oli hieman nihkeä käsiteltävä sinisen kanavan hohtaessa paljon muita kirkkaampana. Mutta tuli otettua 24x5min LRGB silti, kun ei oikein peili pysy edes parahultaisessa kollimaatiossa matalammalle oleville kohteille. Ei auttanut kuvamäärä siniseen kanavaan, punainen ja vihreä ovat tuolla määrällä jo varsin maukkaita.

(https://c1.staticflickr.com/4/3759/32693226324_54f540916f.jpg) (https://flic.kr/p/RNZkaW)
Flickr-sivulle (https://flic.kr/p/RNZkaW)

--Antti

Aikas komea loppukuva, vaikka sanotkin nihkeäksi käsiteltäväksi...  :cool:

Messier 101 19. - 20. päivän väliseltä yöltä. Nyt tarkennus vähän paremmin kohdillaan :tongue: Jotain väriäkin vissiin löytyi, mutta tiedä sitten. Tässä siis tasan kaksi tuntia valoa ja 20 sekunnin osavaloilla taas mentiin. Vähän tuntuu oikean reunan tähdet olevan järjestään punertavia? Aikamoiset gradientit oli taas, että johtuisikohan siitä... Pakko kyllä vielä sanoa, että olipahan kerrassaan mukava havaintoyö! Sopiva pikkupakkanen ja pitkästä aikaa tuntui olevan oikeasti selkeää, joten kameran kuvatessa oli mukavasti aikaa katsella kirkasta tähtitaivasta :smiley: Ja kun apupeiliäkään ei tarvinnut koko yönä sulatella :afro: Jooh, klikkaamalla Flicriin, jossa suurempi versio.

Nikon D750, Sky-Watcher Coma corrector (x0,90), Astronomik CLS filter, Sky-Watcher Skyliner 350P Flextube Synscan(355/1650).
(https://c1.staticflickr.com/4/3944/33435243432_23f6efa693_b.jpg) (https://flic.kr/p/SWyn1m)

Juu, tarkennus tuntuu olevan kohdallaan kun aika skarppia on.

Kokeilin kahta eri pakkaustapaa. Ensin Iriksellä 21 kuvan pino. Ja sitten Photoshopilla 6 kuvan pino. Nuo auttomaatiset pakkausohjelmat pakkaa kaikine virheineen, ( satelliitit, kennon roskat ym )
Joten lähes saman sain aikaseksi tuolla 6 kuvan pinolla Photoshopissa. ( joskus vois pakata loputkin 21 kuvaa )

Veijo T

Iris versio
(https://avaruus.kuvat.fi/Avaruuskuvat/2017/slides/M101.jpg)


Photoshop versio
(https://avaruus.kuvat.fi/Avaruuskuvat/2017/slides/M101-Photoshop.jpg)

Riippuu vähän miten pakkaa ja käsittelee. Mun mielestä Iris-pinossa näkyy paremmin yksityiskohtaa galaksissa.

Miksi et käytä DSS kohdistukseen ja pinoamiseen?

Eipä noista voi vielä johtopäätöksiä vetää, erot syntyvät todennäköisesti pinoamisen jälkeisessä käsittelyssä, kun ovat noin erinäköisiä pinoja.

Yhtä lailla se fotarikin pinoaa kaikki satelliitit, jos annat sille pinottavaksi kuvia joissa on satelliitteja.

Muutamana yönä päässyt harjoittelemaan ccd-kuvausta. Tässä 29.3 kuvattu pelkkä luminenssi-kanava. Ruutuja 101*2min. Saa nähdä riittääkö pimeitä öitä että saisi värikanavat kuvattua. Kamera on vanhempi Starlight Xpress Hx916 ja putki GSO 200 F5, jalusta EQ6. Mietityttää vielä monikin asia esim. että riittääkö 8*50 etsinputki seurantaan ? Seurantakamera asi120mc.

Tässä ainakin tähdet näyttää kohtalaisen pyöreiltä.
Sanoisin että 7x50 etsimen pitäisi riittää tuolle polttovälille.
Joskus ryyditin samanlaista kokoonpanoa laittamalla 2x barlowin nokkapalaan kiinni.
Sitten voi kyllä joutua valotusaikaa kasvattamaan ja sietääkö jalustan backlash sen ?

Jatketaanpa ketjua syksyn harjoituskuvalla.

