Toisen elämän kohtaamisen mahdollisuus

[jaava]

Jouduin tuolta Neptunuksen takaisista kuvista Veijo Kallion tähtitiedesivuille http://kotisivu.suomi.net/jblkdjgk/ ja lopulta myös luin hänen U.F.O.-kritiikkinsä. Asiallista ja rationaalista, ei häivääkään mystisestä hämyilystä. Artikkeli sai minut (jatko-)miettimään kahden itsekseen kehittyneen luonnollisen elämän tai keinoelämän kohtaamisen mahdollisuutta kiihtyvästi laajenevassa maailmankaikkeudessa.

Premissit:
- Maailmankaikkeuden Big Bang malli on "totta" ja maailmankaikkeus on kiihtyvästi laajeneva
- Elämää kehittyy maailmankaikkeudessa itsekseen. Se on luonnollinen prosessi, joka perustuu molekyyliketjuihin joiden ominaisuutena on itsekopioituvuus. Tarvitaan vain sopivat olosuhteet ja kehitys alkaa.
- Jossain vaiheessa saavutetaan aika-ikkuna, jolloin elämän on mahdollista laajeta pois syntytaivaankappaleelta. Ikkuna aukeaa kun tekninen tietotaito mahdollistaa matkustamisen avaruudessa. Ikkuna sulkeutuu, ainakin toistaiseksi, totaalisen katastrofin kohdatessa (lajin tappava sairaus, luonnonmullistus, atomisota, lajin käpertyessä itseensä poliittisen tms. syyn takia jne.).
- Luonnollinen elämä saattaa kehittää uuden elämänmuodon (keinoelämän), joka on itsekopioituva ja evoloituva sekä kykenee elämään avaruudessa (itsekopioituva ja evoloituva ainakin riittävän isona ryhmänä/sivilisaationa. Ihminenhän on itsekopioituva kahden eri sukupuolen ryhmänä. Ainakin kännissä).

Kiinnostavia suureita:

- Tiheys jolla maailmankaikkeudessa esiintyy elämän mahdollistavaa kehitystä. Koska maailmankaikkeus laajenee kiihtyvällä nopeudella, tämä tiheys pienenee kiihtyvällä nopeudella.

- Keskimääräinen aika jonka elämältä vie aukaista aika-ikkuna. Aika itsekopioinnin alkamisesta siihen hetkeen jolloin jokin kehitysmuoto(/laji) pääsee vierailemaan naapuritaivaankappaleella. Kehityksen mahdollisuutta rajoittaa vaatimus itsekopioituvien molekyylien selviytymisestä ympäristössään.

- Keskimääräinen aika, jonka elämältä vie aloittaakseen sivilisaatioiden perustamisen avaruuteen tai muille taivaankappaleille mittatuna ensimmäisistä avaruusmatkoista. Tällöin alkaa myös totaalisen katastrofin mahdollisuus pienentyä kun autonomisia elämän saarekkeita kehittyy avaruuteen.

- Keskimääräinen aika, jolloin ensimmäiset sivilisaatiosaarekkeet (joko natiivin elämän tai sen kehittämän keinoelämän) saavuttavat lähimmän naapuritähden.

- Keskimääräinen aika, jolloin ensimmäiset sivilisaatiosaarekkeet saavuttavat lähimmän naapurigalaksin.

- Keskimääräinen aika, jolloin lähimmän naapurigalaksin saavuttaneet ensimmäiset sivilisaatiosaarekkeet saavuttavat seuraavan naapurigalaksin. Tämä estimoi loppunopeutta jolla elämä leviää maailmankaikkeuteen.

Noita kun kykenisi arvioimaan numeerisestikin, niin lopputulemana saisi jonkinlaisen käsityksen siitä
- onko (natiivin-/keino-)elämän expansio avaruuteen ylipäätään mahdollista ja
- jos viimeiselle ranskalaiselle viivalle saadaan jokin aika, niin voisi estimoida myös elämän mahdollisuuden valloittaa koko kiihtyvästi laajeneva maailmankaikkeus. Tai sen vakio-osa xx%. Tai osan, joka koko ajan pienenee maailmankaikkeuden kokoon nähden.

Ja tietysti todennäköisyyden kohdata U.F.O.. Siinä mielessä että se on joku muualla kehittynyt elämänmuoto. Tai samaa kantaa oleva muoto, mutta johon yhteys on menetetty jo ikiaikoja sitten.

