aurinkoputken hankinta, pohdintaa

[einari]

En tiedä kaipaanko itse modulaarisuutta aurinkoputkiin mutta nyt sellainen näyttää olevan tarjolla.

https://www.cloudynights.com/topic/694707-new-lunt-solar-systems-modular-telescope-line-up/

[Timpe]

Aika selkeästi tuolta nousee esille näkemys että optiikan F/21:stä ylöspäin aina F/30 tienoille ja aina F/40 saakka pintanäkymät saavat lisää kontrastia. Muutoinkin näkymät vaihtuvat tuon putken valovoimaisuuden suhteen, joten  tässä mielessä tuo Quark Combo on hyvä valinta... (CLIP)
Baader toimitti tänne sen 160mm D-ERF:n, joten pääsen vähitellen miettimään sen kiinnitystä ja apertuurimaskin tekoa TMB 152:n eteen.

Ilmojen lämmitessä oli viimein pakko ottaa talvella hankittu Baader D-ERF suodin hyllystä ja rakentaa sille pidin TMB 152/1200 linssiputkeeni. Pitkähkö ideointiaika taisi kannattaa, sillä sain putkeen tehtyä käyttöä varten tällaiset Ha-katselu/kuvausmahdollisuudet. Ensiksi varmaankin kaikkein harvimmin käyttöön tuleva setup eli täyden aukon systeemi, jossa 160mm D-ERF:stä otetaan putken 6" (150mm) apertuuri käyttöön. Ja kun tuo Daystar Quark Combo tarvitsee aina putkesta hyvin hitaan valovoiman itselleen, niin asetin tuon targetin noin F/30 tienoille...

150/4800mm (F/32): (4x Televue PowerMatella)



100/3000mm (F/30): (2.5x Televue PowerMatella, vääristymät mittausuhteisiin tulevat kännykkäobjektiivistani)



75/2400mm (F/32): (2x Televue PowerMatella)



Toisin sanoen nyt putkesta tulevaa polttoväliä vaihtamalla saanee (?) tarpeen mukaan vallitsevaan "seeingiin kohdistetun" Ha-setupin käyttöönsä (tämä on sitä modulaarisuutta, mitä ajattelin saavani Quarkin Combo-mallilla). Tässä vaiheessa otin tilapäiset ensivalot tuosta Ha-putkesta 2.5x PowerMatella ihan visuaalisesti. Ulkona oli +6...7 C eli Quarkin vaatima +5 C raja ylittyi ja sen sisäinen etalon saatiin stabiloitua (niukin naukin). Tässä siis tuo putken toinen pää, johon viritin tilapäisesti kiinni Quarkin ja tuon 1.25" kokoisen PowerMaten + Quark-okulaariksi suositellun 32mm Televue Plösslin. (Quarkissa on nyt 2" visual back kiinni, minä arvelin tarvitsevani.)



Kokeilin ensiksi tuonne Quarkin jatkoksi 27mm Panoptic okulaaria, mutta sen laajakulmaisuudelle ei ole mitään käyttöä. Edes tuo 32mm Plössl ei antanut täyttää 50 asteen kuvakulmaa tuossa setupissa, joten pitää joskus kokeilla vaihtuuko tilanne tuolla 1.25" visual back:llä, kun okulaari tulee lähemmäksi Quarkia. Ensivaikutelmani oli että Auringon pinnalla näkyy jotain mitä en ole ennen "livenä" nähnyt    Ja näkymistilanne oli itse asiassa "näkyy ja ei näy" vuorottelua, kun odottelin Quarkin stabiloitumista ja haarukoin sen lämpötila-säätöä (ja odottelin aina säädön jälkeen minuuttitolkulla näkymien palautumista). Luvassa siis opettelua sen suhteen, mitä milläkin Quark-säätimen asennolla voisi olettaa näkevänsä Auringon pinnalta. Ja opettelua kuinka ulkopuolinen lämpötila vaikuttaa asiaan. Minulle jäi tästä lyhyestä testikerrasta hiukan sellainen vaikutelma, että Quark hyötyisi lämmityspannasta itsensä ympärillä, jolla voisi harhauttaa laitetta käyttävänsä sitä kesälämmöissä.

Tässä on tämän päiväinen Ha-näkymä:
http://halpha.nso.edu/keep/hag/202004/20200408/20200408092930Lh.jpg
Piirteetön/pilkuton aurinkohan tuolla oli, mutta hahmotin kumminkin ajoittain visuaalisesti ihan selvästi tuon "hässäkän", mikä näkyy kuvassa kello kahden suunnalla. Vautsi! 
Mutten mene silti liikaa visuaalinäkymiä kehumaan, sillä tuon Ha-kuvan katsominen on ikään kuin planeetan yksityiskohtien jahtaamista seeingin sotkemasta kuvasta. Käytössä oli siis 3000mm / 32mm = 94x suurennus ja sen antama vajaa 1,1 mm lähtöpupilli, mutta Ha-valossa seeing sotki tuota kuvaa kumminkin melko vähäisesti. Ennemminkin oli kyse silmän asemoinnista okulaarin lähtöpupilliin ja muusta totuttelusta okulaariin katsomisessa tietokoneruudun sijasta  ToDo -listalle tulee myös esim. tuon 100mm apertuurimaskin (F/30) kyseenalaistaminen. Olisiko esim. 120/3000mm setuppi (F/25) tuota F/30 setuppia fiksumpi vai häviääkö kontrastia liikaa? Vai olisiko joku muu yhdistelmä (esim. 83/3000mm aka. F/36) vielä parempi kompromissi, mutta ihan ensiksi tulisi saada tuo Quarkin oma lämpötilaan vaikuttava säädinnappi paremmin hallintaan. Paljon auki olevia kysymyksiä ja opeteltavaa tuon kanssa 

