Avaruus.fi - keskustelualue

Havaintokohteet ja havaitseminen => Aurinko => Aiheen aloitti: Timpe - 02.01.2020, 20:19:30

Otsikko: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 02.01.2020, 20:19:30
Nostetaanpa vanha aihe esille, kun tuohon aurinkoputken hankintaan on allekirjoittaneella alustavaa kiinnostusta.
Menisikö kovasti mönkään, jos hankkisin Lunt LS60THa (https://luntsolarsystems.com/shop/solar-products/hydrogen-alpha/60mm-telescopes/lunt-ls60tha-solar-telescope-tilt-tuned/) Ha-putken omaan käyttööni odottamaan tulevaa pilkkumaksimia? Vai pitäisikö sen olla painetarkenteista LS60THaPT (https://luntsolarsystems.com/shop/solar-products/hydrogen-alpha/60mm-telescopes/lunt-ls60tha-solar-telescope-pressure-tuned/) mallia? Mikä ero noilla putkityypeillä on?

Entä kävisikö tuollaisen putken perään kuvauskameraksi ZWO ASI 224MC (https://astronomy-imaging-camera.com/product/asi224mc) värikamera, jonka satun nyt omistamaan? ASI 224MC:n sivuilla kerrotaan sensorin kooksi: 4.8mm*3.6mm ja diagonaaliksi 6.09mm. Lisäksi 224MC kamerassa on pitkälle punaiseen menevä QE-käyrä (http://astronomy-imaging-camera.com/wp-content/uploads/QE-ASI224.jpg), joten kuvittelisin tuon olevan kohtuullisen hyvä valinta tähän käyttöön ("...we estimate the Peak Value should between 75%-80%...").
Toisaalta olen myös visuaalihavaitsijan suuntaan kallellaan, joten putken kautta saatavat visuaalinäkymätkin kiinnostavat. Ts. tuollaisen perään tulisi varmasti kiinnitettyä myös normaali-okulaareja (=ei mitenkään erityisesti aurinkoputken okuja, mutta kumminkin Televuen ja Pentaxin laatua). Saako tuohon Luntin putki-hintaan mitenkään laadukasta visuaalikuvaa?

Aivan lopuksi ihmettelen nyt olisiko järkevämpää ostaa suunnilleen samaan hintaan vain erillinen Luntin Ha-suodinpaketti + suodinblokkeri käytettynä ja käyttää noita nykyisen TMB 152/1200 linssiputkeni kanssa tekemällä/teettämällä tuohon tarvittava mekanaaninen sovitus?
https://luntsolarsystems.com/shop/solar-products/hydrogen-alpha/double-stack-filters/lunt-ls60fha-h-alpha-filter/ (https://luntsolarsystems.com/shop/solar-products/hydrogen-alpha/double-stack-filters/lunt-ls60fha-h-alpha-filter/)
https://luntsolarsystems.com/shop/solar-products/blocking-filters/lunt-blocking-filters-b600-b1200-b1800/ (https://luntsolarsystems.com/shop/solar-products/blocking-filters/lunt-blocking-filters-b600-b1200-b1800/)
Eikö tuon lopputuloksena olisi suunnilleen samanlainen aurinkoputki, mutta nyt 60/1200 mm mitoissa kun tuo 152mm apertuuri blokataan 60 milliin? Ainakin putken optinen laatu olisi tuossa tapauksessa kohdallaan :cool:

Luntin suodinsivulta lainattua:
"LS60FHa H-Alpha Filter, 60mm front-mounted non-obstructed hydrogen-alpha filter for use on a wide range of telescopes!
Connect the Lunt LS60FHa to your telescope with the appropriate adapter (sold separately), or use it to double-stack on an existing Lunt 60mm LS60THa solar telescope or filter for a ~<0.5A band pass! Choose the appropriate LS60FHa and blocking filter for your telescope's focal length and focuser size. (?)
Required Accessories: Typically an adapter plate will be required to attach a Lunt Solar Filter to the front of a customer-supplied telescope. These adapters are in stock for the more common user scopes, but can be custom made to your specific requirement if needed.  No adapter is needed to connect one LS60FHa to another for double-stacking."


Luntin kulmablokkeri-sivulta lainattua:
(Kuvaustarve taitaa tuoda hintaongelmia tuossa koossa, vai koskettaako tuo kokovaatimus noita pikkukennoja kuten ASI 224MC:ssä?-)
Focal Length Suggestions for Imaging Use:
When imaging with a Lunt Solar System it is recommended that the user opt for the next larger blocking filter than that recommended for visual use. This is due to the fact that most imaging systems require additional "back focus".  It's important to realize that the blocking filter be moved further up the light cone. As a result, the aperture of the blocking filter needs to be larger to allow for the larger cone size.
    B600: For imaging use on telescopes with focal lengths up to 400 mm
    B1200: For imaging use on telescopes with focal lengths up to 600 mm
    B1800: For imaging use on telescopes with focal lengths up to 1200 mm
    B3400: For imaging use on telescopes with focal lengths up to 1800 mm


Mitä kaikkea tuossa viimeisessä vaihtoehdossa oikein joutuu miettimään, jotta tulisi toimiva kokonaisuus omaan käyttööni?
Budjetin olin tuossa ajatellut pysyvän alle 2k€:n. Huomasin vaihtoehtoja kartoittaessani, että tuollaisia "suodin + kulmablokkeri" -yhdistelmiä näyttäisi nyt saavan käytettynä esim. Amazonin kautta joltain Elektro Greif GmbH saksalaisliikkeeltä (https://www.amazon.de/s?me=A1M5WZRCNGTF6K&rh=p_4%3ALunt+Solar+Systems&dc&fst=as%3Aoff&qid=1577986848&ref=sr_in_l_p_4_14) tuohon B1200 kokoon saakka. :huh:

Vastailkaa nyt edes osaan noista kyselyistä, niin saan jotain tolkkua tähän valintaani, kiitos!
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: einari - 02.01.2020, 20:40:52
Yritetään nyt vastata nyt edes osaan.

Tuollainen Lunt60 taitaa olla kustannustehokkain Ha-aurinkoputki.
Normi/painetarkenteisesta en osaa sanoa kannattaako investoida paineistettuun.

Entäs Quark ?
Tosin se ja putken suulle menevä ERF menee jo aika kalliiksi jos ajattelee 150mm kokoa.
https://www.apm-telescopes.de/en/observe-sun/optical-accessories/erf-filter/150mm-erf-glass-cell--180mm-id-cap-for-refractor.html
Ja näkökenttä olisi aika kapea (=yksityiskohtainen?).

Ja kamerasta - ehdottomasti ennemmin mv-kamera, koska värikamerasta käytetään vain punaiset pikselit.
Tai edes värikamera jossa on enemmän pikseleitä.
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 02.01.2020, 20:51:12
Ok, kiitos näistä. Pitää tutkia Quarkiakin, mutta luulen (en tiedä!) sen olevan hiukan hankala systeemi tähän tarpeeseen.
ASI 224MC kamera nyt sattui olemaan nurkissa odottamassa käyttöä, mutta jätän sen siis Kuulle ja planeetoille.  :wink:
Muita vinkkejä?
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: cmas - 03.01.2020, 17:27:52
En omista Coronadoa enkä Lunttia, mutta:

1) Unohda 60 mm optiikka ihan saman tien. Kiusaat itseäsi ja kadut tätä jo noin 3 viikkoa ensivalosta. Lähtisin liikkeelle 80 mm:stä ja siitä ylöspäin pinkan niin kestäessä.
2) Painesäätöinen on kiva. Ei tartte leikkiä tilttaamalla ja saa todella nopeasti haettua säädöt & muutettua niitä lennosta. Mutta näistä saa lukea herjausta sieltä täältä, tuntuu tuo spotin koko vaivaavan lähes jokaisen valmistajan näitä ns. kuluttajatason hintaluokan laitteita.
3) Tilttisäätöinen on käsittääkseni parempi sweet spotin kooltaan. Olen ymmärtänyt, että tämä olisi mahdollisesti sweet spotiltaan suurempi kuin painesäätöinen, mutta voin olla väärässäkin.
4) Jos pinkka kestää pistää 152 mm:n nokalle ja perään isot Luntin kamat, niin se on varmaan hieno peli. Suomessa kuvauskelit vaan tuntuu olevan vaikea ulosmitata. Jos itselläni olisi rajaton budjetti en silti tiedä laittaisinko tuon kokoluokan vermettä. 60 mm kuristamisessa en näe kovin paljon järkeä henk. koht.
5) Jos päätyisin itse Coronado/Lunt-osastolle, niin double stack vakavaan harkintaan. Tuntuu, että niillä vermeillä kuvanlaatu ja detailit on jotain ihan muuta kuin "peruspaketilla". 80 mm double stack vaan ei ole enää millään muuttujalla halpa.

Itselläni on Quark sinulle varmaan tutun TS 80/480 APOn perässä. Sillä parasta jälkeä edustaa tuo alla oleva kuva. Siitä tuli Solarchatin puolella kommenttia, että joku ei ole saanut 100 mm Luntista puristettua vastaavaa (no, muuttujia piisaa, mutta käsitin, että tuo 100 mm ei välttämättä tuota parempaa jälkiä ilman double stackiä kuin 80 mm & Quark & ASI178mm): https://solarchatforum.com/viewtopic.php?f=4&t=22874 (https://solarchatforum.com/viewtopic.php?f=4&t=22874). Tuota SolarChattia kannattaa hieman selata muutoinkin.

Käytetyistä vermeistä en osaa sanoa mitään. Oma uutena ostettu Quark on kertaalleen vaihdettu valmistajalla ja uusi on omat tarpeeni tyydyttävä kuvakentän tasaisuudeltaan (ensimmäinen ei ollut). Kamerana käytän ASI 178mm:ää ja putken nokalla on 90 mm Baaderin D-ERF. Mikäli arpominen on hankalaa, kannattaa miettiä saako jostain putken lainaan testiä varten. Oma komboni (esisuodin, OTA, Quark, lyhentäjä) on ollut lainassa viime kesänä @AaJii. Häneltä voit saada ehkä kysyttyä kokemuksia tuosta kombosta ilman, että minä jorisen omiani täysin biasoituneena. Käsitin, että se toimi ns. virrat päälle laittamalla.

Ja Quarkin huonous on mielestäni "pitkät" säätöajat, kun joutuu odottamaan muutaman minuutin säädön tehtyä, jotta etalonin lämpötila stabiloituu uuteen arvoon. Painesäätöinen ois nopsa, mutta sweet spotin koosta olen lukenut vähän turhan paljon negatiivista omassa käytössä. Tilttisäätöinen kai voisi olla ok, jos sen säädöt pysyy (ei kokemusta). Kuoppainen tie tämäkin, mutta ei tartte palella pakkasessa säätöjä tehdessä, joten suosittelen kokeilemaan  :cheesy:

(https://live.staticflickr.com/4281/34979375354_b99930ed07.jpg) (https://flic.kr/p/Vi1rCw)

Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 03.01.2020, 19:06:39
ISO kiitos Tommi tuosta yllä olevasta vastauksesta!  :cool:
Pitänee anoa ylläpidolta aiheen siirtoa uuteen viestiketjuun, jossa olisi otsikkona vaikka ylläoleva otsikko. Leikatkaa tuohon uuteen aiheeseen mukaan vaikka kaikki uusi keskustelu tästä (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=13051.msg170666#msg170666) viestistä lähtien, niin ei ryöstetä tuota Coronado vai Lunt ketjua tähän yleisempään Auringon Ha-havainnointikeskusteluun. Kiitos!

Oma tilanteeni on tosiaankin sellainen, että aion enemmän tai vähemmän hyljätä vakavamman ds-kuvaamisen täällä suloisessa Suomen maassamme kuvauskelien jatkuvan heikkenemisen takia. Jos katson nyt taaksepäin oman syyskauden ds-kuvaamistani, niin käytin koko syksyn selkeät kelit  (syyskuusta joulukuulle) yhden ainoan 12 h sumukuvan fotonien keräämiseen. Tuosta kohteesta tulee foorumille loppukuva sitten, kun olen myynyt CCD-kamerani ja valovoimaisen Newton 10" F/4 + ASA 0,73x komakorjain/lyhennin yhdistelmän toiselle harrastajalle. En enää näe mielekkääksi aloittaa toista tuollaista 10+ tunnin deep sky -kuvausmaratonia tulevalle kevätkaudelle, koska sen valmistumiseen tarvittavien kokonaisfotonien keräämiseen kuluva aika F2.8 putkellakin venyy säistä johtuen 3-4 kuukauden mittaiseksi! Kuvauskelit ovat olleet harvassa ja silloinkin kun on "selkeää", saan samaan aikaan miettiä tuollaisen kuvausillan läpinäkyvyyden surkeutta himmeiden höttöjen kuvaamisessa. Pöh ja vielä kerran pöh... :angry: Siirtymällä muiden kohteiden (esim. Auringon) havaitsemisen suuntaan pääsisi tosiaankin pois tuosta yöaikaisesta turaamisesta *) DS-kuvauksen kanssa!

Havaintosuojaan jää nyt TMB 152/1200 APO linssiputki, jota haluaisin hyödyntää jatkossa enemmän myös Aurinko-kuvauksessa ja -katselussa.
Edellinen kysely on ollut tuohon asiaan liittyvää eli olisi mukava löytää "jotain muuta(TM)" tuollaisen yllä kerrotun DS-kuvauksen mukanaan tuoman tuskailun sijaan. Jotain uutta harrastukseen, minkä valmistumiseen ei menisi enää useita kuukausia per ds-kuva. Siirryn nyt tästä lukemaan Daystar Quark-keskustelua ja keräämään lisätietoa myös noista Quark-ratkaisuista, joita Tommi ansiokkaasti tuohon nyt pohjusti.

*) Vrt. "Lopputulos vs. siihen käytetty aika", vaikka kaikki sujuisikin ns. hyvällä rutiinilla.

PS. Katkaiskaa tämä jatkokeskustelu omakseen, kun se ei kumminkaan liity muuhun Coronado vai Lunt ketjuun, kiitos! Jatketaan sitten sinne...
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timo Kuhmonen - 03.01.2020, 19:18:20
...ketju jaettu...
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 03.01.2020, 19:32:22
Lainaus käyttäjältä: cmas - 03.01.2020, 17:27:52
Tilttisäätöinen on käsittääkseni parempi sweet spotin kooltaan. Olen ymmärtänyt, että tämä olisi mahdollisesti sweet spotiltaan suurempi kuin painesäätöinen, mutta voin olla väärässäkin.

Avaatko hiukan tuota Speet Spot ajattelua? Ymmärrän tuon siten, että tuollaisella Ha-putkella ikään kuin "viritetään oikea taajuus kohdalleen" samaan tapaan kuin radiossa viritetään asemaa. Jossain kohtaa tuo "kuuluvuus" (=tietyn yksityiskohdan näkyminen) on sitten huipussaan ja tämä asento halutaan säilyttää pysyvämminkin. Tässä kohtaa taitaa olla sitä vaikeutta kuluttajaluokan laitteissa, jos oikein ymmärsin. Perustuuko tuo Ha-kaistan näkyminen kaikissa putkissa yleisemminkin johonkin erityiseen ja yhteiseen havaintotekniikkaan, mihin liittyvät nuo etalon / doppler etc. käsitteet suotimien kaistanleveyksineen? Tässäkin aiheessa on näemmä aika paljon opiskelua, jos haluaa ymmärtää taustatietoja tuollaisen putkivalinnan perusteiksi... eh :shocked:

Hinnoista olisi myös mukava kuulla jotain arviota, kun nuo näyttävät nousevan huomattavan nopeasti havaintolaitteen apertuurin kanssa. Einarille oli "Lunt60 kustannustehokkain Ha-aurinkoputki" ja Tommille vasta 80mm putkista kannattaa aloittaa. Tästäkin olisi hyvä löytää jotain konsensusta vähän samaan tapaan kuin että 8" Dobson on hyvä aloittelijan putki tähtitaivaan ds- kohteisiin tutustumiseen. En nyt oikein pääse kartalle tähän Ha-havaitsemiseen taloudellisessa mielessä ts. en vielä tiedä mihin ominaisuuksiin Ha-katselussa/kuvauksessa olisi fiksua panostaa.  :huh:
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: einari - 03.01.2020, 19:54:51
Tuolta solarchatista löytyi seuraava ketju:
https://solarchatforum.com/viewtopic.php?t=11392

60-70 scoopin hinnat näyttää pyörivän 3000-4000 euron välillä.