JV

[jaava]

Yllä olevassa lähtökohtana on ilmeisesti se että älykäs elämä lähtee vapaaehtoisesti avaruusmatkalle.

Joo - en edes pistänyt sitä premisseihin. Kun ihminen on vaeltanut ympäri maan, täyttäen kaikki mahdollisen elinkelpoisen tilan ja nuuskien kaiken muunkin mihin on päässyt, niin miksi tuo avaruus olisi jotenkin toisenlainen.
Toisaalta, onhan tämä meidänkin tilanne ajolähtö, eräänlainen pakko: On vain ajan kysymys koska ikkuna sulkeutuu.
Myös sellainen aspekti tulee mieleen: Vaikka me alkaisimme levittää maapallolla syntynyttä elämää avaruuteen, niin emme me sinnen välttämättä leviä. Ehkä vaan täällä syntynyt solu/DNA-rakenne tai sitten keino-elämä.

Itse pidän toennäköisempänä vaihtoehtoa jossa alkeellista (samalla sitkeää) elämää pöllähtää avaruuteen samalla kun kun meteori tekee selvää planeetan kehittyneemmästä elämästä.

On tuokin hyvä vaihtoehto. Nää molekyyliketjut, mistä elämää kehittyy, on vaan niin hauraita: Ne ei kestä kovin isoja kemiallisia, sähköisiä eikä lämpötilan muuttumisia, eikä ne säily ehjinä syväjäässäkään loputtomiin. Toisaalta miten sellaisesta törmäyksesta saa pakonopeuden, jolla poistutaan tähden vetovoimapiiristä. Mutta kaiken kaikkiaan, on tuokin mahdollista.

Todennäköisempänä kuin isojen olentojen suoria vierailuja pidän sitä että kuulemme joskus jonkun sivilisaation tuottaman radiosaasteen kun he ovat keksineet radion mutta eivät vielä ole siirtäneet kaikkea dataliikennettä kaapeleihin.

Minusta pelkästään se, että kuulemme toisen sivilisaation, on jo kohtaamista. Ei siinä nenäkkäin oloa vaadita. Semminkinkään kun ei ole tietoa toisen osapuolen nenästä saati muistakaan ruumiinosista.

Pari miljardia vuotta on evoluutiolta kulunut että on saatu muutama "älykäs" olento yhden valosekunnin päähän ja takaisin.

Olikos  se niin, että 3 miljardia vuotta vanhoja alkeellisia yksisoluisia on löydetty ja nykyisen kaltainen DNA olisi ollut toimivaa 3,5 miljardia vuotta sitten.  Ihmiskunta on nyt vaiheessa jossa aika-ikkuna on aukeamassa, mutta varsinaiseen sivilisaatioiden perustamiseen avaruuteen on vielä matkaa (ISS ei ole itsenäinen). Onko kuitenkin niin, että avaruusmatkailun alkamisesta sivilisaatioiden perustamiseen avaruuteen kuluva aika on niin mitätön ja tapahtuu niin suurella todennäköisyydellä, että ne on paras vaan niputtaa yhdeksi virstanpylvääksi elämän kehityskaaressa. Toisaalta tässä vaiheessa saattaa elämällä olla suurin todennäköisyys tuhota itse itsensä - kun siihen on mahdollisuus.

Matkaa lähitähtiin on vielä eikä ole mitään matkaesitettä josta voisi nähdä, kannattaako sinne mennä.

Ei tuollaiset pikkujutut ole ainakaan ihmistä estäneet tähän mennessä. Kaikki on tehty mikä on ollut mahdollista.

UFOja olen nähnyt silloin tällöin ja kerran jopa valokuvannutkin. UFOilla on taipumus muuttua nopeasti IFOiksi ja niin on käynyt kaikille minunkin UFOilleni.
Eli lyhyesti, ensimmäinen oire toisen elämän kohtaamisesta saattaa olla nuha.

Minä en ole nähnyt koskaan. Niin että olisi pohtinut vieraan elämän mahdollisuutta. Tosin linnuista mä tunnistan vaan pienen osan.

JV

[Bigvilzu]

Huomautan asiasta että U.F.O. ei meinaa sitä että se olisi joku avaruusolio.U.F.O.(unidentified flying object) on tuntematon esine avaruudessa esim joku romu joka palaa ilmakehässä

[Jarmo Moilanen]

Huomautan asiasta että U.F.O. ei meinaa sitä että se olisi joku avaruusolio.U.F.O.(unidentified flying object) on tuntematon esine avaruudessa esim joku romu joka palaa ilmakehässä

Huomauttaisin ettei U.F.O.-määritelmä merkitse edes sitä että tämä tuntemattoman esine olisi avaruudesta peräisin tai avaruudessa. Kyse voi olla mistä tahansa lentävästä kohteesta jota ei havaitsija kykene tunnistamaan.

