Toisen elämän kohtaamisen mahdollisuus

[juha_k]

Emmehän me tiedä , eikä herra Webb:kään tiedä että linnunrata kuhisee elämää.
Kyseessä on spekulaatio joka perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon.

Saman tiedon pohjalta voi tehdä toisenlaisenkin päätelmän.

Toistaiseksi mahdollisuus että jossain kymmenien tai satojen valovuosien päässä voisi olla älykäs sivilisaatio ei suinkaan ole pois suljettu.

[Kaizu]

Meillä ei ole tietoa, kuhiseeko linnunrata elämää. Ainoastaan Maassa tiedetään olevan elämää. Edellä mainittu kirja pohdiskelee syitä siihen miksi emme ole vielä havainneet muuta elämää, älyllistäkään. Kirja ei lisää eikä vähennä elämän todennäköisyyttää Maan ulkopuolella. Siitä huolimatta kirja on mielenkiintoista luettavaa.

Aiemmin mainittiin että nykytekniikalla voidaan jo tutkia  joidenkin planeettojen kaasukehiä. Se on totta sellaisten planeettojen kohdalla jotka kulkevat oman emotähtensä ja Maan välistä riittävän usein. Suurin osa planeetoista jää tällä lailla havaitsematta. Joku planeetta on jo "nähty" peittämällä kuvasta emotähti. Edellytyksenä on että planeetta on iso ja lähellä emotähteään. Nykytekniikalla Maan havaitseminen muilta tähdiltä olisi mahdotonta paitsi niiltä jotka ovat maan ratatasossa eli noin 0.3% tähdistä. Silloinkin Maa olisi vain auringon himmeneminen 0.03% kerran vuodessa. Kuinka isolla todennäköisyydellä sen huomaa sivilisaatio joka osaa rakentaa spektroskoopin? Jos itse haluamme tietää, onko muita tähtiä kiertävillä planeetoilla elämää, pitää mennä lähemmäs tutkimaan tai sitten odotella, josko se elämä tulee tänne tutkittavaksi. Ainoastaan siinä tapauksessa että elämä on todella yleistä, löytyy merkkejä siitä edellä mainittujen planeettojen kaasukehien spektreistä.

SETI on sitten oma lukunsa. Se voi löytää elämää joka haluaa tulla löydetyksi ja lähettää sähkömagneettisia merkkejä itsestään.

Kaizu

[jussi_k_kojootti]

[Mutta vaikka älykäs maan ulkopuolinen laji oppisi valmistamaan työkaluja, kehittäisi teknologiaa ja omaksuisi kielen, kehittyykö sille väistämättä luonnontiedettä? (tämä lainaus oli tästä kirjasta).]

Me emme pitäisi lajia itseemme verrattuna "kehittyneenä", ellei se pystyisi kommunikoimaan kanssamme kotitähtiemme spektreistä ja sitä kautta alkuaineiden jaksollisesta järjestelmästä.  Toisaalta on vaikea nähdä lajin tieteen kehityksen pysähtyvän tähän.  Sanoisinkin että "kyllä, määritelmän mukaan ja vuorenvarmasti, nk. kehittyneillä lajeilla on luonnontiedettä".  On huomattava, ettei tällainen ehto sulje pois sitä että eksolaji kuitenkin olisi kehittynyt, me vain emme sitä huomaisi/hoksaisi, jolloin on periaatteessa sama olisivatko ne ameeboja tai jumalia.

Enkä sitten tarkoita jaksollisella järjestelmällä kemian kirjan *kuvaa* jaksollisesta järjestelmästä, enkä symboleita "H", "He", "Au" tai "Hg".  Jaksollisen järjestelmän sisältämä tieto (joka sisältää tiedon spektriviivoista) voidaan koodata äärettömän monella tavalla niin että toinen saman tiedon omaava voi sen ymmärtää.  Perimmäinen yhdistävä kieli tällaiseen tiedon välitykseen on matematiikka -- enkä nytkään tarkoita merkkejä "1", "2", "3", "+", "dx/dt" ...

