Skywatcher Stargate 500P goto

[Timpe]

Katsotaanhan me Timpe samaa häröä? Tarkoitan noita ihme poikkiraitoja, jotka ehkä saattaisivat olla apupeilinpitimen vaakavarresta dispersion kautta jotenkin johtuvia tai sitten ei. Suuntaus ainakin karkeasti täsmäisi. Alla animaatio, johon noita hiukan merkkailin. Nuo näkyvät kaikissa hiukan paremmissa yksittäisruuduissa.

Ei näköjään katsottu, itselläni oli kysessä tuo "kuoppa" klo 13:30 tienoilla, viivoista en tiedä sanoa mitään... 

[Ari Haavisto]

No niin, nyt taisi jäädä joro pyydykseen 

Tänään illalla oli kirkasta ja jatkoin tähtitestausta. Vaihdoin kumminkin SW500P:n oman apupeilin paikalleen, kameraan baaderin ir-pass filsu eteen ja sitten putki kohti zeniittiä, josta kohteeksi valikoitui Dubhe. Nyt suotimen ansiosta sain oikeat airyrenkaat näkyviin sopivan pienellä fokuserin liikkeellä. Samoin nuo aiemmat apupeilinpitimen dispersiohäröt olivat nyt poissa. Kollimointi oli jonkin verrankin pielessä, mutta lähestulkoon tarkka kohta löytyi kennon reunamilta ja tein testin sitten siinä kohdin enkä lähtenyt hieromaan kollimointia.

Mutta tulos on aika murheellinen. Kuvajaiset ovat erilaiset eri puolella fokusta. Sisäpuolella fokusta näkyy sisempien renkaiden sijaan ylimääräinen kirkas paksu donitsi kuvion sisällä, jonka kohdalla sitten ulkopuolella fokusta näkyy ehkä tummempi rengas ja sisemmät renkaat. Onko tuo nyt sitten vyöhykevirhe vai mikä?

Ylin pari on pinottu ja terävöitetty, sen alla oleva pari yksittäiskuvat samalta videolta. Kolmas pari yksittäiskuvat eri videolta, jossa ollaan lähempänä fokusta, ehkä max 0,5mm. Neljäs pari sitten vielä eri videolta, jossa ollaan taas kauempana fokuksesta.

Aika surulliselta minun silmääni näyttää. Tuossa se vika taitaa nyt olla.

[Ransu]

Minulle pistää edelleen silmään nuo 12kpl kirkastumia/tummentumia= peilin takapuoliset tuet.
Vuorottaisten tummentumien ja kirkastumien pelusteella voisi veikata että peili vääntyy tukien takia aaltoilevaksi pinnaltaan, ja fokus ei ole sen takia tarkka. Vääntyilyyn voisi olla ainakin kaksi syytä, lämpömassa tukien kohdalla on suurempi, ja peili ei muuta sen takia muotoaan tasaisesti lämpötilan muuttuessa. Tai ilman jäähtyessä nuo tuet aiheuttavat jännityksiä peiliin, esim kiinnittymisen tai materiaalierojen takia? Ovatko käyttäneet samaa lasia tukiin ja peiliin, näin voisi kuvitella mutta kuka näistä tietää.

Olisi hyvä nähdä pieneneekö nuo tummentumien erot lämpötilan ollessa plussalla?

Testiehdotus:
Voisit kokeilla tehdä maskin jossa on 12kpl säteittäisiä aukkoja, saman levyisiä tai vähän leveämpiä kuin nuo alapuoliset tuet. Sijoita aukot ensin noiden tukien kohdalle ja tee tähtitesti, sijoita aukot kohtiin jossa tukia ei ole, onko tähtitestin airykuva erilainen. Muuttuuko fokuspiste tukien välissä ja tukien kohdalla?

[AstroIle]

Hei,

Jos jollalin tämän keskustelupalstan jäsenellä on suhteita Tuorlan observatorion optiikkapaajaan,
niin sopuhinnalla voisi saada ammattilais testauksen(Opteon), jos mikään muu ei tuota tulosta.