Blocking filter kannattaa valita sen mukaan aikooko katsella vai myös kuvata - eli kuvaukseen isompi (ja kalliimpi) blocking filter.
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: cmas - 03.01.2020, 21:27:02
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 03.01.2020, 19:32:22
Avaatko hiukan tuota Speet Spot ajattelua? Ymmärrän tuon siten, että tuollaisella Ha-putkella ikään kuin "viritetään oikea taajuus kohdalleen" samaan tapaan kuin radiossa viritetään asemaa. Jossain kohtaa tuo "kuuluvuus" (=tietyn yksityiskohdan näkyminen) on sitten huipussaan ja tämä asento halutaan säilyttää pysyvämminkin. Tässä kohtaa taitaa olla sitä vaikeutta kuluttajaluokan laitteissa, jos oikein ymmärsin. Perustuuko tuo Ha-kaistan näkyminen kaikissa putkissa yleisemminkin johonkin erityiseen ja yhteiseen havaintotekniikkaan, mihin liittyvät nuo etalon / doppler etc. käsitteet suotimien kaistanleveyksineen? Tässäkin aiheessa on näemmä aika paljon opiskelua, jos haluaa ymmärtää taustatietoja tuollaisen putkivalinnan perusteiksi... eh :shocked:

Hinnoista olisi myös mukava kuulla jotain arviota, kun nuo näyttävät nousevan huomattavan nopeasti havaintolaitteen apertuurin kanssa. Einarille oli "Lunt60 kustannustehokkain Ha-aurinkoputki" ja Tommille vasta 80mm putkista kannattaa aloittaa. Tästäkin olisi hyvä löytää jotain konsensusta vähän samaan tapaan kuin että 8" Dobson on hyvä aloittelijan putki tähtitaivaan ds- kohteisiin tutustumiseen. En nyt oikein pääse kartalle tähän Ha-havaitsemiseen taloudellisessa mielessä ts. en vielä tiedä mihin ominaisuuksiin Ha-katselussa/kuvauksessa olisi fiksua panostaa.  :huh:

Oli ehkä vähän huonoa terminologiaa. Meinasin sitä, että noista painesäätöisistä on raportoitu sitä, että kuva-alan tarkin alue ei ole välttämättä fyysisesti optisen akselin ympärillä symmetrisesti. Eli jos auringin hilaa keskelle kennoa, saattaa osa kuvasta olla sumeampaa kuin toisaalla. Tätä ongelmaa oli myös omassa Quarkin ekassa versiossa. Quarkin kanssa kannattaa myös muistaa, että se toimii parhaiten vähän hitaammilla putkilla (taisi olla valokartioon liittyvää asiaa etalonissa tms). Omalla F/6:lla joutuu binnaamaan kuvatessa, muuten ylinäytteistelee ihan suotta (toivottavasti ei mene terminologiat ihan väärin teidän gurujen kanssa  :laugh: )

Tein aikoinaan itse aika paljon mietintää apertuurin osalta. 60 mm kuvat eivät vakuuttaneet (selasin paljon Flickriä, SolarChattia yms), 80 mm oli ok, 100 oli tyypillisesti jo hyvää. Päädyin 80 milliseen, kun tuo APO oli jo nurkissa. Sen kanssa ei tarvitsisi käyttää D-ERF-suodinta, vaan kaiketi rajatapauksena pärjäisi IR-filtterillä Quarkin edessä (DayStar kertoilee näitä sivuillaan). Päädyin kuitenkin putken lämpökuorman laskemiseen ja ostin tuon ison filtterin.

Katselusta en tiedä mitään, kertaakaan en ole visuaalisesti aurinkoa Quarkin läpi katsonut. Ainoastaan kuvauskäytössä itselläni tuo setuppi ollut ja nyt ottaa lepoa säilytyksessä, kun ei jälkikasvulta riitä enää aika tällä hetkellä.

Quarkin taajuutta säätämällä voi tosiaan Dopplerin kanssa pelailla ja nähdä kohti tulevia "rakenteita" paremmin kuin esim. sivulle päin suuntautuvia. Itsellä on chromosphere Quark (se protu-versio on vaan ns. laajemman kaistanpäästön suodin eli myyvät niitä kai lähinnä visuaalikäyttöön), sillä saa kuvista veivattua esiin samaan kuvaan pintarakenteet sekä protut yms ongelmitta.

Tilasin Quarkin Briteistä 365astrosta. Olikohan se jotain 1300 euroa ollut jokunen vuosi sitten. Lyhentäjäksi kelpaa melkein mikä vain. Kamerat ei kalliita ole, etenkin jos semmoinen on nurkissa. Putkeksikin käy vaikka halpisOTA periaatteessa, koska kaista on kovin kapea.
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: einari - 03.01.2020, 21:55:17
Laitetaanpa ketjuun oma kokeiluni jossa samana päivänä kuvasin Lunt 100:lla ja omalla Coronado PST:llä.
https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/27168
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: cmas - 04.01.2020, 10:05:46
Einari, onko sinulla tarjota noista kuvista alkuperäisen kokoiset? Mietin sitä, että eikö muka isommalla ole tuon parempi resoluutio (kyllähän noista eron näkee toki, mutta täysikokoinen mosaiikki olisi mukava nähdä)? Toki muutamassa tunnissa keli ehtii muuttua mm. lämpötilan noustessa. Itse olen huomannut, että parhaat Ha-kuvat on tullut poikkeuksetta otettua aamulla / aamupäivällä ennen kuin asfaltti ja katot yms ovat kuumentuneet. Onko tuo 100 mm Lunt muuten double stacked vai ns. normaali versio?

Sitten jorinaa yleisesti ja Timpellekin suunnattuna:
Semmoinen jäi vielä sanomatta eilen, että noissa blocking filttereissä (eri kokoisia) on varmaan merkittäviä eroja tuon sweet spotin osalta painesäätöisissäkin vermeissä. Jos tuo asia on saatu jo nyt kuntoon / paremmaksi (en ole pariin vuoteen seurannut tätä asiaa), niin kyllä se painesäätöinen on aika kiva ja nopea - ainakin ideana. Taitekerrointa kun saa sen avulla muutettua niin nopsaan verrattuna lämpötilasäätöön (Quark) tai tilttaukseen (Lunt, varmaan Coronadokin toimii näin?).

Sen kummemmin Quarkia suosittelematta (kuten olen sanonut, niissä on myös omat ongelmansa, kuten kaikissa kuluttajahintaisissa H-alphakamoissa) olen sitä mieltä, että hyvä yksilö näyttää antavan enemmänkin Luntin double stack -version tason yksityiskohtia parhaimmillaan, kun vertaa samaa apertuuria. Ja vielä lisäksi se, että Quarkista on kaksi versiota: ns. normaali kiinteällä barlowilla oleva (suositellaan F/4 - F/8 parhaalle kuvanlaadulle) tai sitten Quark combo, jota voi vapaammin sovittaa erilaisiin putkiin (SCT yms). Semmoista olen lueskellut, että normaalissa on vähän parempi kuvanlaatu, mutta tästä ei nyt ole omakohtaista kokemusta, kun en ole verrannut. Kolmaskin versio on olemassa näemmä ja sen voi heittää Canonin tai Nikonin nokalle. Ja kun nykyään Daystar tarjoaa H-alphan lisäksi CaK-, Na- ja Mg-laitteitakin, niin onpa valikoima kasvanut. Mutta kun katselee kuvia noista Na- ja Mg-vermeillä tuotettuna, niin kyllä H-alpha ja CaK on mielestäni mielenkiintoisempia. Ja linkki tähän: https://solarchatforum.com/viewtopic.php?t=24542 (https://solarchatforum.com/viewtopic.php?t=24542)

Osa näistä on jo varmaan tuttuja, mutta listaan ne tähän kuitenkin:


Joka tapauksessa: Mielestäni näiden kuluttajahintaisten H-alpha-vermeiden kuvakentän tasaisuudessa ei kannata odottaa samoja tuloksia kuin mitä olet itse hieronnut DS-kalustollasi. Mutta kun vähän väljentää näkemystä / vaatimusta, niin harrastaminen on hauskaa ja kuvanlaatu ajoittain äärimmäisenkin hyvää (tosin tämä nyt on vain oma mielipiteeni toki).

Ehkä koettaisin vielä oman mielipiteeni tiivistää näin:
1) Jos sinulla on sopiva OTA käytössäsi, harkitsisin Quarkia. ERF pitää huomioida hinnassa. Quark on nyt noin 1170 euroa 365astronomyssä ja noin 1400 euroa TS:ssä. 365:ssa ja TS:ssä on Baderin D-ERFiä eri kokoisena ja hinta esim omalle 90 milliselleni on noin 400 euroa - valikoimaa täällä: https://www.365astronomy.com/search.php?mode=search&page=1&keep_https=yes (https://www.365astronomy.com/search.php?mode=search&page=1&keep_https=yes) ja https://www.teleskop-express.de/shop/advanced_search_result.php?keywords=D-ERF&suchdas=OK (https://www.teleskop-express.de/shop/advanced_search_result.php?keywords=D-ERF&suchdas=OK).
2) Jos pinkka ei olisi esteenä, niin Double stacked Lunt / Coronado tarjoavat varmasti hienon kokonaisuuden. 80 mm ottaisin itse lähtökohdaksi ihan sen vuoksi, että olisi mahdollista saada jo jotain muutakin kennolle kuin full diskiä ja semmoisessa koossa, että viitsii vaikka seinälle tulostaa. 
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 04.01.2020, 19:03:52
Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta, tuo on varmasti hyödyksi muillekin asiaa pohdiskeleville tahoille  :cheesy:
Olen itse käyttänyt iltapäiväni erillisten linkkien kahlaamiseen ja mm. Luntin blogien (https://luntsolarsystems.com/blog/) lukemiseen. Kerään siis yleistietoa aiheesta...
Siinä sivussa on löytynyt muutamia kultajyviäkin pohdintaani liittyen, joista pari yleisartikkelia tähän:
http://www.ianmorison.com/h-alpha-solar-telescopes-an-in-depth-discussion-and-survey/ (http://www.ianmorison.com/h-alpha-solar-telescopes-an-in-depth-discussion-and-survey/)
https://luntsolarsystems.com/whats-an-etalon-and-how-do-i-make-one/ (https://luntsolarsystems.com/whats-an-etalon-and-how-do-i-make-one/)
https://luntsolarsystems.com/an-explanation-of-the-steps-to-buying-a-solar-telescope/ (https://luntsolarsystems.com/an-explanation-of-the-steps-to-buying-a-solar-telescope/)
https://luntsolarsystems.com/a-simplified-explanation-of-solar-telescopes/ (https://luntsolarsystems.com/a-simplified-explanation-of-solar-telescopes/)

Tuolta lainaus:
"Should I buy based solely on the aperture of the telescope?
The simple answer is No!
A Solar Telescope is a completely different animal to its cousin, the nighttime scope. A Solar Telescope is a multi-filter system that requires an engineered precision balance of aperture, etalon size and performance, f-ratio, etalon placement, safety filters, and out of band blocking. It is not a secret that the price of a Solar Systems increases dramatically based on the size of the etalon paired to the system."


Tuo selittää hiukan hintojen käyttäytymistä. Samoin jossain noissa blogeissa oli mainintaa seeingin etc. ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta tuollaisen Ha-putken kuvalaatuun ja todettiin ettei se suuri apertuuri ole välttämättä onni ja autuus, kun jo tuollainen 80 mm apertuuri riittää saamaan keskiverto-seeingistä kaikki irti. (Saattaapi selittää myös Tommin aiempia kokemuksia kuvavertailuista 100mm apertuuriin ja taidanpa tuon tiedon takia pitää nykyisen TMB 152:n ihan sellaisenaan, ilman mitään lisätuunaus-tarvetta Ha-kuvauskäyttöön *)

Jossain Luntin blogi-kirjoituksessa oli muuten juttua myös etalonin lämmityksestä eli suora viittaus kilpailija Quarkiin:
"It's pretty obvious that if you heat an optical system from the edge it will expand the spacer layer at the edge first. It may take several minutes to many minutes for the etalon to reach equilibrium.
Ja tuon päälle tuli paljon muuta vertailua lämmityksestä tai sen puutteesta, lukekaa itse noista linkeistä, jos kiinnostaa.

Tässä saattaa nyt käydä siten, että hylkään tässä vaiheessa Ha-kuvaamissuunnitelmat kokonaan ja tyydyn toistaiseksi Ha-visuaaleihin Auringosta. Tuo valinta toisi selvyyttä tuleviin kiinnostuksen kohteisiin, eikä vaatisi tässä vaiheessa niin tuhtia pinkkaa rahaa sijoitettavaksi johonkin, mistä en ole nyt sata-varma haluanko omistaa sellaista pysyvästi...

Tässä mielessä laitoin lisätieto-kyselyä tämän pikku-Luntin myyjälle:
https://www.astrobuysell.com/uk/propview.php?view=156059 (https://www.astrobuysell.com/uk/propview.php?view=156059)
Lukaisin tuosta LS50:stä visuaalipainotteista keskustelua mm. täältä: https://stargazerslounge.com/topic/233314-lunt-ls50tha/ (https://stargazerslounge.com/topic/233314-lunt-ls50tha/)

Toisena optiona saattaisi olla Luntin oma re-furbished tuote LS60 muodossa:
https://luntsolarsystems.com/shop/solar-products/h-alpha-refurbished/lunt-ls60tha-solar-telescope-pressure-tuned-with-b600-blocking-filter-2/ (https://luntsolarsystems.com/shop/solar-products/h-alpha-refurbished/lunt-ls60tha-solar-telescope-pressure-tuned-with-b600-blocking-filter-2/)
Tuon hinta tänne rapakon yli uitettuna olis noin 1660 euroa. Tai sitten kolmanneksi voisi tulla kyseeseen jokin muu visuaalikäyttöinen halvahko Ha-putki käytettynä, jota en nyt sattunut tällä hetkellä tähän viestiini löytämään.