Mitä spektrin kommunikoimiseen tulee, niin on hyvä aloittaa yksinkertaisesti näyttämällä siitä kuva viivoineen.  Jos vastapuoli ei aisti valoa vaan röntgeniä, niin sitten pitää ottaa matemaattisempi symboliikka käyttöön -- niin tai näin, vedyn alpha-viivan suhteellinen paikka sähkömagneettisessa spektrissä on kommunikoitavissa kaikkien niiden välillä, jotka vedyn alpha-viivasta ylipäätään ovat tietoisia.

Roiseja väittämiä esitetty ilman kunnollisia perusteluja, enkä sitten takaa että osaan pyydettäessäkään kunnolisia perusteluja artikuloida ... !

[juha_k]

Tuo kysymys tieteen kehittymisestä tarkoitti kaiketi sitä että tarvitseeko välttämättä älykkäänkään sivilisaation kehittyä kovin pitkälle.

Maassakin tiede on kehittynyt vain yhdessä kulttuurissa yhden kerran ja sitten kehitys on ollut huimaa.

Muut kulttuurit taantuivat tai jäivät polkemaan paikoilleen.

Miksipä ei ihmiskuntakin olisi voinut jäädä harhailemaan keskiaikaiseen pimeyteen.

Eikä tuo pimeys ole lakannut vieläkään meitä uhkaamasta.
Vai menikö keskustelu vaarallisille vesille niin kuin Reijon lohkaisu, joka houkuttelee hörhöjä kuin kakka kärpäsiä.

[Reijo Teränen]

No niin,minun kirjoitukseni poistettiin , joutihan se pois, se oli vaan vitsi  .Muuten olen sitä mieltä että me maapallon asukkaat olemme yksin tässä mailmankaikkeudessa , niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Avaruus on niin vaarallinen ympäristö , ettemme koskaan tule kohtaanaan niinsanottuja vieraita olentoja.Elämää on vain ja ainoastaan maassa ,ei muualla . Hyvää Uutta vuotta .

[jussi_k_kojootti]

Tuo kysymys tieteen kehittymisestä tarkoitti kaiketi sitä että tarvitseeko välttämättä älykkäänkään sivilisaation kehittyä kovin pitkälle.

Miten kehitys pysähtyy, tai pysäytettäisiin?  Kaikista vähänkään realististista maailmanlopunskenaarioista tulee jäämään (mm.) ihmis-selviytyjiä, vähimmilläänkin varmasti satoja tuhansia tai miljoonia, enkä kyllä ainakaan itse pysty näkemään miten tämä selviytyjäpopulaatio jotenkin taantuisi "aitoon" kivikauteen JA pysyttelisi siellä, vaikka ehkä vahingosta viisastuneena arvot ja päämäärät muuttuisivatkin.

Miksipä ei ihmiskuntakin olisi voinut jäädä harhailemaan keskiaikaiseen pimeyteen.

Miksi *ei* jäänyt?  Koska totuus oli tuolla ulkona, kenen tahansa löydettävissä.

[juha_k]

Tarkoitin ja Webbin kirjassa tarkoitettiin että useat sivilisaatiot kehittyivät sangen pitkälle ennen eurooppalaisia mutta eivät sitten kuitenkaan kehittäneet nykyisenkaltaista tiedettä, esim. muinainen Kiina, Intia, Mayat, Egypti jne.
Antiikin Kreikankin perinnön säilyminen yli pimeän keskiajan oli hiuskarvan varassa.

Toki voi ajatella että takaiskuja tulee ja että kehitys on ennemmin tai myöhemmin menevä eteenpäin jossakin, se nyt vain sattui olemaan renessanssin Eurooppa.

Yksi ajatus Webbin kirjassa oli että jos pilviset taivaat ovat yleisiä muissa maailmoissa, ei tiede kehitty, ei ainakaan tähtitiede.
Sellaisen planeetan asukit eivät kurkottelisi oman maailmansa ulkopuolelle.
Mutta jos keksivät radion niin tietysti paljastavat itsensä.

Ainakin meillä oli tähtitiede tieteen kehityksen veturi, ilman sitä ei olisi nykyfysiikkaa eikä siis paljon vesimyllyä mutkikkaampaa tekniikkaa.

Itse ainakin haluan uskoa ja pidän mahdollisena että tuolla ulkona on muitakin mutta mahdollista toki on etttä olemme yksin.
Kukas se sanoikaan että molemmat ajatukset ovat kauhistuttavia? 