Ja jaavan esittämän kaltainen kaava on jo olemassa ja tunnetaan ns. Draken kaavana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Draken_kaava

[GaryP]

Ne jotka lukevat tätä nyt, huomioikaa että välistä on poistettu pari viestiä jotka eivät sinne kuuluneet. Kannattaa lukea tämä ketju huomioimalla alkuperäisten kirjoitusten päivämäärä.


Kari

[Tane]

 Pitihän tätäkin aihetta mennä vajavaisilla tietämyksillään hämmentämään kun vastaan sattui.Tuntuu tuo aikakysymys olevan näissä asioissa perin ratkaiseva,että mitä missäkin avaruuden kolkassa on saattanut ja ennättänyt kehittyä.Kun kuitenkin oma kehitystasomme tällähetkellä on erittäin lähellä tuota pyramidien osaamistasoa,kuin mitä vaaditaan että voitaisiin päästä vaikka lähimpään seuraavaan aurinkokuntaan.Teoreettisesti näyttäisi kyllä oltavan jo varsin pitkällä,mutta itse ihminen on vielä lihaa ja luuta ja tullee niin loppuunsa asti olemaan joten teorian soveltamisessa käytännön tarpeisiin kohtaamme ongelmia toinen toisensa jälkeen.Mutta ainahan ovat elämän muodot maapallollamme olleet edellisiä sukupuuttoon kuolleita kehittyneempiä.Mutta ei nyt sentään olla niin pessimistisiä että ajateltaisiin tarvittavan vielä useita maapalloammme kohtaavia katastrofeja joista uusi alku aina versoisi yhä kehittyvämmän elämänmuodon ja lajin.Sillä löydettiinhän joskus Amerikkakin ja aivan samoin voidaan meidätkin löytää täältä galaksimme pimennoista.Mutta onhan se tieto meistä menossa vasta tuossa etupihalla kun lähettämämme radioaallot sun muut vähän järjestelmällisemmät singnaalit ovat matkanneet tuolta 1800-luvun tietämiltä.Eli se,että saisimme yhteyttä vieraaseen sivilisaatioon vaatii siltä vastapuolelta ihmiskuntaa todella hämmentävää kehittyneisyyttä.Tuolla Kolumbuksen menetelmällä saa ainakin varautua odottamaan...

[vanhakauko]

Jos joskus ratkastaisiin tähtien välisiten tekniset ongelmat ja ihmisiän lyhyys verrattuna lentoajan pituuteen, perillä toisella, elinkelpoisella, planeetalla tulisi vastaan ongelma nimeltä ihmisen oma biologia.  Me olemme sopeutuneet Maan bakteereihin ja viruksiin.  Ihollamme ja sisuksissamme elelee noita pieniä eliöitä valtaisa määrä, osa hyödyksi, osa haitaksi.  Elimistömme puolustusmekanismit toimivat Maassa eläviä haitallisia bakteereja ja viruksia vastaan.  Jos joku virus kehittyy ihmiselle uudeksi, se aiheuttaa pienen tai suuren vaaran terveydelle.  Angiina, keuhkoputkentulehdus, bakteeritauti borrelioosi, virustauti puutiaisaivotulehdus, kolera, rutto, punatauti, malaria, bilhartsia, Ebola, HIV, lintuinfluenssa, "sikainfluenssa", jokavuotiset "kausi-influenssat" ja lukemattomat muut pikkuveijareiden aiheuttamat taudit ovat riesanamme, mutta ihmiskunta on hengissä.  Pohjois-Amerikan intaanit muuten kuolivat suurin joukoin Eurooppalaisten tuomiin tavallisiin flunssiin, joihin heillä ei ollut kehittynyt vastustuskykyä.

Ei ole aavistustakaan, minkälaisia mikroelukoita saattaisi olla vastassa jollakin toisella planeetalla, jossa kasvaisi happea tuottavia kasveja ja ilmakehää voisi muutoinkin hengitellä.  Tältä kannalta elävän ihmisen lähettäminen jollekin eksoplaneetalle sitä asuttamaan tuntuu mahdottomalta.  Jos kykenemme rakentamaan itseään monistavan "älykkään robotin" maailmakaikkeutta asuttamaan, täytyy kysyä: miksi?  Mikä olisi sellaisen suunnitelman motiivi?
Ps. Eipä ole Maassakaan nähty "naapureita" evätkä ole sähköpostia lähettäneet.