T.Ile

[Timo Kantola]

No nyt näyttää kuvat hyviltä, viellä olisi pitänyt jatkaa sarjaa lähemmäs fokusta, tuossa tiukimmassa kuvassa  alkaa juuri ulkokehällä valo fokusoitumaan - saattaa olla myös ilmakehän aiheuttamaa..
Kuvissa näkyvä keskikirkastuma ei edelleenkään ole jostain syystä aivan keskellä.
Kuitenkin selvää vyöhykevirhettä on näkyvissä, peilin eri vyöhykkeillä on fokus hieman erikohdassa. Tosin mun silmään ei aivan surkealta peililtä noiden kuvien perusteella näytä. Samoin peilin lasiset tuentarakenteet tulee hyvin näkyviin ja blurraa kuvaa juuri ulkokehältä, mistä siis suurin erotuskyvyn lisäys ja valon määrä tulee. Oleellista olisi tietää miten pitkälle matkalle tarkka fokus jakaantuu.

Tuolla kuvausmenetelmällä pystyt kartottamaan hyvin missä kohtaa peilin mikäkin vyöhyke fokusoituu, ja kuinka pitkällä matkalla..  Tuo tarkan fokuksen matka taitaa F3.9 peilillä lienee luokkaa pari sadasosaa millistä.

Ehdotus:
-Varmista kollimointi ok.
-Riittävän himmeä tähti kuvaan (sellainen joka ei saturoidu fokuksessa).
-Olet laskenut miten kovaa fokkari liikkuu x.xx mm/s
-Aja defokuksesta fokuksen kautta toisellepuolelle ja kellota aika, kuinka kauan kuva pysyy fokusalueella (eli fokusalue jossa et osaa sanoa että tähti tarkentuu tai tulee epätarkemmaksi) Toista tämä mittaus 5...10x ja laske niistä keskiarvo - nyt tiedät tarkalleen fokusalueen millin sadasosissa.
-Jos fokus alue on vaikka 5sek kuvaa sarja: eka video lähtien siitä kun juuri tuli fokukseen, 1sek moottorilla fokusta kohden, toinen video...jne. Liitekuva selventänee..

Tätä voit sitten vertailla hyvää jälkeä tekevään  Skywatcher 400P goto putkesi vastaaviin kuviin.

[Ari Haavisto]

Tässä vielä fokuksessa tanssiva Dubhe, jos tuo kertoisi jotain. Ylinnä 4x koossa pinottu kuva ja alla otanta yksittäisruutuja 2x koossa.



Ja täällä linkin takana sitten youtube-video, jossa ollaan ensin fokuksen sisäpuolella ja mennään siten fokuksen ulkopuolella ja taas takaisin sisäpuolelle. Fokuksen sisäpuolella näkyy todella rumasti tuo sisempi kirkas iso renkula, josta ei sitten ole oikein jälkeäkään fokuksen sisäpuolella. Ja sisärenkaassa myöskin näkyy mielestäni voimakkaana nuo Ransun mainitsemat "kolmiotuet". Voisiko tuo sisärengas olla siis myös tuon tuennan aiheuttamaa? Eräänlainen vyöhykevirhe, joka aiheutuu kolmiopalojen alla olevan toisen, pienemmän lasikiekon vetelystä?