Baaderin D-ERF suodin on sitten näkymät täyspunaisena näyttävä suodin (ei yllätystä), josta tulee lähikuva vielä alle. Hyvänä puolena tuollaisessa täyskokoisessa suotimessa on lämmön rajoittaminen putken sisällä ja sitä kautta paremmat putki-seeingit ennen valon saapumista Quarkin käyttöön. Tonnin hinta on kyllä mokomasta hurja hinta, mutta toivottavasti tuo näyttää kyntensä myöhemmin antamalla putkesta hienot näkymät, kun tuollaisen Ha-setupin saa kunnolla kokonaisuudessaan haltuun. Nyt systeemissä on vielä liikaa "liikkuvia osia" ja yksi noista on se, että vaihdan tuonne putken perään kelvolliset visuaalikatseluvärkit kulmaprisman kera käyttömukavuutta antamaan (tässä kuvassa nuo näkyvät ilman OAG-ohjainta ja moottoritarkenninta). Toukokuu ei ole enää kovin kaukana...



Edit: Korjasin suurennuksen ja lähtöpupillin tuonne.

[Timpe]

Tänään oli selkeää keliä iltapäivään saakka, joten ennätin jatkamaan Quarkiin lisäperehtymistä. Kokeilin vaihteeksi tuota 75mm apertuuria ja Televuen 2x PowerMatea (=75mm/2400mm ja tuosta F/32 aukkosuhde). Nyt tein kokeiluja ihan visuaalisetupilla, sillä riisuin kalustosta pois tarkennusmoottorin ja kaikki kuvauskameraan kiinteästi liittyvät osat. Putken perästä tuli siis tällainen kokonaisuus:



Tuohon päälle havaitsijan tuoli ja suojakangas pään päälle vedettäväksi + Quarkin lämmityspanta viileähkön ulkoilman takia (ks. lämpömittaria ed. kuvassa), niin ollaan tässä kuvassa:



Nyt katsoin 32mm Plössl okulaariin ihan kaikessa rauhassa etsin parasta fokusta ja analysoin visuaalinäkymääkin jonkin verran. Tämä Quark-yksilö tuntuu olevan ihan ok kunnossa, koska se antaa tasaisen "terävän" *) ja tasaisesti valaistun kuvan, kun se on ns. "kaistalla" stabiloituneena. Se mikä tuossa kiusaa on Quarkin antama täysin valaistu kuva-ala, mikä on pienempi kuin tuollaisen Plössl okulaarin 50 asteen näkökulma. Toisin sanoen Quarkista ei tule nyt ulos niin leveää valokimppua, että se täyttäisi tuon Televue 32mm Plösslin field stop alueen. Käytännössä tuon Quarkin pariksi riittäisivät siis hyvin 45 asteen näkökentän antavat okulaarit, koska kaikki tuon ulkopuolelle menevä näkyy okulaarissa mustaksi vinjetoituneena (ks. liitekuvaa, johon olen mallintanut okulaarinäkymän).  Käytössäni oli nyt Quarkin vakiona tuleva 1.25" okulaarisovitus.
Onko muilla Quark-käyttäjillä vastaavia kokemuksia?

*) Quark-katseleminen on minusta perinteistä visuaalihavaitsemista puhtaimmillaan. 
Silmä täytyy asettaa tarkasti okulaarin lähtöpupillin taakse (2400mm/32mm -> 75x suurennus ja millin lähtöpupilli), koska tuo edellä mainittu kuva-alan reunojen vinjetointi tuottaa okulaarin normaaliin katselumukavuuteen haittaa. Näkymä mustuu herkästi kokonaan, jos silmä ei ole tarkasti kohdallaan ja tässä touhussa kannattaa käyttää pään ylitse vedettävää huppua (kuvassa näkyvä valkoinen lakanan riekale). Sitten kun havaitsija on saanut asemoitua itsensä okulaarin taakse voidaan putkea hienotarkentaa. Quarkin kaistansäätö vaatii asetteluaikaa, joten tuossa pitää "ennakkoon tietää", millä säätönupin asennolla katselua halutaan tehdä (lämmityksen vakiintuminen vie 5...15min per nupin asentosäätö). Quark on käyttökelpoinen myös tuossa välissä, mutta kuva ikään kuin "napsahtaa" fokukseen, kun kaistan on-band lukitus saavutetaan. Ennen tuota saattaa näkyä paikkoittain suttua kuva-alalla ja osittain teräviä alueita, kun lämpötila tasaantuu. Seeingin heikkous  tai huono tarkennustarkkuus aiheuttaa tietysti kiusaa tuossa, jos sellaista esiintyy. Tässä yhteydessä havaitsin, että putken moottorifokus joutaa pois, koska FT-fokkarin 1:10 käsisäätö polkee sen suohon mennen tullen.