[Kaizu]

Pitihän tätäkin aihetta mennä vajavaisilla tietämyksillään hämmentämään kun vastaan sattui.

Tämä taitaa olla aihe josta kenelläkään ei ole syvällistä tietoa, ainakaan kokemusperäistä. Jotkut kyllä väittävät muuta mutta toistaiseksi näytöt puuttuvat, siinä mielessä ihan turvallinen aihe hämmentää.

Teoreettisesti näyttäisi kyllä oltavan jo varsin pitkällä,mutta itse ihminen on vielä lihaa ja luuta ja tullee niin loppuunsa asti olemaan

Tämä on aika jyrkkä rajaus kun vielä ei tiedetä mikä osa ihmisestä tekee ihmisen. Tekniikan kehittyessä on tietoa pakattu koko ajan pienempään je pienempään tilaan. Ehkäpä lähivuosina mahdumme muistitikulle. Sitten avaruusmatkailu helpottuu kun nykyisen sadan kilon ruhon sijasta matkaan lähtee muistitikku ja pieni lasiampulli genomia. Motivaatiotakaan ei tarvitse niin kovasti olla kun voi lähteä "copy"-komennolla "move":n sijasta, eli originaali jää tänne nauttimaan/ kärsimään. Passiivivaiheen aikana matka-aikakin menettää osin merkityksensä.

Mutta ainahan ovat elämän muodot maapallollamme olleet edellisiä sukupuuttoon kuolleita kehittyneempiä.

Tuon voisi täsmentää että uudet lajit ovat edellisiä paremmin sopeutuneet kulloisinkiin olosuhteisiin. Eliökunnan lajimäärän väheneminen viittaa siihen että maapallon elämä alkaa jo olla ehtoopuolella. Sitten kun auringon kasvava säteilyteho on kuivannut meret, täällä tuskin on enää nykyisenlaisia ihmisiä. Jotkut mustien savuttajien luona elävistä olennoista saattavat kokea uuden tulemisen 500milj. vuoden kuluttua. Voihan tietenkin käydä niin että saamme hiissattua maapallon pikkuisen ulommalle radalle.

Mutta onhan se tieto meistä menossa vasta tuossa etupihalla kun lähettämämme radioaallot sun muut vähän järjestelmällisemmät singnaalit ovat matkanneet tuolta 1800-luvun tietämiltä.

Mainitut signaalit heikkenevät etäisyyden(ajan) neliössä. Enin radiosaaste taisi loppua Neuvostoliiton häirintälähettimien myötä. Nykyinen tietoliikenne on jo aika hyvin kaapeloitu ja radiosignaalitkin muistuttavat enenevässä määrin kohinaa ja ovat vaikeita erottaa lähietäisyyksiltäkin. Isompi kysymys on että haluammeko tulla havaituksi vai olisimmeko mieluummin havaitsijoita. Vastapuoli esittänee itselleen saman kysymyksen ja sitten on galaksi täynnä kuuntelijoita. Ei Amerikan intiaaneillekkaan hyvin käynyt vaikka heidät löydettiin.

Elimistömme puolustusmekanismit toimivat Maassa eläviä haitallisia bakteereja ja viruksia vastaan.  Jos joku virus kehittyy ihmiselle uudeksi, se aiheuttaa pienen tai suuren vaaran terveydelle.  Angiina, keuhkoputkentulehdus, bakteeritauti borrelioosi, virustauti puutiaisaivotulehdus, kolera, rutto, punatauti, malaria, bilhartsia, Ebola, HIV, lintuinfluenssa, "sikainfluenssa", jokavuotiset "kausi-influenssat" ja lukemattomat muut pikkuveijareiden aiheuttamat taudit ovat riesanamme, mutta ihmiskunta on hengissä. 