Kumpikaan noista em. Lunteista ei siis sovellu kuvauspuolelle, mikä toisaalta saattaisi olla ihan vapauttavaakin, kun pääsisi "naatiskelemaan" Ha-näkymistä ihan rauhassa okulaarien läpi. :smiley:
*) Ja jos noista pikku-Lunteista tulisi tälle suunnalle kuvaushaluja enemmänkin, niin sitten pitää miettiä uudelleen ottaisiko tuohon tarpeeseen suurempaa (lue:kalliimpaa) Ha-kalustoa ja kierrättäisin tuollaisen visuaaliputken eteenpäin muualle.
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 05.01.2020, 13:07:22
Tämä taitaa olla hiukan vaikeampi asia päättää kuin alkuun ajattelin, kun mielipiteet vaihtuvat täällä päivästä päivään...  :huh:
Törmäsin tänään Cloudy Nightsin vertailukeskusteluun ja tuolla mielipiteet visuaalipuolellakin näyttävät kääntyvän enemmän Quarkin puolelle, vaikka se on hidas lämpenemään aina kun sen käyttöönotto tai kaistansäätö tapahtuu: https://www.cloudynights.com/topic/494731-lunt-solar-telescope-vs-quark-cromosphere/

Hinnoissa Quark + sopivan kokoinen ERF -suodin yhdistelmä TMB-linssiputken nokalle on sekin sangen kilpailukykyinen moneen Luntin Ha-putkeen nähden:
https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p7050_Daystar-Instruments-QUARK---H-Alpha-Filter-System-for-Chromosphere.html (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p7050_Daystar-Instruments-QUARK---H-Alpha-Filter-System-for-Chromosphere.html)
https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3243_Baader-D-ERF-135mm-Energy-Rejection-Filter---Solar-Observation.html (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3243_Baader-D-ERF-135mm-Energy-Rejection-Filter---Solar-Observation.html)

Vaikea sanoa mihin tässä päädyn...  :grin:
https://www.cloudynights.com/topic/494731-lunt-solar-telescope-vs-quark-cromosphere/?p=6500132
"...the best money-is-no-object combination imaginable for visual work would be an LS50 for truly portable, LS80 DSII for high-contrast low-power disk, and a DayStar Quantum PE .4 or .5 Ang. Plus a 180mm refractor, of course. But the amazing thing is that the Quark by itself is not that far off from ideal (assuming you have the refractor and ERF)."

Kun toisaalta näin...
https://www.cloudynights.com/topic/494731-lunt-solar-telescope-vs-quark-cromosphere/?p=6507524
"...Basically the etalon in the Quark is heat activated.  So the electricity warms it up to about 100F (37C).   I see you're pretty far north so your ambient temps are lower, so 15 mins or more to heat up.  Here in Arizona during spring, summer and fall it only takes about 8 mins or even less in summer to heat up as the ambient temp is near the operating temp.
If you do like to fiddle with your tuning, then it takes 2-3 mins (for a 1 click change) for the etalon in the Quark to change its temperature.   You can still view while it is changing.   But changing from viewing surface detail to viewing proms (the best you can with the chromosphere version, which is still pretty good) will take 5 mins or so, compared to near instant in the Lunt/Coronado."


Onko kokemuksia Quarkin adaptoitumisesta Suomen oloissa joko kuvaus- tai visuaalikäytössä?
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 05.01.2020, 20:33:32
Vielä lisää tietoa Ha-putkien käyttäytymisestä viileämmissä olosuhteissa (käyttölämmöt kumminkin ylempänä kuin ne normaalit alimmat sallitut käyttölämpötilat).
https://www.cloudynights.com/topic/640343-temperatures-effect-on-blocking-filters/ (https://www.cloudynights.com/topic/640343-temperatures-effect-on-blocking-filters/)

Tuolla suositellaan käyttämään lämmityspantaa tarpeen mukaan Ha blokkerin ympärillä, jotta se pysyy mukavasti käyttölämpimänä. (Kyse siis myös Luntin Ha-putkista.)
"For a blocking filter, I use a 3" dew heater attached directly to a 9v or a 12v lithium battery.
As noted in the other thread, in my LS80 DSII, at 50F I can detect a difference, at 40F I notice a difference, at 30F the difference is big enough to be disappointing, and at 20F it is a very poor view. With the above heater, the scope stays like warm weather down to 10F that I have tested."

"In cold weather, given the choice of the Lunt 80 DSII with a heater or a Quark on a 70mm or 92mm refractor, I use the Lunt. The DS always wins in contrast, and it doesn't have to heat up. On a 130mm or 155mm, that's a different story; the answer there is to use both the Quark and the Lunt."

Toisin sanoen suotimien lämmitys viileässä ilmanalassa kannattaa ja samoin myös Double Stacking (suotimen tuplaus toisella kaistanleveyden pienentämiseksi 0,7 A -> 0,5 A) on kannattavaa tuon lisääntyvän kontrastin takia. Mutta DS:llä tulee huima hinnanlisäys kustannuksiin eli tuollaisen Lunt Ha-putken hinta tuplautuu. Tässä mielessä Quarkin käyttömahdollisuus suoraan suurempien linssiputkien kanssa on minulle iso plussa  :cool:

Sitten löytyi tällainen ketju Auringon Ha visuaalihavainnoista katsoen:
https://www.cloudynights.com/topic/640034-lunt-50-vs-daystar-quark/ (https://www.cloudynights.com/topic/640034-lunt-50-vs-daystar-quark/)

Tuolla on myös Quarkin laatuongelmista kirjoitusta:

"Getting a good quality Quark with decent contrast uniformity for full disc views/imaging appears sometimes to be a crap shoot, but it would be better suited for close up views with larger aperture."
"I disagree with the Quark being a crap shoot. I talked with the folks at Daystar and yes they agreed that they had problems in the beginning with the early Quarks.  I guess a lot of folks got burned but they assured me they tried to make it right and would stand behind their products if I should have a problem.  I waffled back and forth between small dedicated solar scope and the Quark that could be used with many larger refractors that I already owned.  Even with my limited experience, I'm very satisfied with my decision to buy the Quark because when the seeing permits the visual and photographic details are amazing."

Niinpä... tein siis tilauksen FLO:lle tuosta Chromosphere Quarkista ja parista adapterista (£1104,95 = 1295,85 € = toimitus vielä juuri ennen UK:n Brexit-eroa) ja TMB 152:n eteen sopiva Baader ERF 160mm näkyy olevan valmistajalla (https://www.baader-planetarium.com/en/baader-d-erf-energy-rejection-filter-(75---180mm).html) noin tonnin hintainen lisäkulu (auts!). Tuollainen ISO etusuodin pitänee laittaa tilaukseen hiukan myöhemmin Baaderilta, kun ei tuota Ha-Aurinkoa pääse kumminkaan ennen kevättä havaitsemaan. Quarkin laatuongelmat huomioiden (link (https://www.cloudynights.com/topic/640034-lunt-50-vs-daystar-quark/?p=8955117)) kannattanee tiedustella FLO:lta tänne tulevan Quarkin laadusta jotain kommenttia ennen sen toimitusta tänne ulkomaille :rolleyes:

Katsotaan sitten myöhemmin mitä tuosta Quarkin Ha-paketista sitten tulee ts. lopetan vatuloinnin tähän...
(Minusta tuollainen 2000...2300€ menee nyt parempaan käyttöön Quarkissa kuin noissa Luntin LS50...LS60 putkissa, mitä tuolla summalla saisi. Muunlaisesta investoinnin järkevyydestä en sitten sano mitään... :grin: )
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: cmas - 05.01.2020, 20:50:24
Omassa käytössä pistän Quarkin lämpenemään sisällä. 10 min kuluttua, kun jalusta on pystyssä pihalla, valot on jo vihreänä. Kentällä säädön muuttaminen kestää muutaman minuutin per naksu. Kuvauskäytössä tuo aika menee vaikka mihin, visuaalikaveri voi vetää röökin, venyttää selkää tai lisätä aurinkorasvaa. En ole itse kokenut ongelmaksi. Ja kuvatessa käytän tasan yhtä asetusta joka kerta. Keväällä testaan, että onko kyseinen "optimi" vielä paras asetus ja on se talven jälkeen ollut. Visuaalihommissa voi olla tarvetta veivata asetuksia, kuvauskäytössä en ole nähnyt tarpeelliseksi (kun se hyvä baseline on vaan etsitty ko. Quark-yksilölle).
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 06.01.2020, 12:53:35
Lainaus käyttäjältä: einari - 02.01.2020, 20:40:52
Ja kamerasta - ehdottomasti ennemmin mv-kamera, koska värikamerasta käytetään vain punaiset pikselit.

Tuota tähtikuvauskameran valintaa mietiskelen tässä ja ajattelin ottaa omaan yleiskäyttööni suhteellisen Ha-herkän mv-kameran. Samalla kameralla olisi tarkoitus kuvata satunnaisesti Kuuta, Aurinkoa, planeettoja + mahdollisesti myös ds-kohteita, mutta miksei myös tuota Ha-Aurinkoakin, jos tarvetta tulisi.
Lueskelin sopivaa ASI kameraa miettiessäni CN:n foorumilta Jon Ristan analyysin ASI183MM kamerassa olevasta Sony IMX183 kennosta:
https://www.cloudynights.com/topic/599475-sony-imx183-mono-test-thread-asi-qhy-etc/ (https://www.cloudynights.com/topic/599475-sony-imx183-mono-test-thread-asi-qhy-etc/)

Tuolla kennoarviossa olisi monia itseäni miellyttäviä seikkoja tällaisena DS-kuvaajana, vaikka pyrinkin vähentämään noita massiivisia DS-projekteja omasta kuvaamisestani.
"I also think you could easily pair this with refractors in the 130-150mm aperture range, at f/6-f/7. That will deliver an image scale around 0.51-0.65"/px. A TEC140, for example, is 980mm long at f/7, should make for a pretty awesome scope for high res galaxies if you've got the seeing for it."  :grin:

"With such tiny pixels, it has exciting implications for high res imaging with much smaller scopes than have classically been required, without the need to spend the big bucks on very large cameras that have very large pixels. With LRGB imaging, read noise won't matter much, however the smaller pixel size could deliver much more detailed images than any other camera at any given focal length (depends on seeing). It could also present some interesting implications for true lucky imaging, separating double stars, lucky imaging of small planetary nebula with a more budget-friendly telescope, etc. "
Noissa olisi siis monta kiinnostavaa asiaa, joita voisi kokeilla jatkossa 6" F/8 linssiputkella, johon löytyy F/6 lyhennin... :wink:

Mutta sitten kun otetaan yhtälöön mukaan tuollainen Quark ja sen systeemin kamerasovitus? Tilanne saattaa muuttua... eh?
https://www.cloudynights.com/topic/616299-whats-the-best-camera-for-a-h-alpha-telescope/ (https://www.cloudynights.com/topic/616299-whats-the-best-camera-for-a-h-alpha-telescope/)
Tuon mukaan kyseinen ASI183MM olis kelvollisella listalla ja se päästäisi kennolle tuota tarpeellista Ha-kaistaa varsin hyvällä QE-hyötysuhteella. Minusta se voisi äkkiseltään olla kohtuullisen hyvä kombinaatio myös tuollaiseen Ha-kuvaukseen. Mutta tuo taitaa vaatia binnausta Ha-käytössä kameran ruhtinaallisen pikselimäärän ja over-samplauksen takia?

Sitten kun googlasin eteenpäin tuota hankintaa, niin löysin ZWO:n sivuilta tämän:
https://astronomy-imaging-camera.com/astrography-equipments/tips-and-trick-for-solar-imaging-and-processing-with-asi290mm-and-asi174-cameras.html (https://astronomy-imaging-camera.com/astrography-equipments/tips-and-trick-for-solar-imaging-and-processing-with-asi290mm-and-asi174-cameras.html)

Tuon mukaan [ur=https://astronomy-imaging-camera.com/product/asi174mml]ASI174MM[/url] tai ASI290MM (https://astronomy-imaging-camera.com/product/asi290mm) olisivat oikeita täsmätyökaluja Auringon kuvaamiseen. Ja tuolla ZWO:n artikkelissa kerrotaan, että nämä ovat olennaisia asioita tuollaisessa kamerassa:
The best camera for Solar H-alpha imaging should have three main features:
*   a high frame rate capable for taking many frames together in a short video sequence,
*   camera should be monochrome and
*   camera should have a sensitive CMOS chip with high dynamic range.


ASI183MM täyttäisi nuo ehdot, mutta sitten sen speksejä tarkemmin lukiessa eteen tuli tällainen seikka ASI183MM valintaa vastaan...
https://astronomy-imaging-camera.com/product/asi183mm-mono (https://astronomy-imaging-camera.com/product/asi183mm-mono)
"Notice: depends on user's feedback, this IMX183 sensor has grid pattern noise when do Ha solar imaging,  please take flat frame for calibration(out of focus or add a barlow lens to take flat frames). We recommend our ASI1600/ASI174 mono camera for Ha solar imaging."

Öh? Ja voihan vihne, jos tuosta tulee este tuon muutoin ilmeisen mainion kameran hankinnalle! :shocked:

Tuolla on aiheesta jotain:
https://www.cloudynights.com/topic/620770-issues-with-asi183mm-for-solar-ha-imaging-grid-artifacts/ (https://www.cloudynights.com/topic/620770-issues-with-asi183mm-for-solar-ha-imaging-grid-artifacts/)
Ja jos oikein muistan, niin tuosta ongelmasta taisi olla juttua täällä foorumillakin...
Joten tarvitaan apua taas kerran tänne päin kameravalinnassa. Pitääkö tuossa oikeasti olla kaksi kameraa, jotta kaikki kaavailemani yleiskuvaamisen reunaehdot täyttyvät vai kuinka?
Tommi tuolla puhui jotain aurinkokuvaamisen kuoppaisesta tiestä, joten tämä lienee oikea analyysi aiheesta.
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: cmas - 06.01.2020, 16:10:53
ASI 178mm sanotaan myös kuuluvan listalle, jossa gridi näkyy Ha-kuvauksessa. Itsellä ei juurikaan ole näkynyt ja flätit on hoitaneet sen sekä Newtonin renkaat pois. Minulla jalusta ei tosin seuraa pikselintarkasti aurinkoa (ihan suotta hieroo sitä kentällä liikaa), joten auttaako se - en tiedä. Köyhän miehen "dithering" ilmaiseksi ja grid pattern ei ole ongelma?  :cheesy:

Minulta saat halutessasi 178mm:n lainaan. Olikohan Ari H:lla tuo korkean reson 183 kuu-kuvaukseen? Melkein siis ehdotan, että lainaat keväällä muutamaa soveliasta mallia ja testaat.

Auringon kuvauksessa fotoneja rapisee kennolle semmoista kyytiä, että en suotta viilailisi asiaa QE:n kautta. Ja huomioi myös se, että isokennoista kameraa ei kannata hommata pelkän Quarkin kaveriksi, kun siinä ei ole kovin iso "spotti". ASI1600 on mielestäni siis vähän erikoinen valinta Quarkin perään.

Aiemmin unohtui sanoa, että Newtonin renkaat vaivasivat omaa kalustoanikin alussa. Hommasin tilttiadapterin ja sain vähän paremmaksi. Lopulta linjailin (huom: kentällä) kamppeet ja pyörittelin Quarkia ja kameraa suhteessa toisiinsa ja sain paremman lopputuleman kuin tiltin kanssa.

178mm:n 30 fps on itselle riittänyt hyvin. Varmasti toki olisi iloa suuremmasta fps-tasosta, jos mahdollista, mutta en viitsi tiputtaa dynamiikkaa (saisi 60 fps sillä tempulla tuolla 178:llakin).
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 06.01.2020, 17:37:45
Joo, kameran tarpeesta kirjoittelin tuonne näin:
Samalla kameralla olisi tarkoitus kuvata satunnaisesti Kuuta, Aurinkoa, planeettoja + mahdollisesti myös ds-kohteita, mutta miksei myös tuota Ha-Aurinkoakin, jos tarvetta tulisi.

