Kirjoittaja Aihe: Lapimmiehen seikkailut astrokuvakusessa. Laitehankinnat, kokemukset ja virheet.  (Luettu 4875 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa lapimmies

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 101
Uhautsi,

Pelasin tuossa Field of viewillä, ja laitoin eri okulaareja ja kohteeksi M42. Näyttäisi siltä, että tuo 17mm toimii minun putkellani "laajakulmana" .  W1lleM mainitsi "Pienemmällä suurennuksella kuva on kirkkaampi ja moni kohde mielestäni antoisampi".

Kuten mainitsi, en ole vielä päässyt testailemaan, niin 17 mm:n okulla m42 täyttäisi koko näkymän. Mutta onko se sittenkin parempi jos vaikka laittaisi jonkun 25mm-30mm? Kohde menee pienemmäksi, mutta kirkkaus kasvaa.
Tämäkin on niitä optiikan ihmeitä. Kirkkaus kasvaa näennäisesti, koska sama määrä fotoneja on pienemmällä alueella. Olenko ymmärtänyt tämän oikein? Jos en ihan väärin ymmärrä fotonien matkaa peilien ja linssien kautta, niin laajakulmaisemmalla okulaarilla kasvaa itseasiassa kontrasti, eikä kirkkaus.
#¤%&#! sentään, kun ois se jalusta täällä niksmannilandiassa, niin pääsis testailemaan.

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1737
Kohde menee pienemmäksi, mutta kirkkaus kasvaa.
Tämäkin on niitä optiikan ihmeitä. Kirkkaus kasvaa näennäisesti, koska sama määrä fotoneja on pienemmällä alueella. Olenko ymmärtänyt tämän oikein? Jos en ihan väärin ymmärrä fotonien matkaa peilien ja linssien kautta, niin laajakulmaisemmalla okulaarilla kasvaa itseasiassa kontrasti, eikä kirkkaus.

Joo, fotonit menee pienemmälle alueelle, kaikki fotonit on edelleenkin kuvassa, kaikki jotka osuu pääpeiliin. Ainoastaan jos okun pupilli on isompi kuin silmän pupilli, silloin osa fotoneista menee harakoille.

Laajakulmaisella ei ole muuta eroa kuin tuo kulma. Mutta jos tarkoitat vaikkapa Seulasten katselua (kenttää johon just ja just mahtuu Seulasten "kauha") ja valittavana on 50 ast. 82 ast. okut, niin 82 toimii lyhyemmällä polttovälillä. Tämä taas vähentää taustataivaan valoa koska pupilli on pienempi ja näin kontrasti vähän paranee. Mutta toisaalta pienempi pupilli heikentää kontrastia kohteen himmenemisen kautta. Kumpi voittaa, himmeämpi taustataivas vai heikompi kontrasti? Luulisin että heikompi kontrasti, eli on löydettävä kompromissi suurennoksen ja kontrastin välillä. Käytännössä nopeasti huomaa, mikä on sopiva oku.

Poissa W1lleM

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 679
  • IRCnet: VM @ #sirius
17mm on varmasti hyvä yleisokulaari, sen verran kyseenalaistan myös omia pohdintojani että meneeko jo liian laajaksi 32mm okulaarilla. Tuosta panaviewistä on olemassa myös 26mm versio. Se tuottaisi noin 35x suurennuksen. Katsoppa vaikka tällä minkä kokoisia olisivat M31, M45 tai vaikkapa M42. Etenkin jälkimmäinen on sellainen kohde josta lähtee sivuille heikompia juovia joita voi kutitella esiin pienellä suurennuksella. Seulaset on myös hyvä kohde jotta se ylipäätään mahtuu kuvaan.

http://astronomy.tools/calculators/field_of_view/

Katsoin hieman omia piirroshavaintoja ja käytetyin suurennus on ollut n. 46x, tosin se johtuu siitä että putkeni polttoväli on 1500mm. Onpa seassa erilaisilla havaintovälineillä suurennuksia väliltä 15x (70mm f/6.7 apo, 32mm panaview) ja 2000x (Tähtikallion 36" Astrofox, Baader Morpheus 4.5mm, 2.5x barlow).
Nojoo, en nyt toki suosittele kyllä millään putkella 2000x suurennusta (oli pakko kokeilla kun kerran tilaisuus oli, sanottakoon että "ihan vähän" vatkasi ilmakehä). Mutta vakavampaa havainnointia on tullut tehtyä mm. 500x suurennuksella jonka kyseinen tuutti kestää hyvin. Pienempien apertuurien ongelmana on että kuvasta tulee liian tumma suurennuksen ollessa liian iso.

Jos mennään toiseen ääripäähän niin 15x suurennus oli itseasiassa melkoinen kokemus. Oli ihan mahtavaa kääntää putkea pitkin linnunrataa tähtien vilistäessä ohi. Katselin sillä myös NGC7000 sumua joutsenessa sekä myöhemmin talvella surullisen kuuluisaa M42, joka kyllä oli hienon näköinen. Se hyppäsi taustasta esiin erinomaisen hyvin. Isommilla putkilla ja suurennuksilla (12" Dobson, sama okulaari) en ole saanut esiin yhtä selkeästi himmeämpää ympäristöä / M43 seutua sekä trapetsista lähtevien kirkkaiden "viuhkojen" välimaastoa.

Mutta hei, hienoa että visuaalihavainnotkin kiinnostaa sinua! Meitä ei ole liikaa, johtuen pitkälti siitä että ihmiset usein olettavat näkevänsä kohteen selkeästi. Todellisuudessa moni kohde onkin paljon haastavampi nähdä ja siinäpä jutun juoni onkin. Pidemmälle ehdittäessä kannattaa alkaa piirtämään mitä havaitsee, silloin voi verrata jälkeenpäin vaikkapa valokuvaan onko piirretyt sumut oikeita. Minullakin on monia rajatapauksia joita on joutunut katsomaan pitkiä aikoja fiiliksellä että jotain siellä on. Usein perstuntuma sekä huolellinen piirros heikosti näkyvistä kohteista osoittautuukin oikeaksi, onpa sekaan mahtunut kaksi vesiperääkin mutta elämä on.

Enpä muista olenko joskus linkannut, mutta tuolta voit lapimmies katsoa millaiselle kohteet näyttävät okulaarista.
https://taivaanpallo.wordpress.com/piirroshavaintoja/

Ja toki tähän pitänee linkittää mielestäni huippupiirtäjän ja havaitsijan, Aldebaranin, blogi. Kun piirroshavainnoista kerran on puhe:
https://celest1alsphere.wordpress.com/

(Huh, tulipas pitkä litania)

-V
"No one is dumb who is curious. The people who don't ask questions remain clueless throughout their lives."

https://taivaanpallo.wordpress.com/

Poissa lapimmies

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 101
17mm on varmasti hyvä yleisokulaari, sen verran kyseenalaistan myös omia pohdintojani että meneeko jo liian laajaksi 32mm okulaarilla. Tuosta panaviewistä on olemassa myös 26mm versio. Se tuottaisi noin 35x suurennuksen. Katsoppa vaikka tällä minkä kokoisia olisivat M31, M45 tai vaikkapa M42. Etenkin jälkimmäinen on sellainen kohde josta lähtee sivuille heikompia juovia joita voi kutitella esiin pienellä suurennuksella. Seulaset on myös hyvä kohde jotta se ylipäätään mahtuu kuvaan.

http://astronomy.tools/calculators/field_of_view/

Uhhautsi,

kiitos kattavasta selityksestä. Juurikin tuolla Field of Viewillä mie pelasin. Samaten stellariumilla. Ja tulin juurikin tulokseen että tuo 17mm voisi olla yleisokulaari. Noiden edellisten pelien perusteella minulle varmaan piisaa juurikin joku 25/26mm oku, laajempiin näkymiin. Tietenkin jos ebaysta tarttuu jotain okuja, niin eihän niistä haittaakaan ole. Olen varmaan lukenut 20 kilmoteriä keskustelupalstoja mm okulaareista. Sellainenkin on käynyt ilmi, että joka toiselle on hyvä, toinen ei siitä tykkää. Huutokaupasta nuita huutelen ja jos halvalla tarttuu, niin voi sitten kokeilla ja muodostaa oman mieleipiteen  juuri minun silmämunalleni sopivista okulaareista.
Ne joista en tykkää, niin voin sitten pistää kiertoon.

Mutta hei, hienoa että visuaalihavainnotkin kiinnostaa sinua! Meitä ei ole liikaa, johtuen pitkälti siitä että ihmiset usein olettavat näkevänsä kohteen selkeästi. Todellisuudessa moni kohde onkin paljon haastavampi nähdä ja siinäpä jutun juoni onkin.

Kakarana joskus ihastelin Andromedaa (Ainakin luulin ihailevani) naapurin RET-45 putkella, ja vaikka Andromeda olikin lähinnä tuhnu, se oli silti mukava kokemus. Kyllä mulla visuaaliäimistely kiinnostaa myös, vaikka kuvaamiseen ehkä tulenkin kuluttamaan enemmän aikaa. Pittää nuo visuaalihavainnot tehdä ennenkö tässä näkö lähtee :D

Poissa W1lleM

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 679
  • IRCnet: VM @ #sirius
Andromeda on hyvä kohde aloittaa, lisäksi M81/82, M45, M42, M27 ja M57 kannattanee pistää havaintolistalle jahka sen aika on.

Visuaalihavaintoihin vaikuttaa ennen kaikkea keliolosuhteet (läpinäkyvyys, seeing) ja havaintopaikan pimeys. Monet yöt olen havainnut eripuolilla savonmaata ja kyllä elämyskerroin kasvaa merkittävästi valosaasteen vähentyessä. Lisätään soppaan hyvä läpinäkyvyys ja seeing niin jestas kun kelpaa tuijotella taivaalle. Valitettavasti suomessa nuo yöt ovat harvassa, mutta aina pitää yrittää!

Toinen merkittävä tekijä on se miten hyvin ihminen osaa havaita. Oppikirjaa tähän ei oikeastaan ole, mutta paras ohje on katsoa sivuun kohteen ohitse kun havaitaan jotain himmeää (syvä taivas). Jos kohde on kirkas, kuten vaikkapa jupiter, siitä ei ole hyötyä ja silloin katsotaan suoraan kohdetta. Itselleni ongelma on että kun katson kohteen ohitse se ei näy niin terävänä enää, onkin vaikeaa tasapainotella terävyyden ja ohikatsomisen tuoman edun rajamailla. Nykyisin teen niin että katson keskelle okulaarin kuvaa mutta siirrän kaukoputkea niin että kohde on hieman laidassa. Kuten vaikkapa tässä: https://taivaanpallo.files.wordpress.com/2017/03/m27.jpg

Havaitsijan kokemus parantaa havaintoja merkittävästi, onpa kerran käynyt niinkin että tein havaintoja Tähtikalliolla Messier 108 galaksista. Siinä näkyi hyvin mielestäni rakennetta ja muoto selkeästi vaikka pintakirkkaus olikin pieni, eräs toinen vierailija halusi myöskin katsoa ja yllätyksekseni hän väitti kiven kovaa ettei koko galaksia ole kuvakentässä. Moneen kertaan kuvailin hänelle galaksin paikkaa ja suuntakulmaa kun hän katsoi okulaariin. Ei valitettavasti nähnyt vaikka minulle kohde oli helpohko, käänsin sitten putken Messier 42 johon hänkin oli tyytyväinen. Minulle taas kyseinen kohde on jo niin monesti katsottu että se käy tylsäksi! :wink:

-V
"No one is dumb who is curious. The people who don't ask questions remain clueless throughout their lives."

https://taivaanpallo.wordpress.com/