Eipä ole vastaanottavan maailman pöpöillä ollut ihmistä harjoitusmaalina, joten siinä suhteessa kisa on alussa tasan. Maanpääliset pöpöt tarvitsevat isännän. Jotkut eivät ole kovin kronkeleita lajista mutta onneksi useimmat ovat. Ebola ei ilmeisestikkään tapa alkuperäisiä kantajiaan, apinoita, mutta tappaa erityisen nopeasti ihmisen. Siksipä se ei ole ihmisten keskuudessa levinnyt kovin laajalti. Kauhuskenaario olisi flunssan tapaan leviävä tauti jolla olisi pitkä oireeton itämisaika ja joka sen jälkeen tappaisi kaikki tartunnan saaneet. Espanjantauti lienee lähimmäs tavoitetta päässyt. Tämän vuoksi pelätään sika- ja lintuinfluenssaa. Onneksi ne eivät ole kovin hyviä tarttumaan ihmisestä toiseen.
Mitä taas ilmakehään tulee niin nyt jo on ensimmäisten eksoplaneettojen imakehien koostumuksista saatu viitteitä. Jatkossa ne tutkitaan ennen matkaan lähtöä.

Ps. Eipä ole Maassakaan nähty "naapureita" evätkä ole sähköpostia lähettäneet.

Mistä tiedät? Miten tunnistat muukalaisen tai sen lähettämän sähköpostin?

Kaizu

[Tane]

 Niin,voisiko ajatella että se niin sanottu kuvitelmissamme vielä asustava sivilisaatio,joka ehkä joskus meihin saisi yhteyden,niin olisi kuitenkin jopa niin "jalaostunutta",ettei sen motiivit liittyisi kultaamme,öljyihimme eikä orjatyövoimaan noin kuvaannollisesti sanottuna.Ehkä niin kehittynyt muoto joka on ratkaissut näiden valtavien etäisyyksien ja aikamäärien ongelman on myös kehityksessä edistyksellistä joka suhteessa.Omissa kulttuureissamme on kyllä suurena taipumuksena ratkoa asioita väkivallan keinoin.Taas kun pessimismille antaa sijaa tulee mieleen että se olisi kaikkea mahdollista elämää muuallakin avaruuksien syvyyksissä eteenpäin vievä ominaisuus.Että mitä kehittyneempi elämänmuoto,sen suuremmat intressit tuhota muut ja vallata tilaa ympäriltään.Mutta tietäessämme nuo miljardit galaksit aina äärettömyyksiin asti,voisi olettaa olevan jossain päästyn ratkaisemaan tuo ongelma.Tosiaan tässä ajassa ja antaessa Auringon "vanhentua" voi mielessään arvailla ja pähkäillä näitä asioita.

[vanhakauko]

Eipä ole vastaanottavan maailman pöpöillä ollut ihmistä harjoitusmaalina, joten siinä suhteessa kisa on alussa tasan. Maanpääliset pöpöt tarvitsevat isännän. Jotkut eivät ole kovin kronkeleita lajista mutta onneksi useimmat ovat. Ebola ei ilmeisestikkään tapa alkuperäisiä kantajiaan, apinoita, mutta tappaa erityisen nopeasti ihmisen. Siksipä se ei ole ihmisten keskuudessa levinnyt kovin laajalti. Kauhuskenaario olisi flunssan tapaan leviävä tauti jolla olisi pitkä oireeton itämisaika ja joka sen jälkeen tappaisi kaikki tartunnan saaneet. Espanjantauti lienee lähimmäs tavoitetta päässyt. Tämän vuoksi pelätään sika- ja lintuinfluenssaa. Onneksi ne eivät ole kovin hyviä tarttumaan ihmisestä toiseen.
Mitä taas ilmakehään tulee niin nyt jo on ensimmäisten eksoplaneettojen imakehien koostumuksista saatu viitteitä. Jatkossa ne tutkitaan ennen matkaan lähtöä.Mistä tiedät? Miten tunnistat muukalaisen tai sen lähettämän sähköpostin?