Edit: tein kuvalle Regimissä BV-kalibroinnin ja mielestäni värit parani.

(http://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/201709/66966_6db672d52cc90a68b5867530d8a524e7.jpg)

Lisäinfoa Taivaanvahdissa (http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/66966).

PixInsight on lisännyt viimeisimpään päivitykseen Photometric Colour Calibration (PCC) prosessin, joka kalibroi kuvan väritasapainon tietoverkossa olevan laajan tietokannan sisältämän tähtien ja galaksien väri informaation mukaiseksi. Tätä oli tietysti heti kokeiltava. Minulle kalibrointi tuotti 11.3.2017 otetusta M101 galaksista tällaisen lopputuloksen. White reference oli Average Spiral Galaxy ja Database server CDS Strasbourg, France.

Teknisten hankaluuksien takia sain otettua tästä vain yhden valotuksen mutta laitetaanpa esimerkin vuoksi mitä yhdellä 5 minuutin valotuksella saa aikaan ilman kalibrointikuvia.

(http://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/201709/67237_b558889e41eb7bdf5a2a6707c6720f89.jpg)

Tuli kuvattua viimeyönä tätä galaksia. Gradienttia jäi kuvaan mutta olkoon (valosaate kun melkoinen). PI:llä kun yritin sitä ottaa pois niin kuvasta tulijotenkin outo, joten jätin leikin kesken. Tässä pelkkä luminanssi.
Valotusta reilu kolmisen tuntia.

Edit. Uusi versio jossa nyt sain tuota gradienttia mielestäni heikommaksi.


Ari

Taivaanvahti: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/71573#2

Eipä gradientti tässä pahemmin tunnu vaivaavan.
Mutta nuo kirkkaimpien tähtien halot - olisko Idas LPS:n syytä ?

Lainaus käyttäjältä: einari - 15.03.2018, 14:45:17
Eipä gradientti tässä pahemmin tunnu vaivaavan.
Mutta nuo kirkkaimpien tähtien halot - olisko Idas LPS:n syytä ?

Juu taitaa olla LPS:n syytä.

Ari

Harjoitukset jatkui tänään M101 parissa. Otin 62kpl 160sek valotuksia. Yhteensä noin 2h 40min ISO 1600.

Kikkailin erikseen maltillisemman version ja kohinaisemman venytetyn version. Ei mitään ilotulitusta, mutta ainakin tarkennus osui nappiin. Yksittäisvalotukset oli aika siedettävän näköisiä, mutta kuvankäsittelypuolella tuntuu olevan loputtomasti opittavaa.

(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/m101.jpg?img=medium)

(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/m1011.jpg?img=medium)
EOS500D+CLS+1000mm

11.4.2018. CPC1100, ASI224MC, 0,5x Omegon reducer.

Jonkinlainen lopputulos, mutta tämä on liian laaja kohde tämän kameran ominaisuuksille.

(http://www.noba-finland.org/kuvat/M101%2011.4.2018f.jpg)

Muutaman viikon takainen Tuulimylly:

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/201804/72950_864f76eb07b5997a2eb5af471a8163e2.jpg)

Astrobin:
https://www.astrobin.com/340116/?nc=user (https://www.astrobin.com/340116/?nc=user)

Tässä minunkin versioni tästä nätistä galaksista. Sain automatiikan toimimaan ja säätkin olivat melko mukavat, kerrankin. Kokonaisvalotus on 31h, C8@1350mm. Speksit tulevat Astrobiniin, kun ensin vielä sorvaan tästä nätimmän.

Kommentteja ja vinkkejä otetaan siis vastaan! Deconvulointi tekee galakseista kovin näppyläisiä, joten sitä en tähän ole soveltanut. Tässä mentiin värin osalta normikalibrointien ohella aistinvaraisesti ja näyttää suht tasapainoiselta näin. Miltä väritasapaino teistä näyttää? Any vinkkejä kalibrointiin?

Minusta näyttää tosi hyvältä värien puolesta ja muutenkin (vaan onpa valotettu aika miehekkäästi joten ei ihme että tulee hyvää jälkeä).
Jos haluaa hifistellä värien kanssa niin kannattaa perehtyä PIn fotometriseen värikalibrointiin.

