Stargate 600S REBEL synscan goto

[Ville Puoskari]

Sitä vaan mietin, että jos havaintoikkuna on vaikka tunnin... luukut auki, tuulettimet... aika nopeasti pääsisi kuvaamaan verrattuna kärräysversioon?

Komppaan, lämmittämätön rakennus jäähtyy melko kyytiä kun siitä aukaistaan katto - lämmin ilma kun nousee ylöspäin. Meillä esim. Pilvilinnalla tehtiin alussa niin että aukaistiin katto että putket "jäähtyy" ja vältytään ylimääräiseltä tarkentamiselta mutta todettiin täysin turhaksi käytännössä. Katto kun rullaa auki niin kaikki jämälämpö lähtee putkista kyllä melko rivakasti ja yksi tarkennuskerta riittää. Ainakaan deep sky kuvaamisessa ei minunkaan peltinen apoputki ole fokustaan muuttanut lainkaan kuvausten alussa, Arilla toki voi olla eri toleranssit kuin pelkkä SGP:n arpoma tarkennuskäppyrä.

Lisäajatuksena, että jos yllämainittu ei toimisi Arin tapauksessa niin helpotaahan se kiinteä paikka merkittävästi kun vaan aukoo luukut ja pistää ropellit pöhisemään hyvissä ajoin ennen kun selkenee.

-V

[Ari Haavisto]

Nyt oli sitten ensimmäisen kerran jo jonkinlaista keliäkin 13.3. ja kyllähän tuo optiikka tuntuu erittäin hyvä olevan! Nyt mentiin sellaiselle alueelle, jolle edellisillä putkilla ei päässyt. Ei menty vielä loppuun asti, mutta alueelle kumminkin. Muutaman huomion tein:

-Kokosakkoa ei ole. Tiettyyn polttoväliin/pikseliskaalaan asti kuva oli täysin vakaa. Eli esim. 300mm:n putkella seeing olisi näyttäytynyt erittäin hyvänä, mutta niin se näköjään näyttäytyy 600mm:n putkellakin jos polttoväli on säädetty samaksi. Paitsi että 600mm:lla valoa kertyy enemmän, jolloin valotusajan saa alemmaksi ja fps:n paremmaksi.

- Mutta kun boostataan polttoväliä uudelle alueelle, eli alle 0,1"/pikseli, esiin pamahtaa uusi tarkkuustaso ja aivan uusi seeing-alue; pienet detaljit räpsyvät ja väpättävät hullun lailla, vaikka hiukan polttoväliä pienentämällä kuva näyttäisi täysin tyyneltä. Samoin ilmakehä jatkuvasti pumppaa omaa taitekerrointaan edestakaisin, kuva pumppaa sekunnin murto-osaksi fokukseen ja sitten taas pois useiksi sekunneiksi. Fokusointi on hankalaa, kun pitää säätää fokusta sen sekunnin murto-osan aikana, sitten pitää näkymä mielessään kunnes kuva taas palaa fokukseen ja säätää taas hiukan ja arpoa mentiinkö parempaan vai huonompaan. Kun ruuduista voi pinota vain 2%, tarkoittaa se, että fokusoidakin voi vain 2% ajasta... Aika jännää.

- Ja fokusalue on äärimmäisen terävä, eli kuva napsahtaa fokukseen ja tarkan seeingin hetkinä tuntuu, että aivan minimaalisella fokuserin liikkeellä on vaikutusta fokukseen. Optiikan laatu taitaa tosiaan olla hyvä. Nyt sitten ajoin fokuseria aivan pieniä mikroliikkeitä taltioinnin aikana, toivoen että muutama skarpimpi ruutu osuisi aivan fokukseen ja niin näyttäisi käyvänkin. Jos tulisi vielä hiukan parempaa seeingiä niin, että tuo aivan pienin detaljitaso rauhoittuisi, siellä tuntuisi olevan hurja potentiaali kuvanlaatuun. Detaljit selvästikään eivät ole pehmeitä, vaan ne vaan pärisevät, välkkyvät ja pirskeilevät ympäriinsä, vakaata hetkeä odottaen.

-Ja jälleen kerran todella pahasti seeingin runteleman näköisestä videosta tulee kohtuu hyvä pinottu kuva, joka sitten sietää tolkuttoman paljon deconvoluutiota ja terävöitystä ja muuttuukin hyväksi kuvaksi. Videota katselemalla ei todellakaan uskoisi, mitä detaljeja siellä piilee.

Näyttäisi siltä, että tätä peiliä ei tarvitse lähettää takaisin 

[mistral]

Jos edes 1 kuva 1000:sta on terävä, se ei synny sattumalta vaan takana täytyy olla huippupeili. Tai jos asia käännetään toisin päin niin huonolla peilillä saa odottaa "miljoona tuntia" että ilmakehä sattuu olemaan juuri sellainen että se korjaa huonon peilin virheet ja tuottaa terävän kuvan. Eli peilisi on varmaan huipputarkka mutta Suomen ilmasto on melko hankala. Olisi mielenkiintoista kokeilla millainen seeing on Saanatunturilla

[einari]

Mukava kuulla että vihdoin kaikkien vaikeuksien jälkeen kärsivällisyys palkitaan.