Kaizu

Emme me maallikot tiedä myöskään sitä kuinka monta A- ja B-virusta Kauko-Idässä kehittyy kausittain mutta eivät aiheuta ihmiselle oireita.  Lääkärikunta tietysti seuraa asiaa.
Eksoplaneetan elämän DNA tuskin on samanlainen, kuin meillä.  (Miksi se olisikaan samanlaiseksi kehittynyt?) Miten ihminen sellaisiin pöpöihin reagoisi?  Maan päällähän esimerkiksi ilmakehä on täynnä homeitiöitä, jotka pilaavat ruoan nopeasti, mutta ovat ihmiselle suhteellisen vaarattomia.  Kun ihminen avaa avaruuskypäränsä eksoplaneetalla, hän voi kupsahtaa siihen paikkaan.
Tunnistetuista muukalaisista ei ole näyttöä.  Skepsis muistaakseni maksaa kymppitonnin sille, joka tuo todistettavan alienin Skepsiksen toimistoon tai maksaa fyrkat alienille itselleen.
SETI ei ole löytänyt (vielä) mitään näyttöä vieraasta sivisaatiosta minkään sortin radioaalloilla.  Itse asiassa se on kummallista.  Vaikka toisten siviilisaatioiden tieteellis-tekninen kulttuuri päättyisikin joskus, pitäisihän jostain jotain kuulua, vaikka viestin lähettäjät olisivat kuolleet miljoona tai miljardi vuotta sitten.  Tai, kukapa tietää miten niiden yhteiskunta ja historia kehittyy?  Kuvitelkaapa vaikka planeettaa, jonka väestöllä olisi alusta alkaen yksi yhtenäinen hallinto eikä tarvittaisi sotia eikä siten jättitehoisia sotilaallisia tutka-asemia, joiden radioaallot ovat Maassa kaikkein voimaikkaimmat ja kuullaan kaukana.  Jospa kulttuurissa ei ole radiota eikä televisiota laisinkaan?  Entä jos me olemme ainoa tai ensimmäinen tieteellistekninen kulttuuri koko maailmankaikkeudessa?  Ei sitäkään mahdollisuutta voi poissulkea. 

[Kastle]

SETI ei ole löytänyt (vielä) mitään näyttöä vieraasta sivisaatiosta minkään sortin radioaalloilla.  Itse asiassa se on kummallista.  

Mutta käyttävätkö mahdolliset vieraat sivilisaatiot sellaisia välineitä että radioaaltoja tulisi maahan asti?

[Timi]

Eikös lähettimen täytyisi olla järjettömän tehokas että radioaallot jaksavat edetä edes vaikkapa puoli universumia.
(ympärisäteilevä antenni)
On kai matkavaimennus kuitenkin melko suuri.
Tietysti jos käyttää valtavaa suunta-antennia vaikkapa lautasta niin tilanne paranisi.
Mutta silloin tulee vielä sekin seikka että radioaallot menevät vain tiettyyn suuntaan eli todennnäköisyys ottaa vastaan
vieraan sivilisaation lähetys pienenee vielä varmaan lähes lottovoitto potenssiin ääretön.
Taitaa jäädä toiveajatteluksi siltä osin koko ajatus.

[GaryP]

Voiko radioaaltoja ja fotoneita verrata millään tavalla? Jos valoa lähtee jostain ilman että sitä mitenkään kohdistetaan pienelle alueelle, sehän näkyy moneen paikkaan, mutta etäisyyden kasvaessa kuva pienenee ja lähtenyt valo jakautuu aina vain suuremmalle pallopinnalle.

Pähkäilyä...

Kari

[Lauri Kangas]

Radioaallot ja valo on ihan täsmälleen samaa tavaraa: Sähkömagneettista säteilyä. Väri vain on eri. Kumpaakin voi tuumailla joko aaltoina tai fotoneina.

Myös niiden eteneminen ja vaimeneminen toimii identtisesti. Radioaalloillakin on, vaikka niitä lähettelisi kuinka hyvällä antennilla, jonkinlainen säteilykuvio jonka takia ne ennen pitkää hajaantuvat toisistaan. Tästä niiden vaimeneminenkin johtuu.

[Timi]

Radioaallot ja valo on ihan täsmälleen samaa tavaraa: Sähkömagneettista säteilyä. Väri vain on eri. Kumpaakin voi tuumailla joko aaltoina tai fotoneina.

Myös niiden eteneminen ja vaimeneminen toimii identtisesti. Radioaalloillakin on, vaikka niitä lähettelisi kuinka hyvällä antennilla, jonkinlainen säteilykuvio jonka takia ne ennen pitkää hajaantuvat toisistaan. Tästä niiden vaimeneminenkin johtuu.

Kyllä kyllä, esim. tähtihän on valtava energiapakkaus joka kykenee luovuttamaan
hirmuisen tehomäärän valoa (sähkömagneettista säteilyä) ja tähdethän näkyvät ties minne asti.
Eli jos ajatellaan vaikka murto-osakin siitä tehosta radioaalloilla niin lähetin täytyisi olla teholtaan enemmän kuin ihminen  kykenee luomaan (maan pinnalla).
Vaikuttaneeko sitten radioaallon pituus matkavaimennukseen avaruuden tyhjiössä, ainakin maan ilmakehässä
suurempi taajuus vaimenee enemmän jopa suoralla näköyhteydellä.