Thanks! Tuo photometrinen kalibrointi onkin tosi mielenkiintoinen. Valkotasapaino muuttui hitusen, mutta silti väänsin vielä omaan mieleiseen suuntaan.

Nyt löytyy ihan Astrobinistäkin: https://astrob.in/342160/0/

Jäin ihmettelemään tuota oikeanpuoleisessa kierteishaarassa näkyvää kirkkaanpunaista tähteä.
Ja kataloogietsinnän jälkeen tulin siihen tulokseen että se taitaa olla HII-alue:
http://simbad.u-strasbg.fr/simbad/sim-id?Ident=HGGK%20%20694%20

Joo mietin kauan sitä samaa täplää, mutta kun se näkyy myös muilla Astrobinin kuvissa, niin jätin asian siihen. Väri eli aallonpituus on vähän erilainen kuin muissa vetyemissioissa, mikä kyllä herättää mielenkiintoa..
aj

Nyt on hieno!!!

Kyllä mieki vielä joskus tuommosta jälkeä saan, jos tarpeeksi vanhaksi elän. :)

Kiitokset Lapinmiehelle. On tässä toki vielä paljon parannettavaa sekä kuvankäsittelyn että tekniikan puolesta - kollimaatiota ja fokusta voisi parantaa selvästi...

Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 12.04.2018, 04:49:55
Harjoitukset jatkui tänään M101 parissa. Otin 62kpl 160sek valotuksia. Yhteensä noin 2h 40min ISO 1600.

Kikkailin erikseen maltillisemman version ja kohinaisemman venytetyn version. Ei mitään ilotulitusta, mutta ainakin tarkennus osui nappiin. Yksittäisvalotukset oli aika siedettävän näköisiä, mutta kuvankäsittelypuolella tuntuu olevan loputtomasti opittavaa.

EOS500D+CLS+1000mm

Viime talven yrityksistä jäi niin nälkä että tätä piti yrittää uudestaan kunnon kameralla. Tässäpä yhteensä reilu kuuden tunnin kokonaisvalotus: 50x2min per värikanava ja 40x2min luminanssia. Muutama tunti lisää luminanssia tekisi terää, mutta kelit ja olosuhteet ei ole kavereita

(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/syv%C3%A4%20taivas/Galaksit/m1012.jpg?img=medium)

Nätti galaksikuva Tähti Erkiltä!  :cool:
Pikkaisen jäi vielä vaikutelmaa, että voisit vaalentaa kuvaa (=kaivaa dataa lisää), kun on noin hyvän näköinen galaksikiekko vielä tuossakin vaiheessa. Kauniin luonnolliset värit eli tykkäsin!

Oikeassa spiraalihaarassa on klo 4.30 kohdalla tihentymä, sehän on kuin oma galaksinsa. Luultavasti siinäkin on miljoonia aurinkoja  :huh:

Pitkästä aikaa vähän kirkkaampaa Itä-Suomessa, joten pääsin testaamaan laitteistoani. Sky-Watcher Star Adventurer ja Evostar 72ED. Kamerana Canon 450D. Sekä jalusta että kamera verkkovirrassa.

Kuvien oton hoiteli Raspberry Pi4 + Stellarmate. Itse välillä tsekkasin tabletilta tilanteen.

Lopullisessa kuvassa 95 kpl 90sek valotuksia, ISO1600.

Kuvien ottamisen ohessa oli hyvin aikaa saunoa vuoden viimeisen kerran.

Prosessoida ei juurikaan jaksanut, pikkuisen tuunasin ja croppaisin.

Kävin tuossa hiukan läpi tuota kuvaani, tai oikeastaan sen parempaa versiota. Näköjään himmeimmät vielä kohinan joukosta erottuvat tähdet ovat noin mag 18. Täytyy sanoa, että tämä tähtikuvauksen harjoittelu on tuonut sangen positiivisen yllätyksen siitä, miten himmeitä kohteita saakaan näkyville!

Sain vain kahtena yönä kerättya valoa Tuulimyllygalaksista mukavat 8 tuntia ja 50 minuuttia. :azn:

Isompaa kuvaa ja tekniset tiedot: https://astrob.in/5l9xch/0/ (https://astrob.in/5l9xch/0/)

Hieno kuva Tertsillä, onnittelut.