Tuossa mielessä jokin ASI:n jäähdytetty kamera voi olla tuollaisen yleiskameran virkaa tekemässä.
https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p10232_ZWO-MONO-Cooled-Astro-Camera-ASI-183-MM-Pro-Sensor-D-15-9-mm.html (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p10232_ZWO-MONO-Cooled-Astro-Camera-ASI-183-MM-Pro-Sensor-D-15-9-mm.html)
Jäähdytys toisi mukaan nuo DS-kuvauksen ominaisuudet ja mahdollisuuden sinne puolelle (jos näet laittaisi myöhemmin ne suodinpyörät/suotimet sinne). Toisaalta tuossa olisi mukana nopeaan videoon mahdollisuus, joten samalla kameralla Kuun kuvaus nopealla fps-lukemalla olisi mahdollista tuolla 5496 x 3672 pikselin (20.18 MP) kennolla. Sillä saisi näet hyvää erottelukykyä tuosta TMB 152:n tarjoamasta piirrosta ja nopea video auttaisi pilkkomaan seeingin riepottelemia kuvia teräviksi osakuviksi. Eräänlaista yleiskameraa haussa siis täällä ja tuo ASI183MM Cool voisi olla sellainen tähän tarpeeseen.

Tuollaisen yleiskuvauskameran pääasiallinen käyttö olisi minulla kumminkin talvella, mutta jos samasta kamerasta olisi kesäaikaiseen Aurinko-kuvaukseenkin, niin sitten se olisi pelkkää bonusta. :cool: Kuvaaminen kirkkaassa auringonpaisteessa ei välttämättä ole niin hirmuisen mukavaa, kun esim. näyttöpaneelin kuvasta ei saa selvää ja mahdollisen laitteistohupun alla tulee nopeasti hiki havaintokoppini (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Observatory/IMG_20190206_TMB152_kuvausvalmiina.jpg) seinällisessä tilassa, mihin ei pääse tuulta. Kuva on talvelta, mutta näet tuossa putken mihin Quark tulisi kiinni. 

TS:n linkki kertoo näin tuollaisen käyttötarkoituksista:
♦ Deep-sky images (nebulae and galaxies): Due to the high sensitivity, nebulae and galaxies are already imaged after a few seconds. The camera can be cooled up to 45 °C below ambient. Thus the already low noise is further reduced. By increasing GAIN (comparable to the ISO setting of DSLR cameras), you can reduce the exposure times below 30 seconds. Thus effects from seeing or inaccuracies of the tracking can be eliminated.
♦ Lunar and planetary images: extremely short exposure times, due to the high sensitivity, "freeze" the seeing. With the high resolution of the sensor, many details can be photographed even at a shorter telescope focal length. Video astronomy is also possible.


Sanalla sanoen tuo voisi olla "hauska" yleiskamera omistettavaksi ja en ole ostamassa sitä pelkästään Quarkin perään, vaikka tässä ketjussa nyt ollaankin.
Mutta olisi hyvä, jos tuollainen kamera toimisi myös Quarkin kanssa (toisin kuin äskettäin myymäni QSI 583ws CCD-kamera, mikä oli pelkästään DS/tähtikuvaukseen soveltuva laite).
Daystar Quark olisi minulle siis lähinnä visuaali-herkuttelulaite, jolla voisi seurata Auringon muuttuvia näkymiä Ha-valossa. Liika haaveilu Auringon kuvaamisesta hukkaa näet minusta tuollaisen havaintomahdollisuuden, jossa vain "naatiskellaan" hyvälaatuisen kaukoputken näkymistä  :cool:

Osaatko muuten sanoa kuinka pieni "spotti" Quarkista tulisi tuollaisen 13.2 x 8.8 mm kennon keskelle näkyviin? Kennossa on kumminkin 20 megapikseliä, joten sinne jäisi Quarkillekin noita keskipikseleitä jonkin verran.
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: cmas - 07.01.2020, 09:07:03
Mietin asiaa vielä ja sekoitin hieman omia tarpeitani. Eli itse käytän 0.5x-lyhentäjää ilman lisäloittoja siksi, että saan koko kennon "auringon kiekon sisään". Tuo helpottaa merkittävästi flättien ottamista epäfokusoimalla. En tiedä miten täyden kiekon kuvaajat tekevät Quarkeillaan flättijärjestelyt. Joskus kokeilin lisätä loittoja ja mielestäni tuossa vaiheessa alkoi tulla ongelmaa kuvanlaadussa (reunat mm. pehmeni). Se, että mistä se johtui onkin toinen juttu. Ehkä parempi lopettaa spekulaatiot ilman faktoja.

En osaa siis sanoa siitä spotin todellisesta koosta valitettavasti. Jotain juttua aihetta liipaten on ehkä löydettävissä täältä: https://www.cloudynights.com/topic/663201-is-a-dedicated-solar-scope-much-easier-to-view-visually-than-with-a-quark/ (https://www.cloudynights.com/topic/663201-is-a-dedicated-solar-scope-much-easier-to-view-visually-than-with-a-quark/). Kai sen Quarkin blocking filterin koon saa kysyttyä vaikka valmistajalta suoraan, jos ei muualta tietoa löydy. Onkohan niistä tech noteista jotain apua? Eli näistä (tosin olet jo taatusti kaikki kahlannut läpi): http://www.daystarfilters.com/inout_article_base/index.php?page= (http://www.daystarfilters.com/inout_article_base/index.php?page=)

Tuo 183 näyttää kyllä spekseiltään loistavalta omiinkin putkiin (jäähdyttämättömänä tosin), kun on sama pikselikoko kuin 178:ssa. Onneksi ei ole ostohousuja lähistöllä.

On kyllä komean näköinen tuo TMB-setup kopissaan!
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: wm-x - 07.01.2020, 12:45:57
Minulta saa kesällä lainaan myös asi 183 jos haluat kokeilla. Itsellä on kaksi noita 183 ja ds hommissa olen tykännyt kamerasta.
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 07.01.2020, 20:13:29
Lainaus käyttäjältä: cmas - 07.01.2020, 09:07:03
Tuo 183 näyttää kyllä spekseiltään loistavalta omiinkin putkiin (jäähdyttämättömänä tosin), kun on sama pikselikoko kuin 178:ssa. Onneksi ei ole ostohousuja lähistöllä.
On kyllä komean näköinen tuo TMB-setup kopissaan!

Tinkasin FLO:lta ASI183MM Pro:n hinnasta £50 pois, jolloin se kannatti ottaa samaan pakettiin FLO:lta Quark Chromospheren kanssa. Lisäksi olen neuvotellut FLO myyjän kanssa, että FLO tarkistaa Quarkin kelvollisuuden Auringon kanssa ennen kuin lähettävät sen minulle. Tuli siis syytä seurata Exeterin (https://www.foreca.fi/United_Kingdom/Exeter) sääennustuksia...  :grin:

TS:n sivuilla oli muuten tällainen varoitus Quarkin kohdalla:
"Attention at low temperatures:
A Fabry-Pérot filter may never freeze. Being made for working at a very specific temperature, a complex filter should not be exposed to temperatures below 5 °C (40 °F). The immersion oil which connects the optical elements can solidify. Then, it presses them apart and the coatings of the to 1/200 lambda plane-parallel polished etalon plate suffer damage. Also, the adhesion of the dielectric coating is extremely stressed, resulting in an accelerated intercalation of water into this layer. This is regarded as mistreatment and forced ageing of the filter, voiding warranty. For this reason, we recommend putting the filter into a case, best with drying agent, and storing it in the warm home. Thus you will enjoy the filter for many years."


Lisäsin tuon tiedon sähköpostiin ja pyysin Ian Kingiltä erikseen näin:
"Please pack that Quark device securely and warmly, because here in Scandinavia it can get below 0 degrees Celsius quite easily at this time of year."
Valitsin myös nopeamman toimitustavan eli DHL Expressin, jotteivat seisottaisi tuota pakettia pitkiä aikoja jossain pakettiterminaalissa. Saa nähdä kuinka tuossa käy... :huh:

https://www.cloudynights.com/topic/663201-is-a-dedicated-solar-scope-much-easier-to-view-visually-than-with-a-quark/?p=9404473 (https://www.cloudynights.com/topic/663201-is-a-dedicated-solar-scope-much-easier-to-view-visually-than-with-a-quark/?p=9404473)
Tuossa oli muutoin tosi hyvää analyysiä erillisistä aurinkoputkista ja visuaalikuvasta Quarkin kanssa. Siellä oli mm. tällainen varoitus:
"I highly recommend you never look through a double stack unless you're ready to spend money. It's that much better."
"Visually, I absolutely love looking through a double stacked 60mm for example way more than even looking through my 120mm with a Quark and binoviewer."
"If your interests are high resolution, a single stack is pretty much it, because to crank up the power of magnification in a double stack is going to come from having either shorter focal length eyepieces and a double stack (dim view) or a really large aperture double stacked ($$$$$). Mean while, a large aperture single stack will be much brighter and show you every little detail if seeing allows. For me, this is where my Quark & Binoviewers come in, with my larger scopes (120mm to 200mm) when seeing allows."

Muistetaan tuossa, että Lunt 60Tha DS (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p8070_Lunt-H-alpha-Telescope-60THADS50-B1200FTPT-with-50-60-mm-aperture--double-stacked--Feather-Touch--Pressure-Tuner.html) (5.564,37 EUR) on tuossa vastapainona visuaalikäyttöön ja sen 500mm polttovälistä on hankalaa repiä suuria suurennoksia irti ilman lähtöpupillien pimenemistä todella himmeiksi. Toisin sanoen pitäisi valita samaan erottelukykyyn vielä suurempi Lunt DS kalustuksella, minkä hinnat ovat jo viidellä digitillä kirjoitettavia :shocked:

Niin tai näin, saa nahdä kuinka tuon 1200 mm linssiputkeni kanssa tulee tapahtumaan vai onko se pakko lyhentää ensin 900mm pituuteen Ricardin lyhentimellä ennen Quarkin kiinnitystä sen perään? Tuollainen 1200mm polttoväli Quarkin sisäisellä kertojalla kun asettaa seeingille melkoiset vaatimukset. Lisäsin tuota asiaa ennakoivasti uuden ostoilmoituksen foorumille pitkistä plössl okulaareista ja tilasin Quarkin mukaan tällaisen 2" okulaaripitimen (https://www.firstlightoptics.com/daystar-solar-accessories/daystar-2-eyepiece-holder-for-quark.html) noita varten.
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 09.01.2020, 19:48:21
Lainaus käyttäjältä: wm-x - 07.01.2020, 12:45:57
Minulta saa kesällä lainaan myös asi 183 jos haluat kokeilla. Itsellä on kaksi noita 183 ja ds hommissa olen tykännyt kamerasta.

Joo, kuten yllä kerroin niin tilasin tuon ASI183MM:n muun setin mukana. Olen nyt jälkikäteen lukenut tuota massiivista 42 sivun CN-ketjua (https://www.cloudynights.com/topic/599475-sony-imx183-mono-test-thread-asi-qhy-etc/) tuosta kamerasta. Tulit mieleeni ketjua lukiessani juuri tuon AS183MM Pro kamerasi myynti-ilmoituksen (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=18054.0) takia, missä mietit ääneen sen vaihtoa ASI1600 kameraan. Tuosta ketjusta löytyy näet valmis vastaus miettimiseesi...  :wink:

Oma vaikutelma tuosta p-i-t-k-ä-s-t-ä 42 sivun keskustelusta on kaiken kaikkiaan, että pelkkään DS-kuvaukseen ASI1600:n Panasonic kenno on marginaalisesti hiukan parempi kenno noista kahdesta kamerakennosta kuin Sonyn IMX183MM. Voit lukea nuo perustelut tuolta ketjusta, mutta Jon Rista tiivistää sivulla 16/42 näin:
https://www.cloudynights.com/topic/599475-sony-imx183-mono-test-thread-asi-qhy-etc/?p=8351210 (https://www.cloudynights.com/topic/599475-sony-imx183-mono-test-thread-asi-qhy-etc/?p=8351210)
(Tarkempi erittely kameroiden eroista tuosta linkistä.)
"At the same image scale, the two cameras will perform about the same, as read noise vs. QE tends to balance things out. The IMX183 has the FoV advantage, though, due to being 2:3 format rather than 4:3 format."

"At the same focal length, the ASI1600 is the more sensitive of the two, having much lower read noise and larger pixels (overpowering the Q.E. advantage of the IMX183). This gives it an edge for wider field narrow band imaging. However, the IMX183 has a distinct resolution advantage, allowing better sampling at any focal length. This can potentially give it the ability to sample as well as much larger scopes with much larger cameras that cost many times more, thus potentially saving you a significant amount of money for high resolution imaging. IMO, the IMX183 is best paired with an f/4 system around 1000mm for optimal image scale to maximize the resolution benefits on small objects. "

Huomasin tuosta keskustelusta, että DS-kuvaukseen juuri pois myymäni 10" f/4 Newton olisi ollut täydellinen sovitus tuolle ASI183MM Pro kameratyypille.
TMB152:lla polttoväliä on natiivisti F/8 liikaa tuohon DS-kuvaukseen ASI183MM kennolla (0,41"/px), mutta 0,75x lyhentimellä/900mm polttovälillä F/6 saan tuosta 0,55"/px lukemat.
Käytin tuollaiseen laskentaan tätä sivustoa: http://astronomy.tools/calculators/ccd_suitability (http://astronomy.tools/calculators/ccd_suitability)

Tästä CN-keskustelun kohdasta lähtien tulee muuten pätkä vertailua ASI178MM ja ASI183MM kennojen välillä DS-kuvauksessa...
https://www.cloudynights.com/topic/599475-sony-imx183-mono-test-thread-asi-qhy-etc/?p=8371365
Ja loppupuolella tuota ASI183MM keskustelua siirrytään Kuu-kuvaukseen... hyvä ketju kaiken kaikkiaan, mutta sen lukemiseen kannattaa varata aikaa.  :wink:
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: AaJii - 13.01.2020, 22:02:06
Onpa hyvä keskustelu kokonaisuudessaan. Huomasin tämän vasta nyt. Olin myös pohtinut 60mm:n Luntin ostamista viime keväänä. Referenssinä vuokrasin todellakin Cmasin Quark-kokonaisuuden ja kuvasin (ASI 178MM) ehkäpä viitenä päivänä tähteämme. Olin todella otettu Quarkista. Hintalaatu-suhde on erittäin hyvä ja oli upea katsoa pinnan yksityiskohtia ihan livenä. Jos pääsen Hauholle, näytän pari videota. Jari ja Samuli näkivät ne kesällä myös.

Ohessa esimerkki viime kesältä.

aj
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: wm-x - 13.01.2020, 22:18:58
Aurinko ja kuu hommiin tuo 183 on varma valinta.

Eikä minulla ole valittamista ds kuvissakaan. Aina tietysti tekee mieli koittaa olisiko joku muu kuitenkin parempi. Toisaalta nyt kun on kaksi lähes identtistä settiä kuvakseen niin saan tarpeeksi valoitusta helpommin. Jos nuo pienet pikselit pääsisivät näyttämään kyntensä pienillä linssiputkilla kuvatessa kun alkaa galaxi kausi.

Detailien puolesta saattaa vaan putkien laatu tulla vastaan jo sitten. Tämä on juuri se juttu mikä saa minut innostumaan tästä harrastuksesta. Yritetään ottaa mahdollisimman edullisesta kalustosta kaikki irti niin ettei kuvat (ainakaan paljoa) kalpene isojen poikien vehkeille.

