Kirjoittaja Aihe: Maksutov-Cassegrain Kollimointi  (Luettu 69037 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa jaava

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 513
  • Mistään ymmärtäjä
Maksutov-Cassegrain Kollimointi
« : 05-11-2007, 13:50:08 »
Ohessa mukaeltu ohjeteksti siitä mitä olen netistä löytänyt ja itse hieman kokeillut. Tuohon tähtitestiin asti en ole vielä päässyt ja putkenkin joudun avaamaan kun on päässyt liikaa pölyä sisään.

Toivottavasti tästä, tai tämän ketjun lopputuloksena syntyvästä ohjeesta, olisi myös muille maksutovin ja SCT:n omistajille hyötyä. Toivon kokeneemmilta korjauksia, tarkennuksia ja kommentteja. Ja vähemmän kokeneilta kysymyksiä.

Niin ja vielä korostaen, kuten tapana on, Maksutovia ei pidä lähteä kollimoimaan ilman todellista tarvetta.

----------------------------------------

SkyWatcher SkyMax 127 kollimoinnin tarkistus päivänvalossa
Suomeksi käännetty ja mukaeltu Robin Cassdyn, Tony Conzanon sekä useiden muiden alkuperäistekstistä.

Maksutov-Cassegrain tyyppisen kaukoputken kollimoinnin tarkistus päivänvalossa, katsomalla putken sisälle sen etupuolelta. Katseluetäisyys ja paikka tulee valita seuraavan ohjeen mukaan.

{alt}
Kuva 1: Näkymä putkeen kun silmä on jotakuinkin kohdallaan

Aseta teleskooppi vaakatasoon josta siihen on helppo katsoa suoraan sisään sen optiselta akselilta. Etäisyys menikukseen luokkaa 1,5m (polttoväli SkyWatcher 127) ja silmä optisella akselilla, pitäisi näkymän olla kuvan 1 kaltainen: Kaikki rakenteet ja heijastukset luovat symmetrisen kuvion keskipisteen suhteen.

Jos toision baffle-putken varjo ei näy toisiopeilin baffle-putken reunan takaa (Kuva 1), siirry hieman kauemmas. Jos toision baffle-putken varjo ei ole samankeskinen baffle-putken reunan suhteen (Kuva 2), siirrä silmää kunnes saat ne samankeskisiksi.

{alt}
Kuva 2: Silmä ei ole optisella akselilla.

Huom. On kuulemma myös Maksutoveja, joissa toisiopeilin baffle-putki ei ole keskellä (se pääsee liikkumaan tai laaduntarkastus on kehno), jolloin sitä ei voi käyttää keskittämiseen. Tässä kuvattu tapa tarkistaa kollimointi ei toimi näillä putkilla. Baffle-putken hienoinen epäkeskisyys ei ole kriittistä putken toimivuuden suhteen, paitsi jos valosaastetta on paljon ja putkeen tulee hajavaloa. Älä yritä liikuttaa toision baffle-putkea, se on liimattu meniskukseen ja joko irtoaa, tai elastisen liiman ollessa kyseessä, palaa takaisin väärään paikkaan ennenpitkään.

Kun silmä on oikealla kohdalla, tarkkaile ulompien rakenteiden samankeskisyyttä.

Jos heijastusten luomat rinkulat eivät ole samankeskisiä toistensa ja kaukoputken rakenteden kanssa (kuva 3), on kaukoputki kollimoitava. Huomaa kuinka toisiopeili on samankeskinen (tässä kyllä huonosti) toisiopeilin varjon kanssa; Silmä tarkkailee siis oikeasta paikasta tilannetta.

{alt}
Kuva 3: Kaukoputken kollimointi on pahasti pielessä (huomaa että toision baffle ja toision bafflen varjo on keskitetty (suunnilleen).

Tällä menetelmällä voi tehdä myös karkean kollimoinnin, jolloin kaukoputken eteen kannattaa asettaa esimerkiksi kamerajalustaan pahvi tähtäyspaikalle ja pahviin muutaman millimetrin reikä.
Menetelmällä saa kaukoputken suhteellisen hyvään kollimaatioon ja vain melko hyvän seeingin iltana on mahdollista sitä parantaa (näin väittävät kokeneemmat).

SkyWatcher SkyMax 127 Kollimointi

Kaukoputken takapäässä on 6 kuusiokoloruuvia (Kuva 4), jotka kaikki osallistuvat pääpeilin kääntelemiseen toisiopeilin ja meniskus-linssin suhteen.

