Skywatcher Stargate 500P goto

Aloittaja Ari Haavisto, 03.10.2016, 23:35:15

« edellinen - seuraava »

Aksu

Toinen asia mikä pistää silmään tuossa pinotussa defokusoidussa Betelgeusen kuvassa on, että defokusta on luultavasti aivan liikaa jotta tähtitestistä voisi päätellä mitään. Suurin osa aberraatioista tulee parhaiten näkyviin kun defokusta on sellaiset 10-15 aallonpituutta (tällä viitataan nyt niihin interferenssiminimoihin ja -maksimoihin), mikä f/4 peililä tarkoittaa tuollaista 0.7-0.8 mm fokuserin liikettä pois polttotasolta.

Ja jotta fokuksen sisä- ja ulkopuolista kuvaa voi järkevästi verrata, defokuksen pitäisi olla samansuuruinen moldempiin suuntiin. Jos putkessa ei ole jonkinlaista elektronista fokuseria, se onnistunee helpoiten niin että fokusoit ensin kuvan, sitten nostat kameraa fokuserissa sen vajaan millin koskematta itse fokuseriin. Ota kuva, tämä on outside fokus. Tarkenna uudelleen fokuserilla niin että kamera on edelleen sen vajaan millin ulosvedettynä.. Sitten laske kamera uudelleen kokonaan sisään, niin voit ottaa uuden kuvan joka on inside fokuksessa täsmälleen yhtä paljon kuin se oli ensin outside fokuksessa.

Tai no, ainakin visuaalihavaitsijalle joka tekee tähtitestiä okulaarilla tuo on luotettavin tapa.
Aki Laakso

"Nothing shocks me. I'm a scientist"
- Indiana Jones
----------------------------------------
C9.25 XLT, Tak FC-100DF, APM 80/500 CNC

RL

Lainaus käyttäjältä: Aksu - 06.03.2018, 07:29:56
Toinen asia mikä pistää silmään tuossa pinotussa defokusoidussa Betelgeusen kuvassa on, että defokusta on luultavasti aivan liikaa jotta tähtitestistä voisi päätellä mitään.

Samaa mieltä.

Timo Kantola

Lainaus käyttäjältä: Aksu - 06.03.2018, 07:29:56
Suurin osa aberraatioista tulee parhaiten näkyviin kun defokusta on sellaiset 10-15 aallonpituutta (tällä viitataan nyt niihin interferenssiminimoihin ja -maksimoihin), mikä f/4 peililä tarkoittaa tuollaista 0.7-0.8 mm fokuserin liikettä pois polttotasolta.

Ja jotta fokuksen sisä- ja ulkopuolista kuvaa voi järkevästi verrata, defokuksen pitäisi olla samansuuruinen moldempiin suuntiin. Jos putkessa ei ole jonkinlaista elektronista fokuseria, se onnistunee helpoiten

Itse en omista elektronista fokuseria, ja ole turvautunut kelloon. Kellotetaan 10 sekunttia kumpaankin suuntaan, ja digitaalimitalla mitataan paljonko fokuseri liikkuu /sekuntti / suunta. Tuosta voi sitten laskeskella kauanko pitää fokkarilla ajaa jotta pääsee vaikka 0.7mm päähän fokuksesta.
   Hankaluutena Arilla on se että tarkkaa "napsahtavaa" fokusta ei löydy - pitää kellottaa: Defokuksesta ajetaan fokukseen, ja sen yli aina siihen pisteeseen että huomaa tähden kuvatuksen lähtevän selvästi laajenemaan. Sitten laitetaan kello käyntiin ja ajetaan päinvastaiseen suuntaan fokuksen yli kunnes tähti alkaa taas ilmiselvästi laajenemaan, jos aikaa kului vaikka 8 sekunttia, niin sitten ajetaan takaisin 4 sekunttia ja ollaan hyvin lähellä optimaalista fokusta (jos fokkarin moottorissa ei ole backlashia).

Jos epäilee backlashia, niin sitten haetaan vaan kauempaa vauhtia.
Timo Kantola

Ransu

Tästä Arin Betelgeuze pinosta mielenkiintoinen huomio, varsinkin tuossa oikeanpuolelisessa näkyy 12kpl tummempia alueita säännöllisin välen. Montako tuossa peilissä on niitä alapuolisia tukia? Voisiko ongelma jostua tuosta peilin rakenteesta, esim lämpötilakutistuma joka tapahtuu eri tahtiin eri osissa peiliä muuttaisi muotoa?

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 05.03.2018, 21:33:42

Sitten vielä Timon loistava ehdotus pinoamisesta. Niinpä alla miten kuten AS3:ssa pinotut kuvat Betelgeuzesta sisä- ja ulkopuolella fokusta.



Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Timo Kantola

Peili takaa:
https://stargazerslounge.com/topic/228167-sky-watcher-stargate-450p-truss-tube-dobsonian/?page=3&tab=comments#comment-2793993

EDIT: olikin 450mm peili, mutta varmaan samat tuet. Jossain luin että nuo palaset on sulatettu kiinni toisiinsa, ei siis mitenkään liimattu.
Timo Kantola

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 06.03.2018, 16:43:20
Tästä Arin Betelgeuze pinosta mielenkiintoinen huomio, varsinkin tuossa oikeanpuolelisessa näkyy 12kpl tummempia alueita säännöllisin välen. Montako tuossa peilissä on niitä alapuolisia tukia? Voisiko ongelma jostua tuosta peilin rakenteesta, esim lämpötilakutistuma joka tapahtuu eri tahtiin eri osissa peiliä muuttaisi muotoa?

Samaa mieltä kuin Ransu eli tämäkin pitää ottaa huomioon, jos muut keinot loppuvat... (taitaa muuten olla 9-10 lasikiila-tukea tuolla alla oheisen kuvan mukaan).

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 04.03.2018, 09:53:28
Minulla on myös tiettyjä epäluuloja siitä, kuinka tällainen optinen hässäkkä-rakenne toimii täällä pohjoisen pakkasissa. Jäähtyykö tuollainen kokonaisuus oikealla tavalla siten, ettei tuollaiseen ohueen jättipeiliin tule jännityksiä riippuen siitä, kuinka tasaisesti nuo tuentaan käytetyt lasipalat ovat kiinni toisissaan? (Käyttämäsi 180mm maski on saattanut mennä nätisti tuollaisen alta-tuennan pienojen väliin.)


Ongelmaa ei kenties tulee muualla kuin täällä pohjoisen pakkasissa, missä peili kutistuu -10...-20C pakkasissa reilusti enemmän, mitä ovat Kiinan tehtaalla suunnitelleet ts. oma ajatukseni on, että jos vaikka tuo rakenne ei toimisi pakkasessa kuten on suunniteltu? 400P:n peilissä on alta yhtenäinen lasiklöntti, jossa ei siis ole noita ohuempia kohtia (lasikiilojen välejä). Tuollainen jäähtyy ja kutistuu tasaisemmin koko optiselta pinnalta :huh:

- Timo Inkinen

Ari Haavisto

Moottorifokuseri oli toki käytössä ja videolta kellotin ajoajan ja kävin sen avulla nyt kellarissa mittaamassa matkan: Aika tarkkaan 1mm oltiin molempiin suuntiin fokuksesta noissa. Ja sen tietäen helppohan tuolta videoilta oli hakea se 0,7mm kohta ja siitä etsiä ja pinota pari-kolmekymmentä ruutua molemmin puolin. Ei se kyllä mielestäni mitään uutta tuonut. Alla olevassa kuvassa pinotut kuvat ylinnä. Siinä alla pari parasta löytämääni yksittäisruutua, ei ihan samankokoisia löytynyt. Ja sitten alinna 2x koossa, eli originaaliskaalassa fokuksessa oleva yksittäisruutu.

Aika hassun näköinen nuoli on fokuksessa oleva tähti, joka osoittaa kohti zeniittiä. Nuolen koko näyttäisi olevan luokkaa 7" tai ylikin. Koska kameran edessä ei ollut suodinta, se näki UV:sta IR:aan ja ilmakehän dispersio 22 asteen korkeudella tuolla kaistalla taitaa olla jo useampi kaarisekunti. Eli en liikaa nyt mieti tuota fokuksessa olevaa muotoa, mutta aiemmissa IR-suotimen läpi Procyonista otetuissa fokuksessa tai lähellä olevissa kuvissa oli samaa nuolimaisuutta niissäkin havaittavissa ja noita pahuksen poikkiraitoja. Komaksi (kollimointi) silloin pohdin, mutta onkohan sittenkään?

Ransun havainto on aivan oikea, kaksitoista ripaa on siellä alla ja ne tosiaan taitavat näkyä läpi. Uskon, että sama rakenne aiheuttaa peilin jäähtyessä alikorjausta, joka sitten lämpötilan tasaantuessa katoaa pois. Vaikea arvioida paljonko noista rivoista oikeasti on haittaa, eivät ainakaan tuossa Ransun linkittämässä testissä tainneet haitata.




Mutta sitten toisesta Betelgeuze - videosta löysin aika hyvälaatuistakin yksittäiskuvaa, jota sitten vielä hiukan terävöitin ja lisäsin kontrastia (alla). Ihan nättejä rinkuloitahan siinä näkyy. Ihan pyöreitäkin ovat, tosin juuri tähän ruutuun seeing niitä väänteli hiukan soikioksi. Mutta valitsin silti tämän ruudun, koska tässä erikoisen hyvin näkyy jälleen tuo oikean puoliskon epämuodostuma: Kuvio ikäänkuin purkautuu kello kahden suuntaan. Lisäksi iso viivakimppu halkaisee koko kuvion kello 11:sta kello 5:een. Tämä sama näkyy kaikissa vähänkin paremmissa videoissa, mutta pinoon se ei tule mukaan. Tuo kello 2:en suunta on taivaalla ylöspäin, eli sinne voisi jotain jäännöslämpöä nousta ja sinne päin dispersio venyttää tätä epäonnista ilman suodatinta otettua materiaalia. Mikä ihme tuo häiriö on? Onko se dispersion monistama ja jotenkin venyttämä vaakasuora apupeilinpitimen varsi? Vai jokin apupeilissä oleva virhe? Pääpeilistä tuo ei tule, koska pysyy paikallaan pääpeiliä pyöritettäessä. Onko tuo häiriö sama, joka näkyy fokuksessa nuolimaisuutena ja sen raitaisuutena?

Jos tuolle ei kukaan mitään luonnollista selitystä keksi, tuo voisi olla juuri sen kokoluokan häiriö, mitä olen etsinyt. Ikäänkuin ihan omassa fokuksessaan oleva osio. Ja tuo voisi olla apupeilissä kun kerran ei reagoi pääpeilin pyörittämiseen.




Yhteenvetoa: Joko Suomessa on jatkuva, 100-prosenttisen terävä ja voimakas seeingin raja juuri 40 ja 50 cm:n välissä, tai putken säädöissä tai optiikassa tai molemmissa on jotain häikkää. Liveruudulla häiriö muistuttaa sitä, kuin päällekkäin olisi kaksi hiukan eri fokuksessa ja eri kohdassa olevaa kuvaa. Häiriö ikäänkuin vahvistaa seeingin moninkertaiseksi. Lievä epäfokus aiheuttaa juuri sellaisen oireen.

Ronchi-okulaarilla ja kehnoilla tähtitestiyritelmillä astigmatismi alkaa olla täysin pois suljettu. Vielä jäähtymässä oleva peili näyttää ajoittain mahdollisia alikorjauksen merkkejä, jotka häipyvät peilin jäähtyessä. Tähtitestikuvissa näkyy mahdollisesti peilin tuentaripojen "haamu". Häiriön kokoluokasta on paha sanoa mitään, mutta pidän tuota pienenä. Eikä tuolla putkella saanut yhtään skarppia ruutua edes kesäkelillä. Silloinkin tein vertailun 400P:hen, mutta silloin syytin seeingiä ja heijastuksia. Nyt väitän, että sama juttu oli silloin. Tämä sulkee pois pakkasen vaikutuksen ja sen myötä tuentarimat jääkööt sivuun toistaiseksi. Ja kun hyvin vajavaisista tähtitestikuvioista ja videoista ei löydy mitään ripoja vahvempia virheitä, oletetaan toistaiseksi, että siellä ei siis sellaisia silmille hyppääviä ole. PAITSI tuo kummallinen kuvajainen y.o. kuvassa, joka olisi juurikin tarpeeksi iso ja kummallinen tuottamaan havaitunlaisia ongelmia, ellei sille löydy selitystä.

Tuo ylläoleva johtaa seuraavat tutkielmat apupeilin pariin. Lienee aika vaihtaa apupeili ja toteuttaa seuraavat tähtitestit 400:n apupeilillä (ja ir-pass suotimella) sekä oikeaoppisella fokusointimatkalla. Ja seuraavat kuukuvat otetaan powermatella, jolloin komakorjaavan barlowin vaikutus jää pois ja kollimoinnin tai sen puutteiden taso näkyy kuvissa heti: jos kollimointi on kohdallaan, eikä muuta vikaa ole, kuvan keskellä on skarppia ja reunoilla komaa. Jos kollimointi on pielessä, jostain kohdin laaja-alaista ASI183MM kuvaa löytyy kuitenkin se skarppikin kohta jos sellainen on. Ja toki parempaa keliä saisi olla.

Ai niin, ja erittäin nöyrä kiitos kaikille apua, neuvoja ja vinkkejä antaneille! Kyllä tämä vielä ratkaistaan, sillä emme halua tuomita Suomalaisia harrastajia ikuiseen, ehdottomaan seeingistä johtuvan apertuurirajan ikeeseen, vaan päästää vehreämmille resoluutioille ennen jättiläisplaneettojen paluuta  :afro:
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Timo Kantola

Hyvältä näyttää in ja out kuvat.  Nyt vasta kiinnitin huomiota että noissa kaikissa defokus kuvissasi on apupeilin varjossa pieni himmeä keskikirkastuma (difraktion aiheuttamaa) apupeilin varjon reunassa, vaikka kuva muuten näyttäisi kollimoinnin olevan ok.

Liitin tuohon kuvaaasi oman 30cmF4 kuvat (ylin pari) ihan vertailuksi.

Apupeilin syyttäminen saattaa olla ok.
Timo Kantola

vehnae

Tämä ei varmaan auta itse ongelmaan, mutta kun näitä tähtitestejä teet suurella suurennoksella, niin jos jaksat niin kiinnostaisi nähdä että minkä verran on vaikutusta kuvaan jos laitat jonkun tuulettimen puhaltamaan peilin pinnalta boundary layerin pois. Se voisi myös nopeuttaa peilin lämpötilan stabiloitumista. Jos olen oikein ymmärtänyt niin tässä 500P:ssä ei ole mitään tuulettimia "viran puolesta"?

Nimim. erästä (paljon pienempää) newtonia suunnitteleva.

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 06.03.2018, 21:18:24
...valitsin silti tämän ruudun, koska tässä erikoisen hyvin näkyy jälleen tuo oikean puoliskon epämuodostuma: Kuvio ikäänkuin purkautuu kello kahden suuntaan.... clip ... Tuo kello 2:en suunta on taivaalla ylöspäin, eli sinne voisi jotain jäännöslämpöä nousta ja sinne päin dispersio venyttää tätä epäonnista ilman suodatinta otettua materiaalia. Mikä ihme tuo häiriö on?

Yksi tarkastamisen arvoinen asia on, ettei putkessa (tai peilien kiinnityksissä) ole mitään tuohon suuntaan osoittavaa estettä valon kulkutiellä (tai edes lähellä sitä) aiheuttamassa tuollaista häiriötä renkaisiin. Olen joskus huomannut, että Airy diskin renkaat saavat helposti noita kupruja, kun esim. sormi "jää vahingossa" putken reunan sisäpuolelle. (Jäännöslämpö sen sijaan tekee minusta jotenkin pisaran muotoisia tähtiä eli sinne vuotaa enemmänkin "häntää ulos" kuin tulisi tuollaista "reunakuoppaa" renkaisiin. (Kuopat "syövät valoa" eli siellä kulmalla on jokin este...)

Jarin ehdotuskin on hyvä, mutta millainen tuon valosaavin ympäröivä "putki" oikeasti onkaan ts. oliko se ylempänä kangashuppu kehikon ympärillä ja alempana lyhyt putki, vai mitä?
- Timo Inkinen

Ari Haavisto

Ei näyttäisi olevan tuolla suunnalla tai ylipäänsä missään mitään valon tiellä. Lähimpänä ovat tukitankoja yhdessä pitävät muovipannat kolmella taholla, jotka juuri ja juuri jäävät ulkopuolelle, ellei sitten hiukan kulma pilkistä. Mutta nekin eri kohdassa.

Tänään irrotin apupeilin. Aika jötkäle, pikkuakseli 135mm. Laitoin tilalle 400P:n 100mm apupeilin. Kolme isoa prikkaa peilinpitimen ja spiderin rungon väliin jatkeeksi, niin meni heittämällä paikalleen. Sen verran on liian pieni, että pari senttiä taitaa jäädä pääpeilin ulkokehää käyttämättömiin. Tuolla sitten kokeilemaan seuraavaksi, kun ehtii ja on keliä.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 07.03.2018, 19:47:13
Jarin ehdotuskin on hyvä, mutta millainen tuon valosaavin ympäröivä "putki" oikeasti onkaan ts. oliko se ylempänä kangashuppu kehikon ympärillä ja alempana lyhyt putki, vai mitä?

Perustilassaanhan tuo on täysin avoin ja sitten on yhtenäinen kangashuppu laitettavissa ympärille. Minä en ole kangashuppua käyttänyt, vaan virittelin omiani: Apupeilin tienoilla on yhtenäinen kiinni ruuvattu lyhyt muoviputki ja alhaalla pääpeilin ympärillä pidempi yhtenäinen muoviputki. Näiden välillä sitten tyhjää. Alempi muoviputki ei ole missään kiinni, vaan lepää vapaasti tukitankojen alapidikkeitä vasten ja on liu'utettavissa ylöspäin ja lukittavissa niin, että pääpeili jää vapaasti esiin. Eli Jarin ehdottama testi on hyvin helppo toteuttaa.



Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 07.03.2018, 23:12:12
Ei näyttäisi olevan tuolla suunnalla tai ylipäänsä missään mitään valon tiellä. Lähimpänä ovat tukitankoja yhdessä pitävät muovipannat kolmella taholla, jotka juuri ja juuri jäävät ulkopuolelle, ellei sitten hiukan kulma pilkistä. Mutta nekin eri kohdassa.

Tuosta Airy disk "kuopan" sijainnista vielä... olet kai kokeillut sen sijainnin määrittämistä viemällä jotain pimennintä valon kulkureitille?
Pienemmissä putkissa riittää hyvin kun heittää esim. hanskan apupeilin päälle peittämään osaa peilistä ja katsomalla sitten mille kulmalle tuota Airy diskiä tuo hanska-pimennys osuu. Itse en ainakaan osaa määrittää noiden RCT:n kollimointiruuvien sijaintisuuntia muutoin kuin tuolla tavoin toimien (ts. on ihan turha yrittää arvata kameran kuvasta suuntia muutoin).
Tuo "...ellei sitten hiukan kulma pilkistä..." lause näet tarttui silmiini, että piti varmistaa tällainen itsestään selvä asia.
- Timo Inkinen

Ari Haavisto

Eikös suunnat ole ihan samat kuin muutenkin kuvatessa? Dobsonissa ne on helppo määrittää.

Katsotaanhan me Timpe samaa häröä? Tarkoitan noita ihme poikkiraitoja, jotka ehkä saattaisivat olla apupeilinpitimen vaakavarresta dispersion kautta jotenkin johtuvia tai sitten ei. Suuntaus ainakin karkeasti täsmäisi. Alla animaatio, johon noita hiukan merkkailin. Nuo näkyvät kaikissa hiukan paremmissa yksittäisruuduissa.

Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

JVO

eikös nuo ole apupeilin pitimien airyrenkaan analogioita?

Ari Haavisto

Lainaus käyttäjältä: JVO - 09.03.2018, 06:43:37
eikös nuo ole apupeilin pitimien airyrenkaan analogioita?

Niin sen varmaan täytyy olla. Vaan näyttävät syntyvän vain vaakasuuntaisesta pitimestä, ei pystysuuntaisesta ollenkaan, joka on identtinen. Ja tosi vahvat! Kait se sitten johtuu ilmakehän dispersiosta laajalla aallonpituuskaistalla. Se selittäisi myös miksi yläpuolen renkulat ovat aina huonompia, koska sinne puolelle dispersio tuottaa seeingistä enemmän kärsivät lyhyemmät aallonpituudet.  Jos se johtuu tuosta, silloin apupeilistäkään tuskin löytyy mitään ihmeellistä. No, testataan vielä ja katsotaan häipyykö tuo apupeilinpitimen super-Airy-kuvio suotimen myötä vaiko apupeili vaihtamalla vai vaatiiko molemmat, sillä en kyllä tuollaista pienellä hakuotannalla netin tähtitestikuvista löytänyt. Jos tuo häipyy suotimella, sitten aletaankin olla siinä tilanteessa, että optiikka on kunnossa ja sen sijaan seeingistä, kelien odottelusta ja kollimoinnista opittu uusia juttuja  :huh:   Jännitys tiivistyy!
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"