[Pekka Lehtelä]

Ari on tehnyt niin paljon töitä saamiensa virheellisten peilien vuoksi, että monelta muulta olisi jäänyt tekemättä. Sen vuoksi uskallan sanoa sanoa, että Stella Arcti palkinto meni varmasti oikealle miehelle!

[mistral]

Ari on tehnyt niin paljon töitä saamiensa virheellisten peilien vuoksi, että monelta muulta olisi jäänyt tekemättä. Sen vuoksi uskallan sanoa sanoa, että Stella Arcti palkinto meni varmasti oikealle miehelle!

Kyllä, Ari on tuonut tosi hienoja kuvia nähtäväksi, kuukuvissa voisi kuvitella näkevänsä astronauttien kävelemässä kuun tasangoilla.

[Lithos]

Pakko on sanoa että en ole ennen nähnyt kenenkään tekevän tällaista työ ja vaiva määrää kuvanlaadun eteen, mutta tulosten valossa se kyllä kannattaakin. Nythän tässä seuraavina vuosina alkaa jupiter ja saturn kuvaajillekin taas hiljakseen vähän paremmat ajat.

[Ari Haavisto]

Hiukan kun vielä tulisi vakaampaa keliä. Nyt pinoaminen sai kiinni n. 0,5...0,6 km kokoisista kraattereista, joissa sitten näkyi yksityiskohtia, kuten epäsymmetrinen varjo pohjalla, selkeä pyöreä muoto yms. Eli n. 0,3km/0,15"detaljeja näkyi, mutta yksittäisiä 0,3km kraattereita ei saanut kiinni, koska viipottivat liikaa seeingin mukana. Selvästi tuo Stella Arcti auttoi, romahdutti Schrödingerin peilin aaltorintaman sille hyvälle puolelle. Toki vielä pitää jossain välissä viedä ne tähtitestit loppuun, koska voi olla vielä parannettavaa peilien tuennoissa yms., mutta kuvauskunnossa nyt joka tapauksessa ollaan ja puhaltimet toimii hyvin myös.

[mistral]

Onko joku säätyyppi hyvä kuvaukselle? Itse ajattelen että pohjoistuuli olisi jos se lämpenee matkalla etelään ja suhteellinen kosteus laskee. Toinen on föhn-tuuli luoteesta, siinäkin kosteus laskee kun Kölivuoristo tekee sateen ja sen jälkeen ilmamassa laskeutuu alangolle lämmeten.
edit. Toki seeing on oma lukunsa. Korreloiko seeing pohjoisvirtauksen kanssa, onko silloin parhaat kuvauskelit?

[Ari Haavisto]

Onko joku säätyyppi hyvä kuvaukselle? Itse ajattelen että pohjoistuuli olisi jos se lämpenee matkalla etelään ja suhteellinen kosteus laskee. Toinen on föhn-tuuli luoteesta, siinäkin kosteus laskee kun Kölivuoristo tekee sateen ja sen jälkeen ilmamassa laskeutuu alangolle lämmeten.
edit. Toki seeing on oma lukunsa. Korreloiko seeing pohjoisvirtauksen kanssa, onko silloin parhaat kuvauskelit?

Sen kun oikeasti tietäisi. Mutta; Oikea korkeapaine, useampi päivä pilvetöntä putkeen, kevyt etelänpuoleinen tuuli. Yleensä tällaisessa tilanteessa kun 3.-5. pilvetön yö koittaa, silloin se hyvä seeing on. Ja mitä lähempänä tuota 5. yötä se huippu on, sitä kovempi huippuseeing on kyseessä. Sitten alkaa jo taas huonota. Ja aivan piikki on 15-30 minuuttia pitkä ja ajoittuu 3-5 tuntia auringonlaskun jälkeen tai vastaavasti 3-5 tuntia ennen auringonnousua. Vakaa, asettunut ja stabiloitunut sääsysteemi siis tarvitaan. Eduksi päivällä lämmennyt ilma ja yöllä voimakkaasti maanpinnasta alkaen jäähtyvä alailmakehä ja putoava lämpötila. Olisiko gradientti tällöin pienimmillään.

[mistral]

Aha, korkeapaine rauhoittaa ilmakehän. Se on ymmärrettävää että jos ilma pysyy pitkään paikallaan, sen jyrkät lämpöerot tasoittuu.