[AstroKuikka]

Usein pohditaan onko muualla maailmankaikkeudessa elämä mutta harvemmin sitä miksi ei olisi. Alkuaineitahan kuitenkin kai on loppujen lopuksi hyvin rajallinen määrä, ja se yhtenä varsin tärkeänä  elämän synnylle pidetty yhdiste nimeltä vesi on kohtuullisen yleinen kahden alkuaineen kokoelma. Ja kun näitä galakseja tähtineen ja planeettoineen on vanhaa sanontaa käyttäen, hyvän joukon  toista joukkoa,  niin pitäisin suorastaan ihmeenä jos jossain muualla universumissa ei juuri nyt pohdittaisi tätä samaa asiaa. Täysin toinen juttu on sen elämän löytyminen, ja sen fyysinen kohtaaminen on kai suhteellisen epätodennäköistä.

[jussi_k_kojootti]

Tarkoitin ja Webbin kirjassa tarkoitettiin että useat sivilisaatiot kehittyivät sangen pitkälle ennen eurooppalaisia mutta eivät sitten kuitenkaan kehittäneet nykyisenkaltaista tiedettä, esim. muinainen Kiina, Intia, Mayat, Egypti jne.

OK.  Puhuttaessa ihmiskunnan kehitystasosta ei ole väliä mikä rotu tai kulttuuri milloinkin on (ollut) "johdossa".  Maapallolla on toistaiseksi tiettävästi kuitenkin vain yksi laji, Homo Sapiens, jolta kuulentojen kaltaiset temput on onnistunut.  Konsensusnäkemyksen mukaan Sapiensin älyssä ei ole tapahtunut mainittavaa kehitystä, ainoastaa tietoa on vuosituhansien varrella kartutettu (ts. "älyn" kehittyminen on kulttuurin kehittymistä).  Rautakaudelta aikakoneella vuoteen 2011 tuotu ihminen voisi ainakin teoriassa saada peruskoulun päästötodistuksen.

Yksi ajatus Webbin kirjassa oli että jos pilviset taivaat ovat yleisiä muissa maailmoissa, ei tiede kehitty, ei ainakaan tähtitiede.
Sellaisen planeetan asukit eivät kurkottelisi oman maailmansa ulkopuolelle.

Toisaalta kysymys "WTF?!" herää, jos pilvien raosta näkyy öistä taivasta edes kerran vuodessa ...

Itse ainakin haluan uskoa ja pidän mahdollisena että tuolla ulkona on muitakin mutta mahdollista toki on etttä olemme yksin.
Kukas se sanoikaan että molemmat ajatukset ovat kauhistuttavia? 

Minusta molemmat ajatukset ovat kiinnostavia :-)  Maapallon, tai edes "sivistyksen" absoluuttiseen ainutkertaisuuteen en usko, mutta se että muuallakaan ei olisi vielä ehditty meitä merkittävästi pidemmälle ei tunnu mahdottomalta vaihtoehdolta.  Ehkä ensimmäiset 10mrd vuotta kuluivat planeettojen raaka-aineiden valmistamiseen?

[Arzka]

Sitä ei koskaan tiedä mitä linnunrata sisältää. Voimme vain laskea todennäköisyyksiä ja arvuutella. Toivotta vasti tiede kehittyy niin paljon että saisimme tietää enemmän linnunradasta ja sen sisällöstä. Ja myös kiehtova asia on että miten suuri maailmankaikkeus on, voimme vain arvuutella ja tehdä todennäköisyyksiä. Emmehän voi tietää esim. Mitä pimeäaine/energia on ja emme tiedä universumin laajuutta. Pitää vain tutkia ja mennä eteenpäin.

Jos minulta kysyttäisiin kuinka laaja universumi on, niin sanoisin "en tiedä." Varmaan aika moni sanoisi ettei tiedä.

[Meade-mad]

Tämä ketju on nyt loppuun kaluttu ja sisältö on paikkapaikoin jo ylittänyt HuuHaa kirjoittelun veteen piirretyn viivan. Ketjua on moderoitu tarkoituksella. Olemme myös keskustelleet myös huuhaavaoituksista hulimatta syntyneistä viesteistä. Ne johtavat forumilta pois sulkemiseen jopa ilman varoitusta.

Moderaattorin ominaisuudessa,
jk