Nyt kun tiesin tuon Quarkin antaman valokimpun koon, kokeilin okulaarilaatikosta mm. 24 mm Panopticin (100x/0.75mm lähtöpupilli) ja 17.3mm Deloksen (138x/0.5mm lähtöpupilli), jotka käyttäytivät odotetulla tavoin. Noiden laajemmasta katselukulmasta ei ollut hyötyä, mutta muutoin kuva-alan keskellä oli seeingin huomioiden täysin käyttökelpoinen visuaalikuva. 24mm Panoptic 100x suurennuksellaan oli itse asiassa varsin passeli okulaari vallitsevan katseluhetken seeingille. Täsää mielessä huomasin, että täyden apertuurin (4800mm/150mm) kattaus tuottaa pienimmillään 150x suurennuksen (32mm Plössl) yhden millin lähtöpupillilla, mikä saattaa olla varsin maukas yhdistelmä paremmassa seeingissä. 

Niin tai näin, tuosta kaikesta tulee sellainen fiilis, että Ha-putken visuaalikatselukin on sellainen taitolaji, mikä täytyy vain oppia. Satunnainen putkeen vilkaisija tuskin näkee tuolta mitään muuta kuin punaisen osakiekon Auringosta. Tänään oli siis tarjolla varsin piirteetön Ha-näkymäkin, vaikka tuota olisi katsellut pidempäänkin (pilvet tulivat vaihteeksi pohjoisesta).

Pohdittavaa:
http://www.daystarfilters.com/inout_article_base/index.php?page=view/article/5/FWHM-Bandpass-Choices
Quarkissa on näet tämä ominaisuus:
DayStar does not double-stack filters to accomplish narrower bandpass.  The coatings on the etalon crystal dictate the bandpass of each filter.  Some are wider and some narrower.

Mistä tiedän kuinka kapeakaistainen Quark tämä oma kappaleeni on? Tässä yhteydessä olisi hienoa saada muiden Quark käyttäjien vertailutietoa jonkin Aurinko-detaljin näkymisestä. Mutta tätä odotellessa antakaapa tähän jotain vertailutietoa oman Quarkinne suorituskyvystä, mistä tietää sen olevan kapeakaistainen tai leveäkaistainen, kiitos!
Quarkin manuaali kertoo näin:
FWHM: Not specified. Prominence units are generally 0.6Å or above, Chromosphere units generally 0.5Å or below.

http://www.daystarfilters.com/inout_article_base/index.php?page=view/article/10/Reaching-F30-with-a-Refractor
"We recommend a Tele Vue Powermate Barlow above any other barlow lens.  This is because the 2X, 2.5X and 4X are truly telecentric.  That means the light bends eactly strait and doesn't budge from strait and parallel.  This is really very important with a DayStar.   Light that hits the filter at an angle will shift in wavelength.  If the barlow is sending some light strait, but some at an angle, your image will have vignetting and areas that are darker, lighter and on/off band for Halpha.  This is a pretty severe effect that can be easily avoided with the right barlow lens."

Tuolla on lisäksi asiaa barlowin muuttamasta tarkennuspisteestä:
The position of the barlow is, however, something you should pay attention to.  The farther UP from focus you insert the barlow, the farther BACK it pushes the resulting focus (multiplied by the X number).

[Timpe]

Nyt katsoin 32mm Plössl okulaariin ihan kaikessa rauhassa etsin parasta fokusta ja analysoin visuaalinäkymääkin jonkin verran. Tämä Quark-yksilö tuntuu olevan ihan ok kunnossa, koska se antaa tasaisen "terävän" *) ja tasaisesti valaistun kuvan, kun se on ns. "kaistalla" stabiloituneena. Se mikä tuossa kiusaa on Quarkin antama täysin valaistu kuva-ala, mikä on pienempi kuin tuollaisen Plössl okulaarin 50 asteen näkökulma. Toisin sanoen Quarkista ei tule nyt ulos niin leveää valokimppua, että se täyttäisi tuon Televue 32mm Plösslin field stop alueen. Käytännössä tuon Quarkin pariksi riittäisivät siis hyvin 45 asteen näkökentän antavat okulaarit, koska kaikki tuon ulkopuolelle menevä näkyy okulaarissa mustaksi vinjetoituneena (ks. liitekuvaa, johon olen mallintanut okulaarinäkymän).  Käytössäni oli nyt Quarkin vakiona tuleva 1.25" okulaarisovitus.

Täsmennän vielä tuota lausuntoani, koska tuollainen vinjetointi ei oikeastaan ole kiinni okulaarin näkökentästä, vaan kirjaimellisesti sen field stop lukemasta. Tuolla 32 mm Plössl okulaarilla field stop on 27 mm ja Quarkin etalonin halkaisija on 21 mm. Käytännössä tuollaiselle Quarkille kannattaa visuaalikäyttöön parittaa sellaisia okulaareja, joiden field stop lukema on lähempänä tuota 21 mm lukemaa. Esim. Televue 25 mm Plössl olisi tuollainen, mutta Televue 40 mm Plössl ei ole (näkökenttä 43 astetta, mutta field stop 27 mm).