Putki oli ollut jäähtymässä yli neljä tuntia (-8C), eikä liikkeelle lähdetty edes huonelämpötilasta. Testin aikana nostin pääpeilin ympärillä olevan muoviputken ylös niin, että tuuli pääsi pyyhkimään peilin pintaa vapaasti. Mitään eroa en huomannut. Kuvanlaatu tuntuu olevan sama, oli putki ollut ulkona päiväkaupalla tai yli kaksi tuntia. Kesälämpimällä tai nollakelin kahta puolen ei myöskään ole kertaakaan löytynyt "fokuksen sisintä ydintä", ei ainuttakaan skarppia ruutua kymmenkunnassa Teratavussa puolessatoista vuodessa, eli en oikein jaksa pelkkään pakkasen vaikutukseenkaan uskoa. Kun pitäisihän tämän toimia +30 - 0 - lämpötiloissakin mitä Kinastakin löytyy, niin ei sen viimeisen muutaman kylmyysasteen pitäisi nyt ihan mutkalle yhtäkkiä kaikkea vetää. Mutta kevään plussakelillä voisi vielä tähtitestin tehdä verrokiksi, muutoin sitten tosiaan taitaa jotain penkkitestiä jo kaivata. Peili on designiltaan eksoottinen, mutta niin on sitten minun mielestäni tuo tähtitestituloskin. Ei ihan heittämällä osu perusmallikuviin tuo sisäfokuksen extradonitsi, tosin olen noviisi näitä tulkitsemaankin. Katsotaan jos joku fiksumpi tuosta osaa jotain kommentoida. Apupeili ei kait mitään tämmöistä voi saada aikaan?

Kevään aikana pitää päästä diagnoosiin ja saada mahdolliset löydökset valmistajalle kommentoitavaksi ja kesän aikana saada putki iskuun jos vikaa siis on. Jos tuo osoittautuu ominaisuudeksi ja on valmistajan mukaan sellainen kuin linjalta ulos tulla pitääkin, mutta silti surkeampi kuin SW40P, viimeinen vaihtoehto on kait tämä:
https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p9917_TS-Optics-20--f-4-Lightweight-Newtonian-Primary-Mirror-with-conical-back.html

Eli tuohan on sama design, kuin SW400P:ssä ja menisi varmaan heittämällä tuohon putkeen. (Ellei tuo peräti sitten olekin Syntan uusi SW50P:n peili, kun ovat huomanneet lasihimmelin toimimattomaksi, olihan himmeliä ennen protoissa se lasiputkikennopeiliversio)

[Ari Haavisto]

Olisiko tässä alla nyt johtopäätös:
Nuo kannatinrivat tavalla tai toisella vääntävät peilin aalloille. Joko lämpötilan muutosten myötävaikutuksella tai ihan tehdastekoisesti. Nuo lommolla olevat kohdat fokusoivat valoa fokuksen ulkopuolella tuonne airykuvion ulkoreunalle tuommoisiksi kirkastumiksi (12kpl). Fokusta lähestyttäessä nuo kirkastuvat, kunnes fokuksessa ovat sitten sikinsokin tuossa varsinaisen tähdenkuvan ympärillä. Mentäessä fokuksen sisäpuolelle nuo lommot sitten fokusoivat nuo 12 kirkastumaa tuollaiseksi sisärenkaaksi. Lisäksi ulkorenkaassakin näkyy vielä tuota kuviota.

Kuuta kuvatessa kraatterin kuvan päällä ja ympärillä on 12kpl himmeää epäfokuksessa olevaa vääristynyttä kraatteria, jotka vääntelehtivät seeingissä. Siksi kuvaa ei saa fokusoitua skarpiksi, eikä pinoamisohjelma saa kunnon otetta. Kontrastikin jää vaatimattomaksi. Erotuskyky rajoittuu 200mm optiikan tasolle ja kontrasti sen alle.

Nyt jää  jäljelle arvioida ilmiön voimakkuus, mutta aika vahvalta tuo minun silmääni näyttää kun vertailen netin tähtitestikuviin. Toinen tehtävä on tutkia laimeneeko tuo lainkaan a) lämpötilan tasaantuessa kauemmin, b) plussakeleillä. Taitaa tulla lähtö tuolle peilille 

[Timo Kantola]

Toi ylin kuvapari kertoo että vyöhykevirhettä on, plus peilin kärsii tuosta rakenteesta. Viellä jos tiedät miten kaukana fokuksesta (milleissä) tuo in ja out kuvat on plus kokemukset fokusointivaikeuksista, niin tuosta voi jo lähteä valmistajan kanssa keskustelemaan.