{alt}
Kuva 4: Kaukoputken takapään kuusiokoloruuvit

Pääpeili liukuu pitkän baffle-putken päällä (Kuva 5), joka on kiinni kaukoputken takakannessa. Takakansi kiinnittyy raamiin edellä mainituilla kuudella kuusiokoloruuvilla. Raami puolestaan on kierteillä kiinni itse kaukoputken putkessa. Ruuveista 3 isompaa vetää takakantta raamiin kiinni ja kolme pienempää (kollimointi-ruuvia) työntää pois päin raamista. Jos säädät yhtä pikkuruuvia (kollimointiruuvia), joudut vastaavasti joko tiukkaamaan tai löysäämään kahta isoa.

{alt}
Kuva 5: SkyWatcher 127 Mak yksinkertaistettu rakenne

Kollimointiruuvit (kuvassa pienempi vihreä) määräävät tason jossa peili on meniskuksen suhteen ja toisiopeilin suhteen. Isot ruuvit (Kuvassa isompi vihreä) vain pitävät kannen raamin suhteen (ja myös meniskuksen ja toisopeilin) pienten ruuvien määräämässä tasossa. Raamin liikkuminen kierteissään on estettävä. uudessa putkessa se on tehty O-renkaalla kannen, raamin ja putken pään välissä.
Ajatuskehitelmä (ei testattu):
Jos kolmen ison ruuvin kannan alle pistää jouset, pitävät ne takakannen jousivoimallaan raamin kolmea pienempää kollimointi-ruuvia vasten. Tällöin  voi kollimoinnin suorittaa pelkästään pikkuruuveilla, ensin löysäämällä isot ruuvit, jolloin kansi ja peili ovan jousivoiman varassa.


Kun kierrät pieniä kollimointiruuveja, niin 1/8 kierrosta kerrallaan on sopiva määrä.

Huom. Peili pysyy paikallaan vain fokuksen säätönupin pitämänä. Jos irroitat fokus nupin (kiinni kahdella pienellä kuusiokololla), ja käännät meniskuksen alas päin, liukuu peili ja putoaa lopulta päin toision baffle-putkea.

Tähtitesti
Huom. Maksutovin kollimaatiota ei voi testata defokusoimalla ja odottamalla tuloksena säännöllistä munkkirinkilää.

Valitse kollimointitähdeksi luokan Mag 2 (ei kirkkaampaa) tähti, mieluiten suoraan ylhäältä zeniitistä ja keskitä tähti kuvakenttään. Aivan keskelle. On nimenomaan oleellista että tähti on aivan keskellä, optisella akselilla. Kun säädät tähden hieman ulos fokuksesta, näkyy munkkirinkilä epäkeskeisenä välittömästi jos tähti ei ole aivan keskellä.
Tee testi erittäin hyvän seeingin vallitessa ja katso tähdeä niin hyvällä fokuksella kuin kykenet. Lisää vahvistusta kunnes saavut rajalle jossa hieman ulos fokusoimalla saatu munkkirinkilä liikkuu ilmavirtausten mukana.
Tutki tähteä hyvin lähellä tarkan fokuksen pistettä:
   - Airy disk:n pitää olla täysin pyöreän ja säännöllisen
   - Kuvan ympärillä tulee näkyä kaksi tai useampia airy disk:n kehiä. Tarkista että kehät ovan täysin symmetriset Airy Disk:iin nähden.

Jos Airy Diskiä ympäröivät kehät eivät koske toisiaan tai itse Airy Diskiä, ja niiden etäisyys säilyy samana ympäri 360 astetta, on teleskooppin pääpeili ja apupeili oikeassa asennossa toisiinsa nähden. Kollimointia ei tarvitse suorittaa, huolimatta siitä miltä munkkirinkilät näyttävät fokuksen vieressä tai optisen akselin ulkopuolella olevassa tähdessä.

Muussa tapauksessa kollimointia voi harkita:)

----------------------------------------
« Viimeksi muokattu: 05-11-2007, 14:26:24 kirjoittanut jaava »
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

Poissa AP

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 308
  • Satunnainen tarkkailija
Vs: Maksutov-Cassegrain Kollimointi
« Vastaus #1 : 05-11-2007, 15:33:18 »
Olenko väärässä mutta eikös kollimaatio tarkasteta sieltä pääpeilin takaa, eli okulaarin puoleisesta päästä? Oli se kaukoputki sitten minkä mallinen tahansa? Ja jos apupeili on kiinnitetty siihen korjausmensikuksen keskelle verrattuna suoraan aluminointiin (Rumak Maksutov/Gregory Maksutov) niin silloin on turha katsella etupuolelta yhtään mitään... ???  Korjatkaa jos olen väärässä, olkaa hyvä.