Käytännössä tuossa joudutaan visuaalikäytössä tasapainottelemaan ensiksi putkesta tietyllä okulaarilla saatavan suurennuksen, toiseksi seeingin mukaan määräytyvän maksimisuurennuksen ja vielä kolmanneksi tuon kyseisen okulaarinäkymän vinjetoinnin kanssa. Paras okulaari Quarkin jatkoksi olisi siis jokin 20...35mm okulaari, jossa on field stop lukema 23 mm tienoilla ja polttoväli mieluiten tuolla haarukan yläpäässä, jotta putkesta tuleva suurennus pysyisi kohtuullisena. Kuvalaatu ja katselumukavuus pitäisi olla tuollaisessa optimi-okulaarissa kohtuullisen kohdallaan ts. tuli hiukan lisää vaatimuskerrointa lisää tuollaiseen valintaan...

En ole mitenkään fiksautunut TeleVuen käyttäjäksi, mutta sieltä löytyvät helposti firman okulaarien tuotespeksit kustomoitavasta laskurista.
Tässä siis muutamat polttovälit laskuriin:
4800 mm
3000 mm
2400 mm
Ja okulaarien field stop lukemia löytyy täällä.

Esim. tuo 25 mm Plössl antaa 4800 mm polttovälillä 192x suurennuksen, 3000 mm:ssä 120x ja 2400 mm:ssä 96x suurennukset.
Vastaavasti 32 mm Plössl antaa 4800 mm polttovälillä 150x, 3000 mm:ssä 94x ja 2400 mm:ssä 75x suurennukset.

Katselin muutamia päiviä sitten Ha-aurinkoa aamupäivällä putken täydellä 6" apertuurilla ja 4x PowerMatella (4800 mm polttoväli). Tuolloin sattui olemaan hyvä aamupäivän seeing, jolloin pääsin tarkastelemaan reunan läheltä muutamia "tynkä-protuberansseja" hyvässä erottelussa 150x suurennuksella (pienoinen hymy levisi tuolloin kasvoilleni  ). Samoin pinnan yksityiskohdat näkyivät tuolloin hienosti tuolla 32 mm Plösslillä, mikä siis vinjetoi Quarkin kanssa "melkein" kiusallisen paljon. Vastaavasti tänään iltapäivällä törmäsin "seeing-muuriin", jossa jo auringon kiekkoon tarkentaminen saattoi olla hankalaa tuolla samaisella 150x suurennuksella, eikä paljoa muuta voinut sitten toivoakaan yleisen pinnanmuotojen aaltoilevan/satunnaisen näkymisen lisäksi. Toisin sanoen tänään olisi tarvittu pidemmän polttovälin okulaaria kuin tuo 32mm Plössl tai sitten putken polttoväli olisi pitänyt lyhentää esim. 2400-3000 mm tienoille, mikä tarkoittaisi samalla putken apertuurin maskaamista, jotta tuo Quarkille haluttu ~F/30 lukema saataisiin.

Tutkin tänään myös Quarkin käyttämistä "väärällä" F/lukemalla ja löytyi sellainen yleissääntö, että jokin F/15 aukkosuhde antaa näkymään huonomman kontrastin kuin esim. tup preferoitu F/30 aukkosuhde.  Toisaalta tuo siirtymä heikompiin kontrasti-näkymiin tapahtuu ilmeisen liukuvasti Quarkissa, joten pitää tutkia lisää saako putkesta esim. käyttökelpoisen 120/3000 mm (F/25) yhdistelmän, josta voisi saada vielä nykyistä paremman okulaarisovituksen tuolle yhdistelmälle. (Pidemmän aikavälin suunnitelmissani on näet hankkia tuolle Quarkille binoviewer ja siiihen sopiva okulaaripari, mikä olisi juuri tuon Quarkin kanssa optimisuurennuksen antava combo.)

Tässä on muuten harvinaisen perusteellinen Quarkin ensitesti-raportti CN:n foorumilta:
https://www.cloudynights.com/topic/470711-quark-in-ap155-pronto-30mm/

Tässä vielä toinen ketju tästä Quark Combo -mallista: https://www.cloudynights.com/topic/548337-first-light-with-daystar-quark-combo/
Jotenkin alan vähitelleen liukumaan enemmän ja enemmän samaan suuntaan noissa ketjuissa toistuvien mielipiteiden kanssa...   

Anyhow I never thought I'd be able to see prominences and H-alpha structure on the sun for less than about $5k of outlay, so the combo quark and its ability to work with the 2x and 4x powermates for $1800 (about $1200 goes to Daystar, $600 to TV for the powermates) is quite a bargain.  Furthermore, I was observing at 81mm and have the option to go up to 102mm (and even further if I want to buy large aperture ERFs) which strikes me as a very good deal given the number of people who seem to be using 40 and 50mm H-alpha scopes.

"Here is a WARNING right up front: I tend to get excited about this stuff, so do not be overly influenced by it. All this stuff costs a lot of money."

