Lapimmiehen seikkailut astrokuvakusessa. Laitehankinnat, kokemukset ja virheet.

Aloittaja lapimmies, 30.03.2017, 19:22:12

« edellinen - seuraava »

mistral

Normaalissa M5 pultissa on 0,8mm nousu, M6 on 1,0mm mutta saahan noita hienokierteelläkin. M6:lla yhden mikrometrin liike tulee 0,36 asteen pyörityksestä jos oikein laskin, eli noin kuvaannollisesti: 50cm pitkän jakarin kahvan tulee liikkua n. 3mm. Alkaa olemaan gurujen hommaa.

Timpe

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 07.06.2017, 19:19:03
Kiitos analyysista Mistral. Foorumin kollimointiguru Timpen kommenteissa hänen RC-putken säätämisessä tuli mielikuva, että pelkän työkalun näyttäminen kollimointiruuville jo muuttaa kollimointia :)

Tuo pätee vain optisesti "vaikeisiin" putkiin kuten em. RCT-optiikka hyperbolisine peileineen. Sen kollimoinnissa ikään kuin yritetään pinota kahta biljardipalloa päällekäin pysyvästi ja näiden keskinäinen tasapaino on hyvinkin dynaaminen asia (josta lipeää helposti täyteen kaaokseen eli hukkaa pallonsa pitkiksi ajoiksi kokonaan  :shocked:)
Newtonilla kollimointitolerenssit varsinkin visuaalikäytössä ovat monta kertaluokkaa väljemmät, joten voit melko lailla huolettomasti opetella tuollaisen putken kollimointia sen kollimointiruuveja kääntelemällä. Edellinen siis olettaen, että olet asetellut Newtonin peilit mekaanisesti oikeille paikoilleen. Moneen kertaan linkitetty kollimointisivusto englantia ymmärtäville löytyy täältä: http://web.telia.com/~u41105032/kolli/kolli.html  Se kertoo noiden optisten osien mekaanisen asemoinninkin hyvin tarkasti. Tylsän näköinen sivu, mutta tuo sisältää lähes loputtomasti asiaa, miksi jokin Newtonin osa on juuri tietyssä paikassa/asennossa. Suosittelen lämpimästi tutustumaan tuohon sivuun, jos Newtonin kollimointi askarruttaa millään tavalla :wink:
- Timo Inkinen

VP

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 07.06.2017, 19:19:03
Kiitos analyysista Mistral. Foorumin kollimointiguru Timpen kommenteissa hänen RC-putken säätämisessä tuli mielikuva, että pelkän työkalun näyttäminen kollimointiruuville jo muuttaa kollimointia :)

Kannattaapi sitten muistaa että sormitiukkuus riittää. Lukitusruuveja voi kiristää erittäin varovaisesti ruuvimeisselillä tai pienillä pihdeillä. Itse en kiristä niitä kuin 1/3 kierroksen kunnes sormilla ei mene (kohtuudella) enää tiukemmalle. Tässä on helposti myös vaarana peilin puristuminen, joka aiheuttaa kolmion mallisia tähtiä kuva-alalle. Kuitenkin pieni kiristys auttaa kollimoinnin pysymisessä, ainakin minun tuubeissa.

-V

lapimmies

Uhhuatsi,

Nyt kun pitlkästä aikaa pääsi taas "kollimoimaan" niin joo, sormitiukkuudelle ne lukitusruuvit olen kääntänyt. Laserkollimaattorikin oli tullut, ja se tosiaankin on niinkuin jotkut sanovat hemmetin herkkä ja tarkka. Filmipurkkikollimoinnilla tulos olikin yllättävän hyvä. Säde tuli takaisin ja osui asteikkoon, ainoa että säde oli pari senttiä sivussa keskimerkistä. Sen himmailin apupeilillä kohdilleen. Nyt olen "keskiarvoistanut" kollimoinnin pyörittämällä, kopistelemalla ja uudelleen asettelemalla kollimaattoria. Nyt kun sen asettelee aina uudelleen "kasa" osuu aika hyvin keskimerkin kohdalle.
Se siitä kollimoinnista.

Oli sitten posti tuonut myös hilppeet kameran liittämiseksi, siinähän minä sitten eilesnä iltana intoa puhkuen kasasin kameran putkeen kiinni. Aaavistin jo ennen kuin aloin tarkentelemaan kaukaisuuteen, että tää ei voi olla näin helppoa. Oikeassa olin.