Tavoittelenko mahdotonta, se voi olla. Mutta jo viime kevääseen verrattuna olen taas askeleen pidemmällä omassa käsittelyssä ja raakadatan laadussa.
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 13.01.2020, 23:01:11
Olen vieläkin tahkonnut läpi tuota CN:n pitkää 183-ketjua ja tuota lukiessa on vahvistunut mielipide, että ASI1600 vs. ASI183 parivaljakon mustavalko-CMOS kameroissa tuo ASI1600 on melko selvästi fiksumpi valinta deep sky -kuvaukseen, jossa haetaan hyvää CMOS-kameraa tuohon touhuun. Omassa käytössäni olen vain päätynyt empiirisesti siihen lopputulemaan, ettei DS kuvaamisessa näissä sääoloissa oikein jaksa enää kiinnostaa niin mittavasti, että yrittäisin haalia kuvauskalustoa juuri tuohon tarkoitukseen. Olen siis tuohon ASI183 valintaani suunnilleen tyytyväinen juurikin tuon pikselimäärän tuoman erottelun takia. Odotan näet ASI183MM Pro:n käyttämistä mm. Kuu-kuviin tuolla TMB152:lla ja tarvittaessa (seeingin niin salliessa) 2x ja 4x PowerMatella tuota 1200mm natiivi-polttoväliä pidemmäksi kertomalla. :cheesy:

Tuosta PowerMate omistuksesta johtuen päädyin viime tingassa valitsemaan Daystar Quark Combon (https://www.firstlightoptics.com/daystar-quark-solar-eyepieces/daystar-quark-combo-h-alpha-eyepiece-chromosphere-prominence.html) käyttööni, koska tuossa ei ole sitä kiinteää 4.2x barlovia mukana. Tavallisessa Quarkissa on näet aina tuo kerroin mukana, mikä on varmaan ajateltu käyttöön hiukan pienemmille linssiputkille kuin tuo TMB152/1200 nyt minulla on. Tuolloin linssiputken polttovälin ollessa jotain 600...900mm tienoilla, niin putkesta saadaan tuollaisella perus Quarkilla 2520 - 3780 mm tehollinen polttoväli. Omassa tapauksessasi tuo kerrottu polttoväli olisi ollut peräti 5040 mm, mikä olisi harvemmin päässyt edukseen vallitsevassa seeingissä.

Quarkin sanotaan toimivan parhaiten noin F/30 lukemissa, joten pitää kysäistä mitä tuossa tapahtuu, jos käytänkin vain 2x PowerMatea ja 2400mm (=F/16) polttoväliä tuon Quark Combon kanssa? Onko tuossa kyse siitä, että valo pitää saada menemään Quarkin etalonille riittävän yhdensuuntaisena, jolloin tuolta ei enää saadakaan yhtä tasaista kenttää kuin tuolla F/32 suhteella, jossa valokartio menee Quarkille jo melkoisen yhdensuuntaisena?

Daystar Quarkin laadun tietäen kirjoittelin vielä tämän viestin Ian Kingille Quarkin testatusta varten.

PS. Additional info for the Quark quality check-out:
Even lightning should come from Quark, not this kind of faulty results with lighting evenness:
http://www.kuulapaa.com/Solar/D600_AUR.jpg (http://www.kuulapaa.com/Solar/D600_AUR.jpg)
No dust inside the lenses of Quark allowed + no dirt inside the unit either:
http://www.kuulapaa.com/Quark/Daystar.jpg (http://www.kuulapaa.com/Quark/Daystar.jpg)
(This shows OK Quark picture after Daystar switched the unit: http://www.kuulapaa.com/Quark/Quark.jpg (http://www.kuulapaa.com/Quark/Quark.jpg)
Result with the OK Quark unit here: http://kuulapaa.com/Solar/2016/12042016_1000.jpg (http://kuulapaa.com/Solar/2016/12042016_1000.jpg))
Humidity seems to be an issue with those too: http://myphotojourney.co.uk/daystar-quark-humidity-issue/ (http://myphotojourney.co.uk/daystar-quark-humidity-issue/) )

Some issues with the optical quality with another user here in Finland:
https://drive.google.com/file/d/0BwRm8n5Sb6kWTzZUYlFpWDdVd3M/view (https://drive.google.com/file/d/0BwRm8n5Sb6kWTzZUYlFpWDdVd3M/view)
There was some loose parts inside Quark so that some parts of the unit could move on their own.

All that proves, that Daystar has had a very poor quality with those early Quarks in the past (years 2015-2017), but I really hope those quality issues are gone with the current 2019 Quark models.


Ts. saa nahdä millainen Quark tuolta FLO:lta tulee tänne Suomeen juuri ennen Brexitin tapahtumista.
Jatkan Quarkin erittelyä sitten Quark-ketjun puolelle, kun tuo valintaprosessi on nyt kohdallani ohitse. Tänne tulevat sitten muut arviot tuollaisen hankinnasta erillisen Ha Aurinko-putken korvikkeena. CN:n keskusteluja lukeneena voin sanoa, että kummallakin puolella omat kannattajajoukkonsa ja käyttötarkoituksensa. :wink:

Ai niin, Baaderilta on tilauksessa myös se Quarkin vaatima ERF-filsu 160mm kokoisena TMB:n eteen.
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 14.01.2020, 19:36:37
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 13.01.2020, 23:01:11
Quarkin sanotaan toimivan parhaiten noin F/30 lukemissa, joten pitää kysäistä mitä tuossa tapahtuu, jos käytänkin vain 2x PowerMatea ja 2400mm (=F/16) polttoväliä tuon Quark Combon kanssa? Onko tuossa kyse siitä, että valo pitää saada menemään Quarkin etalonille riittävän yhdensuuntaisena, jolloin tuolta ei enää saadakaan yhtä tasaista kenttää kuin tuolla F/32 suhteella, jossa valokartio menee Quarkille jo melkoisen yhdensuuntaisena?

Tuollainen CN ketju löytyi vastaamaan tähän kysymykseen:
https://www.cloudynights.com/topic/655346-has-anyone-tried-a-combo-quark-visually-at-f15/ (https://www.cloudynights.com/topic/655346-has-anyone-tried-a-combo-quark-visually-at-f15/)
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 15.01.2020, 20:07:26
Jatketaan linkkien lisäämistä ja alkuun tulee hyvä yleiskatsaus Ha-auringon havaintovälineisiin:
http://www.ianmorison.com/h-alpha-solar-telescopes-an-in-depth-discussion-and-survey/ (http://www.ianmorison.com/h-alpha-solar-telescopes-an-in-depth-discussion-and-survey/)

Tällä olisi toinen linkki tuon Quark Combon valinnan puolesta:
http://www.astronomyforum.net/groups/solar-viewing-imaging-d2615-understanding-daystar-quark.html (http://www.astronomyforum.net/groups/solar-viewing-imaging-d2615-understanding-daystar-quark.html)

Tuolla kerrotaan Combon käytöstä näin:
"...the Combo Quark which is the same unit but without the incorporated 4.3x barlow.
It's optimum operating range is stated as f15 to F30. As an example with the 102mm f7 scope I can use it without a powermate by using a mask to achieve the proper f-ratio (f15 to f30) and would view the full disc. With a 2.5x Power mate it would be f17.5, with a 4x f28. The Combo Quark seems to be extreemly flexible."


Ts. jollei seeing salli TMB:n natiivin polttovälin käyttöä 4x PowerMatella, niin apertuuria pienentämällä siitä selviää... (esim. 85/2400mm ja 2x PowerMate olisi passeli yhdistelmä)
http://www.daystarfilters.com/resolution.shtml (http://www.daystarfilters.com/resolution.shtml)

Quark Combon manuaali:
http://daystarfilters.com/downloads/ComboQuarkManual-new.pdf (http://daystarfilters.com/downloads/ComboQuarkManual-new.pdf)
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: einari - 16.01.2020, 09:14:22
Huomasinpa että Daystar on tehnyt 0.5X reduserin:
https://www.firstlightoptics.com/daystar-solar-h-alpha-telescopes/daystar-05x-imaging-focal-reducer.html

Jotkut kokeilleet sitä myös DS-kuvauksessa:
https://www.cloudynights.com/topic/600638-daystar-filters-05x-imaging-focal-reducer/
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 16.01.2020, 20:39:38
Kieltämättä mielenkiintoinen lyhennin, mutta meneekö jo liian lyhyeksi?
TMB:n kanssa tulisi 600mm ja 4x PowerMatella päästään 2400mm polttoväliin. Tuosta pitäisi pienentää apertuuria 85mm kokoon, niin saataisiin F/28 aukkosuhde Quarkille.
AstroShop.eu:ssa tuon hinta on 351€ (vs. £269 FLO:ssa = 315€ ennen Brexitin tuloa).

TS:n hinnastosta löytyy tällainen:
https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p6768_Baader-2--Solar-Telecompressor-0-7x-for-Solar-Spectrum-H-Alpha-Filters.html (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p6768_Baader-2--Solar-Telecompressor-0-7x-for-Solar-Spectrum-H-Alpha-Filters.html) (0,7x ja 286,55€)
Tuon kanssa lyhennettynä TMB antaisi 840mm polttovälin, jonka voisi kertoa 4x PowerMatella 3360mm pituuteen. Ja kun apertuurin tiputtaisi 120mm kokoon, niin oltaisiin samassa F/28 lukemassa tuolla Quark Combolla. Mielenkiintoista...  :smiley:

Tuolla on muuten juttua Baaderin D-ERF suotimesta: https://www.cloudynights.com/topic/346567-optimizing-the-double-stack/page-2#entry4672341 (https://www.cloudynights.com/topic/346567-optimizing-the-double-stack/page-2#entry4672341)
(Coronadon double-stack tuunausta tuossa ketjussa.)

Ja täällä kerrotaan mitä tapahtuu, jos Quarkia ajaa muulla kuin sen optimi-aukkosuhteella:
https://www.cloudynights.com/topic/662463-new-quark-gemini/?p=9388421 (https://www.cloudynights.com/topic/662463-new-quark-gemini/?p=9388421)
"If you use a chromosphere model ( <0.5Å ) at less than the optimum f ratio of 45 or so, you very likely have the prominence bandpass of >0.6Å or greater."

Tuolta hyppy tarkempaan (http://www.astrosurf.com/viladrich/astro/instrument/solar/FP.htm) analyysiin Fabry-Perot etaloneista.
Sivun lopussa ovat hyödylliset päätelmät kaikille Quark käyttäjille eli päästiinpä kollimointihommiin tuon Quarkin kanssakin:  :grin:

"In order to benefit from the full performance of mica-spaced F-P etalons, the following requirements are to be met:
a) Use of a true telecentric lens system (such as Baader TZ or Beloptik). So called "telecentric Barlow lenses" are not telecentric and will give results of lower quality. The good news is that true telecentric lens systems give good performance, even when used at a focal length different to their designed focal length (within some limits ...)
b) Check out the the squareness of the F-P etalons to the optical axis. In other words, there should be no compromise on the mechanical set-up. As a rule of thumb the maximum allowance for the tilt is 0.1°.
It is a very easy to check out the squareness of the F-P etalon by auto-collimation :
- Place yourself at a few meters from the objective of your refractor.
- You should see : the circle of the objective, the circle of the etalon, and ... the reflection of your eye on the etalon.
- The reflection of your eye should be centered on the image of the etalon and on the objective.
Otherwise you should arrange the mechanical set-up.
c) The longer the focal ratio the better the performances are. F/D 30 seems to be a good starting point."
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 21.01.2020, 20:01:37
CN:n foorumilta bongattua:
https://www.cloudynights.com/topic/658913-at-what-focal-ratios-do-you-use-your-quark-for-visual/ (https://www.cloudynights.com/topic/658913-at-what-focal-ratios-do-you-use-your-quark-for-visual/)

Tuolla Daystar Quarkin sovittelua eri putkiin ja eri valovoimalle. Tulee selväksi, mihin kannattaa pyrkiä ja mitä tuolta Quarkin kautta tulee näkymään.  :wink:
"Whatever you configure it as, the faster your focal-ratio, the brighter the view but the looser the bandpass will be, so less contrast (more leaking photosphere). Prominences will be brighter in general. But surface contrast suffers. At longer focal-ratios, you'll find the brightness goes down some, but the contrast increases significantly.
I highly recommend using F8~F10 scopes in general for this if you want to see surface detail. A 400mm focal length will give you a full disc FOV... "


Aika selkeästi tuolta nousee esille näkemys että optiikan F/21:stä ylöspäin aina F/30 tienoille ja aina F/40 saakka pintanäkymät saavat lisää kontrastia. Muutoinkin näkymät vaihtuvat tuon putken valovoimaisuuden suhteen, joten  tässä mielessä tuo Quark Combo on hyvä valinta. FLO ei ole vielä saanut riittävästi rakoa pilvisyyteen, jotta olisi voinut täysin testata tänne lähtevää Quarkia laadullisesti. Sain näet vastauksen kyselyyni:
"Our technician has not had an opportunity to thoroughly test the Quark unit yet. Hopefully within the next few days."

Baader toimitti tänne sen 160mm D-ERF:n, joten pääsen vähitellen miettimään sen kiinnitystä ja apertuurimaskin tekoa TMB 152:n eteen. Baaderin PDF-julkaisu (https://www.baader-planetarium.com/en/downloads/dl/file/id/307/product/2976/baader_d_erf_dielectric_energy_rejection_filters.pdf) kertoo sangen mielenkiintoisia kommentteja tuollaisen suotimen suunnittelusta ja valmistamisesta:
"It is hellishly difficult to design such a performance coating, as well as the counterside anti-reflection multicoating, in such a way that no coating-induced stress builds up inside the glass substrate. If these coatings systems on either side of the plate are not done exactly right, to cancel out the stresses induced by the coating layers, the plane-parallel surfaces may easily be distorted, meaning the 1/10 wave flat plate deforms into an irregular curved substrate that acts as a (bad) lens."
(selittänee tuollaisen D-ERF:n hinnoittelua)

PS. CN:n keskustelussa oli joku muukin kyllästynyt jatkuvaan pilvisyyteen ja teki siirtymistä päivätähtemme pariin, samoin kuin allekirjoittanut:
"I got solar stuff because I was tired of having night viewing clouded out and the result was that now we're clouded out 24/7."
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: einari - 18.02.2020, 13:24:51
En tiedä kaipaanko itse modulaarisuutta aurinkoputkiin mutta nyt sellainen näyttää olevan tarjolla.

https://www.cloudynights.com/topic/694707-new-lunt-solar-systems-modular-telescope-line-up/
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 08.04.2020, 21:01:39
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 21.01.2020, 20:01:37
Aika selkeästi tuolta nousee esille näkemys että optiikan F/21:stä ylöspäin aina F/30 tienoille ja aina F/40 saakka pintanäkymät saavat lisää kontrastia. Muutoinkin näkymät vaihtuvat tuon putken valovoimaisuuden suhteen, joten  tässä mielessä tuo Quark Combo on hyvä valinta... (CLIP)
Baader toimitti tänne sen 160mm D-ERF:n, joten pääsen vähitellen miettimään sen kiinnitystä ja apertuurimaskin tekoa TMB 152:n eteen.

Ilmojen lämmitessä oli viimein pakko ottaa talvella hankittu Baader D-ERF suodin hyllystä ja rakentaa sille pidin TMB 152/1200 linssiputkeeni. Pitkähkö ideointiaika taisi kannattaa, sillä sain putkeen tehtyä käyttöä varten tällaiset Ha-katselu/kuvausmahdollisuudet. Ensiksi varmaankin kaikkein harvimmin käyttöön tuleva setup eli täyden aukon systeemi, jossa 160mm D-ERF:stä otetaan putken 6" (150mm) apertuuri käyttöön. Ja kun tuo Daystar Quark Combo tarvitsee aina putkesta hyvin hitaan valovoiman itselleen, niin asetin tuon targetin noin F/30 tienoille...