Hauholta jäi käteen 12" newton ja fokkari (kumpikin erikseen ostettuna), pari viikkoa meni, ennen kuin sain kaiken tarpeellisen tehtyä, jotta pääsi kokeilemaan hankintaa. Koekaniiniksi valikoitui tämä hieno galaksi, jota en ole pitkään aikaan kuvannutkaan ja nekin vanhat kuvaukset on tullut tehtyä JS jalustan avustuksella ja järkkärillä, kalusto on siis täysin muuttunut noista ajoista.

Täytyy myöntää, että olen hankintaani erittäin tyytyväinen, näillä pystyy kuvaamaan galakseja kunnolla, pidentävän komakorjaimen (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p5090_ASA-2--Newton-Koma-Korrektor-Quattro---1-175-fach.html) kanssa 12" putki antaa noin 1410 mm polttoväliä, joten suurennosta on kohtalaisesti, myös Gemini G41 jaksaa kantaa putken varustuksineen vaivatta.

Tarkemmat kuvaustiedot löytyvät astrobinistä.

(https://astrob.in/3z7p07/0/rawthumb/gallery/get.jpg?insecure) (https://astrob.in/3z7p07/0/)

Komea lopputulos!

Onpa hieno lopputulema kaikinpuolin. Värit on oikein miellyttävät.

Päivitetty kuvauskalusto alkaa itsellä viimein tuottaa tulosta. Kuvasin M101:stä luminansia 4½ tuntia 45s otoksilla toissa yönä ja stäkkäsin sen pikaisesti nähdäkseni mihin suuntaan ollaan menossa. Ja ei se huonolta näytä tässä vaiheessa:

(https://jiihoo.pic.fi/kuvat/Astro/Galaksit/M101%20%28Luminanssi%29.jpg/_medium.jpg) (https://jiihoo.pic.fi/kuvat/Astro/Galaksit/M101%20%28Luminanssi%29.jpg)

Tuo on pikaisesti PI:n batchprocessing-skriptillä pinottu, mitään muuta sille ei ole tehty. Ero aikaisempiin yrityksiin vanhan 50D:n kanssa on kuin yöllä ja päivällä, 50D:n datasta ei saanut jälkikäsittelyssä irti mitään esittämisen arvoista.

RBG vielä mukaan, ehkä sais sen kuvattua viikonlopun aikana.

Terävää jälkeä. Huippukuva tulossa

Kiitos. Toivo elää vielä tässä vaiheessa.  :grin:

Murtsilla hieno kuva meganewtonilla.

Oma kuva taitaa olla viides yritys tästä galaksista 4 eri putkella ja 3 eri kameralla.

(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202003/89012_544d92d657fb9a3a24c7fbb555c1e8e0.jpg)

Kauden avauskohteesta tuli lopulta valmista, valoa kertyi 8h20min:

(https://jiihoo.pic.fi/kuvat/Astro/Galaksit/M101%20%28Pinwheel%20Galaxy%29.jpg/_medium.jpg) (https://jiihoo.pic.fi/kuvat/Astro/Galaksit/M101%20%28Pinwheel%20Galaxy%29.jpg)

Tarkemmat tiedot löytyvät AstroBinistä:

(https://astrob.in/w3hrx8/0/rawthumb/gallery/get.jpg?insecure) (https://astrob.in/w3hrx8/0/)

Kuvan käsittelyyn meni enemmän aikaa kuin mitä kuvien ottaminen kesti, mutta oli se sen arvoistakin. Ja olihan tuossa aikamoinen ero vanhaan järkkäriin kun oli kunnolla signaalia käsiteltäväksi, sen myötä prosessointi oli jopa hauskaa.

Väreihin en tosin ole aivan tyytyväinen, en saanut niistä enempää irti vaikka miten yritin PI:n ColorSaturationin kanssa. Ehkä tuo olisi vaan tarvinnut enemmän signaalia RGB-kanaville. Toisekseen yksittäisten valotusten määrä kasvoi turhan suureksi etenkin luminanssin kanssa, täytyy seuraavan kerran vaikka tiputtaa kokeeksi gainia ja kerätä pidempiä valotuksia sitä kautta.

Vaan kaipa tuohon voi olla tyytyväinen ensimmäisenä LRGB-otoksena.

Massiivisen ja hienon oloinen galaksi isolla polttovälillä!

