Maksutov-Cassegrain Kollimointi

Aloittaja jaava, 05.11.2007, 13:50:08

« edellinen - seuraava »

Janius

Tuo kuva huijaa hiukan, siihen on päässyt vaikuttamaan webbikameran huono kiinnitys (ja ilman väreily. mielestäni kuvio oli silmin katsottaessa täydellinen.
enköhän jätä tuon ihan tuohon ettei tule pilattua valmiiksi hyvää kollimaatiota.

oli muuten selkeä ero "tehdasasetuksiin" kun katseli muutamia planeettoja. Venus oli keskivertoseeingistä huolimatta veitsenterävä ison polttovälin laatuokulla katsottaessa.
Myös mars erottui melko terävänä päivätaivaalta ja napalakki + tummat alueet näkyi selkeästi.

Janius

Huomasin nyt valitettavasti että korjauslasi heiluu kehyksissään, mitenköhän sen kiristäminen tapahtuu?

Timpe

Lainaus käyttäjältä: janius - 07.05.2012, 20:15:40
Tuo kuva huijaa hiukan, siihen on päässyt vaikuttamaan webbikameran huono kiinnitys (ja ilman väreily. mielestäni kuvio oli silmin katsottaessa täydellinen.

Jep, seeing vaikuttaa vahvasti Airy-diskin muotoihin. Hyvin kolimoidussa putkessakin katsotaan välillä kieroja renkaita ja välillä renkaat keskittyvät sekunnin murto-osaksi tähden ympärille. Esimerkkikuvia tähtitestiin löytyy täältä (vieritä sivua alas), mutta ei noita kannata liian paljoa tarkastella jo oman mielenrauhan vuoksikin :tongue:

Lainaus käyttäjältä: janius - 08.05.2012, 19:25:26
Huomasin nyt valitettavasti että korjauslasi heiluu kehyksissään, mitenköhän sen kiristäminen tapahtuu?

Siellä on yleensä jonkinlainen muutamalla ruuvilla kiinnitetty kehysrengas painamassa korjauslasia kehykseensä. Joudut siis irroittamaan korjauslasin (ja jättämään hyvästit täydelliselle kollimoinnille), jos tuota aiot korjata. En tekisi mitään, jollei se korjauslasin heiluminen näkyisi tähtikuvassa visuaalisesti. Tosin tieto lisää tuskaa tässäkin, kun lähdet tuota tutkimaan...
- Timo Inkinen

Janius

Heilunta on melko suurta joten avasin korjauslasin mutta takapuolella on vain kiinteä raami. Etupuolella on ilmeisesti tällainen kehysrengas, jonka alapuolella on tiiviste.
Renkaassa on kaksi pientä 2mm leveää ja 8mm syvää reikää vastakkain. vain reikiä joiden alla on tiivisterengas ilman mitään ruuvinreikää. Neuvoja kaivataan...

Lithos

Yksi vaihtoehto mikä tulee mieleen on tiiviste sinne toisellekin puolelle, mutta vähän tarkaksi menee, missään tapauksessa reunat eivät saa painaa lasia vähääkään tiukempaan, pinteessä oleva meniskus olisi huomattavasti pahempi asia kuin löysä. Jos sinne mitään laittaa niin paksuuden pitää olla sellainen että lasia ei mikään oikeasti paina kun se on kiinni sillä määrällä kierroksia ja kehys samassa asennossa kuin tehtaalta tulleessa. Metalli-lasi kontakti ei yleensä ole hyvä asia eli jos siellä sellainen paikka on niin jotakin hieman pehmeämpää välissä voisi olla hyvä.
Mika Suoperä
Visuaalipuoli: Orion skyquest XT-8 dobson
Kuvaus: Celestron 80ED-R, Sky-Watcher Explorer 150PDS, modattu 60D
Jalustat: Celestron AVX, Skywatcher AZ-EQ5

Timpe

Lainaus käyttäjältä: janius - 09.05.2012, 15:44:52
Renkaassa on kaksi pientä 2mm leveää ja 8mm syvää reikää vastakkain. vain reikiä joiden alla on tiivisterengas ilman mitään ruuvinreikää. Neuvoja kaivataan...