T:AP
Antti Paaso

Poissa jaava

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 513
  • Mistään ymmärtäjä
Vs: Maksutov-Cassegrain Kollimointi
« Vastaus #2 : 05-11-2007, 15:45:25 »
Lainaus
eikös kollimaatio tarkasteta sieltä pääpeilin takaa, eli okulaarin puoleisesta päästä?

Tuossa on kysymyksessä kollimaation tarkistus ja päivänvalossa. Tällä menetelmällä saa myös putken jonkinlaiseen kollimaatioon säädettyä ennen tähtitaivaan alle vientiä.

Lainaus
Ja jos apupeili on kiinnitetty siihen korjausmensikuksen keskelle verrattuna suoraan aluminointiin (Rumak Maksutov/Gregory Maksutov) niin silloin on turha katsella etupuolelta yhtään mitään

Kuten kuvasta 3 voi katsoa, niin vinksottaa se melkoisesti sieltä mensikuksen päästä katselle kun kollimointi on pielessä (laitoin sen pieleen ihan tätä kuvaa varten).

JV

PS1. Hartman-maskilla voi myös suorittaa karkean kollimoinnin (jotenkin seuraavasti):
 1) Käytä maskia jossa ulkokehällä on 3 aukkoa.
 2) Peitä yksi aukko ja fokusoi (niin että avoimet aukot yhtyvät)
 3) Avaa peitetty aukko ja peitä toinen avoinna olleista
 4) Säädä kollimointiruuveista kunnes aukot yhtyvät
 5) Palaa kohtaan 2 ja toista kunnes säädön tarvetta ei enään voi havaita

PS2. Tehdään myös LASER:ta, joilla voi kollimoida katadioptrisia putkia:
       http://www.astrovid.com/technical_documents/OPTICAL%20COLLIMATION%20AIDS.pdf
       Luulen näidenkin kuuluvan luokkaan "karkeat menetelmät".

« Viimeksi muokattu: 07-11-2007, 21:35:17 kirjoittanut jaava »
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

Poissa AP

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 308
  • Satunnainen tarkkailija
Vs: Maksutov-Cassegrain Kollimointi
« Vastaus #3 : 05-11-2007, 17:02:57 »
Orion = Skywatcher tässä(kin) tapauksessa... :P

http://www.company7.com/library/orion/Inst_makcasscollim.pdf


T:AP

Antti Paaso

Poissa jaava

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 513
  • Mistään ymmärtäjä
Vs: Maksutov-Cassegrain Kollimointi
« Vastaus #4 : 05-11-2007, 19:27:10 »
Kiitos AP,
kuukkeloin kyllä kovasti, mutta eipäs sattunut tuollainen eteen.

Orionilla suhtautuvat hyvin viileästi kollimointiin, mikä rauhottaa kummasti. Se mitä olen verkosta löytänyt on lähinnä varotuksia siitä ettei pidä lähteä kollimoimaan maksutovia.

Mitä olen itse koittanut tuota putken edestä tehtävää "karkeaa" kollimointia, niin ei se mitenkään erityisen vaikea ole, oikeastaan päin vastoin. Tiedä sitten kuinka hankalaa se on kun tähden kanssa pääsee tekemään.

Kiitos vielä,
JV
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

Poissa AP

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 308
  • Satunnainen tarkkailija
Vs: Maksutov-Cassegrain Kollimointi
« Vastaus #5 : 05-11-2007, 21:07:32 »

En kyllä itse lähtisi ruuvailemaan omaani ihan helpolla, tähtitestillä saa paljon selville suht helpolla. Se että säätää ne ruuvit vituroilleen aiheuttaa
monia harmaita hiuksia- ja maksutovien tapauksessa pahimmillaan tiputtaa sen pääpeilin fokusointitapin löystyessä(kun on tarpeeksi "askarreltu") tms....

Tiedän myös omakohtaisesta kokemuksesta, että kun sitä kollimaation absoluuttista kohdallaanoloa miettii tarpeeksi kauan niin sormet rupeavat kummasti hamuamaan niitä säätönuppeja- No onneksi Newton-kaukoputken kanssa oli helppo(/ pakko) opetella perusasioita- Sitten kun kaikki oli kunnolla pielessä niin  peilit sai vielä suhteellisen helposti kohdalleenkin :D

T:AP
Antti Paaso

Poissa jaava

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 513
  • Mistään ymmärtäjä
Vs: Maksutov-Cassegrain Kollimointi
« Vastaus #6 : 06-11-2007, 08:09:03 »
Pistetään tähän nyt sitten päinvastaistakin argumentointia

___________________________
Kollimoinnista

Kollimoinnilla voi parantaa Cassegrain-Maksutov tyyppisen kaukoputken ominaisuuksia huomattavasti, eikä suurilla vahvistuksilla voi saavuttaa kunnollisia tuloksia ilman että putken optiikka on hyvin tarkasti yhdensuuntaista. Kaukoputken optiikan säätäminen kohdalleen ei ole taitolaji, joka on tarkoitettu ainoastaan optikoiden ja täydellisyydentavoittelijoiden osattavaksi.