Omat yritykseni jääneet vielä turhan laajakulmaisiksi, eikä valotusten määrä pääse lähellekään tuota. Käsittelyyn tuppaa sitten menevän aivan poskettomasti aikaa.

Dataahan tuossa on jo kiitettävästi. Jos jotain vinkkiä haluat, niin vihreä näyttää tuossa kyllä dominoivan. PI:a en omaa, mutta kokeilin Sirilin valkotasapainon automaattista säätöä ja se tuntui korjaavan hyvin asian. PI:ssa löytyy varmaan sama toiminto. Se saturaation lisäys kannattaa jättää ihan käsittelyn loppuun.

Samaa mieltä kuin Julius sekä näyttävyydestä että vihertävyydestä (vai olenko vaan vihreä kateudesta?)

Kokeilepa Jyri PI:n Photometric Color Calibration prosessia lineaariseen RGB kuvaan heti Background Modelization (joko ABE tai DBE) jälkeen. Tämä antaa varsinkin galaksikuville yleensä oikeat värit.

Kiitos kommenteista ja vinkeistä. Seurasin aika tarkkaan Warren Kellerin opuksen workflowta ja sen puolesta normi stepit kuten esim. SCNR vihreyden poistamiseksi on tehty mutta näemmä sitä hieman jäi. Mutta täytyy kokeilla jossakin välissä vaikka mitä PCC saa aikaan tälle kun on ensin ehtinyt hieman hengähtää tämän rumban jälkeen.  :cheesy: No, toisesta galaksista puuttuu vielä vähän dataa, joten otan nämä huomioon kun alan käsittelemään sitä. Aina tässä on jotain oppimista.

Sen totesin äsken että pieni lisävenytys HT:llä olisi myös tarpeen, olin turhan varovainen sen kanssa ja M101 jäi hieman tummaksi. Mutta olkoot, tätä voisi yritää parannella loputtomiin.  :laugh:

PCC prosessia ei ollut PI:ssä vielä silloin, kun Keller julkaisi kirjansa Insight PixInsight. Kaikenlaista pientä on tullut sen jälkeen. Muuten kirja on kyllä aika pätevä.

Lainaus käyttäjältä: Jouko_Kettunen - 02.04.2020, 16:07:28
PCC prosessia ei ollut PI:ssä vielä silloin, kun Keller julkaisi kirjansa Insight PixInsight. Kaikenlaista pientä on tullut sen jälkeen. Muuten kirja on kyllä aika pätevä.

Tuota vähän itsekin arvailin, Kellerin kirja näkyi olevan vuoden 2016 painos. PI kyllä kehittyy työkalujen puolesta mukavaa tahtia kun ottaa huomioon että euroakaan ei ole tarvinnut maksaa lisää sen jälkeen kun ostin nykyisen version muutama vuosi sitten.

Hmm, mielenkiintoista. Laitoin CN:llä yo. kuvan LRGB-masterit jakoon kun sitä pyydettiin ja pari kaveria näytti esimerkkiä miten paljon tuosta datasta saa irti PI:llä kun homman osaa:

https://www.cloudynights.com/topic/700308-m101-jump-to-world-of-lrgb/#entry10086585
https://www.cloudynights.com/topic/700308-m101-jump-to-world-of-lrgb/#entry10087625

Ainakin tuo kertoo siitä että nyt ollaan pisteessä jossa data ja kuvauskalusto ei ole ole enää ongelma.

Lainaus käyttäjältä: JiiHoo - 04.04.2020, 00:48:05
Hmm, mielenkiintoista. Laitoin CN:llä yo. kuvan LRGB-masterit jakoon kun sitä pyydettiin ja pari kaveria näytti esimerkkiä miten paljon tuosta datasta saa irti PI:llä kun homman osaa:

https://www.cloudynights.com/topic/700308-m101-jump-to-world-of-lrgb/#entry10086585
https://www.cloudynights.com/topic/700308-m101-jump-to-world-of-lrgb/#entry10087625

Ainakin tuo kertoo siitä että nyt ollaan pisteessä jossa data ja kuvauskalusto ei ole ole enää ongelma.

Jotkut osaa tähtikuvien käsittelyn...

JiiHoo, oli pakko tosta sun datasta kokeilla omiakin PI taitoja.
Tällaisen kyhäelmän sain siitä aikaiseksi.
Lopputoteamuksena on mainittava että amatöörilaitteillakin saa kivaa jälkeä  :smiley:

Enpä voinut myöskään vastustaa noin hyvän datan käsittelyharjoitusta.