Kiitos siis niille, jotka nostivat tässä ketjussa tuon Daystar Quarkin esille alkuun kaavailemani Luntin aurinkoputken rinnalle!
(Allekirjoittaneelle Quark oli juuri oikea valinta olemassa olevan linssiputken pariksi... )

[Timpe]

Käytännössä tuossa joudutaan visuaalikäytössä tasapainottelemaan ensiksi putkesta tietyllä okulaarilla saatavan suurennuksen, toiseksi seeingin mukaan määräytyvän maksimisuurennuksen ja vielä kolmanneksi tuon kyseisen okulaarinäkymän vinjetoinnin kanssa. Paras okulaari Quarkin jatkoksi olisi siis jokin 20...35mm okulaari, jossa on field stop lukema 23 mm tienoilla ja polttoväli mieluiten tuolla haarukan yläpäässä, jotta putkesta tuleva suurennus pysyisi kohtuullisena. Kuvalaatu ja katselumukavuus pitäisi olla tuollaisessa optimi-okulaarissa kohtuullisen kohdallaan ts. tuli hiukan lisää vaatimuskerrointa lisää tuollaiseen valintaan...

Okulaarivalinta tuli tehtyä ts. laitoin tilaukseen pari kipaletta näitä ortoskooppeja:
https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p8860_Fujiyama-1-25--HD-Ortho-Eyepiece-25-mm---made-in-Japan.html
Tälle aamulle tuli muutama tunti taas Quark Combon testailua eli toimii hyvin tässä kokoonpanossa, kun käytin hyvässä seeingissä 150mm apertuuria ja 4x PowerMatea (kirjoittelin tuosta aamusta pari riviä tähän ketjuun). Tuli hyvää käyttökokemusta lisää Quarkin käyttämisestä, kun ennätin käydä sen Ha-kaistan säätöpyörän säätöjä kaikessa rauhassa läpi.

Esim. tuo 25 mm Plössl antaa 4800 mm polttovälillä 192x suurennuksen, 3000 mm:ssä 120x ja 2400 mm:ssä 96x suurennukset.
Vastaavasti 32 mm Plössl antaa 4800 mm polttovälillä 150x, 3000 mm:ssä 94x ja 2400 mm:ssä 75x suurennukset.
(CLIP)
Tutkin tänään myös Quarkin käyttämistä "väärällä" F/lukemalla ja löytyi sellainen yleissääntö, että jokin F/15 aukkosuhde antaa näkymään huonomman kontrastin kuin esim. tup preferoitu F/30 aukkosuhde.  Toisaalta tuo siirtymä heikompiin kontrasti-näkymiin tapahtuu ilmeisen liukuvasti Quarkissa, joten pitää tutkia lisää saako putkesta esim. käyttökelpoisen 120/3000 mm (F/25) yhdistelmän, josta voisi saada vielä nykyistä paremman okulaarisovituksen tuolle yhdistelmälle. (Pidemmän aikavälin suunnitelmissani on näet hankkia tuolle Quarkille binoviewer ja siiihen sopiva okulaaripari, mikä olisi juuri tuon Quarkin kanssa optimisuurennuksen antava combo.)

Kuten tuosta voi lukea, tänne tuli tarvetta tehdä laskelmia Excelillä millä aukkosuhteilla tulee mitäkin suurennusta ja lähtöpupillia käytössäni olevilla okulaareilla. Liitteenä on kuva tästä laskennasta. Valmistin myös 120mm apertuurimaskin ja kasvatin tuon pienimmän maskin 75mm -> 80mm apertuurikokoon, joten nyt setti on ikään kuin valmiina eri tilanteisiin. Tuo 25mm ortoskooppipari tulee siis binoviewerin jatkoksi jahka Baader saa MBII:t toimitettua tilausjonostaan tänne. Tuossa taulukossa on merkitty vihreällä suositellut aukkosuhteet tälle systeemilleni ja tämä visuaalilaitteisto on tarkoitus olla helposti muunnettavissa myöhemmin myös kuvaukseen ASI 183MM:llä, jos sitä haluan. Ts. Baaderilta löytyy noita pikakiinnitysbajonetteja tähän tarpeeseen, mutta siitä sitten aikanaan.

[Mikko_L]

Ostin 50mm Luntin kaveriksi Tele Vue 15mm plösslin kun ajattelin että täytyy sille joku laatuoku olla ja minimimäärä lasia.  Mutta siinä on se ominaisuus että silmälinssi on kovera eikä omassa silmässäni olekaan heijastuksenestopinnoitetta, joten tuo silmämunan heijastus on koko ajan tiellä heikentämässä kontrastia.

Nyt on tulossa Baader 10mm BCO ortho jossa pitäisi olla tasainen linssi silmän puolella.  Minulla oli joskus (ennen aurinkoputkea) Baader 6mm BCO mutta myin sen pois koska katseluväli oli vain liian lyhyt minulle, toivottavasti 10mm on mukavampi.