Sekä SCT- että MCT-tyyppiset putket ovat hyvin herkkiä säädöilleen: Pienikin virhe kollimoinnissa laskee kaukoputken tehoa dramaattisesti. Yksi nitkahdus kollimointiruuvissa saattaa hävittää kymmeniä prosentteja Cassegrain-Maksutov putken resoluutiosta ja 50% planeettakuvien kontrastista.
Ihmiset jotka ajattelevat ettei MCT- tai SCT-putket tarvitse kollimointia kovin usein, eivät todennäköisesti ymmärrä tarkkuuden tasoa, jonka tämän tyyppiset instrumentit tarvitsevat. Jo pieni autokuljetus saattaa muuttaa säätöjä vähäisessä määrin ja joskus paljonkin. Kollimointi saattaa muuttua jo putken asennon vaihtuessa. Helppo ja kiinnostava testi on vertailla kollimointia kun putkella katsotaan samaa tähteä oikealla kyljellään ja sitten vasemmalla (Onnistuu German-typpisellä kääntöpäällä helposti). Jos syvän taivaan kuvauksessa sallitaan pieni kollimointiepätarkkuus, niin planeettakuvauksessa ei sallita sitä ollenkaan!

SkyWatcher 127 putki on kuitenkin säädettävissä kotikonstein kollimoinniltaan niin hyväksi, ettei lopulla virheellä ole käytännössä merkitystä. Eikä kollimointiin tarvita erikoistyökaluja tai optista penkkiä. Kollimoinnin olisi syytä olla yhtä normaali toimenpide kuin auton renkaiden paineen tarkistus.

Tarvittavat välineet/olosuhteet:
1) Hyvä okulaari 5mm - 32mm
2) Hyvä Barlow-linssi
3) Keinotähti tai hyvä seeing ja magnitudiltaan 2-3 oleva tähti zeniitin läheisyydessä


Jos käytetään keinotähteä, on ympäröivässä ilmassa oltava mahdollisimman vähän virtauksia.

___________________________

Tiedä sitten onko tuo noi,
JV
« Viimeksi muokattu: 06-11-2007, 08:47:47 kirjoittanut jaava »
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

Poissa jaava

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 513
  • Mistään ymmärtäjä
Vs: Maksutov-Cassegrain Kollimointi
« Vastaus #7 : 06-11-2007, 10:30:45 »
Onkohan tässä järjen hiventä:

____________________________

Tarkka testi kollimointitarpeelle

Oletetaan kaukoputken olevan ainakin karkealla menetelmällä kollimoitu.

Tähden tarkkailu suurella suurennoksella on hyvä testi selvittää tarkasti:
   - Ovatko olosuhteet kohdallaan suurella suurennoksella kuvaamiseen/tarkkailuun
   - Onko kaukoputki täysin saavuttanut toimintaläpötilansa
   - Väriseekö putki liikaa
   - Onko ilmakehän turbulenssit (keinotähdellä ilman virtaukset) liian isoja

Valitse magnitudin 2 tai 3 tähti ylhäältä, läheltä zeniittiä, mahdollisimman kaukaa horisontista,  jossa ilmakehän virtaukset vaivaavat vähemmän. Kuitenkin vähintään 60 astetta horisontin yläpuolelta.
Jos käytät keinotähteä, tarvitaan paikka jossa ilman virtaukset ovat mahdollisimman pienet. Ulkona ongelmana on maasta nouseva lämpövirtaus, joka saattaa olla este suurille suurennoksille. Keinotähti tulee voida viedä riittävän kauaksi. Riittävän pitkä sisätila olisi otollisin paikka - niin pitkä että putken saa fokukseen.
Eritoten isokokoisen putken kollimointi pitäisi aina tehdä kulloisenkin kohteen edellyttämällä korotuskulmalla. Peiliputken ollessa vaakasuorassa on peilin asento varsin epävakaa ja erilainen kuin 60 asteen korkeudelle katsottaessa saati suoraan ylös zeniittiin