Tykkään eniten tästä viimeisimmästä käsittelystä.

Jepjep, alkaa niitä värejä löytymään.  :cheesy: Täytynee kokeilla itsekin uudelleen kohtapuoleen. Jostain kumman syystä värien kaivaminen esiin on aina tuottanut tuskaa.

Kiitos Tapio! Toivomisen varaa silti jäi paljon. Pohjan työstössä en saanut hentoja kierteishaaroja näillä ilmaissoftilla tyydyttävästi esiin. PI:ssa on hyviä kohinankevennystoimintoja, joilla homma onnistuu vaivattomammin. Samoin kirkkaamman pään kontrasti jäi vähän vajaaksi. Pi:n käsittelyssä taitaa olla joku local contrast juttu, jota en osannut kunnolla mallintaa.

Ja kyllä tuolla kalustolla saa jo tosiaan hyvää jälkeä.

Pienenä kuriositeettina, sininen kanava näytti skaalautuneen täyteen n. 65000 ADUun, kun muut kanavat jäi alle 20000 ADUa. Jotain poikkeavaa siis sinisen kalibroinnissa. Toki valkotasapainon käsittelyssä asia korjaantui kun mitään kirkkaan pään klippausta en kuitenkaan havainnut.

Jotain näyttäisi muuten myös olevan vinossa ASTAPin CCD inspectorin mukaan. Tuon ohjelman käyttö on ainakin minulla lisänyt tuskaa...  :cry:

Kun nyt mainitsit ASTAPin inspektöörin...
Minulla meni vähän luotto siihen kun testailin sitä.
Saman kuvaussarjan eri ruudut antoi ihan erilaisia tuloksia ja taisi olla pinottuna tai sama ruutu uudelleen.

Ahaa. Vasta toista päivää ollut kokeilussa. Hiukan ihmettelinkin, kun ei näyttänyt aina kirkkauskeskittymän vastasuuntaan ongelmaa. Ei taida sitten olla ihan toimivaa ilmaista ollakaan? En saanut äkkiseltään solvaustakaan toimimaan vaikka koordinaatit oikein. Pitäisi kai jossain olla tieto polttovälistä, suunnasta, jne. Vai pitääkö tieto olla FITin sisällä oikein.

Pohjan tasauskaan ei ainakaan toiminut järkkärikuviin. Ihme soikio syntyi reunoille.

Lainaus käyttäjältä: Julius - 05.04.2020, 08:15:07
Pienenä kuriositeettina, sininen kanava näytti skaalautuneen täyteen n. 65000 ADUun, kun muut kanavat jäi alle 20000 ADUa. Jotain poikkeavaa siis sinisen kalibroinnissa. Toki valkotasapainon käsittelyssä asia korjaantui kun mitään kirkkaan pään klippausta en kuitenkaan havainnut.

Hmm, mielenkiintoista. Mikäköhän sen olisi voinut aiheuttaa (stackkäys tehty WBPP:llä)? Tietty voihan pinoamisen toistaa uudelleen ja katsoa tuleeko eroja.

Syynä voi olla myös normalisointi sinisellä ja muilla ei.

Joo, vilkaisin noiden statistiikat ja olihan tuo sininen aivan toista luokkaa. Siitä tulikin mieleeni että mulla oli jo tehtynä toinenkin stäkkäys noista (puolivahingossa), vilkaisin sen sinisen masterin ja aivan sama tilanne siinäkin on. WBPP:n parametreissä ei näy mitään ihmeellistä, samat pätee kaikille kanaville.

Edit: WBPP ei anna mahdollisuutta määrittää ImageIntegrationin käyttämää normalisointia, mutta voikohan sen käyttämä oletusarvo sille sitten aiheuttaa tuollaiset erot?

Aika outohan tuo on. Voihan olla joku bugikin ohjelmassa.

Flätit ainakin on näköjään toiminut hyvin, joten ei liene biasin poisjäänti siniflätin kalibroinnissa.

Onneksi ei siis kuitenkaan klippaa sinistä. Silloin olisi WB aika hankala saada kohdilleen ilman dynamiikan pudotusta muiltakin väreiltä.

Edit: Voisihan sen normalisoinnin jättää kokeeksi pois ?