[Timpe]

Olisiko tässä alla nyt johtopäätös:
Nuo kannatinrivat tavalla tai toisella vääntävät peilin aalloille. Joko lämpötilan muutosten myötävaikutuksella tai ihan tehdastekoisesti. Nuo lommolla olevat kohdat fokusoivat valoa fokuksen ulkopuolella tuonne airykuvion ulkoreunalle tuommoisiksi kirkastumiksi (12kpl). Fokusta lähestyttäessä nuo kirkastuvat, kunnes fokuksessa ovat sitten sikinsokin tuossa varsinaisen tähdenkuvan ympärillä. Mentäessä fokuksen sisäpuolelle nuo lommot sitten fokusoivat nuo 12 kirkastumaa tuollaiseksi sisärenkaaksi. Lisäksi ulkorenkaassakin näkyy vielä tuota kuviota.

Tuo vaikuttaa uskottavalta tapahtumaketjulta, jonka voisin itsekin allekirjoittaa tässä vaiheessa.

Vuorottaisten tummentumien ja kirkastumien pelusteella voisi veikata että peili vääntyy tukien takia aaltoilevaksi pinnaltaan, ja fokus ei ole sen takia tarkka. Vääntyilyyn voisi olla ainakin kaksi syytä, lämpömassa tukien kohdalla on suurempi, ja peili ei muuta sen takia muotoaan tasaisesti lämpötilan muuttuessa. Tai ilman jäähtyessä nuo tuet aiheuttavat jännityksiä peiliin, esim kiinnittymisen tai materiaalierojen takia? Ovatko käyttäneet samaa lasia tukiin ja peiliin, näin voisi kuvitella mutta kuka näistä tietää.
Testiehdotus:
Voisit kokeilla tehdä maskin jossa on 12kpl säteittäisiä aukkoja, saman levyisiä tai vähän leveämpiä kuin nuo alapuoliset tuet. Sijoita aukot ensin noiden tukien kohdalle ja tee tähtitesti, sijoita aukot kohtiin jossa tukia ei ole, onko tähtitestin airykuva erilainen. Muuttuuko fokuspiste tukien välissä ja tukien kohdalla?

Tämä Ransun testi olisi sitten empiirinen koe tuon muotovirhe-teorian vahvistamiseksi eli suosittelen tuollaista lisätestaamista.
Jos tuolta tulee tuolla tavoin peiliä maskaten hyvä kuva putkesta, niin sillä saa osoitettua valmistajalle että SW:n tuentarakenne on susi jo syntyessään (tai sitten pelkästään toimimaton täällä Suomen oloissa).

[Ari Haavisto]

Toi ylin kuvapari kertoo että vyöhykevirhettä on, plus peilin kärsii tuosta rakenteesta. Viellä jos tiedät miten kaukana fokuksesta (milleissä) tuo in ja out kuvat on plus kokemukset fokusointivaikeuksista, niin tuosta voi jo lähteä valmistajan kanssa keskustelemaan.

Joo, nuo isommat kuvajaiset on n. 0,6...0,65mm fokuksesta ja pienemmät sitten alle 0,5mm. Jos keli suo, kuvaan vielä illalla muutaman lisää kun putki on valmiiksi ulkona ja keli lämpimämpi. Ja jos silti näkyy samaa häröä, sitten maskeja kehiin.

[RL]

Voiko ir filtteri aiheuttaa tähtitestin vääristymistä? Ainakin muistaakseeni tältä foorumilta löytyy tapaus jossa objektiivin edessä ollut uv filtteri tms. aiheutti outoja tähtitestin tähtiä.