Okulaari tulee valita siten, että päästään putkella suurennoksiin jotka ovat luokkaa kaksi tai kolme kertaa putken apertuuri millimetreinä (2* tai 3* apertuurin millimetriä kohden). Tämä merkitsee SkyWatcher 127 putkella vahistuksia 250 - 400. Jos munkkirinkilä näillä suurennoksilla leijailee/värisee turbulenssien tai ilmavirtausten mukana (kuvasta tulee tuhnu), olosuhteet eivät ole riittävän hyvät kollimointitarpeen arvioimiseksi tarkasti.
Käytä aina suurinta käyttökelpoista suurennusta sekä testatessasi kollimointitarpeen että itse kollimoinnissa. (huom. mulle ei ole nyt ihan selkeää tuo raja - voiko sen sanoa selkeämmin miten arvioit suurimman käyttökelpoisen vahvistuksen eri keleissä)

Älä käytä diagonaalipeiliä tai prismaa tarkistaessa/kollimoidessasi, ainakaan jos et käytä sitä havainnointiin/kuvatessasi.
Älä myöskään käytä Barlow-lunssiä, älä ainakaan heikkolaatuista. Paras tulos saadaan pelkänsään hyvillä okulaareilla. Tarkassa fokuksessa diffraktiorenkaat saadaan yleensä esiin vain hyvin suurilla suurennoksilla. Sky-Wattcher 127 putkella okulaarilla luokkaa F = 5mm ja alle.

Alustavan testin voi tehdä tarkentamalla hienokseltaan tähden epätarkaksi, jolloin näkyviin tulee munkkirinkiläkuvio. Tämä on paljon vahvempi kuin tarkan fokuksen diffraktiorenkaat. Munkkirinkilästä voi päätellä kollimointitarvetta jos seeing ei anna myöden tehdä tarkkaa testiä.

Tarkka Testi
Fokusoi tarkasti tähteen suurimmalla käyttökelpoisella suurennoksella, pitäen tähteä tarkelleen keskellä kuvakenttää (kaukoputken optisella akselilla). Arvioi tähden diffraktiokuvaa seuraavan avulla:


A) Hyvin tuntemamme Airy Disk kuvio (Kuva 5): Keskellä diffraktion kasvattama "lautanen" tähden paikalla ja ympärillä diffraktiorenkaita, joiden kirkkaus pienenee ulos päin mentäessä. Keskellä oleva lautanen sisältää n. 70% tähdestä tulleesta valoenergiasta. Säännölliset samankeskiset renkaat, ensimmäinen rengas on tasakirkas, kokonainen sekä tasapaksu, kertovat kollimoinnin olevan kohdallaan.
{alt}
Kuva 5: Airy Disk kun kollimointi on kohdallaan

B) Airy Disk kuvio on hieman toispuoleinen (Kuva 6). Ensimmäinen rengas ei ole tasakirkas eikä oikein tasapaksukaan mutta on kuitenkin yhtenäinen koko 360 asteen matkan. Kollimointi on sivussa alle 1/20-osan kollimointiruuvin kierrosta.
{alt}
Kuva 6: Airy Disk kun kollimointiruuvi alle 1/20 kierrosta sivussa

C) Airy Disk kuvio jo selvästi vääristynyt (Kuva 7). Ensimmäinen rengas on jo katki, eikä kierrä koko ympyrää lautasen ympäri. Kollimointi on sivussa alle 1/10-osan kollimointiruuvin kierrosta.
{alt}
Kuva 7: Airy Disk kun kollimointiruuvi alle 1/10 kierrosta sivussa

D) Airy Disk kuvio jo pahasti vääristynyt (Kuva 8). Ensimmäinen rengas on jo epäsäännööllinen ja katki sekä itse lautanen kärsii muotovirheistä. Kollimointi on sivussa alle 1/5-osan kollimointiruuvin kierrosta.
{alt}
Kuva 8: Airy Disk kun kollimointiruuvi alle 1/5 kierrosta sivussa

Huomaa myös:
Tarkista tulos pyöräyttämällä okulaaria 180 astetta - pyörähtääkö diffraktiokuvio mukana tai saatko virheen esiin kuvan 5 tapauksessa. Muista kokeilla myös toisella okulaarilla. Pystyitkö käyttämään ainakin 300-kertaista suurennusta.

Kun vertailet kuvia 6-8, niin kollimointiruuvin virhe kaksinkertaistuu kuvien välillä. Tämä on niin pieni virhe, että se saattaa syntyä jo putken ollessa eri asennoissa. Jos diffraktiokuviota ei kykene erottamaan, mitään suuren resoluution kuvaakaan on turha odottaa (pois lukien suuret teleskoopit, joissa "Airy pattern" on vain harvoin jos koskaan näkyvissä).

Lopuksi, jos seeing on lähes täydellinen, optiikka hyvälaatuista ja kaukoputki oikeassa lämpötilassa, voit yrittää vielä säätää keskustan lautasen mahdollisimman pyöreäksi.