150/4800mm (F/32): (4x Televue PowerMatella)

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200408_150_1200mm_with_4x_TVPM_DaystarQuarkCombo.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200408_150_1200mm_with_4x_TVPM_DaystarQuarkCombo.jpg/_full.jpg)

100/3000mm (F/30): (2.5x Televue PowerMatella, vääristymät mittausuhteisiin tulevat kännykkäobjektiivistani)

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200408_100_1200mm_with_2_5x_TVPM_DaystarQuarkCombo.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200408_100_1200mm_with_2_5x_TVPM_DaystarQuarkCombo.jpg/_full.jpg)

75/2400mm (F/32): (2x Televue PowerMatella)

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200408_75_1200mm_with_2x_TVPM_DaystarQuarkCombo.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200408_75_1200mm_with_2x_TVPM_DaystarQuarkCombo.jpg/_full.jpg)

Toisin sanoen nyt putkesta tulevaa polttoväliä vaihtamalla saanee (?) tarpeen mukaan vallitsevaan "seeingiin kohdistetun" Ha-setupin käyttöönsä (tämä on sitä modulaarisuutta, mitä ajattelin saavani Quarkin Combo-mallilla). Tässä vaiheessa otin tilapäiset ensivalot tuosta Ha-putkesta 2.5x PowerMatella ihan visuaalisesti. Ulkona oli +6...7 C eli Quarkin vaatima +5 C raja ylittyi ja sen sisäinen etalon saatiin stabiloitua (niukin naukin). Tässä siis tuo putken toinen pää, johon viritin tilapäisesti kiinni Quarkin ja tuon 1.25" kokoisen PowerMaten + Quark-okulaariksi suositellun 32mm Televue Plösslin. (Quarkissa on nyt 2" visual back kiinni, minä arvelin tarvitsevani.)

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200408_100_1200mm_with_2_5x_TVPM_DaystarQuarkCombo_temp_setup.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200408_100_1200mm_with_2_5x_TVPM_DaystarQuarkCombo_temp_setup.jpg/_full.jpg)

Kokeilin ensiksi tuonne Quarkin jatkoksi 27mm Panoptic okulaaria, mutta sen laajakulmaisuudelle ei ole mitään käyttöä. Edes tuo 32mm Plössl ei antanut täyttää 50 asteen kuvakulmaa tuossa setupissa, joten pitää joskus kokeilla vaihtuuko tilanne tuolla 1.25" visual back:llä, kun okulaari tulee lähemmäksi Quarkia. Ensivaikutelmani oli että Auringon pinnalla näkyy jotain mitä en ole ennen "livenä" nähnyt  :grin:  Ja näkymistilanne oli itse asiassa "näkyy ja ei näy" vuorottelua, kun odottelin Quarkin stabiloitumista ja haarukoin sen lämpötila-säätöä (ja odottelin aina säädön jälkeen minuuttitolkulla näkymien palautumista). Luvassa siis opettelua sen suhteen, mitä milläkin Quark-säätimen asennolla voisi olettaa näkevänsä Auringon pinnalta. Ja opettelua kuinka ulkopuolinen lämpötila vaikuttaa asiaan. Minulle jäi tästä lyhyestä testikerrasta hiukan sellainen vaikutelma, että Quark hyötyisi lämmityspannasta itsensä ympärillä, jolla voisi harhauttaa laitetta käyttävänsä sitä kesälämmöissä.

Tässä on tämän päiväinen Ha-näkymä:
http://halpha.nso.edu/keep/hag/202004/20200408/20200408092930Lh.jpg (http://halpha.nso.edu/keep/hag/202004/20200408/20200408092930Lh.jpg)
Piirteetön/pilkuton aurinkohan tuolla oli, mutta hahmotin kumminkin ajoittain visuaalisesti ihan selvästi tuon "hässäkän", mikä näkyy kuvassa kello kahden suunnalla. Vautsi!  :cool:
Mutten mene silti liikaa visuaalinäkymiä kehumaan, sillä tuon Ha-kuvan katsominen on ikään kuin planeetan yksityiskohtien jahtaamista seeingin sotkemasta kuvasta. Käytössä oli siis 3000mm / 32mm = 94x suurennus ja sen antama vajaa 1,1 mm lähtöpupilli, mutta Ha-valossa seeing sotki tuota kuvaa kumminkin melko vähäisesti. Ennemminkin oli kyse silmän asemoinnista okulaarin lähtöpupilliin ja muusta totuttelusta okulaariin katsomisessa tietokoneruudun sijasta  :tongue: ToDo -listalle tulee myös esim. tuon 100mm apertuurimaskin (F/30) kyseenalaistaminen. Olisiko esim. 120/3000mm setuppi (F/25) tuota F/30 setuppia fiksumpi vai häviääkö kontrastia liikaa? Vai olisiko joku muu yhdistelmä (esim. 83/3000mm aka. F/36) vielä parempi kompromissi, mutta ihan ensiksi tulisi saada tuo Quarkin oma lämpötilaan vaikuttava säädinnappi paremmin hallintaan. Paljon auki olevia kysymyksiä ja opeteltavaa tuon kanssa  :huh:

Baaderin D-ERF suodin on sitten näkymät täyspunaisena näyttävä suodin (ei yllätystä), josta tulee lähikuva vielä alle. Hyvänä puolena tuollaisessa täyskokoisessa suotimessa on lämmön rajoittaminen putken sisällä ja sitä kautta paremmat putki-seeingit ennen valon saapumista Quarkin käyttöön. Tonnin hinta on kyllä mokomasta hurja hinta, mutta toivottavasti tuo näyttää kyntensä myöhemmin antamalla putkesta hienot näkymät, kun tuollaisen Ha-setupin saa kunnolla kokonaisuudessaan haltuun. Nyt systeemissä on vielä liikaa "liikkuvia osia" ja yksi noista on se, että vaihdan tuonne putken perään kelvolliset visuaalikatseluvärkit kulmaprisman kera käyttömukavuutta antamaan (tässä (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/AP1200GTO/IMG_20190813_DualSaddle3.jpg) kuvassa nuo näkyvät ilman OAG-ohjainta ja moottoritarkenninta). Toukokuu ei ole enää kovin kaukana...

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200408_BaaderD-ERF_Filter_DaystarQuarkCombo.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200408_BaaderD-ERF_Filter_DaystarQuarkCombo.jpg/_full.jpg)

Edit: Korjasin suurennuksen ja lähtöpupillin tuonne.
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 10.04.2020, 19:38:38
Tänään oli selkeää keliä iltapäivään saakka, joten ennätin jatkamaan Quarkiin lisäperehtymistä. Kokeilin vaihteeksi tuota 75mm apertuuria ja Televuen 2x PowerMatea (=75mm/2400mm ja tuosta F/32 aukkosuhde). Nyt tein kokeiluja ihan visuaalisetupilla, sillä riisuin kalustosta pois tarkennusmoottorin ja kaikki kuvauskameraan kiinteästi liittyvät osat. Putken perästä tuli siis tällainen kokonaisuus:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200410_DaystarQuarkCombo_visual_setup2.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200410_DaystarQuarkCombo_visual_setup2.jpg/_full.jpg)

Tuohon päälle havaitsijan tuoli ja suojakangas pään päälle vedettäväksi + Quarkin lämmityspanta viileähkön ulkoilman takia (ks. lämpömittaria ed. kuvassa), niin ollaan tässä kuvassa:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200410_DaystarQuarkCombo_visual_setup.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200410_DaystarQuarkCombo_visual_setup.jpg/_full.jpg)

Nyt katsoin 32mm Plössl okulaariin ihan kaikessa rauhassa etsin parasta fokusta ja analysoin visuaalinäkymääkin jonkin verran. Tämä Quark-yksilö tuntuu olevan ihan ok kunnossa, koska se antaa tasaisen "terävän" *) ja tasaisesti valaistun kuvan, kun se on ns. "kaistalla" stabiloituneena. Se mikä tuossa kiusaa on Quarkin antama täysin valaistu kuva-ala, mikä on pienempi kuin tuollaisen Plössl okulaarin 50 asteen näkökulma. Toisin sanoen Quarkista ei tule nyt ulos niin leveää valokimppua, että se täyttäisi tuon Televue 32mm (http://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?id=51&Tab=EP_EPL-32.0) Plösslin field stop alueen. Käytännössä tuon Quarkin pariksi riittäisivät siis hyvin 45 asteen näkökentän antavat okulaarit, koska kaikki tuon ulkopuolelle menevä näkyy okulaarissa mustaksi vinjetoituneena (ks. liitekuvaa, johon olen mallintanut okulaarinäkymän).  Käytössäni oli nyt Quarkin vakiona tuleva 1.25" okulaarisovitus.
Onko muilla Quark-käyttäjillä vastaavia kokemuksia?

*) Quark-katseleminen on minusta perinteistä visuaalihavaitsemista puhtaimmillaan.  :wink:
Silmä täytyy asettaa tarkasti okulaarin lähtöpupillin taakse (2400mm/32mm -> 75x suurennus ja millin lähtöpupilli), koska tuo edellä mainittu kuva-alan reunojen vinjetointi tuottaa okulaarin normaaliin katselumukavuuteen haittaa. Näkymä mustuu herkästi kokonaan, jos silmä ei ole tarkasti kohdallaan ja tässä touhussa kannattaa käyttää pään ylitse vedettävää huppua (kuvassa näkyvä valkoinen lakanan riekale). Sitten kun havaitsija on saanut asemoitua itsensä okulaarin taakse voidaan putkea hienotarkentaa. Quarkin kaistansäätö vaatii asetteluaikaa, joten tuossa pitää "ennakkoon tietää", millä säätönupin asennolla katselua halutaan tehdä (lämmityksen vakiintuminen vie 5...15min per nupin asentosäätö). Quark on käyttökelpoinen myös tuossa välissä, mutta kuva ikään kuin "napsahtaa" fokukseen, kun kaistan on-band lukitus saavutetaan. Ennen tuota saattaa näkyä paikkoittain suttua kuva-alalla ja osittain teräviä alueita, kun lämpötila tasaantuu. Seeingin heikkous  tai huono tarkennustarkkuus aiheuttaa tietysti kiusaa tuossa, jos sellaista esiintyy. Tässä yhteydessä havaitsin, että putken moottorifokus joutaa pois, koska FT-fokkarin 1:10 käsisäätö polkee sen suohon mennen tullen.

Nyt kun tiesin tuon Quarkin antaman valokimpun koon, kokeilin okulaarilaatikosta mm. 24 mm Panopticin (100x/0.75mm lähtöpupilli) ja 17.3mm Deloksen (138x/0.5mm lähtöpupilli), jotka käyttäytivät odotetulla tavoin. Noiden laajemmasta katselukulmasta ei ollut hyötyä, mutta muutoin kuva-alan keskellä oli seeingin huomioiden täysin käyttökelpoinen visuaalikuva. 24mm Panoptic 100x suurennuksellaan oli itse asiassa varsin passeli okulaari vallitsevan katseluhetken seeingille. Täsää mielessä huomasin, että täyden apertuurin (4800mm/150mm) kattaus tuottaa pienimmillään 150x suurennuksen (32mm Plössl) yhden millin lähtöpupillilla, mikä saattaa olla varsin maukas yhdistelmä paremmassa seeingissä.  :smiley:

Niin tai näin, tuosta kaikesta tulee sellainen fiilis, että Ha-putken visuaalikatselukin on sellainen taitolaji, mikä täytyy vain oppia. Satunnainen putkeen vilkaisija tuskin näkee tuolta mitään muuta kuin punaisen osakiekon Auringosta. Tänään oli siis tarjolla varsin piirteetön (http://halpha.nso.edu/keep/hag/202004/20200410/20200410092730Lh.jpg) Ha-näkymäkin, vaikka tuota olisi katsellut pidempäänkin (pilvet tulivat vaihteeksi pohjoisesta).

Pohdittavaa:
http://www.daystarfilters.com/inout_article_base/index.php?page=view/article/5/FWHM-Bandpass-Choices (http://www.daystarfilters.com/inout_article_base/index.php?page=view/article/5/FWHM-Bandpass-Choices)
Quarkissa on näet tämä ominaisuus:
DayStar does not double-stack filters to accomplish narrower bandpass.  The coatings on the etalon crystal dictate the bandpass of each filter.  Some are wider and some narrower.

Mistä tiedän kuinka kapeakaistainen Quark tämä oma kappaleeni on? Tässä yhteydessä olisi hienoa saada muiden Quark käyttäjien vertailutietoa jonkin Aurinko-detaljin näkymisestä. Mutta tätä odotellessa antakaapa tähän jotain vertailutietoa oman Quarkinne suorituskyvystä, mistä tietää sen olevan kapeakaistainen tai leveäkaistainen, kiitos!
Quarkin manuaali kertoo näin:
FWHM: Not specified. Prominence units are generally 0.6Å or above, Chromosphere units generally 0.5Å or below.

http://www.daystarfilters.com/inout_article_base/index.php?page=view/article/10/Reaching-F30-with-a-Refractor (http://www.daystarfilters.com/inout_article_base/index.php?page=view/article/10/Reaching-F30-with-a-Refractor)
"We recommend a Tele Vue Powermate Barlow above any other barlow lens.  This is because the 2X, 2.5X and 4X are truly telecentric.  That means the light bends eactly strait and doesn't budge from strait and parallel.  This is really very important with a DayStar.   Light that hits the filter at an angle will shift in wavelength.  If the barlow is sending some light strait, but some at an angle, your image will have vignetting and areas that are darker, lighter and on/off band for Halpha.  This is a pretty severe effect that can be easily avoided with the right barlow lens."

Tuolla on lisäksi asiaa barlowin muuttamasta tarkennuspisteestä:
The position of the barlow is, however, something you should pay attention to.  The farther UP from focus you insert the barlow, the farther BACK it pushes the resulting focus (multiplied by the X number).

Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 13.04.2020, 19:47:56
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 10.04.2020, 19:38:38
Nyt katsoin 32mm Plössl okulaariin ihan kaikessa rauhassa etsin parasta fokusta ja analysoin visuaalinäkymääkin jonkin verran. Tämä Quark-yksilö tuntuu olevan ihan ok kunnossa, koska se antaa tasaisen "terävän" *) ja tasaisesti valaistun kuvan, kun se on ns. "kaistalla" stabiloituneena. Se mikä tuossa kiusaa on Quarkin antama täysin valaistu kuva-ala, mikä on pienempi kuin tuollaisen Plössl okulaarin 50 asteen näkökulma. Toisin sanoen Quarkista ei tule nyt ulos niin leveää valokimppua, että se täyttäisi tuon Televue 32mm (http://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?id=51&Tab=EP_EPL-32.0) Plösslin field stop alueen. Käytännössä tuon Quarkin pariksi riittäisivät siis hyvin 45 asteen näkökentän antavat okulaarit, koska kaikki tuon ulkopuolelle menevä näkyy okulaarissa mustaksi vinjetoituneena (ks. liitekuvaa, johon olen mallintanut okulaarinäkymän).  Käytössäni oli nyt Quarkin vakiona tuleva 1.25" okulaarisovitus.