Sen voisi vielä kokeilla ennenkuin alan tekemään tuon käsittelyä uudelleen. Täytyy varmaan ajaa ImageIntegration erikseen WBPP:n sijaan.

Edit: Normalisointi oli se syy, ilman sitä sinisen max ADU on vähän päälle 19000. Vaan jos normalisoinnin jättää pois yhdestä kanavasta, niin onko syytä tehdä sama myös muille kanaville?

Kyllä se sitten pitää olla kaikille sama.

Toimisko normalisointi sitten erikseen jossain toisessa prosessissa oikein? Kun en ole koskaan PI:a käyttänyt, niin en osaa tuohon tarkemmin sanoa.

Keksin lopulta mistä tuo ero oli syntynyt normalisoinnissa. ImageIntegration käyttää oletuksena ensimmäisen integroitavan kuvan statistiikkoja referenssinä normalisoinnissa ja nyt valittu kuva ei ollutkaan ollut paras mahdollinen. Kokeilin summamutikassa pari kolmea muuta imagea referenssinä ja viimeisellä yrittämällä lopputuloksen arvot tipahtivat samalle tasolle kuin muissakin kanavissa.

Referenssiksi pitäisi kait valita kuvista se jolla on paras SNR (olikohan siinä muitakin kriteereitä). WBPP-skriptin idea on itse asiassa se että valitsee parhaan imageista referenssiksi, mutta mun kohdalla ko. feature kaatoi koko PI:n. Joten disabloin sen ja valitsin käsin yhden luminansseista referenssiksi, oliskohan sitä sitten käytetty kaikilla kanavilla. Mutta sitä en sitten ymmärrä miksi siinä tapauksessa lopputuloksien arvot erosivat noinkin paljon kanavien välillä.

Ja normalisointia tarvitaan ImageIntegrationissa, sitä ei oikein voi ottaa pois:

LainaaNormalization is essential for a meaningful pixel rejection, since it ensures that the data from all the integrated images are statistically compatible in terms of mean background values and dispersion.

No joo, ehkä parempi antaa asian olla ettei ajauduta turhan kauas itse aiheesta eli M101:stä.  :grin: Täytyy jatkaa asian tutkimista ja hutkimista kaikessa rauhassa.

No hyvä että asia selvisi!

Luminanssi referenssinä voi tosiaan johtaa normalisointia harhaan jos siinä on suht. heikko sinisen data ja se koittaa sitten kompensoida vahvistamalla sinistä. Tämä on sitten vain MUTUa...

Normalisointi on kai aika tärkeä sigmatyyppisissä pinoissa. Itse olen käyttänyt etupäässä mediaanipinoja ja aika usein normalisoimatta on tullut parempaa jälkeä. Tämä siis Sirilillä.

Terve! täällä juniori yrittämässä saada taivaan helmeet näytölle!
Otin kuvan puolikuussa ja sain loppupelein noin 7 tuntia dataa. Eka kerta kun käytin SiriL'iä ja toimi yllättävän hyvin ilmaseks softaks.
tykkään lopputuloksesta vaikka se onkin raskaasti kropattu.
William Optics GT71 F/5.9
Canon EOS 200D (IR modattu)
ISO 1600
100x darkit,flatit ja biasit.

Hieno lopputulos.

Yritin ensimmäistä kertaa yhdistää Ha-dataa RGB:hen. RGB-valoa kertyi reilut 10 h ja Ha n. 2,5 h

LRGBHa viritys galaksista, valoa yhteensä öbaut 24H.
Kuva isompana https://www.astrobin.com/full/p5eur9/0/

Oma kuva huhtikuun valoista. Ja toinen vähemmän revitelty...

t. tapsa

Kovin on foorumi nykyään hiljainen. Laittelen nyt täytteeksi oman kuvan M101:stä. Isompi  https://astro.galleria.fi/kuvat/2014%20Deepsky/M101_LRGB_valmis.jpg?img=full (https://astro.galleria.fi/kuvat/2014%20Deepsky/M101_LRGB_valmis.jpg?img=full)

Tämä ei ole helppo galaksi kuvattavaksi.
Näyttää hienolta.

Kuvassa on 2015 ja 2016 modatulla Canon EOS 60D:llä kuvatut 200 kpl 240" ja 177 kpl 60" kuvia.