____________________________

Kuinkahan usein Suomessa on sellainen keli jossa tuon virityksen voi tehdä?
Ehdotuksia sisätiloiksi jossa kollimoinnin voisi suorittaa. Päästäisköhän kaupunki joihinkin tiloihinsa yöaikaan?

JV





« Viimeksi muokattu: 10-11-2007, 17:28:46 kirjoittanut jaava »
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

Poissa jaava

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 513
  • Mistään ymmärtäjä
Vs: Maksutov-Cassegrain Kollimointi
« Vastaus #8 : 06-11-2007, 15:30:02 »
Erittäin tarkka testi kollimoinnin tarpeelle

Huomioi:

- Älä käytä diagonaalia, koska ne tuppaavat olemaan hieman huonosti kollimoituja
- Käytä vain erittäin hyvälaatuista Barlow-linssiä 3x - 5x
- Älä käytä focal reduceria - ne tekevät diffraktiokuviot epäselvemmiksi ja Airy Disk:n himmaämmäksi
- Kierrä MCT:n oma fokuseri toiseen laitaan, äläkä käytä sitä tarkistaessasi kollimointia, kollimoidessasi, visuaalihavainnoidessasi tai kuvatessasi. Peili pääsee liikkumaan hieman baffle-putken sovitteessaan optisen akselin sunnan lisäksi muuallekin kun fokusointia liikutetaan. Tarvitaan siis erillinen fokuseri.

SkyWatcher 127:ssä on meniskus-linssille höyrystetty toisiopeili, joten niiden keskinäinen asento on kiinteä. Myöskään meniskuksen (ja toisiopeilin) kulmaa systeemin optiseen akseliin nähden ei voi säätää. Tästä johtuen pääpeilin kulman säätö (ainoa kollimointimahdollisuus) ei välttämättä ole paras vaan jonkinlainen optimi jos pääpeili ei ole tarkalleen meniskuksen optisella akselilla.

Koska SkyWatcher 127 fokusoidaan pääpeilin liikkeellä, muodostaa pitkän baffle-putken ja pääpeilin liukulaakerin välinen välys esteen tarkalle kollimoinnille. Pääpeilin asennossa on (välyksistä johtuvaa) sekä rotaatio että poikittaista translaatioliikettä optiseen akseliin nähden, riippuen kaukoputken asennosta ja siitä mihin suuntaan fokusointinappulaa kierretään. Niimpä erittäin tarkkaan tulokseen pääsemiseksi olisi pääpeili syytä lukita paikoilleen ja käyttää erillistä fokuseria. 

Tarkoituksen on koittaa saada hentoiset diffraktiorenkaat näkyviin Lucky Image menetelmällä ja pinoamalla parhaat kuvat.

Proseduuri:

- Käytä Barlow-linssiä 3x - 5x ja CCD-kameraa.
- Etsi tarkka fokus.
- Kuvaa useamman minuutin otos alle 1/100 sekunnin valotusajalla ja valitse joukosta 5% parhaita otoksia.
- Pinoa valitut ja tee vertailu kuten "Tarkka Testi Kollimointitarpeelle"-viestissä.


« Viimeksi muokattu: 10-11-2007, 17:30:22 kirjoittanut jaava »
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

Poissa jaava

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 513
  • Mistään ymmärtäjä
Vs: Maksutov-Cassegrain Kollimointi
« Vastaus #9 : 01-12-2007, 10:55:41 »
Fokusoinnista
------------------

Jos käytetään laitteeseen integroitua fokusointilaitetta, niin fokusointi tulee tehdä aina samasta suunnsta (sekä kollimoidessa että havaintoja tehdessä). Näin parannetaan tuloksen toistettavuutta, eli fokus löytyy parhaimmalla tarkuudella samasta paikasta ja toisaalta peili on (jota kuinkin) samassa asennossa kuin kollimoidessa.

Vaikka seuraavasti:
1) Kierretään fokusnappia hieman yli fokuksen myötäpäivään (enemmän kuin peilin välysliike)
2) Palataan takaisin fokukseen vastapäivään (kääntämättä nappia enää myötäiseen)

Jos tämän tyyppisissä putkissa käyttää moottorifokusta, niin sen pitäisi osata sama proseduuri (tuntea peilin välys ja hakea oikea kohta aina samalta puolelta)