Kuva rakanteesta olisi hyvä, mutta olisiko tuossa paikka jollekin tehdastyökalulle, jolla tuo kehysrengas on pyöritetty paikalleen kiristämään korjauslasia? Kehysrengasta on varmaan vaikea pyörittää/kiristää ilman tuota aputyökalua. Mutta nämä ovat vain puhdasta arvailuani.

Omassa venälaisputkessani on korjauslasin sisäpuolella kapea muovirengas, jonka alla on kolmen kiristysruuvin kohdalla pehmeät nahkakaistaleet molemmin puolin tuota korjauslasia. Lisäksi putkessa on pehmeä huopa ympäröimässä korjauslasin asennuspaikkaa sivuilta, jotta sen lasipinta ei vain ottaisi kiinni mistään putken metallipintaan.
- Timo Inkinen

Janius

tossa on jonkinmoinen kuva rakenteesta.


Timpe

Näyttää tuolta mainitsemani kiristystyökalun reiältä. Tuohon tiivisteen ja kehysrenkaan väliin voisi työntää kolmeen kohtaan jotain lisätiivistettä ja katsoa auttaako tuo korjauslasin heilumiseen (esim. hammastikuilla voinee kokeilla tätä helposti). Tarkoitus ei ole kiristää mitään, vaan ns. ottaa löysät pois. Jos oikein muistan, niin omassa SW150 Prossa oli ihan samaa vaivaa, mutten tehnyt sen korjaamiseksi mitään. Olisikohan tuo tiiviste sellaista vähitellen kovettuvaa ja kutistuvaa mallia, mikä menettää elastisuutensa iän myötä, jolloin korjauslasi alkaa heilumaan?
- Timo Inkinen

Janius

Huomasin että rengas kääntyy kun laittaa reikään pienen kuusiokolavaimen ja naputtelee varovasti pikkuvasaralla. kyseessä on siis yksinkertaisesti kierteillä oleva rengas. Eiköhän se tuolla kiristy.
Tehtaalla on varmaan ollut joku kaksipiikkinen työkalu tuohon.

Lithos

Jep ja foorumeita kahlailtuani näyttää että ihmiset ovat myös valmistaneet työkaluja, yksinkertaisin oli luokkaa pari naulaa puutikun läpi sopivalla välillä. Tuolla pitäisi löysät lähteä pois, kiristämistä ei tulisi tehdä ollenkaan, lasin on oltava vähän vapaa muttei tokikaan ihan miten sattuu klonksua.
Mika Suoperä
Visuaalipuoli: Orion skyquest XT-8 dobson
Kuvaus: Celestron 80ED-R, Sky-Watcher Explorer 150PDS, modattu 60D
Jalustat: Celestron AVX, Skywatcher AZ-EQ5

Timpe

#55
Tämä on ehkä väärä ketju tälle viestille, mutta toisaalta esittelen tähän yhteyteen sellaisen LowTech Not-so-Advanced Laser Collimator testipenkin tuosta Antin kollimaattoripajan Hotechista ideoituna :grin: (Huom. Jos omistat suunnilleen vireessä olevan MCT-putken niin unohda nämä ohjeet, tämä on tarkoitettu niille putkille joissa kollimaatio on totaalisen pielessä ja lähdetään liikkeelle liki nollapisteestä!)
Huom #2: Tähän kollimointipenkkiin tarvitaan avuksi sellainen laserkollimaattori, joka osaa syöttää normaalin lasersäteen lisäksi jotain ristikkokuvaa tai vastaavaa. Allekirjoittanut käytti tähän viritykseen Howie Glatterin laseria sen holograafi-lisukkeella.

Ensin kuva keittiöjakkaraan kiinni pultatusta Santelista ja sen edestä löytyvästä testitaulusta, jonka periaate selviää alta lisää lukemalla.



Homma menee siten, että ensin ruuvataan MCT-putki kiinteästi johonkin esineeseen kiinni. Sitten putkesta ruuvataan korjauslasi irti. Nyt kun korjauslasi ei ole häiritsemässä lasersäteen kulkua, voidaan ensiksi säätää putken tarkennuslaite putken rungon kanssa samaan linjaan. Käytin tähän tarkennuslaitteeseen kiinnitettyä laseria ja sen tuottamaa apuristikkoa, jonka avulla säädin fokkarin kiinnitystä kunnes ristikko osoitti keskelle putkea. Toisin sanoen putken etuaukosta tuleva laser-ristikko on rajautunut samalla tavoin putken reunoihin joka puolelta. Ks. seuraava kuva, jossa tarkennuslaite on säädetty linjaan putken suhteen...



Sitten, kun putken tarkennuslaite on linjassa putken mekaniikan kanssa, voidaan keskittyä pääpeilin kohdistamiseen. Tein tätä varten putken eteen noin neliön kokoisen levyn, johon kiinnitin laserkollimaattoria varten säädettävän kiinnityspisteen. Laserkollimaattori osoittaa nyt siis kohti putkea. Kollimattorin kiinnitys selviää seuraavasta kuvasta, mutta tässä voinee käyttää apuna myös säädettävää tasopeiliä, joka palauttaisi lasersäteen takaisin tarkentimen keskelle. Kuvat alla...



Periaate on yksinkertainen:
Ensin kohdistetaan tarkennuslaitteesta tuleva lasersäde putken pituusakselilla sijaitsevaan reikään ts. putken tarkentimen optinen akseli kohdistuu juuri tähän pisteeseen. Sitten siirretään laserkollimaattori tähän samaan reikään ja kohdistetaan se takaisin kohti putken pääpeilissä olevaa aukkoa (kohti tarkenninlaitteen okulaariholkkia). Laserkollimaattorille on tehtävä tätä varten jonkinlainen hienosäätö, jolla sitä voidaan kääntää kiinnityksessään kaikkiin suuntiin. Jos käytät säteen palautukseen tasopeiliä, sen on oltava samalla tavoin säädettävää mallia ja pienikokoinen, jotta se ei peitä pääpeilistä heijastuvaa laser-ristikkoa. Huom. Tässä yhteydessä pitää varoa pääpeilistä heijastuvaa lasersädettä (!), kunnes lasersäde on kohdistettuna putken keskellä näkyvään tarkennuslaitteen reikään (=okulaariholkin keskelle). Hyvä keino on peittää aloitusvaiheessa putken etupää valkoisella paperilla, johon on merkitty putken keskipiste. Lasersäde säädetään ensin suunnilleen tähän keskipisteeseen (siirtämättä muuta testipenkkiä mihinkään!). Tämä on helppo tehdä valkoisen paperin avulla, kun lasersäteen sijainti näkyy siinä hyvin. 

Sitten kun lasersäde on säädetty putken keskustaan, poistetaan suojapaperi putken edestä. Tarkennuslaitteen okulaariholkissa on nyt kiinnitettynä muovinen/puoliläpäisevä suojatulppa, jossa lasersäde näkyy jossakin kohtaa suojatulppaa.



Viimeistellään laserin kohdistus säätämällä kollimaattorin kallistusta pitimessään, kunnes lasersäde on aivan keskellä suojatulppaa. Nyt lasersäde on putken optisella akselilla ja pääpeilistä heijastuu takaisin kollimaattorista tuleva ristikkokuva. Tämän ristikon tulisi kohdistua symmetrisesti laserin tuloaukon ympärille. Jollei näin tapahdu, säädetään pääpeilin kollimointiruuveilla ristikko keskelle laserin tuloaukkoa. Tuossa aiemmassa ristikkokuvassa pääpeilin säätö on pielessä ja piirsin kuvaan ohuet mustat viivat osoittamaan tätä. Seuraavassa kuvassa näkyy sama ristikkonäkymä, kun pääpeili on säädetty oikeaan asentoon ja se on linjassa tarkentimen kanssa.



Tuon jälkeen korjauslasi voidaan kytkeä takaisin putkeen (huomioi kiinnitysmerkinnät) ja korjauslasissa kiinni oleva apupeili voidaan suunnata normaalisti kohdalleen tarkennuslaitteeseen kiiinnitetyllä yksisäteisellä laserilla, jossa lasersäde palaa apupeilistä takaisin lähtöpisteeseensä.
Tälläisella laserpenkissä tehtävällä perussäädöllä päästään kohtuullisen lähelle oikeaa kollimointia, jota voidaan parantaa peilien heijastuskuvia tutkimalla/niiden mukaan säätämällä tai sitten ulkona tähtitestiä tehden ja kollimointia säätäen. Ennen laserin käyttöä, minulla ei ollut mitään keinoa varmistaa pääpeilin suuntausta putkessa (suhteessa fokkariin), jolloin peiliheijastuksia katsomalla saatettiin päätyä tilanteeseen, jossa putken apupeili/pääpeili olivat linjassa keskenään, mutteivat enää linjassa tarkentimen kanssa. Nyt tällaisella lasertestipenkillä päästään tästä ongelmasta eroon :smiley:

Edit: päivitetty tekstiä ja lisätty pari kuvaa...
- Timo Inkinen

Timpe

Lisään vielä tähän alle kuvan Santelin kollimointipäänsäryn aiheuttajasta :shocked:



Jos MCT-putken pääpeili on päässyt jossakin vaiheessa näin vinoon, niin kollimointia on ihan turha yrittää normaaleilla keinoilla eli apupeilin säädöllä, tarkentimen kohdistuksella putken keskelle tai tähtitestillä tähden Airy disk -kuvia katsoen. Aina tulee lopuksi tilanne, jossa yksi kolmesta optisesta kohdistuksesta (akselista) on liikaa vinossa muiden suhteen (tarkennin/pääpeili/ apupeili). Tarvitaan siis jonkinlainen optinen testipenkki laitteen säätöjen kesyttämiseen, kuten yltä voi lukea. Tekisi mieli sanoa, että tähtitestillä saa pyöriteltyä *CT:n pääpeilin säädöt riittävän "syvälle suohon", ettei sieltä päästä omin neuvoin enää pois ilman tällaisia testilaitteita, joilla pääsee tekemään kaikki säädöt 1-2-3-jne. järjestyksessä.  :huh:

- Timo Inkinen

Lithos

Onko tuota edes mahdollista saada kohdalleen jos pääpeili ja keskeltä menevä putki eivät ole kohtisuorassa keskenään?
Mika Suoperä
Visuaalipuoli: Orion skyquest XT-8 dobson
Kuvaus: Celestron 80ED-R, Sky-Watcher Explorer 150PDS, modattu 60D
Jalustat: Celestron AVX, Skywatcher AZ-EQ5

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Lithos - 19.05.2012, 18:37:10
Onko tuota edes mahdollista saada kohdalleen jos pääpeili ja keskeltä menevä putki eivät ole kohtisuorassa keskenään?

Santelissa on siis pääpeilille omat kollimointisäädöt, joita käyttäen se pääpeilikin on saatu näin helkkarin vinoon alun alkaen... :shocked:

Säädin tänään tuossa lasertestipenkissä myös Santelin pääpeilin kollimoinnin kuntoon ja nyt putkesta edestä katsoen näkyvät peiliheijastukset ovat linjassa keskenään + tuo lasertesti näyttää muutoinkin vihreää valoa. Odotan vielä tähtitestiä, jotta saan apupeilin linjaan muun optisen systeemin kanssa (ei pitäisi olla jäljellä kuin niitä mikrosäätöjä), mutta tässä vaiheessa kollimointi näyttää todella hyvältä!
- Timo Inkinen

Timo Kuhmonen

mielenkiinnosta kysyn, millaiset säädöt tuossa fokuserissasi on ? Saako fokuserin putken asentoa säädettyä, että se kulkee tarkkaan esim SCT/MCT putken keskilinjalla ? Näyttää olevan merkiltään Starlight instruments, ymmärtääkseni aika laadukas...

Oman C8 parina olevassa WO SCT fokuserissa voi useampaakin kohtaa olla missä esim kamera menee vinoon optiselta akselilta. Ensinnäkin SCT putken perälle tulee SCT kierteinen iso "laippa" (toisinsanoen osa fokuseria), jossa on fokuserin puolella kolme uraan pureutuvaa kiristysruuvia. Niillä ei fokuseria suoraan lukita, vaan asetetaan siten ettei "hölsky". Erillinen neljäs ruuvi, josta sormella pyörittäen lukitaan fokuserin runko tiettyyn asentoon. Toisena tulee fokuserin liikkuva 2" putki, joka sekin on mahdollista olla vinossa. Viimeisenä on esim kameran kiinnitys 2" okulaariholkkiin (jos messinkirengas painaa holkin hieman vinoon fokuseriputkeen nähden)

kiinnostava viestiketju sinänsä, kuvittelisin että itsekin alkaa asiasta ymmärtää jotain :-P