[Aksu]

Mielenkiintoista sinänsä, että uusimmassa (4/2018) S&T:ssä on 18-tuumaisen SW Stargaten testi Dennis DiCiccon tekemänä, ja siinä on samanlainen pääpeilirakenne kuin Arin 20-tuumaisessa. DiCicco kehuu optista laatua kovasti, ja teki vieläpä Foucaultin testin jossa hyvä tulos. Lainaus artikkelin kuvatekstistä (lihavoinnit meikäläisen):

"In the workshop, the author’s Foucault test of the primary mirror shows no sign of “print through” from the supporting rib structure. There is a slight hint of a central depression due to the hollow core, but it falls completely within the shadow of the secondary mirror and is of no consequence. The mirror is an overall well-corrected paraboloid with subtle artifacts typical of machine-polished optics. It delivered excellent performance at the eyepiece."

Eli syystä tai toisesta tuossa testikapistuksessa ei tule esille samoja ongelmia. Olisikohan tuossa Arin pääpeilissä joku "valuvika" minkä takia nuo taustarivat aiheuttaa tuota muotovirhettä?

[Timo Kantola]

Tuo aiemmin fokuksessa esiintynyt omalaatuinen nuolikuvio on nyt (kollimoinnissa?) kadonnut? Jos näin, niin veikkaan huomattavaa parannusta kuvanlaatuun.. ehkä.
Odotellaan lisää testejä  nää on mielenkiintoisia.

[Ari Haavisto]

Tuo aiemmin fokuksessa esiintynyt omalaatuinen nuolikuvio on nyt (kollimoinnissa?) kadonnut? Jos näin, niin veikkaan huomattavaa parannusta kuvanlaatuun.. ehkä.
Odotellaan lisää testejä  nää on mielenkiintoisia.

Tuo nuolikuvio tuli siitä, että hölmösti tein testin ilman mitään suodatinta kameran edessä ja kamera näki kaiken UV:sta IR:aan, jolloin ilmakehän dispersio venytti matalalla olevan Betelgeusen tuollaiseksi nuoleksi. Jos olisi ollut värikamera, nuolen päät olisivat eri väriset. Eli ei tullut kollimaatiosta tuo.

Äsken kuvailin taas setin Dubhea ja sama tulos kuin eilen, eli ei ainakaan johdu keskeneräisestä jääähtymisestä. Pakkastakin oli nyt vähemmän. Leikin maskeilla ja pyörittelin vähän pääpeiliäkin, katsotaan kohta mitä saan kuvista irti. Aika kiehuntaa oli taas seeing.

[Ari Haavisto]

Mielenkiintoista sinänsä, että uusimmassa (4/2018) S&T:ssä on 18-tuumaisen SW Stargaten testi Dennis DiCiccon tekemänä, ja siinä on samanlainen pääpeilirakenne kuin Arin 20-tuumaisessa. DiCicco kehuu optista laatua kovasti, ja teki vieläpä Foucaultin testin jossa hyvä tulos. Lainaus artikkelin kuvatekstistä (lihavoinnit meikäläisen):

"In the workshop, the author’s Foucault test of the primary mirror shows no sign of “print through” from the supporting rib structure. There is a slight hint of a central depression due to the hollow core, but it falls completely within the shadow of the secondary mirror and is of no consequence. The mirror is an overall well-corrected paraboloid with subtle artifacts typical of machine-polished optics. It delivered excellent performance at the eyepiece."

Eli syystä tai toisesta tuossa testikapistuksessa ei tule esille samoja ongelmia. Olisikohan tuossa Arin pääpeilissä joku "valuvika" minkä takia nuo taustarivat aiheuttaa tuota muotovirhettä?

Eipä tarvinnut kauaa tämän illan materiaalia käydä läpi, kun vastaan tuli tämä kohta jossa defokusoin jonkin verran enemmän kuin yleensä nähdäkseni paremmin mitä tapahtuu kun pyöritän pääpeiliä. Hetken verran seeing paranee radikaalisti ja reippaasti defokusoidussa kuvassa näkyy suoraan pääpeilin runkorakenne! Huhhuh! Ei tarvitse testailla enempää, meikäläisellä on massiivinen "print-through" ja pääpeili täysi susikappale...

Täytyypä tutkia mitä merkintöjä tuolla peilin taustapuolella on ja käyttää google-kääntäjää. Etteipä vaan lukisi kiinaksi, että Susi...