Täsmennän vielä tuota lausuntoani, koska tuollainen vinjetointi ei oikeastaan ole kiinni okulaarin näkökentästä, vaan kirjaimellisesti sen field stop lukemasta. Tuolla 32 mm Plössl okulaarilla field stop on 27 mm ja Quarkin etalonin halkaisija on 21 mm. Käytännössä tuollaiselle Quarkille kannattaa visuaalikäyttöön parittaa sellaisia okulaareja, joiden field stop lukema on lähempänä tuota 21 mm lukemaa. Esim. Televue 25 mm Plössl (http://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?id=51&Tab=EP_EAP-25.0) olisi tuollainen, mutta Televue 40 mm Plössl (http://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?id=51&Tab=EP_EPL-40.0) ei ole (näkökenttä 43 astetta, mutta field stop 27 mm).

Käytännössä tuossa joudutaan visuaalikäytössä tasapainottelemaan ensiksi putkesta tietyllä okulaarilla saatavan suurennuksen, toiseksi seeingin mukaan määräytyvän maksimisuurennuksen ja vielä kolmanneksi tuon kyseisen okulaarinäkymän vinjetoinnin kanssa. Paras okulaari Quarkin jatkoksi olisi siis jokin 20...35mm okulaari, jossa on field stop lukema 23 mm tienoilla ja polttoväli mieluiten tuolla haarukan yläpäässä, jotta putkesta tuleva suurennus pysyisi kohtuullisena. Kuvalaatu ja katselumukavuus pitäisi olla tuollaisessa optimi-okulaarissa kohtuullisen kohdallaan ts. tuli hiukan lisää vaatimuskerrointa lisää tuollaiseen valintaan... :huh:

En ole mitenkään fiksautunut TeleVuen käyttäjäksi, mutta sieltä löytyvät helposti firman okulaarien tuotespeksit kustomoitavasta laskurista.
Tässä siis muutamat polttovälit laskuriin:
4800 mm (http://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?NoBack=True&id=212&plain=TRUE&focal_length=4800&fl_unit=mm&aperture=150&a_unit=mm&fratio=&_2in=yes&Ethos=TRUE&Nagler=TRUE&Delos=TRUE&Panoptic=TRUE&DeLite=TRUE&Pl%F6ssl=TRUE&dApollo=TRUE&dPan=TRUE&dRadian=TRUE&dPl%F6ssl=TRUE&title=&sortby=SortFocalLength&SUBMIT1=CALCULATE#results)
3000 mm (http://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?NoBack=True&id=212&plain=TRUE&focal_length=3000&fl_unit=mm&aperture=150&a_unit=mm&fratio=&_2in=yes&Ethos=TRUE&Nagler=TRUE&Delos=TRUE&Panoptic=TRUE&DeLite=TRUE&Pl%F6ssl=TRUE&dApollo=TRUE&dPan=TRUE&dRadian=TRUE&dPl%F6ssl=TRUE&title=&sortby=SortFocalLength&SUBMIT1=CALCULATE#results)
2400 mm (http://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?NoBack=True&id=212&plain=TRUE&focal_length=2400&fl_unit=mm&aperture=150&a_unit=mm&fratio=&_2in=yes&Ethos=TRUE&Nagler=TRUE&Delos=TRUE&Panoptic=TRUE&DeLite=TRUE&Pl%F6ssl=TRUE&dApollo=TRUE&dPan=TRUE&dRadian=TRUE&dPl%F6ssl=TRUE&title=&sortby=SortFocalLength&SUBMIT1=CALCULATE#results)
Ja okulaarien field stop lukemia löytyy täällä (http://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?id=214).

Esim. tuo 25 mm Plössl antaa 4800 mm polttovälillä 192x suurennuksen, 3000 mm:ssä 120x ja 2400 mm:ssä 96x suurennukset.
Vastaavasti 32 mm Plössl antaa 4800 mm polttovälillä 150x, 3000 mm:ssä 94x ja 2400 mm:ssä 75x suurennukset.

Katselin muutamia päiviä sitten Ha-aurinkoa aamupäivällä putken täydellä 6" apertuurilla ja 4x PowerMatella (4800 mm polttoväli). Tuolloin sattui olemaan hyvä aamupäivän seeing, jolloin pääsin tarkastelemaan reunan läheltä muutamia "tynkä-protuberansseja" hyvässä erottelussa 150x suurennuksella (pienoinen hymy levisi tuolloin kasvoilleni  :wink:). Samoin pinnan yksityiskohdat näkyivät tuolloin hienosti tuolla 32 mm Plösslillä, mikä siis vinjetoi Quarkin kanssa "melkein" kiusallisen paljon. Vastaavasti tänään iltapäivällä törmäsin "seeing-muuriin", jossa jo auringon kiekkoon tarkentaminen saattoi olla hankalaa tuolla samaisella 150x suurennuksella, eikä paljoa muuta voinut sitten toivoakaan yleisen pinnanmuotojen aaltoilevan/satunnaisen näkymisen lisäksi. Toisin sanoen tänään olisi tarvittu pidemmän polttovälin okulaaria kuin tuo 32mm Plössl tai sitten putken polttoväli olisi pitänyt lyhentää esim. 2400-3000 mm tienoille, mikä tarkoittaisi samalla putken apertuurin maskaamista, jotta tuo Quarkille haluttu ~F/30 lukema saataisiin.

Tutkin tänään myös Quarkin käyttämistä "väärällä" F/lukemalla ja löytyi sellainen yleissääntö, että jokin F/15 aukkosuhde antaa näkymään huonomman kontrastin kuin esim. tup preferoitu F/30 aukkosuhde.  Toisaalta tuo siirtymä heikompiin kontrasti-näkymiin tapahtuu ilmeisen liukuvasti Quarkissa, joten pitää tutkia lisää saako putkesta esim. käyttökelpoisen 120/3000 mm (F/25) yhdistelmän, josta voisi saada vielä nykyistä paremman okulaarisovituksen tuolle yhdistelmälle. (Pidemmän aikavälin suunnitelmissani on näet hankkia tuolle Quarkille binoviewer ja siiihen sopiva okulaaripari, mikä olisi juuri tuon Quarkin kanssa optimisuurennuksen antava combo.)

Tässä on muuten harvinaisen perusteellinen Quarkin ensitesti-raportti CN:n foorumilta:
https://www.cloudynights.com/topic/470711-quark-in-ap155-pronto-30mm/ (https://www.cloudynights.com/topic/470711-quark-in-ap155-pronto-30mm/)

Tässä vielä toinen ketju tästä Quark Combo -mallista: https://www.cloudynights.com/topic/548337-first-light-with-daystar-quark-combo/ (https://www.cloudynights.com/topic/548337-first-light-with-daystar-quark-combo/)
Jotenkin alan vähitelleen liukumaan enemmän ja enemmän samaan suuntaan noissa ketjuissa toistuvien mielipiteiden kanssa...   :grin:

Anyhow I never thought I'd be able to see prominences and H-alpha structure on the sun for less than about $5k of outlay, so the combo quark and its ability to work with the 2x and 4x powermates for $1800 (about $1200 goes to Daystar, $600 to TV for the powermates) is quite a bargain.  Furthermore, I was observing at 81mm and have the option to go up to 102mm (and even further if I want to buy large aperture ERFs) which strikes me as a very good deal given the number of people who seem to be using 40 and 50mm H-alpha scopes.

"Here is a WARNING right up front: I tend to get excited about this stuff, so do not be overly influenced by it. All this stuff costs a lot of money."

Kiitos siis niille, jotka nostivat tässä ketjussa tuon Daystar Quarkin esille alkuun kaavailemani Luntin aurinkoputken rinnalle!
(Allekirjoittaneelle Quark oli juuri oikea valinta olemassa olevan linssiputken pariksi... :cheesy:)
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 25.04.2020, 20:43:07
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 13.04.2020, 19:47:56
Käytännössä tuossa joudutaan visuaalikäytössä tasapainottelemaan ensiksi putkesta tietyllä okulaarilla saatavan suurennuksen, toiseksi seeingin mukaan määräytyvän maksimisuurennuksen ja vielä kolmanneksi tuon kyseisen okulaarinäkymän vinjetoinnin kanssa. Paras okulaari Quarkin jatkoksi olisi siis jokin 20...35mm okulaari, jossa on field stop lukema 23 mm tienoilla ja polttoväli mieluiten tuolla haarukan yläpäässä, jotta putkesta tuleva suurennus pysyisi kohtuullisena. Kuvalaatu ja katselumukavuus pitäisi olla tuollaisessa optimi-okulaarissa kohtuullisen kohdallaan ts. tuli hiukan lisää vaatimuskerrointa lisää tuollaiseen valintaan... :huh:

Okulaarivalinta tuli tehtyä ts. laitoin tilaukseen pari kipaletta näitä ortoskooppeja:
https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p8860_Fujiyama-1-25--HD-Ortho-Eyepiece-25-mm---made-in-Japan.html (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p8860_Fujiyama-1-25--HD-Ortho-Eyepiece-25-mm---made-in-Japan.html)
Tälle aamulle tuli muutama tunti taas Quark Combon testailua eli toimii hyvin tässä kokoonpanossa, kun käytin hyvässä seeingissä 150mm apertuuria ja 4x PowerMatea (kirjoittelin tuosta aamusta pari riviä tähän (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=18558.msg172618#msg172618) ketjuun). Tuli hyvää käyttökokemusta lisää Quarkin käyttämisestä, kun ennätin käydä sen Ha-kaistan säätöpyörän säätöjä kaikessa rauhassa läpi.

LainaaEsim. tuo 25 mm Plössl antaa 4800 mm polttovälillä 192x suurennuksen, 3000 mm:ssä 120x ja 2400 mm:ssä 96x suurennukset.
Vastaavasti 32 mm Plössl antaa 4800 mm polttovälillä 150x, 3000 mm:ssä 94x ja 2400 mm:ssä 75x suurennukset.
(CLIP)
Tutkin tänään myös Quarkin käyttämistä "väärällä" F/lukemalla ja löytyi sellainen yleissääntö, että jokin F/15 aukkosuhde antaa näkymään huonomman kontrastin kuin esim. tup preferoitu F/30 aukkosuhde.  Toisaalta tuo siirtymä heikompiin kontrasti-näkymiin tapahtuu ilmeisen liukuvasti Quarkissa, joten pitää tutkia lisää saako putkesta esim. käyttökelpoisen 120/3000 mm (F/25) yhdistelmän, josta voisi saada vielä nykyistä paremman okulaarisovituksen tuolle yhdistelmälle. (Pidemmän aikavälin suunnitelmissani on näet hankkia tuolle Quarkille binoviewer ja siiihen sopiva okulaaripari, mikä olisi juuri tuon Quarkin kanssa optimisuurennuksen antava combo.)

Kuten tuosta voi lukea, tänne tuli tarvetta tehdä laskelmia Excelillä millä aukkosuhteilla tulee mitäkin suurennusta ja lähtöpupillia käytössäni olevilla okulaareilla. Liitteenä on kuva tästä laskennasta. Valmistin myös 120mm apertuurimaskin ja kasvatin tuon pienimmän maskin 75mm -> 80mm apertuurikokoon, joten nyt setti on ikään kuin valmiina eri tilanteisiin. Tuo 25mm ortoskooppipari tulee siis binoviewerin jatkoksi jahka Baader saa (https://www.cloudynights.com/topic/631522-who-is-waiting-for-the-baader-maxbright-mark-2/page-9) MBII:t toimitettua tilausjonostaan tänne. Tuossa taulukossa on merkitty vihreällä suositellut aukkosuhteet tälle systeemilleni ja tämä visuaalilaitteisto on tarkoitus olla helposti muunnettavissa myöhemmin myös kuvaukseen ASI 183MM:llä, jos sitä haluan. Ts. Baaderilta löytyy noita pikakiinnitysbajonetteja tähän tarpeeseen, mutta siitä sitten aikanaan.
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Mikko_L - 25.04.2020, 23:52:47
Ostin 50mm Luntin kaveriksi Tele Vue 15mm plösslin kun ajattelin että täytyy sille joku laatuoku olla ja minimimäärä lasia.  Mutta siinä on se ominaisuus että silmälinssi on kovera eikä omassa silmässäni olekaan heijastuksenestopinnoitetta, joten tuo silmämunan heijastus on koko ajan tiellä heikentämässä kontrastia.

Nyt on tulossa Baader 10mm BCO ortho jossa pitäisi olla tasainen linssi silmän puolella.  Minulla oli joskus (ennen aurinkoputkea) Baader 6mm BCO mutta myin sen pois koska katseluväli oli vain liian lyhyt minulle, toivottavasti 10mm on mukavampi.

Kaiken kaikkiaan Hyperion Zoom Mk.IV on ollut erittäin sopiva okulaari Luntille eikä siihen välttämättä mitään muuta tarvitse, mutta silti vähemmän lasia -> parempi kontrasti..?  Ei niin että Hyperion Zoom olisi mitenkään huono siinä suhteessa, se on oikein mainio planeettaokulaari.

-Mikko
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 26.04.2020, 13:29:27
Nuo Mikon kokemukset okulaareista ovat juurikin sellaista tietoa, mitä ei voi saada muutoin kuin foorumeita lukemalla ja kokeilemalla käytännössä. Itselläni on hiukan samanlaisia kokemuksia silmämunan heijastuksista Televue Radian okulaarien ja Saturnuksen kanssa, kun sitä katselin kymmenisen vuotta sitten. Kertakaikkiaan ärsyttävä ominaisuus, joka tuli esiin juuri kirkkaita planeettoja katsellessa ja pilasi katselunautintoa (Kuun katselussa nuo Radianit olivat täydellisiä.)

Kirjoitan tähän perään siis hiukan käyttökokemusta tuosta Televue 32mm Plössl okulaarista. Olen katsellut tuota ja Quarkia käyttäen lähinnä 150/4800mm yhdistelmällä, mistä tulee nämä arvot:
FL (mm)   Apparent Field (°)   Eye Rel.(mm)   Mag. (x)   Exit Pupil (mm)   TrueField (°)
32               50                22          150.0        1.0               0.32

Tuon Ha-Quark yhdistelmän n. 40 asteen "Quark-vinjetoinnin" antama kuva-ala lienee todellisuudessa korkeimmillaan jotain 12' luokkaa (olisi teoriassa 19,2' tuolla 50° näkökentällä). Käytännössä putkessa pitää siis olla kohtuullinen seuranta ja moottoroidut hienoliikunnat, jotta tuollaista pientä, okulaarissa näkyviin jäävää kuva-alaa voi siirtää jalustakapulalla ympäri Auringon kiekkoa. Ja muutoinkin on hyväksi, jos 150x suurennuksen kuva näkyy vakaasti tärähtelemättä paikallaan, jotta yksityiskohtiin pystyy perehtymään rauhassa.

Käytän katselussa pään yli vedettävää huppua, mikä auttaa Ha-näkymän esille saamiseen selvästi. 32mm Plösslin 22mm eye relief lukema on hiukan väljä ja vaatii siksi silmän tarkkaa asemointia millin kokoiseen lähtöpupilliin okulaarin taakse. Sitten kun silmä on oikealla katseluetäisyydellä ja sivuttain paikallaan, avautuu tuo Ha-näkymä Auringosta. Samalla huomio kiinnittyy mahdollisiin pölypalloihin, sillä tuossa setupissa on monta lasipintaa, mihin pölyä pääsee kertymään. Yökatselussa tästä on harvemmin haittaa, mutta eri etäisyyksillä valon kulkutiellä näkyvät epäterävät pölypallot ovat todellinen kiusa Ha-katselussa.
Käytin eilen hiukan havaintoaikaa 4x PowerMaten, Quarkin ja Plössl okulaarin pintojen puhdistukseen ja tein sitten tänään kaikille tarkemman peruspuhdistuksen. Silmä/aivot-yhdistelmällä on näet vaikeuksia hakemalla hakea tarkennusta Auringon pinnalle ja välillä tarkennus katoaa vain väärään paikkaan (pölypallot/yleinen pintanäkymä yksityiskohtien sijasta). Hupun käyttäminen auttaa tässä asiassa eli Ha-näkymän analysoinnissa, joten tuolle pitää kehitellä jokin systeemi. Binoviewerin käyttäminen auttaa myöskin, kun toista silmää pääsee käyttämään apuna.