Kamat fokuserissa: comakorrektori, T2-jatkopala ja microfourd thirds sovitin ja kamera. Kuvan saa melkein tarkaksi, mutta ei aivan. Pitäisi saada tarkennettua vielä noin 5mm syvemälle. Kollimoin pääpeilinkin niin lähelle apupeiliä kun ruuvit antoi myöden.

Mikäs nyt eteen? En haulaisi alkaa porailemaan uusia reikä ainakaan vielä. Onkohan jotain vippaskonstia, kuten erilainen komakorrectori tms.? Tuota "Putekn pätkää" Kamera-adapterin ja komakorjaimen välissä tuskin kannattaa lyhentää? Sillon etäisyys komakorjaimen kierteistä kameran liitinpintaan lyhenee. Nyt se on 55mm.

Ohessa selventävä kuva:

PS:Ensivalo jäi vielä ottamati. Kuten tiedätte jalustahan on lapissa, mutta virittelin putken liinoilla toimistojakkaran selkänojaan kiinni jotta ois voinu nopean kuvan vegasta napata. :)
Toimistojakkara on siitä hyvä että laajojen säätöjen ansiosta te toimii vähän kuin dopsonialainen :)

henkkac

Sinulla on väärin kasattuna tuo, eli sinulla on comakorrektori liian kaukana kennosta, jatkopala on liian pitkä. Se 55mm on comakorrektorin kierteestä kameran kennoon oikea mitoitus ja jos löysin oikean tiedon niin sinun kamerassa backfocus on 19.25mm eli kenno on 19.25mm päässä kameran liitinpinnasta eli tarvittava jatkopalan pituus + microfourd thirds sovitin mitta yhteensä pitää olla 55mm - 19.25mm = 35,75mm, jos esim microfourd thirds sovitin on 10mm niin sopiva jatkopala on 25,75mm. Voi olla että kun sinulla on oikean mittainen jatkopala saattaa tarkennusvara riittääkkin. :smiley:

VP

Laserkollimaattorin heiluessa sulla on joko A väljä kollimaattori tai B väljä fokuseri. Klappiahan ei saisi olla. Jos sitä on (eli laser liikkuu heiluttaessa) niin koitappa vaikka teipata siihen laserin ympärille pari kierrosta leveää teippiä. Idea on että jos pyörität laseria tarkentimessa niin laserisäde ei liiku juurikaan pääpeilillä.

Katsoppa tämä videoni:
https://www.youtube.com/watch?v=ukDvQrRYgHo

Ensimmäisenä tarkentimeen asetin Farpointin laserin. Jokaisessa kombossa yritin heiluttaa laseria oikein kunnolla jotta liike näkyisi. Sitä ei ole juurikaan tuossa ensimmäisessä ellei longista sitä tieten tahtoen sivuun. Pyöriessä liikettä ei edes näy. Seuraavaksi laitoin väliin 1.25" -> 2" adapterin. Tulos oli taas erilainen koska adapteri ei ole täydellisen suorassa vaikka muuta luulisi. Sitten iskin tilalle halpislaserin ja kollimoitu teleskooppi olisikin sen mukaan pielessä, vaikkei se ole totta. Tämä johtuu siitä että laserin kiinnittäminen fokuseriin on aika tarkkaa puuhaa, voi saada hyvin erilaiset tulokset jos kiristää vaikka sormiruuvit kiinni. Kunnon laser mahtuu fokuseriin nippa nappa, eikä kiristysruuveja muutenkaan kannata kääntää kiinni  kollimoidessa laserin avulla sillä ne longistavat laserin vinoon.

Veikkaisin että tarkennusongelma häviää tai siihen kannattaa palata vasta kun saat komakorjaimen oikealle etäisyydelle.

-V

lapimmies

Uhhautsi pitkästä aikaa.

Lapimmiehen putkella on nyt ensimmäinen oikea kuva otettu. Ei, kuvassa ei ole tietääkseni alieni.
Tälläsin etsinputkea kohdilleen ja päätin napata kuvan TS:n 2.5 mm okulaarin läpi. Ei sitten millään ilveellä saanut kuvasta terävämpää. Kohde oli 600:n metrin päässä ja yksityiskohdista ei meinaa saada selvää. Jahka saan putken yhytettyä jalan päälle, onko minun tähtikuvista odotettavissa myös sumeita? Onko kuva raadin mielestä normaalin sumea, vai onko minulla vikaa jossain muuallakin kuin silmissä?

Silmälläkään tihrustaessa, en saanut kuvasta juuri enempi ykistyiskohtia irti. Onko ne ne Telvuen okulaarit jotka piirtävät tarkemmin?

Putki:900mm/200mm (f4,5), okulaarina TS 2.5mm, ja kamerana iPhone6S.


einari

Nykyään ei juuri kuvia ripeitä okulaariin läpi.
Vaan suoraan polttotasosta tai korkeintaan barlowin kera.
Kännykamerakuvaus on tietty poikkeus kun siinä on linssi joka vaatii okulaariin.
Ehkä tuolla tyylillä kuusta saa kohtuullisen otoksen , kun malttaa laittaa hieman maltillisemmin suurennoksen.
___
Tapio

Pappis

Sulla on suurennosta yli 300x ja kuva on näköjään napattu aurinkoisena päivänä rakennetulla kaupunkialueella. Kuvan epäterävyys voi johtua siis monestakin asiasta:
- ilman väreily, lämpövirtaukset, yms. tekijät
- okulaarin laatupuutteet
- tarkennus virheet
- tarkennus silmin ei anna kännyn kameran automaattiselle tarkennukselle sopivaa etäisyyttä tai riittävää kontrastia

Olen nähnyt saman efektin omilla putkillakin (monokiikarit, kiikarit, kaukoputki): Tarkennus on nappiinsa silmin, mutta ei kännylle. Känny ei vaan suostu tarkentamaan. Kuvaus on usein onnistunut, kun siirtää kännyä sentin irti, jolloin tietty käsien tärinät, yms. alkaa sotkea kuvaa ja kuva myös pienenee. Tämän perusteella epäilen, että kyse on kuvatason etäisyydestä, mikä on kännylle liian pieni, jos se painetaan okulaarin vasten.

lapimmies

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 21.08.2017, 08:55:10
- ilman väreily, lämpövirtaukset, yms. tekijät Voi olla
- okulaarin laatupuutteet Voi olla
- tarkennus virheet En saanut tarkemmaksi
- tarkennus silmin ei anna kännyn kameran automaattiselle tarkennukselle sopivaa etäisyyttä tai riittävää kontrastia No kun ei se kuva veitsen terävältä näyttänyt silmälläkään katsottuna

Tämän perusteella epäilen, että kyse on kuvatason etäisyydestä, mikä on kännylle liian pieni, jos se painetaan okulaarin vasten. Kännykkä oli telineessä noin 1-2 cm:n päässä okulaarista.

Siksi kysyinkin, että tuleeko tuo epäterävyys halpisokusta, ja korjauksena on ostaa joku Televuen oku.

RL

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 21.08.2017, 10:28:02
Siksi kysyinkin, että tuleeko tuo epäterävyys halpisokusta, ja korjauksena on ostaa joku Televuen oku.

Uskoisin itse että tuo ts:n okulaari on ihan pätevä. Suurennos(360x) on todella iso kaukoputken kokoon nähden ja tuota suurennosta planeettoja katselussa harvoin voi käyttää Suomessa.

Epäterävyys voi johtua: Kollimoniti voi olla pielessä, liian iso suurennos, tarkennus pielessä, kuvassa näytti olevan aurinkoinen keli ja tuolla suurennoksella lämpöväreily suttaa kuvan tehokkaasti ja varmasti.

Pappis

Lainaus käyttäjältä: Roope - 21.08.2017, 11:33:52
Uskoisin itse että tuo ts:n okulaari on ihan pätevä. Suurennos(360x) on todella iso kaukoputken kokoon nähden ja tuota suurennosta planeettoja katselussa harvoin voi käyttää Suomessa.

Epäterävyys voi johtua: Kollimoniti voi olla pielessä, liian iso suurennos, tarkennus pielessä, kuvassa näytti olevan aurinkoinen keli ja tuolla suurennoksella lämpöväreily suttaa kuvan tehokkaasti ja varmasti.
Kännyn kamera olettaa kohteen (tässä okulaarin kuvatason) olevan kameran linssin edessä, ainakin 10-50 millin päässä (kännystä ja sen kamerasta riippuen). Jos okulaarin kuvataso on okulaarin kuitenkin okulaarin päässä tai ulkopuolella (katsojan puolella), tarkkaa kuvaa ei saa laittamalla kännyn liian lähelle okulaaria.

RL

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 21.08.2017, 14:25:57
Kännyn kamera olettaa kohteen (tässä okulaarin kuvatason) olevan kameran linssin edessä, ainakin 10-50 millin päässä (kännystä ja sen kamerasta riippuen). Jos okulaarin kuvataso on okulaarin kuitenkin okulaarin päässä tai ulkopuolella (katsojan puolella), tarkkaa kuvaa ei saa laittamalla kännyn liian lähelle okulaaria.

Olen useasti kokeillut puhelimen kameralla kuvata okulaarin läpi ilman ongelmaa. Ja lapinmies myös mainitsi ettei visuaalisesti silmällä katsoessa myöskään saanut yksityiskohtia irti.

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Roope - 21.08.2017, 11:33:52
Uskoisin itse että tuo ts:n okulaari on ihan pätevä. Suurennos(360x) on todella iso kaukoputken kokoon nähden ja tuota suurennosta planeettoja katselussa harvoin voi käyttää Suomessa.

Kyseessä on siis digiscoping niminen ilmiö, kun otetaan kuva kaukoputken oman okulaarin läpi jollakin toisella laitteella, kuten kännykällä.
Tämän systeemin todellisen polttovälin laskentaan on olemassa laskureitakin, kuten esim. tämä: http://www.jayandwanda.com/digiscope/digiscope_calc.html
Ei kannata yllättyä, jos laskurista tulee tuolla yhdistelmällä jokin päälle 10 metrin polttoväli (>10000 mm).
Kuvausongelmat terävyyden suhteen johtuvat pääosin juuri tuosta systeemin järjettömän suuresta tehollisesta polttovälistä  :wink:

Muinaisia vinkkejä "ds-aiheeseen" löydät täältäkin foorumilta: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=4121.msg33750#msg33750
Ja täältä: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=2475.msg19419#msg19419
Lyhyesti: kaukoputkeen asennetaan ensin pienimmän suurennuksen antava okulaari ja kuvataan sitten sen antamaa kuvaa vakaalla pokkari/(nykyisin)kännykkäkameralla.
Ei siis kuvata tuollaisen 2,5mm okulaarin läpi, olkoon se mitä tahansa laatua...  :grin:

- Timo Inkinen

Celest1al Sphere

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 20.08.2017, 23:13:48
Uhhautsi pitkästä aikaa.

Lapimmiehen putkella on nyt ensimmäinen oikea kuva otettu. Ei, kuvassa ei ole tietääkseni alieni.
Tälläsin etsinputkea kohdilleen ja päätin napata kuvan TS:n 2.5 mm okulaarin läpi. Ei sitten millään ilveellä saanut kuvasta terävämpää. Kohde oli 600:n metrin päässä ja yksityiskohdista ei meinaa saada selvää. Jahka saan putken yhytettyä jalan päälle, onko minun tähtikuvista odotettavissa myös sumeita? Onko kuva raadin mielestä normaalin sumea, vai onko minulla vikaa jossain muuallakin kuin silmissä?

Silmälläkään tihrustaessa, en saanut kuvasta juuri enempi ykistyiskohtia irti. Onko ne ne Telvuen okulaarit jotka piirtävät tarkemmin?

Putki:900mm/200mm (f4,5), okulaarina TS 2.5mm, ja kamerana iPhone6S.

Moikka!

Lapimmiehen putkella mielekäs okulaarien polttovälihaarukka voisi olla 10-40 mm. Tuon yli tai ali ei kannata mennä. Digiscoping on menetelmä, joka vaatii lehmän hermoja ja sinnikkyyttä, varsinkin jos ei ole käytettävissä tarkoitukseen tehtyä kännykkätelinettä. Olen itse digiscoupannut muutamia ihan onnistuneita kuvia, esim. seuraava kuva Kuusta Sony Xperia -älypuhelimen kameralla:



Kuva on otettu käsivaralta ilman kännykkätelinettä. Okulaarin polttoväli oli 17 mm ja putkena 280/2750 mm Celestron.

Terveisin,

Juha