Kaiken kaikkiaan Hyperion Zoom Mk.IV on ollut erittäin sopiva okulaari Luntille eikä siihen välttämättä mitään muuta tarvitse, mutta silti vähemmän lasia -> parempi kontrasti..?  Ei niin että Hyperion Zoom olisi mitenkään huono siinä suhteessa, se on oikein mainio planeettaokulaari.

-Mikko

[Timpe]

Nuo Mikon kokemukset okulaareista ovat juurikin sellaista tietoa, mitä ei voi saada muutoin kuin foorumeita lukemalla ja kokeilemalla käytännössä. Itselläni on hiukan samanlaisia kokemuksia silmämunan heijastuksista Televue Radian okulaarien ja Saturnuksen kanssa, kun sitä katselin kymmenisen vuotta sitten. Kertakaikkiaan ärsyttävä ominaisuus, joka tuli esiin juuri kirkkaita planeettoja katsellessa ja pilasi katselunautintoa (Kuun katselussa nuo Radianit olivat täydellisiä.)

Kirjoitan tähän perään siis hiukan käyttökokemusta tuosta Televue 32mm Plössl okulaarista. Olen katsellut tuota ja Quarkia käyttäen lähinnä 150/4800mm yhdistelmällä, mistä tulee nämä arvot:
FL (mm)   Apparent Field (°)   Eye Rel.(mm)   Mag. (x)   Exit Pupil (mm)   TrueField (°)
32               50                22          150.0        1.0               0.32
Tuon Ha-Quark yhdistelmän n. 40 asteen "Quark-vinjetoinnin" antama kuva-ala lienee todellisuudessa korkeimmillaan jotain 12' luokkaa (olisi teoriassa 19,2' tuolla 50° näkökentällä). Käytännössä putkessa pitää siis olla kohtuullinen seuranta ja moottoroidut hienoliikunnat, jotta tuollaista pientä, okulaarissa näkyviin jäävää kuva-alaa voi siirtää jalustakapulalla ympäri Auringon kiekkoa. Ja muutoinkin on hyväksi, jos 150x suurennuksen kuva näkyy vakaasti tärähtelemättä paikallaan, jotta yksityiskohtiin pystyy perehtymään rauhassa.

Käytän katselussa pään yli vedettävää huppua, mikä auttaa Ha-näkymän esille saamiseen selvästi. 32mm Plösslin 22mm eye relief lukema on hiukan väljä ja vaatii siksi silmän tarkkaa asemointia millin kokoiseen lähtöpupilliin okulaarin taakse. Sitten kun silmä on oikealla katseluetäisyydellä ja sivuttain paikallaan, avautuu tuo Ha-näkymä Auringosta. Samalla huomio kiinnittyy mahdollisiin pölypalloihin, sillä tuossa setupissa on monta lasipintaa, mihin pölyä pääsee kertymään. Yökatselussa tästä on harvemmin haittaa, mutta eri etäisyyksillä valon kulkutiellä näkyvät epäterävät pölypallot ovat todellinen kiusa Ha-katselussa.
Käytin eilen hiukan havaintoaikaa 4x PowerMaten, Quarkin ja Plössl okulaarin pintojen puhdistukseen ja tein sitten tänään kaikille tarkemman peruspuhdistuksen. Silmä/aivot-yhdistelmällä on näet vaikeuksia hakemalla hakea tarkennusta Auringon pinnalle ja välillä tarkennus katoaa vain väärään paikkaan (pölypallot/yleinen pintanäkymä yksityiskohtien sijasta). Hupun käyttäminen auttaa tässä asiassa eli Ha-näkymän analysoinnissa, joten tuolle pitää kehitellä jokin systeemi. Binoviewerin käyttäminen auttaa myöskin, kun toista silmää pääsee käyttämään apuna.

Sitten kun noista kiusoista selviää, Televuen 32mm Plössl antaa näkökenttänsä keskelle seeing-rajoitteisen, mutta välillä hätkähdyttävän erottelukykyisen Ha-näkymän tuolla 150x suurennuksella. Käytännössä laitteistoon sijoitettu kasa euroja maksaa tuolloin itseään takaisin ja tuota katselee ihan mielikseen. Mutta yhtä hyvin tuossa käy siten, että silmä harhautuu hiukan tuosta millin lähtöpupilista sivuun tai tarkentaa seeingin kynsissä väreilevän näkymän pois halutuista pinnan yksityiskohdista. Ts. havaintokokemusta tarvitaan lisää, sillä tällainen Ha-katselu Quarkin kanssa on kumminkin ihan eri juttu kuin esim. Kuun yksityiskohtien havainnointi. On ikään kuin vähintään yhtä pykälää korkeamalla (vaativammalla) tasolla, joten en ole toistaiseksi tarjonnut tätä herkkua katsottavaksi esim. vaimolleni.