Lämpötilasta
-----------------

Jos lämpötila laskee nopeasti illasta kohti yötä, ei putki välttämättä saavuta ennen aamua ympäristön lämpötilaa (ja silloinkin vain koska ympäristön lämpötila alkaa nousta). Tällaiset yöt eivät ole sopivia ainakaan kollimointiin jos putkea ei pystytä jäähdyttämään sisältä ilmalla joka on kylmempää kuin ympäristö (joskus saattaa olla päinvastoin). Pelkkä ympäröivän ilman syöttö putken sisään ei siis riitä.
Mistä sitten tietää koska pääpeili (hitaimmin sopeutuva) on saavuttanut ympäristön lämpötilan. Siitä että tähtitesti antaa hyvän tuloksen:). Joku ehdottaa lämpömittaria pääpeiliin ja toisaalta ulkoilman lämpötilan mittausta. Riittääkö sitten pääpeilin pinnan lämpötilamittaus ja kuinka tarkka tuo pitää olla.
MAK ja SCT-putket ottavat aikaa ainakin 2 tuntia saavuttaakseen lämpötilan jossa ne voidaan kollimoida (riippuu tietysti lämpötilaerosta, josta ne tuodaan, ja ympäristön lämpötilan muutosnopeudesta).

-----------------------------------

Tähtitestin tulosten arvioinnissa auttaa kirja "Star Testing Astronomical Telescopes: A Manual for Optical Evaluation and Adjustment", Harold Richard Suiter, hinnaltaan noin 30 Euroa
Lainaus
Product Description
Many observers harbor misgivings about their telescope. The manufacturer may have guaranteed accuracy to one-quarter wavelength or as diffraction-limited but most telescope users have, at best, only a hazy idea of how to personally verifying such claims. Sure, there are ways to check the accuracy of individual components but for many they are hard to understand or require costly reference optics and other test equipment. Besides, telescope users are interested in the performance of the entire optical train, not just the main optical element. What is really needed is a test that can be used at the observing site, so that all the problems that impact on a telescope's performance can be diagnosed. Isn't there a simpler and more complete way than the complicated shop tests? Yes, the star test is such a method. It uses the entire working telescope. It isnot a poor substitute or a work-around that uses bits and pieces of the optical system. It is the oldest and most sensitive of the optical tests an inspection of the diffraction image itself. Star-test results apply to the complete imaging performance of the telescope. The star test is lightning-fast and requires only a good high-power eyepiece. It tests the telescope for precisely what it was meant to do. Bad or poorly-aligned instruments fail the star test unambiguously.

-----------------------------------

Lopuksi: Jos putki on uusi (sitä on käsitelty logistiikkaketjussa), se on todennäköisesti muuta kuin hyvässä kollimoinnissa. Kaikki putket menettävät kollimointinsa ajan oloon. Jos seeing ja putken lämpötila eivät ole kunnossa, tähtitestiä on turha tehdä ja kollimointia ei saa tehdä. Jos fokusta ei saada riittävällä tarkkuudella toistettavasti kohdalleen, kollimointia on turha tehdä.
« Viimeksi muokattu: 01-12-2007, 12:15:19 kirjoittanut jaava »
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

Poissa jaava

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 513
  • Mistään ymmärtäjä
Vs: Maksutov-Cassegrain Kollimointi
« Vastaus #10 : 12-12-2007, 13:10:30 »
Lainaus
Olenko väärässä mutta eikös kollimaatio tarkasteta sieltä pääpeilin takaa, eli okulaarin puoleisesta päästä?

Uteliaisuuttani tein filmikanisterista karkean kollimoinnin aputyökalun: Kanteen 3-4mm reikä ja pohja pois (kansi ei mahdu okulaarinpitimeen, joten se ei mene vahingossa sinne kokonaan). Pääsin vertailemaan takaa päin näkymiä tuohon edestä katsoen tapaan (säikeen alussa esitetty).

Takaa katsoen tilanne ei näy niin selkeästi kun ollaan jo hyvin keskellä (näkyy vain musta ympyrä joka menee mustan täikän sisään), etupäästä katsoen näkyy tarkemmin tilanne. Toisaalta takapäästä katsoen on mukavampi pyöritellä kaikki 6 ruuvia kohdalleen kun voi samalla tihrustaa mitä tapahtuu. Joten kumpaakin yhdessä käyttäen homma hoituu kivuttomimmin.

Lainaus
Se että säätää ne ruuvit vituroilleen aiheuttaa
monia harmaita hiuksia- ja maksutovien tapauksessa pahimmillaan tiputtaa sen pääpeilin fokusointitapin löystyessä(kun on tarpeeksi "askarreltu") tms....

Ei tuota fokusnuppia saa akseliltaan irti kuin avaamalla nupissa olevat kaksi kuusiokoloruuvia - eikä se tapahdu vahingossa. Ne ovat lisäksi eri kokoa kuin noi takakannessa olevat kollimointiruuvit.