[Ari Haavisto]

Tässä kun odottelen, että rannikon maestrot leyhyttelisivät kirkasta keliä ja hyvää seeingiä tänne sisämaahankin päin ja pääsisi jatkamaan kuvaus- ja tähtitestausharjoituksia, valmistelin kamerasetuppeja planeettoja ja kuuta varten ja siinä yhteydessä huomasin yhden parannusmahdollisuuden. Minullahan on aggressiivisin kuusetuppi ASI183MM+ Televue 2x powermate + Paracorr 2. Tuota olen käyttänyt myös SW400P:n kanssa pari kertaa ja kuvanlaatu ja komakorjaus on toiminut havaintojeni mukaan tosi hyvin. Säädin korjaimen ja kennon välisen etäisyyden korjaimen mukana tulleiden ohjeiden mukaan, joissa sanotaan parhaan etäisyyden olevan korjaimen laipan yläpinnasta kennoon n.55mm. K.o Televuen ohje löytyy täältä (2. sivun alalaidasta) https://www.televue.com/Pdf/Literature/Packages/VIP-2010%20Paracorr%20Type%202%20pkg.pdf

Satuin kuitenkin katsomaan nyt tätä niinikään Televuen sivuilta löytyvää kuvaa https://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?id=61&Tab=_phot, jossa näytetään tuon etäisyyden olevan 56mm uloimman linssin etupinnasta ja tuo linssi pullottaakin n. 1mm edemmäs kuin k.o. laipan etupinta, joten Televuella on ohjeeseen miinustettu 1mm tuosta kuvan mitasta kun olisi pitänyt plussata...  Vahvistukseksi mm. Astroshop EU:n sivuilta löytyy erikseen kuva, jossa näytetään että tosiaan tuo mitta on 57mm laipan etupinnasta kennoon:
https://www.astroshop.eu/flatteners-correctors-reducers/televue-komakorrektor-paracorr-type-2/p,22951#tab_bar_0_select

Minulla on siis ollut kenno 2mm liian lähellä korjainta, virhe on n. 4%. En tiedä onko tuolla käytännön merkitystä, mutta säädin nyt etäisyyden kohdalleen. Parannus mikä parannus ja high-res-kuvauksessa kaikki merkitsee.

Tästä innostuneena tutkin myös tilanteen toisen usein käyttämäni setupin osalta, eli sama kamera mutta APM 1,5x komakorjaava barlow, jonka 2" adapteriholkissa kamera suoraan möllöttää. Huomasin nyt, että ASI183MM:ssa onkin kenno 1,5mm kauempana kameran etupinnasta kuin muissa kameroissani ja siten nykysetupilla kenno on jäänyt 1,5mm liian kauas optimietäisyydestä (105mm). Virhe on tässä aikalailla pienempi kuin edellisessä tapauksessa, mutta virhe yhtäkaikki tämäkin. Poistin barlowin oman adapteriholkin ja rakensin tilalle kierresovitteista 1,5mm lyhyemmän jatkon.

Nyt vaan sitten odotetaan seuraavaa kuvaustilaisuutta. Oletan, että vähintäänkin huikaiseva parannus plaseboefektin myötä saadaan.

[Ville Puoskari]

Sellainen kysymys juolahti mieleen Arille, kun puhut monesti tarkennuksen hakemisesta, että onnistuisko se parhaiten vaikkapa bahtinovin maskilla johonkin tähteen? Senhän luulisi olevan suhteellisen immuuni seeingille, vai onko sinulla kokemusta että onko mainitsemasi fokuksen siirtely kuvauksen aikana parempi vaihtoehto kun jahdataan noita pienen pieniä detaileja putkellasi?

[einari]

Ari saa vastata omalta kohdaltaan, mutta mitä olen lukenut 'planeettagurujen' kirjoituksia niin tarkennus Bahtinovin maskin ja tähden avulla planeettakuvauksessa on pannassa.
Ainoa oikea tapa on 'seilata seeingin mukana' planeetan tarkennuksessa.

[Ari Haavisto]

Sellainen kysymys juolahti mieleen Arille, kun puhut monesti tarkennuksen hakemisesta, että onnistuisko se parhaiten vaikkapa bahtinovin maskilla johonkin tähteen? Senhän luulisi olevan suhteellisen immuuni seeingille, vai onko sinulla kokemusta että onko mainitsemasi fokuksen siirtely kuvauksen aikana parempi vaihtoehto kun jahdataan noita pienen pieniä detaileja putkellasi?

Ilmakehä itsessään on linssi, jatkuvasti muotoaan muuttava sellainen, ikään kuin putken edessä olisi hytkyvästä hyytelöstä tehty tuulessa huojuva ja hiljalleen valuva korjauslinssi. Joten bahtinovilla tähdestä haettu fokus pätee vain sen hetken siinä paikassa. Hetkeä myöhemmin planeetan pinnalla se on jo muuttunut. Siksi käytännössä fokusoinnin joutuu tekemään jatkuvasti uudestaan kohteen pintaan. Kun Suomen keleissä seeingin fokus-komponentti vielä pumppaa edestakaisin, on vaikea tietää mihin kohtaan fokusoimalla saisi parhaimman kokonaisfokuksen. Sen kun näkisi vasta käsitellyistä loppukuvista ja sitten on jo myöhäistä. Siksi joskus oikein hyvällä kelillä, jos ruutuja tulee yllin kyllin (korkea fps), saattaa olla hyötyä pienestä fokuksen siirtelystä taltioinnin aikana, jotta varmasti osa ruuduista osuu parhaaseen kokonaisfokukseen. Yleensä kyllä riittää kun fokusoi suoraan kohteeseen ja uudelleenfokusoi esim. joka videon välillä.