Televuen 24mm Panoptic käyttäytyy Quarkin kanssa samalla perusperiaatteella kuin tuo 32mm Plösslkin. Sen laajakulmaisesta näkökentästä ei ole tässä mitään hyötyä ja 4800mm polttovälistä tuleva 200x suurennus (ja 0,74mm lähtöpupilli) tuo kohteen yksityiskohdat hyvässä seeingissä tuon verran lähemmäksi ja aavistuksen hankalammaksi katsoa. Panoptic-okulaarin pienempi 15mm eye relief on sekin hankala katsoa silmälaseilla, joten pyrin katsomaan Ha-katselussa okulaareihini ilman lasejani (ml. tuo 32mm Plössl). Nämä kokemukset siis 4x PowerMatella ja 150/4800 yhdistelmällä Quark Combosta, joten pitänee seuraavaksi tutkia kuinka 120/3000 ja 100/3000 yhdistelmät käyttäytyvät, kun noilla saa käyttöön hiukan maltillisemmat suurennukset (2.5x PowerMate antaa 95x / 126x) ja nykyistä suuremmat lähtöpupillit. Jos joku ihmettelee tuon edellisviestin kuvan suurennoksia, niin ne taisivat olla TMB:n 1210mm / F/7.9:lla laskettuja. Pitänee korjata nuo omaan havaintosuojan käyttökuvaan. Ihan hauskaa touhua tämä päiväaikaan tapahtuva kaukoputken käyttö, kun siitä ei ainakaan tule univelkaa ja parhaat hetket ovat muutoinkin aamun virkeinä tunteina

[Terminaattori]

Olen huomannut aika isoja eroja pitkäpolttovälisissä okulaareissa sen suhteen, miten tarkkaa puuhaa silmän asettelu oikeaan kohtaan on. Japanilaiset 25 mm ortoskoopit ovat olleet siinä suhteessa vähän hankalia, 32- ja 40-milliset Tele Vue Plösslit vielä hankalampia. Celestronin 25- ja 32-millisillä Plössleillä silmän saa paljon helpommin sellaiseen paikkaan, josta koko näkökenttä näkyy. Vielä parempi on 25 mm Zeiss Jena -ortoskooppi. Toisaalta noilla reunaterävyys on hitusen huonompi kuin japanilaisilla ortoskoopeilla ja Tele Vue Plössleillä.

Saattaa tämä olla osittain myös itse kunkin naaman anatomiasta kiinni, välttämättä kaikilla ei ole samanlaiset kokemukset.

[Timpe]

Olen huomannut aika isoja eroja pitkäpolttovälisissä okulaareissa sen suhteen, miten tarkkaa puuhaa silmän asettelu oikeaan kohtaan on. Japanilaiset 25 mm ortoskoopit ovat olleet siinä suhteessa vähän hankalia, 32- ja 40-milliset Tele Vue Plösslit vielä hankalampia. Celestronin 25- ja 32-millisillä Plössleillä silmän saa paljon helpommin sellaiseen paikkaan, josta koko näkökenttä näkyy. Vielä parempi on 25 mm Zeiss Jena -ortoskooppi. Toisaalta noilla reunaterävyys on hitusen huonompi kuin japanilaisilla ortoskoopeilla ja Tele Vue Plössleillä.

Joo, tuo tieto tuli hiukan myöhään tänne, kun tilaus oli jo lähtenyt TS:ltä. Tässä on nyt kumminkin tuollaiset Fujiyama HD ortoskoopit kiinni Baaderin MaxBright II binossa ja yhdistetty Quarkin kanssa sellaiseen pinoon/jonoon, jossa nuo saa vielä fokukseen TMB 152/1200 linssiputkella. Mutta olipahan taas kerran yllättävän vaikeaa laitejumppaa tuon yhdistelmän kanssa, sillä tuollaisen combon fokus on jossain ihan muualla kuin missä sen luulisi olevan.  Eikä täällä Suomessa taida olla muita, jotka olisivat edes yrittäneet binovieweriä Ha-katseluun... eh



TMB 152:n kanssa taitaa olla backfokusta niin runsaasti saatavilla, ettei tarvitse huolehtia sen riittämisestä yhtään, vaikka latoisi yhteen tuollaiset "backfokus-syöjät" kuin 2" kulmaprisma ja binoviewer, mitkä perinteiseen vievät  liki 250...300 mm backfokusta. Tai sitten tuossa on kyse tämän linkin barlow-sovituksen vaikutuksesta, mikä kompensoi tuota backfocus tarvetta noin radikaalisti.
"The position of the barlow is, however, something you should pay attention to.  The farther UP from focus you insert the barlow, the farther BACK it pushes the resulting focus (multiplied by the X number).  So if you have a 4X powermate that you insert 1 inch before focus normally would happen, then your new point of focus is now 4 inches behind the powermate."

Tein näet rutkasti turhaa työtä ottamalla tuon 75mm jatkeen pois putkesta ja kytkemällä nuo kaikki osat mahdollisimman lyhyesti yhteen (PowerMatessa T-2 sovitus, 2" prisma oli vaihdettu Baaderin pienimpään T-2 prismaan), minkä seurauksena en löytänyt fokusta Quarkin kanssa lainkaan. Ongelmakimppu alkoi ratkeamaan, kun tarkensin tuon binoviewerin päiväkohteeseen ilman Quarkia ja hain sille fokusta eri kulmaprisma-ratkaisuilla. Vastoin kaikkea normaalia logiikkaa tuo binoviewer + barlow yhdistelmä tarkentuikin lähimetsän puunlatvoihin liki samalla laiteyhdistelmällä kuin normaalikatselussakin tuon 2" kulmaprisman kanssa. Ööh, en osaa tuota loogisesti selittää, mutta noin se menee käytännössä TMB 152/1200 linssiputkeni kanssa.