JV


« Viimeksi muokattu: 12-12-2007, 13:22:25 kirjoittanut jaava »
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

Poissa Tapanivi

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 271
  • Teknical consulting for dummies since 1976
    • Kotisivut
Vs: Maksutov-Cassegrain Kollimointi
« Vastaus #11 : 13-12-2007, 14:23:28 »
"Sekä SCT- että MCT-tyyppiset putket ovat hyvin herkkiä säädöilleen: Pienikin virhe kollimoinnissa laskee kaukoputken tehoa dramaattisesti. Yksi nitkahdus kollimointiruuvissa saattaa hävittää kymmeniä prosentteja Cassegrain-Maksutov putken resoluutiosta ja 50% planeettakuvien kontrastista".

Onko todellakin noin tarkkaa käytännössä ?
Celestron C11-CF /Celestron CG-5 GoTo
JS-Dobson 200/1000 ekvat.seurantajalustalla
Royal 150/1300 Newton (eläkkeellä...)
Kiikarit 25 x 100 Astro Gigant
Nikon Coolpix 4500
Canon EOS 300 / 1000D

Poissa jaava

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 513
  • Mistään ymmärtäjä
Vs: Maksutov-Cassegrain Kollimointi
« Vastaus #12 : 15-01-2008, 22:34:25 »
Tässä tätä nyt olisi kollimointia:

http://personal.inet.fi/tiede/tahti/makkollimointi/index.htm

Sain juuri tänään syksyllä tilaamani Suiterin kirjan. Kunhan saan luettua, on varmasti tarkennuksia ja lisäyksiä ainakin sen perusteella tiedossa.

JV

Edit. 18.01.2008
PS. Artikkeli on kirjoitettu Sky-Watche SkyView 127 Maksutovin pohjalta (Maksutov-Gregory), mutta soveltuvin osin käy myös muille Maksutov-Cassegrain  ja Schmidt-Cassegrain putkille. Maksutov-Rumak tyyppisessä putkessa kollimoidaan yleensä sekä toisio- että pää-peili, joka tekee kollimoinnista haastavamman. Itse kollimointitarpeen tarkistus on kuitenkin sama kaikille.
« Viimeksi muokattu: 18-01-2008, 21:16:07 kirjoittanut jaava »
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

Poissa DJ

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 36
    • ASTRONOMY.FI
Vs: Maksutov-Cassegrain Kollimointi
« Vastaus #13 : 16-01-2008, 08:38:51 »
Maksutovin tarkka kollimointi ei ole mahdollistaa kotiolosuhteissa!
---

90/600 APO Triplet; Meade LXD75 mount.

---
ASTRONOMY.FI  PRIRODA.FI

Naamakirja: http://vkontakte.fi/#6905653

Poissa jaava

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 513
  • Mistään ymmärtäjä
Vs: Maksutov-Cassegrain Kollimointi
« Vastaus #14 : 16-01-2008, 09:47:09 »
Voisi olla hyvä jos keksisi perusteluja esittämälleen väittämälle, jotta lukijan ei tarvitse arvata niitä.
Sana "tarkka" on vahvennetulla, joten et usko kotimenetelmien tarkkuuteen.
Kuten artikkelista käy ilmi, taitaa raja tulla vastaan nimenomaan kollimoinnin säätöruuvien takia - niitä samoja ruuveja ne ihmiset vääntää siellä tehtaallakin kokoonpanolinjalla. Kiireessä.  ;D

Minulle on tullut käsitys, tuosta kollimoinnista, pelkästään sen perusteella mitä olen lukenut nettiä. No ja tehnyt
tuon päivänvalokollimoinnin, useampaan kertaan, joka on helppo. Tulevaisuus osoittaa kuinka onnistun tarkemmassa kollimoinnissa. Olo ei ainakaan ole pelokas, päinvastoin. Onnistumismahdollisuudet ovat hyvät. Tuntuu että avaan jotain, jota on peittäneet ennakkokäsitykset. Pistän projektin edetessä lisää kuvia ja tekstiä artikkeliin.

Kun saan operaation tehtyä, lisään kirjoitukseeni myös arvion hankaluus- ja onnistumisasteesta (esimerkiksi kuva seulasista tai diffraktiorenkaista).
Jos vielä löytyy joku, jolla Sky-Watcher Skymax 127 on tehdassäädöissään, niin voisi olla kiinnostavaa vertailla putkella otettuja kuvia (tässä viestiketjussa).
 
Vai riittääkö tuo vielä vakuuttamaan ketään puoleen jos toiseen.

JV
« Viimeksi muokattu: 16-01-2008, 10:10:02 kirjoittanut jaava »
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.