Lapimmiehen seikkailut astrokuvakusessa. Laitehankinnat, kokemukset ja virheet.

Aloittaja lapimmies, 30.03.2017, 19:22:12

« edellinen - seuraava »

henkkac

Onnittelut, sait ohjesivun kuvan kaltaiseksi kuvan. :smiley: Näit varmaan oman silmän mustuaisen tuon keltaisen rinkulan sisällä kun kun katsoit tarkentimesta. Nyt on jo aika hyvin kollimoitu.

lapimmies

#136
Uhhautsi,

Joo, pupilli näkyi tuosta vihreällä merkatusta reijästä. Ei taida minun taidoilla paremmin saada kollimoitua.
Yksi ärsyttävä piirre on apupeilin säätöruuveissa. Ne on sellaiset tasakantaiset, ja kun niitä säätää toisinaan ne pyrkivät myöskin kiertämään apupeiliä. Pitäis pyöristää ne pulttien kärjet kuten linkistä löytyvässä kuvassa. Tai, jos löytyisi jostain puolipyöreä mutteri tuonne pultin päähän.
http://www.konekorjaamo.fi/venttiilin-saatopultti-ja-mutteri.html

lapimmies

#137
Uhhautsi,

Erinäisten passitöpeksintöjen vuoksi jäi kaukoputki niksmannilandiaan. Ei se haittaa, eipä ole paljon taivastakaan näkynyt, paitsi tänään. Pakkasta oli kyllä 25 astetta, mutta pihalle piti päästä testaamaan jalustaa. Kuvausvälineenä ei ollut muuta kuin Olympuksen kittilinssi ja kamera.
Napasuuntaaminen on jokseenki hankalaa Muonion korkeudella. Silpasin jalustan suurinpiirtein pohjantähteen ja taioin 2 tähden alignmentin. Saattoi se toinen tähti olla väärä, koska tuon kameran etsimen kautta on vaikea nähdä, mikä on se oikea tähti mitä nexstar tarkoittaa.
Enivei, pieleenhän se meni, mutta ensisavut jalustasta otettu.
Plejadit jo minuutissa vaeltaa tuommosen määrän. Korkeammalta otetusa kuvassa ei niin pahasti näy tuo pielessä oleva napasuuntaus.
Ei pinottu, vaan yksi valoitus 60s ISO1000 ja F5. Kuvat raakana (.jpg) kamerasta (paitsi kokoruutu pienennetty).
Hämmentävän paljon pari ulkotuikkua valaisi räystästä :)
Kaikki kaapeli tuohon jalustaan pitää hommata jostain toisesta materiaalista. Alkuperäiset kaapeli muuttuivat pianolangoiksi pakkasessa.


lapimmies

Uhhuatsi,

Tänään uusia harjoituksia napasuuntauksen kanssa. Nyt tuhrasin aikaa varmaan 15 minuuttia operaatioon, ja tulos selkeästi parempi kuin eilen. Ilmiselvä ongelma on, ettei pimeässä näe napatähtäimen ristikosta mitään epämukavan asennon lisäksi. Siispä räpsyttelin taskulampulla ristikkoon jolloin näin joko ristikon tai pohjantähden. HIeman monismutkaista mutta toimi ilmeisen hyvin. 42 mm:n objektilla, 60s valoitus matalalla olevasta orionista, ja näin lyhyellä polttovälillä en ainakaan ole huomaavinani viiruja.
Liitteenä 100% croppi puiden välistä näkyvästä M42:sta. KUva suoraan kamerasta, ilman mitään manipulointia. (60s ISO800)

lapimmies

#139
Uhhuatsi,

Paria patenttia miettiny tässä.
1. Purkaa nexstarin kapula ja laittaa lämpövastus LCD näytön taakse. Onkos herrasväki tehny moisia patentteja?
2. Vaihtaa kaikki kaapelit joihinkin silikoonimallisiin
3. Avata napatähtäin ja teipata sisäpintaan kierros 10mm fosforiteippiä valaisemaan tähtäimen kuvioita. Vai onko muuta patenttia mielessä?
esim tämmösellä:https://www.amazon.de/UOOOM-Leuchtendes-Selbstklebendem-Fluoreszierende-Wasserdicht/dp/B072BHWLV4/

Ari Haavisto

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 10.01.2018, 22:38:34
1. Purkaa nexstarin kapula ja laittaa lämpövastus LCD näytön taakse. Onkos herrasväki tehny moisia patentteja?

Ei nexstaria, mutta NEQ6PRO:n synscan-kapulaan aikoinaan liimailin tarravastuksen kapulan taustakannen sisäpintaan. Siinä kapulassa kun kylmässä näytön lisäksi ensin näppäimet ja sitten koko elektroniikka alkoi sekoilla. Vastuksen kanssa toimi hyvin ja lämmitti kättäkin kivasti. https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=5910.msg49895#msg49895

SW400P GOTO-Dobsonin käsikapulassa oli vastaavaan hommaan kapulan sisällä turhan vähän tilaa. Leikkelin styrofoamista kapulan kokoisen ja muotoisen laatikon, jonka sisään kapula tiukasti mahtui. Pohjalle kapulan alle metallilevy, johon liimattu tarravastus, piti kapulan lämpimänä ja kapula lämmitinkoteloineen mahtui vielä käteen. Jännite piti pitää maltillisena, ettei sulata koteloa tai kapulan takakantta, ja jotain väliin pitämään pieni ilmatila molemmin puolin metallilevyä.


Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 10.01.2018, 22:38:34
2. Vaihtaa kaikki kaapelit joihinkin silikoonimallisiin

Olen yrittänyt etsiä silikoni-USB3 - kaapeleita, mutta turhaan.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

lapimmies

Uhhautsi,

Niin vihdoin ja vvimein sain kelkottua teleskooppini lappiin. Eilen aamuyöllä oltiin perillä.
Eilisen päivän sitten virittelin kalustoa taisteluvalmiuteen tulevaa selkeätä yötä varten Seeingikin lupasi hyvää, 4 oli ennuste.
Hankkimani Cheshire kollimaattorin avulla tein parhaani saadakseni kollimoinnin kuntoon. Se nyt luultavasti on aika mallillansa. Chesiren ristikot ovat päällekkäin ja keskimerkki keskellä ristikkoa. Hyvältä näyttää.
Askartelin paskartelin, näpatähtäimen sisäpinnalle "fosforiteippiä". Se auttaa näkemään ne kuviot pilkkopimeässä. Lampulla vain väläyttää ne kirkkaikksi. LED-valaisin ei tuntuisi toimivan niin hyvin kuin hehkulamppuvalaisin.

Teleskooppi ensimmäistä kertaa jalustan selkään. Kamera kiinni, etsinputki kiinni ja sitten tasapainoittelemaan akselit. Sekin onnistui nätisti. Vastapaino riitti justiinsa kun saen laittoi ihan akselin päähän ja sitä akselia vielä vähän ruuvasi ulospäin.

Kiikutin vehkeet kartanolle siinä viiden maissa, että ehtivät jähtymään, pakkasta oli 10 astetta. Suuntailin jalustan pohjoista kohti ja säätin jalustan vaateriin, sekä kulman 68 asteeseen. Jäähtykööt siinä.

Kellon lähestyessä yhdeksää, ukko kartanolle ja virittelemään suuntausta kohdilleen. Fosforiteippi siellä napatähteimessä toimi, ei niin hyvin kuin odotin, mutta auttoi näkemään ne kuviot tähtitaivasta vasten. Säätelin sen verran, että pohjantähti osui siihen rinkulaan noin kello kolmen kohdalle.

Sitten käyntiin 3 tähden kohdistus. Pakkasen kiristyessä putki tähtäsi ensimmäiseen tähteen. No se ei näkynt vaan jäi justiinsa puun taakse piiloon. Uusi tähti kehiin, se löyty ja näkyi jopa etsinputkessa, vaikkakin ihan reunassa. Säätö ja kohti seuraavaa tähteä. Sekin nakashti kohdilleen.  Sittene lopuksi jalusta ehdotti Rigeliä. No ei kun sinne vain. Siirryin ketterästi jalustan toiselle puolelle, samalla jalalla irroittaessani tupakinsytytinpiuhan... jalusta virrattomaksi ja ärräpäitä ilmoille pakkasen kiristyessä.

Koko homma uusiksi. Nyt se vihdoin onnistui, vaikka LCD näytöstä ei enää mitään selvää saanutkaan tekstien rullatessa siinä.

Sitton olikin aika alkaa ihastelemaan okulaareiden läpi kuutamoa. Suuntaus oli ilmeisen onnistunut, koska jalusta käänti putken melko tarkoin kohteeseen. Voi veljet, en ole ikinä saanut rauhassa ihastella 20 senttisen, seurantajalustalla varustetun, putken läpi kuuta, kohtuullisilla okulaareilla. Varsinaista luksusta oli, että sai keskittyä ihailemaan näkymää, jalustan pitäessä kohteen näkymssä. Siinä meni koko repertuaari läpi (38mm-5mm) okut.  Oli kyllä hienon näköistä, siinä unohtui jo valmiiksi jäätyneet sormetkin. 38mm oku oli hieno, paitsi että "sokea" piste oli tosi häiritsevä. Suuremmilla suurennoksilla erottui mukavasti yksityiskohtia, mutta parhaan WAUefektin antoi 22mm oku. Sillä oli ilo katsella ja ihastella.

No se siitä. Kamera piti seuraavaksi laittaa okulaarin paikalle. Ukaalri pois. ja jatkoholkki (vai mikä se on) kanssa pois... mitä hvettiä. Se ei lähde irti. Aikani siinä sitä houkuteltua, pakkasen edelleen kiristyessä (-23), hiipi mieleeni jostain aivon syövereistä "Martti Servon- Mikä on kun ei taidot riitä". Sitä siinä hyräillessäni yritin houkutella jatkopalaa irti. Se ei sitten lähtenyt. Annoin periksi koska sormeni olivat jo tunnottomat.   :veryangry:

Kannoin romut takaisin pirttiin. Tunnon palattua sormiini, tutkailin vähän jumin syytä. Tarkentimessa olvea metallinen kiristys rengas ei mennyt kokonaan sille tarkoitettuun uraan, vaikka kirsitysruuveja löysäsi. Se esti "jatkopalan " tulemisen pois. Kyllä pientä ihmistä suunnaatomasti harmitti, kun jäi kuvat ottamatta.  :realmad:

Tänään sen raudan otin irti ja vähän venyttelin sitä, jousivoimaa tehostaakseni. Taas on kalusto taisteluvalmiudessa, mutta niimpä tuo näkkyy pilvistä olevan.... :cry:

Taijan myyä koko helahoidon  tarpeettomana pois  :cheesy:

lapimmies

Uhhautsi,

Taas tuli ilta värjöteltyä pakkasessa.

Sain kun sainkin kameralla jotain aikaiseksi. Ensivalo omilla vehkeillä galakseista, silvo plee.  :azn:
Ei kuitenkaan niin, etteikö taas olisi jotain unohtunut tai mennyt pieleen. Sitä kun innoissaan puuhastelee, niin aina unohtuu jotain. mm. nyt unohtui bahtinovin maskilla säätää fokus kohdalleen sekä laittaa kamera RAW moodiin...mrrr. Ainakin kuvat näyttävät siltä, ettei fokus ole ihan tikissä. Eikä täysikuu ainakaan parantanut lopputulosta, eikä aavistuksen omainen ohut pilviharso tjms.
Kameran pikkuriikkiseltä näytöltä taivasteltuna, alkoi jo toivon kipinä syttymään, että josko tästä vielä jotain tulee.
Liitteenä on kameran taikoma käsittelemätön jpg (skaalattu toki pienemmäksi), sekä alkuperäisestä kuvasta otettuja suurennoksia kulmista. Komakorjainta ei ollut käytössä.

Kun suurennoksia taivastelin, hiipii taas mieleeni aavistus väärästä harrastuksesta. CHeshirellä katottuna kollimointi on aikalailla kohdillaan, mutta kamera kertoo muuta.

Ensivalo on kuitenkin ensivalo. ISO taisi olla 1600 ja aika 30 sekuntia. 60 sekunnilla kuvista tuli ylivalottuneita lähes valkoisensinisiä kauttaaltaan.
Napasuunatus ei liene pahasti pielessä?


Pappis


Timo Kantola

Kollimointi on pielessä. Kuvasta näkee että kollimointi on kohdallaan kuvan yläreunassa, noin 1/3 vasemmasta yläkulmasta oikean yläkulman suuntaan. Pääpeilin kollimointiruuveja pitäisi säätää niin että tuo terävien/ pyöreiden tähtien alue sijoittuu keskelle kuvakenttää, niin sitten olisi ok.

Käytännössä homman voi  tehdä yksinkertaisesti:
Laita putki ulos, viritä kamera, ja tarkenna jonnekkin kauas kuusen latvaan. Kuusenlatva kuvan siihenkohtaan, missä tähdet nyt pistemäisiä, eli kuvassa yläreunaan 1/3 vasemmasta kulmasta oikealle. Nyt putken pitää olla tukevasti paikoillaan (niin että putki ei käänny, siirry kollimoinnissa) säädä pääpeilin säätöruuveilla yläreunassa näkyvä kuusenlatva keskelle kuvakenttää ja kiristä säädöt (kohtuudella), ja vot - jos putki pysyi liikkumatta säädön aikana, on putki nyt hyvässä kollimaatiossa.

Ja sitten taas tähtiä kuvaamaan!

EDIT: Kameran täytyy tietty olla juuri samassa asennossa, kuin tuon verrokkikuvan oton aikana,.
Timo Kantola

Timpe

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 30.03.2018, 02:09:25
Sain kun sainkin kameralla jotain aikaiseksi. Ensivalo omilla vehkeillä galakseista, silvo plee.  :azn:
Ei kuitenkaan niin, etteikö taas olisi jotain unohtunut tai mennyt pieleen. Sitä kun innoissaan puuhastelee, niin aina unohtuu jotain. mm. nyt unohtui bahtinovin maskilla säätää fokus kohdalleen sekä laittaa kamera RAW moodiin... (CLIP)
Kun suurennoksia taivastelin, hiipii taas mieleeni aavistus väärästä harrastuksesta. CHeshirellä katottuna kollimointi on aikalailla kohdillaan, mutta kamera kertoo muuta.

Ihan normi-meinikiä tuo on. "Don't worry, be happy and try again!" :grin:
Tässä malliksi foorumiliitteenä vuodelta 2009 kuvatusta M82 järkkäriruudusta koko kuva-ala ja sitten nurkat. 300/1500mm Newton ja ensimmäisiä räpistelyjä aiheen suhteen...
Tähtikuvaus vain on niin vietävän haasteellinen laji ja sen hallitsemiseen menee vuosia.
- Timo Inkinen

lapimmies

Uhhautsi,

Taas tuli reenattua napasuuntausta ja kollimointia. Tuo Kantolan Timon konsti oliki aika hyvä. Nyt näyttää kameran kuvakin enempi symmetriseltä. Tähdet "sojottavat" keskustaan päin, ja jäljellä on komavirhettä. Komakorjaimen kanssa en ehtinyt kokeilemaan koska taivaan peittävä pilvimatto vyöryi havaintopaikalleni.
Liitteinä yksi kuva jossa suurennettu tähdet nurkista ja keskeltä. Kollimointi vaiukttaa paremmalta kuin eilen. Niitä pääpeilin ruuveja ei tosiaan tarvinnu käännellä kuin murto-osa kierrosta ja se tarkka kohta siirtyi keskelle kennoa.
Ja se pakollinen kalustokuvakin tuli otettua ennen kuin ymppäsin kameran tarkentimeen.  :azn:

@Timpe:"Tähtikuvaus vain on niin vietävän haasteellinen laji ja sen hallitsemiseen menee vuosia." Allekirjoitan lausuntosi. Nuorena poikana vuosituhannen vaihteessa pari harrastin RC-helikoptereilla. Siinä kanssa valtaosa ajasta kului säätämiseen ja hienosäätämiseen eikä itse lennätttämiseen. Jostain kumman syystä minun harrastukset aina kaatuvat tällaisiin "säätämisharrastuksiin"  :tongue:

Tämäki on sellainen harrastus, että ei ole lyhytpinnaisen miehen hommaa...

PS "Barlow" ja komakorjain? Tarkennin -> Komakorjain -> Powermate -> kamera?

Timo Kantola

Näyttää paremmalta.

Tarkennin->komankorjain->kamera. (Kannattaa barlow unohtaa , jos tähtiä kuvaa) Jos  ajattelit barlowia vaikka kuunkuvaamiseen,  niin jätä komankorjain silloin pois.
Timo Kantola

lapimmies

#148
Uhhautsi,

Vihdoin sain tulille kameran komakorjaimen kanssa. Itse olen erittäin tyytyväinen tämän yön kokeiluihin. Taisikin olla viimeinen yö kun pystyi kuvaamaan, nyt jo alkoi pilviharsoa pukkaamaan. Taitaa olla niitä eteläsuomen lumimyräkän rippeitä. Tämänhetkiset ennusteet lupailevat pilvikattoa loppuloman ajaksi  :veryangry:

Kovan työn, googlailun, foorumille spämmäilyn ja opiskelun takana tämä on ollut, mutta lopussa kiitos seisoo. Tiedän, että nämä eivät ole täydellisiä, ja kokeneemmat nakkelis armotta roskiin. Itsellä kuitenkin tuli hyvä mieli kun näitä äimisteli.  :azn: Toki taas, kamera oli jpg-moodissa, mutta tähtien pyöreyttä ihmetellessä, se ei haittaa.

Kuvat ovat yksittäisruutuja. Leveleitä vähän säädin "kapeammalle".
Ympyröidyt tähdet ovat osasuurennoksia originaalikuvasta, ympättynä pienennetyn kuvan päälle.

Noissa pitkissä valotuksissa alkanee seurannan vajavaisuudet tulemaan ilmi, tähdet näyttävät vähemmän pyöreiltä. Ja taitaa tuo komakorjain tuoda oman sinisen reunan tähtiin.

lapimmies

Uhhautsi,

Kaikenlaisen säätämisen yms. jälkeen päätin viimeyönä mennä oikeasti "havannoimaan", kun sää aiemmista lupauksista huolimatta selkeni. Mukavan pimeää oli noin 23:45-01:30. Aurinko valiasi enää hiukan horisonttia, ja kuu ei häirrinyt ennen 01:20. Taisin ensimmäistä kertaa eläiisäni havannoida okulaarilla galaxeja. M81, M82 näkyivät hienosti, vaikkakin piti pikkusen katsoa ohi. Olin jopa havaitsevinani punaista M82:n keskellä (toki se voi olla aivoni tekemä tepponen, koska tiesi mitä pitäisi näkyä). Tuli ihmeellisen hyvä olo kun vihdoin ja viimein pääsi käyttämään hankkimiaan hilpetöörejä muuunkin kuin säätämiseen.  Vaikkakaan säädöt eivät linen täydelliset, mutta hyvin lähellä.

Muutamia klustereita tuli äimisteltyä kanssa. Oli kerrassaan upeaa. Sopivimmiksi okulaareiksi passasi 22mm ja 17 mm. (200m/900mm putki).

Sitten oli aika kokeilla kameralla samoja kohteita joita taivastelin okulaarin läpi, plus M57, jota en okulaarista pystynyt eroittamaan. Mutta filmille se tarttui.

En ole oikein tyytyväinen kuvien terävyyteen, joko tarkennus ei ollut ihan tikissä tai sitten tuuli heilutteli putkea (4-6m/s). Saattoi silläkin olla merkitystä, että taisin tasapainoittaa huonosti, sillä putki oli liian hyvässä tasapainossa ja se helposti keikkui matoruuvia vasten. Ei siis nojannut matoruuviin kunnolla. Tämän huomasin vasta kun olin purkamssa vehkeitä, harmi.
Kun olen katsellut muiden ottamia kuvia klustereista, ne ovat paljon terävämpiä kuin omani. Parantaakohan pinoaminen tilannetta? Onko Kamerani kyvytön? Napsuuntaus ei ihan kohdallaan?

Seuraavan kerran päässee testailemaan syksyllä, ellen sitten roudaa kaikkia romuja Nixmannilandiaan.

Ohessa muutama enempi/vähempi pienennetty croppi raakakuvista (.jpg RAW:t ovat vielä muistikortilla.), vähän niinkuin havaintokierroksen "ajopäiväkirja".  :smiley: Ainoa 100% on tuo M57. Kovasti sinisiltä näyttävät...mikähän lienee soppeli valkotasapainoarvo tähtiä kuvatessa?
Valotusajat vaihtelevat ryhmien 20 sekunnista, galaxien 50-60s. ISO kaikissa 2000.
Kuvat otettu 4.4.2018  00:30-01:30