Terminaattori on tuossa 25mm ortoskooppi-asiassa (valitettavasti) oikeassa, sillä silmien asettelu tuon okulaarityypin taakse on kohtuullisen hankalaa ja työlästä paiväs-aikaan, kun yhdistelmän lähtöpupilli on 0,78mm kokoluokkaa. Okulaari on laadukas, eikä tuon okulaarin kapeasta 42° näkökulmasta tunnu olevan mitään haittaa tunnelinäön suhteen. Terävyys on pikakatselun perusteella kauttaaltaan hyvää tasoa aivan reunoja myöten ja tuo 22.2 mm katseluetäisyys on melkein liiankin pitkä tähän käyttöön (ilman silmälaseja saa asetella silmiä pituussuunnassakin tuohon lähtöpupilliin hiukan liikaa, lisäksi tuo silmäetäisyys binoviewerissä on hankala aseteltavaksi noin pienillä lähtöpupilleilla). Tuo yhdistelmä huutaa siis kovaan ääneen katseluhuppua pään päälle, jotta pääsee paremmin sinuiksi tuon kanssa. Mutta jos löydän ostajat (2 kpl) tuolle ortoskooppiparille, niin sekin on yksi ratkaisu tuohon "ongelmaan". (Yksityisviestillä tavoittaa, jos joku miettii tuollaisen ostamista.)

Quarkin säätöpyörän asettelusta löytyi pari hyvää linkkiä:
https://www.cloudynights.com/topic/705508-daystar-quark-tuning/
https://solarnutcase.livejournal.com/12257.html
Jälkimmäisestä lainaus tähän alle:
"...plenty of fun can be had using any of the dial settings but it is seriously worth knowing where hydrogen alpha centre-line is on your model of the Quark. All will vary because of the natural mica that the etalon is made from and the temperature and pressure at your location."
Pitänee laittaa testaten lähiaikoina...

[Timpe]

Googlasin hiukan ja selvisi, että yksi asiaan kuuluva seikka puuttuu nyt yhtälöstä; nimittäin binoviewerit tuottavat useimmiten polarisoitunutta valoa ja sama tapahtuu ilmeisesti myös Quarkissa.
https://stargazerslounge.com/topic/274704-quark-binoviewing/
"...using them <binos> with my Quark... is near on impossible and very uncomfortable. I cant seem to get a matching view in both eyes. Even a single 40mm plossl is still very difficult as my eye placement needs to be bang on centre. So im not surprised Quark bino is so difficult. But ive read some members have no issues and said its fantastic. "
"In the Quark the polarization makes one eyepiece look about 50% less bright... but it can be fixed by rotating the Quark."

Toisin sanoen Quarkin ja binoviewereiden polarisaatiot kannattaa kohdistaa keskenään, jotta kumpaankin okulaariin tulee yhtä kirkas näkymä. Polarisaatiolla saattaa olla tekemistä tämän ongelman kanssa, sillä ihmettelin juuri vasemman silmäni vaikeutta kohdistua lähtöpupilliin. Pitää tutkia siis tuotakin asiaa lisää paremmalla ajalla, mutta aika monta yllättävää asiaa tässä Ha-katselussa tulee eteen 

[Timpe]

Jätin tänään havaintokokoonpanostani tuon binoviewerin kanssa temppuilun pois ja katsoin Aurinkoa pelkästään Televue 32mm okulaarin ja Quarkin + 2.5x ja 4x PowerMate jatkeiden avulla (vuorottelin noita). Lyhyesti sanoen nautiskelin näkymistä, koska tuolla näkyi vielä eilisen jäljiltä kelvollisen kokoisia protuberansseja Auringon reunalla ja seeing oli suosiollinen. Tässä kuvassa kookkain protuberanssi sen jälkeen, kun sain äherrettyä ASI 183MM kameran okulaarini tilalle ja otettua SharpCapilla muutaman videon tuollaisesta protusta.



Tarkemmin Taivaanvahdissa: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/90977
Kuvan etuna on jälkikäsittelyssä lisätty kontrasti pinnanmuotoihin, mutta nuo protut näkyivät kyllä yksityiskohtaisemmin ihan visuaalisesti okulaarista havaintohupun alta. Hieno aamupäivä kaiken kaikkiaan Ha-auringon yksityiskohtien parissa

[einari]

On kyllä komeampi kuin oma versioni iltapäivältä.

[DarkSide]

Timo on napannut hienon protukuvan  Mahtaako olla firstlight tämä?
Onnea jatkoon, saamme varmaan lisää näitä.

[Timpe]

Kiitos, juu on tuo eka-kerta Ha:lla kuvaten. 
Ällistelin itsekin kuinka tuo protu kuvautui loppupinoon (1376 x 1376 pixels, 680 frames), sillä visuaalisesti näin sen yksityiskohdat hetkeä ennen hiukan erilaisina kuin mitä tuo loppupino esittää.

[einari]

Tuossapa animaatio tämän päivän protusta:
https://www.astrobin.com/full/xvsayk/0/