Sitten kun noista kiusoista selviää, Televuen 32mm Plössl antaa näkökenttänsä keskelle seeing-rajoitteisen, mutta välillä hätkähdyttävän erottelukykyisen Ha-näkymän tuolla 150x suurennuksella. Käytännössä laitteistoon sijoitettu kasa euroja maksaa tuolloin itseään takaisin ja tuota katselee ihan mielikseen. Mutta yhtä hyvin tuossa käy siten, että silmä harhautuu hiukan tuosta millin lähtöpupilista sivuun tai tarkentaa seeingin kynsissä väreilevän näkymän pois halutuista pinnan yksityiskohdista. Ts. havaintokokemusta tarvitaan lisää, sillä tällainen Ha-katselu Quarkin kanssa on kumminkin ihan eri juttu kuin esim. Kuun yksityiskohtien havainnointi. On ikään kuin vähintään yhtä pykälää korkeamalla (vaativammalla) tasolla, joten en ole toistaiseksi tarjonnut tätä herkkua katsottavaksi esim. vaimolleni.

Televuen 24mm Panoptic käyttäytyy Quarkin kanssa samalla perusperiaatteella kuin tuo 32mm Plösslkin. Sen laajakulmaisesta näkökentästä ei ole tässä mitään hyötyä ja 4800mm polttovälistä tuleva 200x suurennus (ja 0,74mm lähtöpupilli) tuo kohteen yksityiskohdat hyvässä seeingissä tuon verran lähemmäksi ja aavistuksen hankalammaksi katsoa. Panoptic-okulaarin pienempi 15mm eye relief on sekin hankala katsoa silmälaseilla, joten pyrin katsomaan Ha-katselussa okulaareihini ilman lasejani (ml. tuo 32mm Plössl). Nämä kokemukset siis 4x PowerMatella ja 150/4800 yhdistelmällä Quark Combosta, joten pitänee seuraavaksi tutkia kuinka 120/3000 ja 100/3000 yhdistelmät käyttäytyvät, kun noilla saa käyttöön hiukan maltillisemmat suurennukset (2.5x PowerMate antaa 95x / 126x) ja nykyistä suuremmat lähtöpupillit. Jos joku ihmettelee tuon edellisviestin kuvan suurennoksia, niin ne taisivat olla TMB:n 1210mm / F/7.9:lla laskettuja. Pitänee korjata nuo omaan havaintosuojan käyttökuvaan. Ihan hauskaa touhua tämä päiväaikaan tapahtuva kaukoputken käyttö, kun siitä ei ainakaan tule univelkaa ja parhaat hetket ovat muutoinkin aamun virkeinä tunteina :cool:
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Terminaattori - 26.04.2020, 14:36:47
Olen huomannut aika isoja eroja pitkäpolttovälisissä okulaareissa sen suhteen, miten tarkkaa puuhaa silmän asettelu oikeaan kohtaan on. Japanilaiset 25 mm ortoskoopit ovat olleet siinä suhteessa vähän hankalia, 32- ja 40-milliset Tele Vue Plösslit vielä hankalampia. Celestronin 25- ja 32-millisillä Plössleillä silmän saa paljon helpommin sellaiseen paikkaan, josta koko näkökenttä näkyy. Vielä parempi on 25 mm Zeiss Jena -ortoskooppi. Toisaalta noilla reunaterävyys on hitusen huonompi kuin japanilaisilla ortoskoopeilla ja Tele Vue Plössleillä.

Saattaa tämä olla osittain myös itse kunkin naaman anatomiasta kiinni, välttämättä kaikilla ei ole samanlaiset kokemukset.
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 09.05.2020, 19:35:48
Lainaus käyttäjältä: Terminaattori - 26.04.2020, 14:36:47
Olen huomannut aika isoja eroja pitkäpolttovälisissä okulaareissa sen suhteen, miten tarkkaa puuhaa silmän asettelu oikeaan kohtaan on. Japanilaiset 25 mm ortoskoopit ovat olleet siinä suhteessa vähän hankalia, 32- ja 40-milliset Tele Vue Plösslit vielä hankalampia. Celestronin 25- ja 32-millisillä Plössleillä silmän saa paljon helpommin sellaiseen paikkaan, josta koko näkökenttä näkyy. Vielä parempi on 25 mm Zeiss Jena -ortoskooppi. Toisaalta noilla reunaterävyys on hitusen huonompi kuin japanilaisilla ortoskoopeilla ja Tele Vue Plössleillä.

Joo, tuo tieto tuli hiukan myöhään tänne, kun tilaus oli jo lähtenyt TS:ltä. Tässä on nyt kumminkin tuollaiset Fujiyama HD ortoskoopit kiinni Baaderin MaxBright II binossa ja yhdistetty Quarkin kanssa sellaiseen pinoon/jonoon, jossa nuo saa vielä fokukseen TMB 152/1200 linssiputkella. Mutta olipahan taas kerran yllättävän vaikeaa laitejumppaa tuon yhdistelmän kanssa, sillä tuollaisen combon fokus on jossain ihan muualla kuin missä sen luulisi olevan.  Eikä täällä Suomessa taida olla muita, jotka olisivat edes yrittäneet binovieweriä Ha-katseluun... eh :undecided: :shocked:

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200509_TMB152_1200_binoviewer_backfocus.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200509_TMB152_1200_binoviewer_backfocus.jpg/_full.jpg)

TMB 152:n kanssa taitaa olla backfokusta niin runsaasti saatavilla, ettei tarvitse huolehtia sen riittämisestä yhtään, vaikka latoisi yhteen tuollaiset "backfokus-syöjät" kuin 2" kulmaprisma ja binoviewer, mitkä perinteiseen vievät  liki 250...300 mm backfokusta. Tai sitten tuossa on kyse tämän linkin (http://www.daystarfilters.com/inout_article_base/index.php?page=view/article/10/Reaching-F30-with-a-Refractor) barlow-sovituksen vaikutuksesta, mikä kompensoi tuota backfocus tarvetta noin radikaalisti.
"The position of the barlow is, however, something you should pay attention to.  The farther UP from focus you insert the barlow, the farther BACK it pushes the resulting focus (multiplied by the X number).  So if you have a 4X powermate that you insert 1 inch before focus normally would happen, then your new point of focus is now 4 inches behind the powermate."

Tein näet rutkasti turhaa työtä ottamalla tuon 75mm jatkeen pois putkesta ja kytkemällä nuo kaikki osat mahdollisimman lyhyesti yhteen (PowerMatessa T-2 sovitus, 2" prisma oli vaihdettu Baaderin pienimpään T-2 prismaan), minkä seurauksena en löytänyt fokusta Quarkin kanssa lainkaan. :angry: Ongelmakimppu alkoi ratkeamaan, kun tarkensin tuon binoviewerin päiväkohteeseen ilman Quarkia ja hain sille fokusta eri kulmaprisma-ratkaisuilla. Vastoin kaikkea normaalia logiikkaa tuo binoviewer + barlow yhdistelmä tarkentuikin lähimetsän puunlatvoihin liki samalla laiteyhdistelmällä kuin normaalikatselussakin tuon 2" kulmaprisman kanssa. Ööh, en osaa tuota loogisesti selittää, mutta noin se menee käytännössä TMB 152/1200 linssiputkeni kanssa. :grin:

Terminaattori on tuossa 25mm ortoskooppi-asiassa (valitettavasti) oikeassa, sillä silmien asettelu tuon okulaarityypin taakse on kohtuullisen hankalaa ja työlästä paiväs-aikaan, kun yhdistelmän lähtöpupilli on 0,78mm kokoluokkaa. Okulaari on laadukas, eikä tuon okulaarin kapeasta 42° näkökulmasta tunnu olevan mitään haittaa tunnelinäön suhteen. Terävyys on pikakatselun perusteella kauttaaltaan hyvää tasoa aivan reunoja myöten ja tuo 22.2 mm katseluetäisyys on melkein liiankin pitkä tähän käyttöön (ilman silmälaseja saa asetella silmiä pituussuunnassakin tuohon lähtöpupilliin hiukan liikaa, lisäksi tuo silmäetäisyys binoviewerissä on hankala aseteltavaksi noin pienillä lähtöpupilleilla). Tuo yhdistelmä huutaa siis kovaan ääneen katseluhuppua pään päälle, jotta pääsee paremmin sinuiksi tuon kanssa. Mutta jos löydän ostajat (2 kpl) tuolle ortoskooppiparille (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p8860_Fujiyama-1-25--HD-Ortho-Eyepiece-25-mm---made-in-Japan.html), niin sekin on yksi ratkaisu tuohon "ongelmaan". (Yksityisviestillä tavoittaa, jos joku miettii tuollaisen ostamista.)

Quarkin säätöpyörän asettelusta löytyi pari hyvää linkkiä:
https://www.cloudynights.com/topic/705508-daystar-quark-tuning/ (https://www.cloudynights.com/topic/705508-daystar-quark-tuning/)
https://solarnutcase.livejournal.com/12257.html (https://solarnutcase.livejournal.com/12257.html)
Jälkimmäisestä lainaus tähän alle:
"...plenty of fun can be had using any of the dial settings but it is seriously worth knowing where hydrogen alpha centre-line is on your model of the Quark. All will vary because of the natural mica that the etalon is made from and the temperature and pressure at your location."
Pitänee laittaa testaten lähiaikoina... :wink:
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 09.05.2020, 20:58:54
Googlasin hiukan ja selvisi, että yksi asiaan kuuluva seikka puuttuu nyt yhtälöstä; nimittäin binoviewerit tuottavat useimmiten polarisoitunutta valoa ja sama tapahtuu ilmeisesti myös Quarkissa.
https://stargazerslounge.com/topic/274704-quark-binoviewing/ (https://stargazerslounge.com/topic/274704-quark-binoviewing/)
"...using them <binos> with my Quark... is near on impossible and very uncomfortable. I cant seem to get a matching view in both eyes. Even a single 40mm plossl is still very difficult as my eye placement needs to be bang on centre. So im not surprised Quark bino is so difficult. But ive read some members have no issues and said its fantastic. "
"In the Quark the polarization makes one eyepiece look about 50% less bright... but it can be fixed by rotating the Quark."

Toisin sanoen Quarkin ja binoviewereiden polarisaatiot kannattaa kohdistaa keskenään, jotta kumpaankin okulaariin tulee yhtä kirkas näkymä. Polarisaatiolla saattaa olla tekemistä tämän ongelman kanssa, sillä ihmettelin juuri vasemman silmäni vaikeutta kohdistua lähtöpupilliin. Pitää tutkia siis tuotakin asiaa lisää paremmalla ajalla, mutta aika monta yllättävää asiaa tässä Ha-katselussa tulee eteen  :rolleyes:
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 31.05.2020, 21:44:43
Jätin tänään havaintokokoonpanostani tuon binoviewerin kanssa temppuilun pois ja katsoin Aurinkoa pelkästään Televue 32mm okulaarin ja Quarkin + 2.5x ja 4x PowerMate jatkeiden avulla (vuorottelin noita). Lyhyesti sanoen nautiskelin näkymistä, koska tuolla näkyi vielä eilisen jäljiltä kelvollisen kokoisia protuberansseja Auringon reunalla ja seeing oli suosiollinen. Tässä kuvassa kookkain protuberanssi sen jälkeen, kun sain äherrettyä ASI 183MM kameran okulaarini tilalle ja otettua SharpCapilla muutaman videon tuollaisesta protusta.

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_31052020_10_45_21_Ha_Quark_Chromosphere_TMB152_1200.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Aurinkokuntamme/Aurinko/Sun_31052020_10_45_21_Ha_Quark_Chromosphere_TMB152_1200.jpg/_full.jpg)

Tarkemmin Taivaanvahdissa: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/90977 (https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/90977)
Kuvan etuna on jälkikäsittelyssä lisätty kontrasti pinnanmuotoihin, mutta nuo protut näkyivät kyllä yksityiskohtaisemmin ihan visuaalisesti okulaarista havaintohupun alta. Hieno aamupäivä kaiken kaikkiaan Ha-auringon yksityiskohtien parissa :cheesy:
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: einari - 31.05.2020, 22:20:20
On kyllä komeampi kuin oma versioni iltapäivältä.
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: DarkSide - 02.06.2020, 14:34:36
Timo on napannut hienon protukuvan  :azn: Mahtaako olla firstlight tämä?
Onnea jatkoon, saamme varmaan lisää näitä.
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 02.06.2020, 19:46:16
Kiitos, juu on tuo eka-kerta Ha:lla kuvaten.  :laugh:
Ällistelin itsekin kuinka tuo protu kuvautui loppupinoon (1376 x 1376 pixels, 680 frames), sillä visuaalisesti näin sen yksityiskohdat hetkeä ennen hiukan erilaisina kuin mitä tuo loppupino esittää.
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: einari - 02.06.2020, 21:16:16
Tuossapa animaatio tämän päivän protusta:
https://www.astrobin.com/full/xvsayk/0/
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: mistral - 02.06.2020, 22:37:52
Valtava luonnonvoima nostaa plasman korkealle, ja vielä gravitaatio päälle, tekee protut huikeiksi. Auringon putoamiskiihtyvyys on 274m/s^2 joten jos tulivuori purkautuisi maassa samalla voimalla, lentäisi laava Marsiin kevyesti  :grin:
Otsikko: Vs: aurinkoputken hankinta, pohdintaa
Kirjoitti: Timpe - 07.06.2020, 13:49:36
Tässä on vielä yksi vaihtoehtoinen viritys Quarkin perään käyttämään MaxBright II binovieweristä löytyvää Baaderin Zeiss pikalukitussysteemiä. Itselläni on tarve kytkeä Quarkin perään erilaista härpäkettä, joissa on erilaiset liitinkoot. Yksi vaihtoehto on vaihtaa Quarkin perässä olevaa 1.25" adapteria vastaavaan 2" adapteriin, mutta tuo käy työlääksi ajan kanssa. Tulin siis rakentaneeksi binoviewerin Zeissin pikalukitus-bajonettiin perustuvan pikakiinnityssysteemin, jolla saa nopeasti vaihdettua Daystar Quarkin perään 1.25" okulaarit, 2" okulaarit (vain 27mm Panoptic omassa tapauksessani), ASI 183MM Cool kameran (1.25") tai Baaderin MaxBright II binoviewerin (Zeiss pikalukitus). Kuva kertonee loput tästä aiheesta...   

(https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200607_TMB152_Quark_quick_setup_change_system.jpg/_small.jpg) (https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/ImageScope/IMG_20200607_TMB152_Quark_quick_setup_change_system.jpg/_full.jpg)

Rajoittavana tekijänä on siis putkesta saatava backfokus-lukema, mutta TMB 152:n tapauksessa tuosta ei ollut haittaa. Tuli siis kasattua käyttöön TS:ltä tilatuista ja miljoonalaatikosta löytyvistä osista tällainen eksoottinen 2" -> 1.25" -> 2" viritys  :tongue: