Avaruus.fi - keskustelualue

Aloitellaanpa tarkempia kokemuksia nyt, kun putki sai ensivalonsa viikonloppuna. Eli kokemuksia SkyWatcherin 508/2000 stargate Dobsonista, mallia synscan goto. Putken hommaaminen sujui sopivasti Ylvan kautta.

Putki saapui Ylvalta pakattuna yhdelle trukkilavalle. Putken osat oli pakattu laatikoihin todella huolellisesti ja pehmustettu hyvin. Pelkässä purkamisessa meni hyvinkin pari tuntia. Ohjeissa kerrottiin kokoamiseen tarvittavan kaksi henkilöä. Kokosin sen kuitenkin yksin, vaikka yläkehikon saaminen eri suuntiin sojottavien tukitankojen päälle olikin hiukan lystikästä. Tangot oli numeroitu ja ohjeiden mukaan ne piti laittaa vastaavasti numeroituihin koloihinsa. Koloista numerointi kuitenkin puuttui. Kuvasta pystyi kuitenkin päättelemään mihin loveen hiukan erinäköinen ykköstanko tulee ja muualta ohjeista saattoi päätellä, että numerointi juoksee vastapäivään. Muutoin kokoaminen oli melko selkeää, vaikka ohjeen kuvat olivatkin aika tummia.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus,+yleist%C3%A4/paketti.jpg/_full.jpg)

Putki on metallirakenteinen ja runko on kauttaaltaan alumiinia. Perusvaikutelma on laadukas, vaikka hiukan ongelmiakin parissa kohtaa tuli. Perusrakenteena on pääpeiliä pitävä runkokappale, johon kuudella tukitangolla on yhdistetty apupeiliä ja fokuseria kannatteleva yläkehikko. Runkokappaleen kylkiin on pultattu alumiiniset reenjalakset, jotka liukuvat kiskoina jalustaosassa olevien rullien päällä. Reenjalakseen on kiinnitetty vaijeri, jonka avulla moottori keinuttaa putkea jalustan päällä näin toteuttaen altitudiliikkeen. Laitan tästä myöhemmin tarkempaa kuvaa. Jalustaosa ja putki sen päällä sitten taas pyörii laakeroituna jalkalevyn päällä, moottorin voimalla, näin toteuttaen azimutiliikkeen. Siitäkin tarkempaa kuvaa myöhemmin. Näin muodostuu putki, jonka fokuseri huitelee vähänkin korkeammalle katsottaessa yli kahdessa metrissä.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus,+yleist%C3%A4/kootaan1.jpg/_full.jpg)

Kun kokosin putken jalaksineen jalustaosan päälle ja liikuttelin altitudia, ihmettelin takeltelua etenkin putken ollessa melkein pystyssä. Sitten huomasin, että teräsrullat hiovat jalaksista maalia ja ottavat alumiinilastua jalaksen ulkoreunasta. Syyksi paljastui, että jalakset eivät asettuneet runkokappaleen sivuille suoraan, vaan jalakset harottivat takaosasta n. millin leveämmällä kuin etuosastaan. Oli jättänyt Kiinan poika koneistamatta runkokappaleessa kiinnityspinnat samansuuntaisiksi... No, ohensin prikkoja rullien alta hieman, sekä säädin taaempien rullien telineitä hiukan leveämmälle, ja nyt mahtuu kulkemaan. Täytyy myöhemmin vielä tutkia, onko jalakset muuten samansuuntaiset. Nyt tuntuu kuin hiukan vielä keinahtaisi jossain kohtaa liikettä. Voi olla, että jalakset eivät ole asettuneet aivan samankeskeisesti paikalleen kun kiristin ruuvit. Tuota pystyy kyllä säätämään. Nämä semmoisia juttuja, joita on helppo ja mukava sitten pikkuhiljaa säätää ja hioa kohdilleen.

Pääpeili on vekkuli. Ohut lasilätty, johon on sulatettu kiinni kolmiopalat ja sitten hiottu muotoon. Lopuksi liimattu kiinni keskitappiin. Tämän voisi olettaa jäähtyvän nopeasti ulkoilman mukaan. Myös apupeili on kennotyyppinen.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus,+yleist%C3%A4/SW500peili1.jpg/_full.jpg)

Putki meni melko helposti kollimaatioon ja tuntui pitävän kollimaation pienen rykimisen jälkeenkin. Hiukan piti fokuseria tiltata ja koko yläkehikkoa apupeileineen ja fokusereineen pitää vielä tiltata tukitankojen päässä pari milliä, sillä nyt yläkehikon keskilinja osoittaa 10mm pääpeilin keskiöstä sivuun kun laserilla ampuu apupeilin kiinnitysruuvin reiästä säteen pääpeiliin kun apupeili on irrotettuna. Ilmeisesti tehtaalla yläkehikon pieni kallistus oli kompensoitu fokuseria säätämällä ja tämänhän saa kyllä helposti kollimoinnissa säädettyä apupeililläkin kohdalleen, mutta kummallakin tavalla tehden fokuserin ja pääpeilin keskiakseleiden kulma ei ole tasan 90 astetta, vaan poikkeaa siitä asteen kolmanneksen. Vastaavan yläkehikon tilttauksen tein aikoinaan samasta syystä SW400P - putkeeni. Tästäkin kuvaa myöhemmin, niin asia aukeaa paremmin.

Alla kuvassa yläkehikko ilman apupeiliä. Fokuseria vastakkaisella puolella olevia tukitankoja pitää lyhentää milli-pari, jotta yläkehikko olisi kohtisuora pääpeilin keskiakseliin nähden.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus,+yleist%C3%A4/SW500uta.jpg/_full.jpg)

Pienistä säätötarpeista huolimatta tähän mennessä putkesta hyvä kutina.

Ja jatkuu...

Pääpeilin suojus on hassu muovikulho, joka ei oikein sovi paikoilleen, koska pääpeilin reunojen ja tukitankojen väliin jää todella niukasti tilaa. Lisäksi jos suojan saa paikalleen, se makaa peilin optisen pinnan varassa. Ei hyvä. Olen vielä kahden vaiheilla, alanko käyttämään putken omaa suojakangasta, joka peittää koko putken, ja siihen tulppa päähän. Vai pyöräytänkö ohuesta muovilevystä lyhyen huurreputken pääpeilin ympärille ja toinen vastaava apupeilin luo. Ja tulpat päihin. Riippuu siitä, aiheuttaako kangas putkivirtauksia enemmän kuin keskeltä avoin rakenne vai ei.

Putken ulossaanti oli homma sinänsä. Ostin Motonetista halvat nokka/halkokärryt ja modasin niistä kuljetuskärryt, jotka liukuvat jalustan alle. Niillä sitten rahtasin putken kokonaisena ulos Sunnuntai-iltana.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus,+yleist%C3%A4/SW500ulkona1.jpg/_full.jpg)

Okulaariksi mukana tullut 28mm 2" laajakulma ja kolmen metrin alumiiniset A-tikkaat, jotta siihen pääsee katsomaan. Käsikapulan kiharajohto tosin oli ainakin uutuuttaan niin lyhyt, ettei tahtonut yltää okulaarille asti...

Synscan toimi hienosti, moottorit pitivät vakuuttavan tasaista, matalaa hurinaa ja goto löysi maalinsa. Kokeilin Ronchi-testi- okulaaria kirkkaseen tähteen ja se antoi lupaavan tuloksen. Optiikka vaikuttaisi olevan ainakin ensinäkemältä hyvä! Sitten 28 - millinen paikalleen ja tähtikenttää ihmettelemään. Hyvältä näyttää, tosin komaa reunoilla runsaasti. No, laatikossa odottaa jo MPCC mkIII komakorjain joka saa pian parikseen 17,5mm:n Morpheuksen.

Käänsin putken kohti M13:aa ja suoraan sanottuna mykistyin. Ei se ollutkaan enää sumu, jossa erottuu yksittäisiä tähtiä, vaan yksittäisistä (sadoista, tuhansista?) tähdistä koostuva parvi. Tässä vaiheessa muukin perhe saapui paikalle ihastelemaan näkymiä. Lyyran rengassumu, M15 pegasuksessa, parit avonaiset tähtijoukot lähellä zeniittiä ja lopulta Andromeda, joka kruunasi kierroksen. En ollut lainkaan varautunut, että ero olisi näin suuri verrattuna 40cm Newtoniin.

Seuraa lisää virittelyä ja säätöjä. Toistaiseki vaikuttaa oikein hyvältä. Huomasin muuten, että jalustassa on autoguideriportti...

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 04.10.2016, 00:09:18...  kolmen metrin alumiiniset A-tikkaat, jotta ... pääsee katsomaan. ...

Turvallisuuden takia on kaivettava laitteelle kuoppa maahan! :angel:

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 04.10.2016, 00:09:18
Seuraa lisää virittelyä ja säätöjä. Toistaiseki vaikuttaa oikein hyvältä. Huomasin muuten, että jalustassa on autoguideriportti...

Mielenkiinnolla odotetaan jatkoa ketjuun. Toimiikohan tuossa sitten autoguidaus? :shocked:

Onnittelut Arille uudesta hienosta putkesta! On mukavaa lukea näitä raportteja.
Erittäin mielenkiintoinen tuon peilin rakenne, jäähtyminen on varmaan tehokasta ja nopeaa.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 03.10.2016, 23:35:15
Pääpeili on vekkuli. Ohut lasilätty, johon on sulatettu kiinni kolmiopalat ja sitten hiottu muotoon. Lopuksi liimattu kiinni keskitappiin. Tämän voisi olettaa jäähtyvän nopeasti ulkoilman mukaan. Myös apupeili on kennotyyppinen.

Tätä hiukan ihmettelinkin eli kuinka tuon kokoinen pääpeili ennättäisi koskaan jäähtymään tasaan ulkoilman kanssa, mutta tuostahan sekin seikka selvisi. On varmaan huikea laite visuaalikatseluun, kuten kerroitkin. Onnittelut siis ensivalosta sinnekin eli "aurinkolasit päähän kun putkesi valovoima häikäisee"  :cool:

Tohtiiko tuolla kuutakaan katsoa ilman kunnon suotimia  :tongue: 40cm:kin tuntuu että silmä palaa puhki.
Mutta onnea uudelle täältäkin! Oletko jo autoguidausta kokeillut? Itse värkkäsin omaan dobsoniin tuon, joka olisi testausta vaille vain...

On kyllä komea tuutti. Pääpeilin rakenne tuntuu olevan ihan fiksu ratkaisu. Tällä sitten vaan sitä koko kuun mosaiikkia väsäämään, huh huh! :azn:

-V

Onnittelut Arille uudesta putkesta.
Kunnioitusta herättävä Tuubi isolla Teellä  :cool:
Nyt vain äkkiä kuvia aikaiseksi niin saadaan taas ihastella  :smiley:

Nyt alkaisi Kuu olla otillaan ja pientä toivoa on, että pilvisyys rakoilisi joko Torstaita tai Sunnuntaita vasten yöllä. Odottelen vielä fokuserin moottoria ja putken säädöt ja huurreputkien rakentelu vielä vaiheessa työkiireiden vuoksi, mutta eiköhän jotain jo päästä kuvaamaan jos keli sallii.  Yksi uusi kokeiltava viritelmä on pikamosaiikkeja varten odottamassa myös, jolla huonompikin seeing saadaan hyödynnettyä. Viikonloppuna olisi tarkoitus myös tutkia tarkemmin mitä tuon autoguideportin kautta voi tehdä ja saanko kenties firecapturen guidaamaan. Jännä myös nähdä miten seuranta pelittää noin ylipäänsä.

No niin. Torstain vastaisena yönä tuli otettua ensikuvat kuusta uudella putkella. Asiaan kuului luokattoman surkea seeing höystettynä edessä kiehuvalla pilvihötöllä  :realmad:

Ensin rahtasin putken ulos. Alla näkyy Motonetin halkokärryt ennen ja jälkeen modauksen. Renkaat on siirretty eri paikkaan ja akselia levennetty. Kahvaosan saa sokat aukaisemalla irti, jolloin kärry sopii liukumaan putken alustaosan alle. Täytyy kahvaosaa vielä hiukan taivuttaa ylemmäs sekä ruuvata joku levy jonka päällä jalusta makaisi vakaammin.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2016/trolley1.jpg/_full.jpg)

Putken säätäminen vaateriin oli helppoa säädettävillä jaloilla. Kun vara loppui kesken, yhden jalan alle lisätallaa.

Sitten kollimointi. Positiivinen yllätys oli, että putki oli pitänyt edelliskertaisen kollimointinsa siirtelystä huolimatta. Peilin jäähtymistä odotellessa alustin goton ja suuntasin kuuhun. 21mm:n okulaariin ei voinut ilman suodatinta katsoa ollenkaan, niin kirkas Kuu tuolla oli. Visuaalisesti jo pienellä suurennoksella näki seeingin olevan surkea.

Seuraavaksi kamera fokuseriin ja Firecapture tulille. Fokuserimoottori on vielä matkalla, joten tarkentelin käsin. Yllättävän tukeva tuo putki on, mielestäni käsinfokusointi tärisytti kuvaa vähemmän kuin 400P:llä aikoinaan. Seeing vaan oli sellainen suhmuseeing, ettei kuvaa skarpiksi saanut millään. Vaan kokeiltava silti oli.

Kamerakalusto oli sama kuin aiemmin SW400P:llä, eli ASI178MM, filsupyörä, dispersiokorjain ja APM komakorjaava barlow n. 2,75...2,8x. Putken natiivi polttoväli on nyt siis 2000mm aiemman 1800mm sijaan, jolloin kohteetkin näkyvät suurempina. Toisaalta erotuskyvyn pitäisi olla kasvanut suhteessa enemmän kuin polttovälin, jolloin pitäisi hyvällä kelillä saada suurempi ja silti skarpimpi kuva. No, ei tällä seeingillä. Lopputulos oli niin suttua, että kaikki pinotut kuvat olivat huonompia kuin paras yksittäisruutu joka sekään ei ollut häävi. Mutta laitetaan alle croppi natiiviskaalassa olevasta yksittäisruudusta Posidoniuksesta antamaan käsitystä kuvaskaalasta.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2016/Posidonius.jpg/_full.jpg)

Aikani kuvailin seeingin edelleen huonontuessa. Tänä aikana saatoin kuitenkin muodostaa mielipiteeni putken seurannasta. Se on parempi kuin 400P:ssä (josta minulla on ensimmäisen sukupolven versio). Seuranta vaelsi huomattavasti vähemmän, eikä mysteerisiä jätättämisiä esiintynyt. Myöskään 400P:ssä ollutta sekunnin seurantataukoa jokaisen moottorikomennon jälkeen ei esiintynyt. Moottorit reagoivat heti ja napin painalluksen jälkeen seuranta jatkoi välittömästi toimintaansa. Tämä rohkaisee ajattelemaan, että autoguidaus voisi toimia myös, planeettakuvaukseen sopivalla tarkkuudella ainakin. Backlash oli samaa luokkaa kuin 400P:ssä. Kaiken kaikkiaan kuvaaminen oli miellyttävää eikä valotusten aikana tarvinnut korjailla. Autoguidauksen kokeilu jäi toiseen kertaan, pitää lukea ohjeet ensin...

Puoli kahden aikaan seeing kävi niin surkeaksi, että siirryin testaamaan uutta juttua: Vaihdoin kameran eteen Baaderin MPCC mk3 komakorjaimen ja kokeilin kuvaamista ASI178MM:llä suoraan putken 2000mm:n polttovälillä. Tällöin koko Kuun mosaiikkiin tarvittaisiin vain ehkä 12-15 palasta ja loppukuvan resoluutioksi tulisi n. 65-70 Mpix. Houkuttelevaa siis ja avaa ikkunoita pariin suunnittelemaani kuvausprojektiin. Alla pienennetty näyte luoteisreunan kuvasta antamaan ideaa kuva-alasta. Täysikokoinen täällä linkin takana (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2016/Luoteisreuna.jpg/_full.jpg)

Tässä kohtaa seeing oli jo luokaton, eikä tuollakaan skaalalla saanut enää terävää jälkeä. Tähän toi tosin lisänsä se, että innoissani unohdin ruuvata mitään suodinta kameran eteen, jolloin se näki kaiken UV:sta IR:aan ja näin osaltaan suttasi kuvaa... Ja valotusaika piti säätää 0,19 millisekuntiin, jottei kuva pala puhki vaikka gain 44%  :shocked:

Olen kuitenkin tyytyväinen. Kuvaskaalat tuli kokeiltua, seuranta pelittää ja komakorjainmosaiikki-idea toimii. Erotuskykyä ei nyt vaan päästy testaamaan yhtään, kun seeing oli nolla, ja sitä kautta varsinaiset kuvaustulokset jäi myös saamatta. Vaan jäipä tutkittavaa seuraavaksikin kerraksi.



(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2016/Luoteisreuna.jpg/_smaller.jpg)

Tuosta seeingin kehnoudesta pitäisi oikeastaan saada vertailua vanhan 400P putkesi kanssa. Tuon jälkeen tietäisi, onko tuohon osansa myös julmettoman kokoisen pääpeilin temperoitumisella, vaikka peilissä onkin tuollainen kennorakenne alla. Oliko peilin alla jotain tuuletinta? Jollei, niin lisäisin sinne esim. tuollaisen 140mm tuulettimen (https://www.verkkokauppa.com/fi/product/34427/dkmmj/Noctua-NF-A14-ULN-140-mm-kotelotuuletin) roikkumaan esim. kuminauhojen varaan peilin alle (saako asennettua?) ja puhaltamaan peiliä kohti viileää ulkoilmaa. Auttaisi tasaamaan peilin lämpövirtauksia. Myös tuon huputtaminen olisi tärkeää, muutoin pilaat omalla keholämmölläsi seeingiä putken lähellä ollessasi.

Tällä kertaa tämä oli oikeasti huono seeing, semmoinen suhnuseeing, eli tietyn tason jälkeen kaikki detaljit poissa. Ikään kuin paksu sumu tai blurri laitettu kaiken eteen. Tämä on se kaikkein turhauttavin huono seeing, koska siihen ei pure mikään eikä se yleensä myöskään parane yön aikana. Suoraan huoneenlämpöinen optiikka talvipakkasella saa aikaan jotain samankaltaista, mutta yleensä lepatuksen/aaltoilun kera.

Toinen tyypillinen huono seeing on sitten pärinäseeing, eli kaikki tärisee ja näkyy välillä tuplana. Tällaiseen seeingiin puree kyttääminen ja lyhyt valotus sekä paljon frameja. Ir tai punainen suodin puree hyvin. Lähistöllä olevat lämmönlähteet, kuten havaitsija, voivat saada aikaan samanlaista oiretta. Samoin melkein jo ympäristön lämpötilaan jäähtynyt pääpeili. Samoin hiukan pielessä oleva fokus hyvällä kelillä. Tämmöinen seeing, jos on alunalakaen kohtuullinen, monesti paranee illan edetessä, joskus huipentuen huippuseeingiin ja laantuen sitten joko suhnuseeingiksi tai lepatusseeingiksi... Jos pärinä on jo alunalkaen niin pahaa, ettei kuvaa oikein saa aikaiseksi, ei se yleensä parane, vaan huononee. Tällöin saatetaan olla jo alunalkaenkin poreiluseeingissä.

Kolmas tyypillinen huono seeing onkin tuo lepatus ja poreilu ja aaltoilu (kolme alatyyppiä siis). Kuva lepattaa ja/tai aaltoilee ja/tai poreilee. Yleensä kuvaaminen onnistuu pienemmällä polttovälillä ja sekaan mahtuu muutama parempikin hetki. Saanto on tuommoisella kelillä huonoa. Ir-suodin puree ajoittain, mutta välillä voi jokin värikanavista tai L-suodin olla parempi. Lämmin optiikka saa aikaan samankaltaista oiretta, aaltoilua, lepatusta, mutta ei yleensä poreilua.

No, siinä tuli seeing-pohdintaa hiukan väärään ketjuun. Vielä kun saisi nuo yhdistettyä vastaaviin ilmakehän mekanismeihin, niin hyvä.

Oikeankokoinen suojahuppu on vielä matkalla (putken mukana tullut oli pienemmän mallin huppu), mutta epäröin huputtaa putkea kokonaan, koska se saattaa taas aiheuttaa putkivirtauksia jotka ovat paljon haitallisempia kuin ulkoa tulevat pienet löyhähdykset. Umpiputkisella ja paksupeilisellä 300P:llä oli hyvin vaikea päästä tasapainoon ja jäähtyneenäkin tuntui putkessa aina kulkevan jotain lepatusta. 400P:llä uskon osittaisen avorakenteen olevan yksi avaintekijä miksi se oli parempi, hyvin jäähtyvän pääpeilin lisäksi, ja aion rakentaa vastaavan systeemin tähänkin: Ostin Etrasta 2mm:n PE-levyä ja aion siitä pyöräyttää lyhyen putken pääpeilin ylle huurreputkeksi. Toinen vielä lyhyempi pätkä sitten yläpäähän suojaamaan apupeiliä ja keskiosa jääköön avoimeksi. Sitten voi kokeilla käytännössä, mitä keskiosan huputtaminen vaikuttaa. Sinänsähän olen jo 400P:llä tottunut olemaan matkan päässä tuulen alapuolella sen mitä USB-kaapeli sallii. Ja hyvän hetken sattuessa pidätetään hengitystä ja puhallellaan hihaan... Ehkä nyt alan käyttää puutarhaletkun pätkää snorkkelina :-)

Tuo 500P:n peili on suhteessa avonaisempi ja ohuempi kuin 400P:ssä, joten uskoisin sen jäähtyvän paremmin. Tulevan talven kylmät ja kirkkaat kelit sen sitten näyttävät, samoin kuin erotuskyvyn. Isohko sähköpuhallin kumilevyyn kehystettynä löytyy jo hyllystä, jonka voi tosiaan virittää helposti tuohon jos jäähtymisessä on ongelmia. Ja löytyypä peltier-elementit ja siilitkin siltä ajalta kun melkein rakensin 400P:hen kylmäkoneiston kevät- ja syksykäyttöön kun lämpötila soutaa paljon...

Lueskelin manuaalia tuosta autoguide-portista ja siellä sanottiin, että se on "for future purposes". Pitää siis kokeilla, toimiiko tuo vai vaatiiko jonkin tulevan firmis päivityksen. Ja vaikka ei toimisi vielä, voin sitten kokeilla autoguidausta kapulan läpi. 400P:ssähän moottorien ohjaus esti sen (moottorit pitivät tauon jokaisen komennon jälkeen, siten tuhoten guidauksen), mutta tässä ei vastaavaa ongelmaa tuntuisi moottoreissa olevan.

Vasta äskeisen kirjoitettuani tajusin sen kammottavan tosiasian, että olen vuosien mittaan tehnyt havaintoja ja kuvannut sekä liveruudulla tuijottanut seeingin tanssia moninverroin enemmän kuin minkään kohteen detaljeja! Videokuvannut seeingin temppuja kymmeniä Teratavuja ja saman verran katsellut taltioimatta... Ollapa joku ohjelma, joka Kuun/planeetan detaljien sijaan jollain kivalla algoritmilla kaivaisi videoista esiin seeingin salatut piirteet. Tai, siis, onhan adaptiivinen optiikka olemassa. Höh.

Joo, siltähän tuo kuulostaa, että alat olemaan seeing-alan johtava asiantuntija täällä Suomessa  :laugh:
Unohtui eilen mainita omista kokemuksista sen verran, että olen kuvannut monet yöt läpeensä tällaiset (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/GSO10RCT_mirror_cell_cooler_mod_2015.jpg) "imupuhaltimet" päällä koko ajan. Olen huomannut tasaisen putkivirtauksen (omassa tapauksessa) alas umpiputkea pitkin parantavan putkesta saatavaa kuvaa ihan mitattavasti. Ilman puhaltimia saatan saada FocusMaxin tarkennusarvoksi jotain 3,5...3,75 HFD lukemia ja kun kytken puhaltimet päälle, saan tarkennettua putken 3,25...3,5 HFD lukemiin. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että putken peilit ovat temperoituneet ulkoilmaan sangen hyvin, mutta tuo puhaltimilla saatava tasainen ilmavirtaus putkea pitkin alas ja pääpeilin ohitse putken takaa ulos poistaa vielä ne haitalliset poikkisuuntaiset väreilyt valon kulkutieltä.  :wink:
(Silloin syntyy satunnaisesti tällaista jälkeä, kun myös ulkoinen taivaalla vallitseva seeing rauhoittuu: http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage482_seeing_1_83_arc_sec.jpg/_full.jpg (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/CCDImage482_seeing_1_83_arc_sec.jpg/_full.jpg))

Pilvisyys jatkuu, joten jatkoin varustelua ja virittelyä. Ensin kuitenkin apupeili vielä kerran irti ja mekaniikan säätelyä niin, että pääpeili-apupeili-fokuseri ovat tasan 90 asteen kulmassa ja muutenkin linjassa. Nyt sain kaikki loputkin kohdat mieleisestini säädettyä.

Sitten aloitin varustelun asentamalla fokusointimoottorin paikalleen:
(http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/SW500P/Modaus1.jpg/_full.jpg)

Fokuserin alla oleva lätkä on paksua, jäykisterivoilla varustettua alumiinivalua, joten tukeva kiinnitys oli helppoa. Perus SW fokuserimoottorista irrotin kaikki ylimääräiset kytkyt, jolloin jäljelle jäi 6mm:n akselinpätkä ulos töröttämään. Siihen sopi hienosti Motonetin veneilytarvikehyllystä hankittu alumiininen pieni rulla. Porasin rullan kyljestä vinottain pienen reiän ulottumaan rullan keskiöreikään ja tein siihen tapilla 4mm kierteen. Siihen ruuvasin 4x10mm pidätinruuvin, jolloin rulla lukittui lujasti moottorin akselille. Lopuksi iso O-rengas paikalleen välittämään liikettä fokuserin hienoliikenuppiin.

(http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/SW500P/Modaus2.jpg/_full.jpg)


Seuraavaksi aloin työstää aiemmin hankkimaani 2mm:n PE-levyä. Sahasin 1x2 metrin levyn niin, että sain 0,35x2m ja 0,65x2m soirot. Kapeamman soiron ujutin putken yläpäähän tukitankojen sisäpuolelle ja kiinnitin putken eturenkaaseen ruuveilla sekä tukitankoihin nippusiteillä. Alkuperäisen hajavalosuojan jätin paikalleen.

(http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/SW500P/Modaus3.jpg/_full.jpg)

Leveämmän soiron pyöräytin putken alapäähän tukitankojen ulkopuolelle. Tukitankojen sisäpuolella olisi ollut liian ahdasta, kiinnitys olisi ollut hankalaa vaatien paljon sahailua tukitankojen välipidikkeiden vuoksi ja peilin ilmankiertokin olisi saattanut häiriintyä liian pienen ilmavälin takia. Nyt vain pyöräytin soiron tankojen ympäri rullalle ja kiinnitin päät toisiinsa poraamalla muovilevyyn muutaman reiän ja "ompelemalla" niistä nippusiteillä. Hiukan ruma tuo noin on vielä, mutta toiminnallisuus on pääasia. Ja tarvittaessa tuo liukuu ylös, jolloin pääpeilin pääsee esim. pesemään. Ja jäähtymisvaihetta voi tehostaa liu'uttamalla tuota hiukan ylös ja siten paljastamalla peiliä enemmän tai kokonaan ulkoilmalle.

(http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/SW500P/Modaus4.jpg/_full.jpg)

Seuraava steppi onkin sitten leikellä tuohon vielä sopivat päätytulpat paksusta telttapatjalevystä sekä lisätä pääpeilin taakse lisää vastapainoja kompensoimaan lisääntynyttä painoa. Sitten toivottavasti pääsisikin jo välillä havaitsemaan.

(http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/SW500P/Modaus5.jpg/_full.jpg)

ei taida Arin sigu olla ajan tasalla kun siellä vielä 400P kummittelee. pysyneekö o-rengas paikoillaan jos ei ole minkäänlaista uraa toisella puolella pitelemässä?

Meinasitko Ari tuoda torven näytille, esim. vaikkapa Hauholle? Tuommoinen mörkö olisi hieno nähdä livenä.

JVO:lla hyvä pointti, tuohon fokuseriin voisi olla paikallaan jokin stoppari ettei O rengas lipsahda pois paikaltaan. Pientä ja eritoten mustaa osaa ei ole hirveän mukava etsiä syysyönä nurmikolta. :wink:

-V

Lainaus käyttäjältä: JVO - 31.10.2016, 14:06:54
ei taida Arin sigu olla ajan tasalla kun siellä vielä 400P kummittelee. pysyneekö o-rengas paikoillaan jos ei ole minkäänlaista uraa toisella puolella pitelemässä?

...ja jos/ja kun tulee ongelmia, voin tarjota sorvaus apuja...
-pasi

Ajelin tuota edestakaisin päästä päähän useita kertoja eri asennoissa ja o-rengas näytti pysyvän vaeltamatta paikoillaan. Saatan silti vaihtaa tuon leveäksi kuminauhaksi, sillä o-rengas on turhan jäykkä ja vaatii turhan paljon voimaa laittaa paikoilleen, jolloin esim. kameraa vaihtaessa käsintarkennuksen jälkeen saattaa putken suuntaus kärsiä tms. Toisaalta kuminauha antaa periksi suuntaa vaihdettaessa toisin kuin o-rengas, aiheuttaen backlashia tarkennukseen. Käytäntö tuon sitten osoittaa.

Vielä en uskalla haaveillakaan tötterön kuljettelua pellon reunaa pidemmälle, mutta varmaan jossain vaiheessa joo.

Signaturen päivitys kuuluu suorittaa juhlallisin menoin, kun uusi putki on virallisesti läpäissyt käyttöönottotestauksen i.e. ensimmäinen oman riman ylittävä kuva saavutettu... Samassa yhteydessä varmaankin tuo 400P lähtee myyntiin.

Ompa komea tuubi!

Itsellä vieläkin tilaamatta se 200 tuubi. Arin kokemus on että eroo 400 ja 500 välillän huomottava. Onhan se selvä jos peilien pinta-aloja vertailee. Taitaa käydä niin, että en koskaan edes tilaa tuota kaksatasta vaan kerään rahaa ja tilaan isomman. :)

Mielenkiinnolla odotan Arin näppäilemiä kuvia planeetoista ja sumuista.

Onnittelut!

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 30.10.2016, 23:52:47
Pilvisyys jatkuu, joten jatkoin varustelua ja virittelyä. Ensin kuitenkin apupeili vielä kerran irti ja mekaniikan säätelyä niin, että pääpeili-apupeili-fokuseri ovat tasan 90 asteen kulmassa ja muutenkin linjassa.

Miten sait tarkistettua tämän suoran kulman?

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 03.10.2016, 23:35:15
Putki meni melko helposti kollimaatioon ja tuntui pitävän kollimaation pienen rykimisen jälkeenkin. Hiukan piti fokuseria tiltata ja koko yläkehikkoa apupeileineen ja fokusereineen pitää vielä tiltata tukitankojen päässä pari milliä, sillä nyt yläkehikon keskilinja osoittaa 10mm pääpeilin keskiöstä sivuun kun laserilla ampuu apupeilin kiinnitysruuvin reiästä säteen pääpeiliin kun apupeili on irrotettuna. Ilmeisesti tehtaalla yläkehikon pieni kallistus oli kompensoitu fokuseria säätämällä ja tämänhän saa kyllä helposti kollimoinnissa säädettyä apupeililläkin kohdalleen, mutta kummallakin tavalla tehden fokuserin ja pääpeilin keskiakseleiden kulma ei ole tasan 90 astetta, vaan poikkeaa siitä asteen kolmanneksen. Vastaavan yläkehikon tilttauksen tein aikoinaan samasta syystä SW400P - putkeeni. Tästäkin kuvaa myöhemmin, niin asia aukeaa paremmin.

Tämän perusteella siis kollimoit ensin putken perinteisesti, ja sitten apupeili irti. Laser apupeilin pitimen taakse, ja paluusäteen pitäisi osua samaan reikään jos pääpeilin optinen linja täsmää mekaniikan akselin kanssa. Olenko oikeilla jäljillä?

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 06.11.2016, 16:26:27
Miten sait tarkistettua tämän suoran kulman?

SW:ssähän apupeilin offset on jo valmiiksi sisällytetty tuohon apupeilikokoonpanoon; Apupeili on liimattu pitimeensä niin, että oikea offset toteutuu kun apupeilin pidin on keskellä putkea. Tämä helpottaa mekaniikan ja optiikan linjausta. Toimin seuraavasti:

Ensin mittaan ja säädän spiderin keskikappaleen keskireiästään keskelle putken etupäätä radiaalisuunnassa mitan avulla. Sitten teräsviivain kyljelleen spiderin keskikappaleen etupinnalle ja sen avulla mittaan eri reunoilta, että keskikappale on suorassa suhteessa putken etupäähän. Tarvittaessa säädän. Nyt putken etupää (minun tapauksessani valualumiininen vahvikerengas) ja spiderin keskikappale ovat samankeskeisiä ja samansuuntaisia.

Seuraavaksi asetan laserkollimaattorin spiderin keskikappaleen etupintaa vasten ja ammun säteen keskireiän läpi pääpeiliin. Aluksi säde osui pääpeilin keskimerkistä ohi, joten säädin putken etupäätä kiinnikkeissään, kunnes säde osuu keskimerkkiin. Spiderin säätöihin ei enää saa koskea, vaan koko etupäätä kallistetaan kiinnikkeissään suhteessa putken tukitankoihin tavalla tai toisella, esim. shimmipaloilla. Tämän jälkeen kun pääpeilin vielä säätää niin, että säde palaa takaisin spiderin keskikappaleen keskireikään, ovat putken ja pääpeilin mekaaninen ja optinen akseli samankeskeisiä ja yhdensuuntaisia.

Nyt sitten vielä laseri fokuseriin (apupeili edelleen pois paikaltaan) ja mittaan, että säde on yhtä kaukana putken etureunasta putken pituussuunnassa mitaten sekä fokuserin puolella putkea, että vastakkaisella puolella putkea. Tarvittaessa säädän fokuserin jalan säätöruuveista fokuseria. Sitten tähystän spiderin keskikappaleen keskireiän läpi kohti pääpeilin keskimerkkiä. Samalla kuljetan sormea lasersädettä pitkin ja tarkistan, että säde kulkee tähystyslinjallani keskimerkin ylitse. Tarvittaessa taas säädän fokuseria sekä tarkistan, että pituussuunnan säätö ei muuttunut samalla. Kun tämäkin säätö on tehty, on fokuserin keskilinja nyt 90 asteen kulmassa pääpeilin keskilinjaan nähden ja mekaniikka ja pääpeili linjassa keskenään.

Tämän jälkeen apupeili paikoilleen ja normi pitkän kaavan kollimointi: Säädän apupeilin  rotaation niin, että näyttää pyöreältä fokuserin läpi katsottaessa. Säädän aseman syvyyssuunnassa niin, että apupeilin reunat näyttävät samankeskeisiltä fokuserin putken sisäreunojen kanssa fokuserista katsottaessa (kollimointiokulaarilla). Tämän jälkeen laitan laserin fokuseriin ja tilttailen apupeiliä säätöruuveistaan, kunnes säde osuu pääpeilin keskimerkkiin. Sitten pääpeilin säätö niin, että säde palaa kollimaattorin keskimerkkiin. Varmistus Cheshirellä sekä kollimointiokulaarilla sekä vielä barlowed laserilla. Jos kaikki menetelmät ovat samaa mieltä, on homma onnistunut.

Tämä on yksi tapa tehdä tämä avoimille Newtoneille, joissa putken yläpää/etupää saattaa olla paljonkin mekaanisesti pielessä suhteessa pääpeiliin.

Tässä vielä linkki ketjuun, jossa tein melkein saman operaation aikoinaan SW400P:lle. Kuvien kera.
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11842.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11842.0)

Komea rööri on tullut naapuripaikkakunnalle ja tarkasti olet putken kollimoinut, joten laitan menetelmäsi muistiin. Toivotan hyviä havaintohetkiä putken äärellä! Nyt tiedän mistä tämä pilvisyyskin johtuu...

Pekka

Kiitoksia. Aika hyvin on pilvipeite vallinnut putken kokoamisen jälkeen...

Oikeastihan apupeilin sijainnilla putkessa ja fokuserin ja pääpeilin välisellä kulmalla ei kuvanlaadun kannalta ole mitään merkitystä, vastoin yleistä luuloa. Peili voi olla reilusti sivussa optimaalisesta paikasta ja kulma vaikka mitä 90 asteen sijaan. Kunhan fokuserin keskilinja vaan osoittaa apupeilin kautta jossain kulmassa tarkasti pääpeilin keskelle ja pääpeili samaa reittiä takaisin, niin optiikka on linjassa ja kuvanlaatu esim. planeettoja kuvatessa priimaa.  Esim. kollimoidulla ja fokuseriin napakasti istuvalla laserilla tähän pääsee helposti. Haittaa alkaa tulla vasta jos apupeili on niin paljon sivussa, että osa pääpeilin kokoamasta valosta menee apupeilin ohi joltain syrjältä ja/tai kuvakentän ulkoreunat ovat kovin epätasaisesti valaistuja eri puolilla (ds-kuvaajien riesa).

Käytännössä kuitenkin kannattaa myös apupeili ja mekaniikka saattaa oikeille kohdilleen ja linjoilleen, koska tällöin ensinnäkin y.o. valaistusasiat ovat optimaalisesti ja lisäksi putken kollimointi on helpompaa ja onnistuu usealla eri menetelmällä, myös pelkällä reiällisellä tulpalla. Tällöin voi ristiintarkistaa tuloksen eri menetelmillä saaden yhtenevät tulokset ja helpommin huomaa, jos esim. laserkollimaattori sattuu klappaamaan. 

Alkaa nyt tuntua, että pilvisakon pituus on suoraan verrannollinen pääpeilin halkaisijaan...

Pekka

Mahdollisesti jopa peilin pinta-alaan...

Ja vallitseva seeing kääntäen verrannollinen...

Yllättäen huomiselle Pe-illalle lupasi pätkän pilvetöntä, Firecaptureen tuli juuri päivitys, samoin Autostakkertiin. Kuukin olisi kuvauskorkeudella. Haiskahtaa ansalta! Ja totta tosiaan, nyt ennusteet alkoivat hilata pilvetöntä pätkää tunti tunnilta aikaisemmaksi, pedaten tuttuakin tutumpaa tilannetta; Kiireellä töistä kotiin, kalusto jäähtymään ja säätöihin, kamerat kiinni ja kohde ruudulle, säätämään fokusta ja histogrammia. Miksi tuo histogrammi ei nyt meinaa säätyä vaan vatkaa tuolla tavalla? - Mihinkäs kuva hävisi? - AAAAARGHHHH! Pilvilautta seilaa majesteetillisesti kohteen eteen, jäädäkseen.

Olen tässä miettinyt, että jos olisi identtisiä hyvin kollimoituja putkia määrä n ja niissä putkissa osassa olisi off settiä ja osassa ei. Huomaisiko sitä visuaalihavainnoissa mitenkään jos ei etukäteen tietäisi missä putkissa off settiä on ja missä ei? Kyllä, olen parantumaton pragmaatikko...

Arihan tuossa jo sanoi ettei sillä apupeilin sijainnilla putkessa väliä ole kunhan optiset osat on kohdistettu toisiinsa. Käytännön erot ovat että sitten putken optinen akseli ja mekaaninen akseli eivät ole ihan samat mutta kuvanlaatuun se ei vaikuta. Itse tykkään kuitenkin hioa kaikkea niin lähelle täydellisyyttä kuin pystyn... muuten näissä suomen keleissä ei putkeen pääsisi juuri edes koskemaan :p

Lainaus käyttäjältä: Lithos - 12.11.2016, 19:10:42
Arihan tuossa jo sanoi ettei sillä apupeilin sijainnilla putkessa väliä ole kunhan optiset osat on kohdistettu toisiinsa. Käytännön erot ovat että sitten putken optinen akseli ja mekaaninen akseli eivät ole ihan samat mutta kuvanlaatuun se ei vaikuta. Itse tykkään kuitenkin hioa kaikkea niin lähelle täydellisyyttä kuin pystyn... muuten näissä suomen keleissä ei putkeen pääsisi juuri edes koskemaan :p

Osittain hain vastausta siihen näkyykö tähtitaivaasta otetuissa valokuvissa paljon herkemmin hieman pielessä oleva kollimointi (ja kaikki muut optiset virheet) verrattuna visuaaliseen putkella katseluun? Sitä täydellisyyteen pyrkivää luonnetta on minussakin ja olen yrittänyt kääntää itseäni enemmän pragmaattiseen suuntaan tyyliin "totuus on toimivuutta" mutta aina se "hifismi" sieltä yrittää pyrkiä esiin...

Lainaus käyttäjältä: Pekka Lehtelä - 13.11.2016, 01:16:52
Osittain hain vastausta siihen näkyykö tähtitaivaasta otetuissa valokuvissa paljon herkemmin hieman pielessä oleva kollimointi (ja kaikki muut optiset virheet) verrattuna visuaaliseen putkella katseluun? Sitä täydellisyyteen pyrkivää luonnetta on minussakin ja olen yrittänyt kääntää itseäni enemmän pragmaattiseen suuntaan tyyliin "totuus on toimivuutta" mutta aina se "hifismi" sieltä yrittää pyrkiä esiin...

Ainakin omat kokemukset on että kollimointi on paljon tarkempaa kuvaamisessa kuin visuaalikatselussa. Varmastikkin samat virheet on nähtävissä okulaaristakin, mutta ei niihin juuri kiinnitä huomiota ellei kollimointi ole aivan pielessä. En esimerkiksi käytä komakorjainta lainkaan dobsonissani, enkä koe sille kyllä tarvettakaan. Virheitä löytyy kyllä reunoilta mutteivat ne haittaa.

-V

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 07.11.2016, 00:17:22
SW:ssähän apupeilin offset on jo valmiiksi sisällytetty tuohon apupeilikokoonpanoon; Apupeili on liimattu pitimeensä niin, että oikea offset toteutuu kun apupeilin pidin on keskellä putkea. Tämä helpottaa mekaniikan ja optiikan linjausta. Toimin seuraavasti:

Ensin mittaan ja säädän spiderin keskikappaleen keskireiästään keskelle putken etupäätä radiaalisuunnassa mitan avulla. Sitten teräsviivain kyljelleen spiderin keskikappaleen etupinnalle ja sen avulla mittaan eri reunoilta, että keskikappale on suorassa suhteessa putken etupäähän. Tarvittaessa säädän. Nyt putken etupää (minun tapauksessani valualumiininen vahvikerengas) ja spiderin keskikappale ovat samankeskeisiä ja samansuuntaisia.

Seuraavaksi asetan laserkollimaattorin spiderin keskikappaleen etupintaa vasten ja ammun säteen keskireiän läpi pääpeiliin. Aluksi säde osui pääpeilin keskimerkistä ohi, joten säädin putken etupäätä kiinnikkeissään, kunnes säde osuu keskimerkkiin. Spiderin säätöihin ei enää saa koskea, vaan koko etupäätä kallistetaan kiinnikkeissään suhteessa putken tukitankoihin tavalla tai toisella, esim. shimmipaloilla. Tämän jälkeen kun pääpeilin vielä säätää niin, että säde palaa takaisin spiderin keskikappaleen keskireikään, ovat putken ja pääpeilin mekaaninen ja optinen akseli samankeskeisiä ja yhdensuuntaisia.

Nyt sitten vielä laseri fokuseriin (apupeili edelleen pois paikaltaan) ja mittaan, että säde on yhtä kaukana putken etureunasta putken pituussuunnassa mitaten sekä fokuserin puolella putkea, että vastakkaisella puolella putkea. Tarvittaessa säädän fokuserin jalan säätöruuveista fokuseria. Sitten tähystän spiderin keskikappaleen keskireiän läpi kohti pääpeilin keskimerkkiä. Samalla kuljetan sormea lasersädettä pitkin ja tarkistan, että säde kulkee tähystyslinjallani keskimerkin ylitse. Tarvittaessa taas säädän fokuseria sekä tarkistan, että pituussuunnan säätö ei muuttunut samalla. Kun tämäkin säätö on tehty, on fokuserin keskilinja nyt 90 asteen kulmassa pääpeilin keskilinjaan nähden ja mekaniikka ja pääpeili linjassa keskenään.

Tämän jälkeen apupeili paikoilleen ja normi pitkän kaavan kollimointi: Säädän apupeilin  rotaation niin, että näyttää pyöreältä fokuserin läpi katsottaessa. Säädän aseman syvyyssuunnassa niin, että apupeilin reunat näyttävät samankeskeisiltä fokuserin putken sisäreunojen kanssa fokuserista katsottaessa (kollimointiokulaarilla). Tämän jälkeen laitan laserin fokuseriin ja tilttailen apupeiliä säätöruuveistaan, kunnes säde osuu pääpeilin keskimerkkiin. Sitten pääpeilin säätö niin, että säde palaa kollimaattorin keskimerkkiin. Varmistus Cheshirellä sekä kollimointiokulaarilla sekä vielä barlowed laserilla. Jos kaikki menetelmät ovat samaa mieltä, on homma onnistunut.

Tämä on yksi tapa tehdä tämä avoimille Newtoneille, joissa putken yläpää/etupää saattaa olla paljonkin mekaanisesti pielessä suhteessa pääpeiliin.

Tässä vielä linkki ketjuun, jossa tein melkein saman operaation aikoinaan SW400P:lle. Kuvien kera.
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11842.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11842.0)

Minä en enää yhtään ihmettele kuviesi laatutasoa... Säntillistä ja tarkkaa työtä!

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 28.11.2016, 19:54:34
Minä en enää yhtään ihmettele kuviesi laatutasoa... Säntillistä ja tarkkaa työtä!

Suomessa ehtii hyvin säätämään kalustoa kuvaussessioiden välillä  :cry:   Toisin on asian laita astrokuvaajaraukoilla jossain Barbadoksella. Onneksi siellä parempi seeing ja kohteiden sijainti korkeammalla kompensoi rassukoiden harvemmat säätötauot  :tongue:

Älähän nyt Ari, täällä naapuripaikkakunnalla oli selkeää 28-29/11 peräti neljä tuntia klo 00-04. Tosin pilviä näkyi ajoittain mutta olisit päässyt hyvin katsomaan/kuvaamaan uudella isolla tuubillasi taivaan ihmeitä.  :azn:

Pekka

Täytyy sanoa, että melkoinen kelisakko  :realmad: Aamun Jupiterkuvat oli mitä oli ja äsken koitin kuuta kuvailla, ei onnistunut. Karmeaa suttua ja kiehuntaa. Vieläkään ei siis uudella putkella "puhdasta" suoritusta. No, muuten alkaa olla hommat kohdillaan. Uudella kollimaattorilla ja clicklock-adapterilla kollimointi onnistuu nyt hyvin (barlowilla avustettuna) ja kollimointi myös pysyy hyvin. Putken seuranta pelittää myös hyvin.

Nyt illalla kun kuukuvaus alkoi näyttää toivottomalta, virittelin GPUSB:n kiinni jalustan autoguideriporttiin ja aloin testailla Firecapturella. Kyllähän tuo näytti komentoja tottelevan kun painikkeita painelin. Ongelmana oli, että käsikapula ei alt-az moodissa anna autoguider speed - valikkoa, eikä nopeutta siis saa säätää. Se tuntui olevan jotain 0,5x sidereal luokkaa. Tämän lisäksi jalusta taisi ymmärtää autoguidenopeuden absoluuttisena, eli käskyn saadessaan jalusta ajaa annettuun suuntaan 0,5x vauhdilla eikä suinkaan seurantanopeus miinus/plus tuo 0,5x. Tällöin seurantasuuntaan korjatessaan jalusta itseasiassa jäi jälkeen koko ajan lisää. Ylös-alas suunnan tuo sai korjattua koska kuvailin lähellä meridiaania. Eli autoguideriportti kyllä toimii, mutta firmis ei vielä tue sen käyttöä, jolloin käytännössä homma ei onnistu. Vai onko joku muu reitti kuin käsikapula, jolla noihin autoguideriportin asetuksiin voi vaikuttaa? Ainakin oletan, että moottoriohjaimien firmis sekä käsikapulan firmis on ne jotka vaikuttavat?

Täytyy vielä kokeilla käsikapulan läpi ascom - ohjaimella eq-moodissa (alt-az-moodissa ascom-ohjain ei salli autoguidausta). Tuollahan sai vanhallakin SW400P putkella periaatteessa autoguidattua, mutta siinä moottorien ohjauksen käyttöviive esti homman (ja tämä on se syy miksi ASCOM-ohjaimen tekijä on sen aikoinaan blokannut alt-az-moodista). Tässä uudessa putkessa k.o viivettä ei ole, eli homma voisi jopa toimia. Enkä kyllä ole tarkastanut josko ASCOM-ohjaimeen olisi tullut päivitystä myös tuon alt-az moodin suhteen. Sinänsähän se on ihan sama vaikka autoguidausta ajaisi eq-moodissakin, kunhan ei yritä mitään muuta jalustan ohjailua ja pysyy lähellä meridiaania ja loitolla taivaannavasta.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 06.12.2016, 21:59:09
Täytyy vielä kokeilla käsikapulan läpi ascom - ohjaimella eq-moodissa (alt-az-moodissa ascom-ohjain ei salli autoguidausta). .  . Enkä kyllä ole tarkastanut josko ASCOM-ohjaimeen olisi tullut päivitystä...

Tarkistin, ja oli tullut uusi ohjain kesällä. Mutta sen tiedoissa kerrotaan, että uudemmissa synscan-versioissa ascom lukee jalustan tyypin suoraan kapulasta ja ylikirjoittaa omat valinnat. Eli ei voi huijata alt-az jalustaa EQ:ksi. Edelleen ohjurin tiedoissa kerrotaan, että autoguidaus ei ole sallittu alt-az moodissa. Että se siitä sitten. Pitänee odottaa kiltisti tulevaa firmis-päivitystä synscaniin siis, jossa alt-az autoguidaus aktivoidaan kokonaan. Tosin en tullut kokeilleeksi olisiko käsikapulan slewing rate - valinnalla ollut sattumoisin mitään vaikutusta autoguidenopeuteen? Tai valitsemalla eri tracking rate kuin "Lunar"? Tai ottaa tracking pois päältä? Muita ideoita kellään? 

Jännä juttu sinänsä, että tuo autoguideportti silti tekee ylipäänsä edes jotain saadessaan impulsseja. Noh, suurin osa n.s. kirkkaista keleistäkin tuntuu nykyään olevan sellaisia että kuvaaminen ei onnistu, ja silloin voi vaikka kokeilla hetken näitä kun kerran kalusto on käynnissä...

Viritelläänpä tähän ketjuun pientä jännitysnäytelmää. Lueskellessani kaikenlaista, löysin viittauksen ranskalaiseen Ciel & Espace lehden numeroon 549 Lokakuulta 2016. Siellä sivulta 94 alkaen oli Stargate 500P:n vertailu, joka oli suoritettu 2016 keväällä. Ostin kyseisen lehden digiversion ja vaikka Ranskaa en osaa, pienellä ähertämisellä tarina avautui.

Putki oli viety Pic Du Midille ja katseltu planeettoja hyvällä seeingillä. Mars ei ollut kestänyt yli 500x suurennosta visuaalisesti (yleensä siellä tuon kokoisilla putkilla mennään aina 1000x asti) ja planeetan reunoilla oli näkynyt valohuntua johtuen optiikasta. Optiikka oli sitten käytetty penkissä ja peilistä löytyi pahasti astigmatismia, joka aiheutti sen, että peili ei ollut diffractiorajoitteinen, ei edes lähelle. Muutakin virhettä oli, mutta ilman tuota astigmatismia peili olisi ilmeisesti ollut kokolailla diffraktiorajoitteinen. Astigmatismin syyksi esitettiin peilin tuentaa/vääntymää oman painonsa alla. Peilihän on tuettu peilin keskelle/sisään liimatulla paksulla akselilla. Muutama kuva peilin testituloksista oli myös. Yksityiskohtia oli kovin niukasti, joten ei selvinnyt pyöritettiinkö peiliä astigmatismin tarkemmaksi tutkimiseksi ja oliko peili vaaka-asennossa testissä jne... Mutta jotain häikkää peilin tuennassa siis ilmeisesti ollut.

Tästä saadaan nyt jännitystä. Oma putkeni on myöhäisempää tuotantoa kuin testissä ollut, mutta samaa mallia jo (musta tarkennin jne...). Amerikassa näitä ei vielä myydä ja palstoja lukiessa tuli hiukan tunne, että paikallinen maahantuoja odottelee, että kaikki on taatusti kunnossa. Toisaalta USAlainen maahantuoja on esitellyt jo tätä mallia Texas starpartyssa ja sanoo tehneensä optisia testejä ja kaikki on kunnossa. Tiedä sitten... Palstoilta löytyy paljon tyytyväisiä käyttäjiä, jotka kehuvat optiikkaa, mutta kuinka moni on sitten oikeasti yrittänyt ulosmitata kaikkea? SW400P:n optiikasta ei ole kuin hyvää sanottavaa ja tuleehan isot Celikatkin kaiketi samalta tehtaalta, joten hassulta tuntuisi jos täyttä kuraa tuottaisivat, mutta kait sekin on mahdollista jos kerran ranskalaisille semmoinen osui.

Suomessa on kelit olleet sitä luokkaa, ettei kerta kaikkiaan ole ollut mitään toivoa tuota tutkia... Täytyypä nyt yöllä kelkkoa putki ulos ja kokeilla tähtitestiä näkyykö astigmatismia ja onhan minulla ronchitestiokulaarikin, josta vieläpä verrokki tullut tehtyä aikanaan SW400P:llä (puhtaat paperit siinä). Ja hyvällä kelillä voi laittaa tämän ja SW400P:n rinnakkain kuvaamaan. Mutta kieltämättä alkoi juuri hiukan jännittämään  :shocked:

Toivottavasti kaikki on kunnossa. Tiedän tunteen. Onko mahdollista tehdä jotain reklamaatiota jos joku on vialla?

Eilen illalla ulkoilutin putkea, vaikka ei täysin kirkasta ollutkaan. Seeing ja pilvihötö ei sallinut tähtitestin tekoa eikä peilikään tainnut ehtiä jäähtyä lämpötilan laskiessa edeltä jyrkästi koko ajan. Vaan Ronchi-testi okulaarilla voi testailla hiukan huonommassakin seeingissä, joten sillä sitten kokeilemaan. Tavoitteena selvittää, onko omassa putkessa tuota C&E lehden arvostelussa esilletuotua pahaa astigmatismia.

Ronchi-testi okulaarihan on siis ronchi-hilan sisältävä okulaarirunko, jolla katsotaan pääpeiliä ja siitä tähden valoa, fokusoiden fokuspiteen sisä- ja ulkopuolelle vuorotellen.  Pääpeili näkyy raidallisena mustia ja valkoisia palkkeja ja lähestyttäessä polttotasoa palkit isonevat ja niitä näkyy vain muutama. Testin tarkkuus paranee, mitä lähemmäksi fokusta mennään ja mitä vähemmän palkkeja näkyy. Valovoimaisella optiikalla pitää mennä ihan pariin, kolmeen palkkiin. Sitten palkkien muodosta ja niiden muutoksista mentäessä fokuksen yli päätellään optiikan kunto. Koska tähti on käytännössä äärettömän kaukana, näkymä on erilainen kuin penkissä tehtävässä perinteisessä ronchi-testissä. Jos palkit ovat suoria ja tasaisia reunoille asti, eivätkä vaihda suuntaa mentäessä fokuksen yli, on optiikka hyvä. Muutoin poikkeamasta riippuen voidaan tunnistaa erilaisia optiikan virheitä.

Ronchi-okulaari on tällainen siis:
http://www.gerdneumann.net/english/ronchi-okular-ronchi-eyepiece.html (http://www.gerdneumann.net/english/ronchi-okular-ronchi-eyepiece.html)

Ja tulkintaohjeet, PDF (Saksaksi):http://www.astro-messe.de/AME2010/neuheiten/Ronchi%20Anleitung%20DE%20V1_1%20(2).pdf (http://www.astro-messe.de/AME2010/neuheiten/Ronchi%20Anleitung%20DE%20V1_1%20(2).pdf)

Aiheesta keskustelua CN:ssa: http://www.cloudynights.com/topic/371739-are-ronchi-eyepieces-useful-for-checking-mirrors/ (http://www.cloudynights.com/topic/371739-are-ronchi-eyepieces-useful-for-checking-mirrors/)

No, ensin yritin toki tähtitestiä, mutta seeing ja jäähtyvä optiikka tekivät tämän tyhjäksi. Jäähtyvä optiikka tunnetusti tuottaa tähtitestissä ylikorjattua peiliä vastaavia tuloksia ja huono seeing sitten vielä suttaa tämän, jolloin tuloksena oli toisella puolella fokusta karvapallo ja toisella puolella fokusta yksi rinkula. No, siispä Ronchia peliin. Sain peiliin neljä palkkia näkyviin ja seeing tanssitti ja väänteli niitä aika villisti. Jäähtyvä peili (näin sallin itseni tässä vaiheessa tulkita) sai ajoittain palkit vääntymään ylikorjausta indikoivaan muotoon, mutta sitten palkit palasivat taas suoriksi. Seeingin vääntelyltä oli mahdoton sanoa tarkempaa, mutta ainakaan taipuneita reunoja tai vyöhykevirheitä yms. ei näkynyt. Sitten hyppy toiselle puolelle fokusta ja saatoin varmistua, että astigmatismista ei ollut mitään merkkiä. Hyvä! Pitää vielä toistaa testi paremmalla seeingillä ja jäähtyneellä optiikalla ihan sulkeakseni yli/alikorjauksen pois, mutta uskallan jo oman putkeni kohdalla sulkea pois tuon ranskalaisten testeissä olleen massiivisen astigmatismin.  :angel:  Yli/alikorjauksen yms. juttujen poissulkeminen sitten paremmalla kelillä.

No, sitten 21mm Hyperion ja Baaderin MPCC mk3 komakorjain kiinni ja katselemaan kohteita. Komakorjaimen kanssa avoimet tähtijoukot olivat upeaa katseltavaa. M35, M36, M37 ja M38 hienoja surffattavia joukkojen sisällä ja M42 sai kyllä leuan loksahtamaan. Seulasissa näkyi tähtien ympärillä mukavasti sinistä heijastussumua. Paria galaksiakin katselin, mutta tässä vaiheessa taivas alkoi olla aika tukossa. Niinpä laitoin SW:n oman 28mm okulaarin 1,6x komakorjaavaan Barlowiin kiinni ja tein vielä toisen kierroksen samoihin kohteisiin ja sitten kamat kasaan.

Viime yönä oli kerrankin yllätyskirkasta tai ainakin kirkkaahkoa, ja kun keli oli liian huono mihinkään vakavampaan, kokeilin kuvata gigiscopingilla näkymää ronchi-okulaarin läpi. Rakentelin jonkinmoisen sovitehirviön ja kuvasin matalalla tuikkivaa Betelgeusea ikivanhalla Sonyn digipokkarilla.

Tulkintaohjeethan tuohon ylemmäs jo linkitinkin ja täältä löytyy ottamani video: https://www.youtube.com/watch?v=Io73KBJ2S3g (https://www.youtube.com/watch?v=Io73KBJ2S3g)

Videolla tuuli heiluttelee putkea ja välillä fokusoin polttotason yli tutkiakseni mahdollista astigmatismia. Alla pari otantaa fokuspisteen molemmin puolin. Aiemmin Ranskalaisten tekemässä testissä esiin tuotu paha astigmatismi pitäisi näkyä siinä, että fokuksen eri puolin noiden palkkien vinouskulma muuttuu voimakkaasti. Tällaista ei ole havaittavissa lainkaan, vaikka tarkoituksella valitsin matalala olevan Betelgeusen, jotta peili joutuisi mahdollisimman kovalle väännätykselle. Näennäisesti a.o. ruuduissa näkyvä pieni kulmamuutos on seeingin vääntelyä palkkeihin, palkit vääntyilevät toisiinsa nähden ja itsessäänkin muuttavat muotoaa ja kirkkauttaan. Visuaalisesti apupeilin kannattimiin vertaamalla ja videota useamman ruudun yli tutkimalla tuon suuntauksen toteaa paremmin kuin yksittäisistä ruuduista.

Nopealla Newtonilla pitää käyttää vain paria palkkia, jotta mahdolliset virheet tulevat paremmin esiin. Ilokseni sen, mitä seeingin vääntelyn yli näkee, on se, että palkit ovat suoria reunoille asti. Ei näy yli/alikorjausta, astigmatismia eikä vyöhykevirheitä, saatika taipuneita reunoja. Kaikenkaikkiaan hyvältä näyttää optiikan laatu! Ja tämä testihän testaa siis yhteenlaskettuna kaiken optiikan tähden ja okulaarin välissä. Tässä tapauksessa siis ilmakehä, pääpeili + apupeili. Kerran aiemmin, kun laitoin vielä perusbarlowin tuohon väliin, palkkeihin ilmestyi sen johdosta melko massiiviset yli/alikorjauksen tunnusmerkit. Eli kyllä tuo testi toimii.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Ronchi+test/Ronchi-2.gif/_full.jpg)  (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Ronchi+test/Ronchi-1.gif/_full.jpg)

Hyvä näin, yksi huoli vähemmän laitteiston suhteen. :smiley:

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 04.02.2018, 16:05:49
Hyvä näin, yksi huoli vähemmän laitteiston suhteen. :smiley:

Tai sitten ei... Eilen illalla raahasin molemmat putket (40P ja 500P) vieretysten pihalle. Kollimoin molemmat samalla tavalla ja kuvasin molemmilla peräkkäin Kuuta samalla kamerasetillä (ASI183MM, komakorjaava 1,5x barlow ja ir-pass suodin). Käsittelin videot samalla tavalla ja skaalasin samaan loppukokoon (n. 10% ero polttoväleissä). Lopputulos ei sovi herkimmille  :police:

SW500P klo 19.49. pinottu kuva cropattu sateenkaarten lahteen ja skaalattu alas 72%:iin

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/500p_1949_72p.jpg/_full.jpg)



SW400P klo 19.41 eli 8 min aiemmin. Alasskaalattu 80%:iin, muuten sama.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/400p_1941_80p.jpg/_full.jpg)


Ero on järkyttävä, mutta mahdollinen syyllinenkin on tiedossa: Navakka tuuli. SW400P on pienempi, matalampi ja vakaampi, eikä juuri piitannut tuulesta. Eikä tuuli siihen osunutkaan, kun isompi putki oli vieressä tuulensuojana ja vähän lumipenkkaakin. Sen sijaan SW500P oli täysin esillä ja heilui ja tärisi tuulessa jatkuvasti ja heiluminen vatkasi kuvaa sutuksi. Tämän huomaa, kun tarkastelee alla olevia yksittäisruutuja samoilta videoilta. Tärähtäneistä ruuduista ei saa pinottua hyvää jälkeä. Tämä voisi selittää eilisillan eroa kenties. Piti testailla lisääkin, mutta SW400P:n käsikapula hyytyi ja kuvaus loppui siihen. Täytyy tutkia loput 500:n videot, josko siellä olisi tyynempää hetkeä ja koittaa pinota niistä.

Toisaalta niin paljon 500P:llä on jo tullut kuvattua, että johan tilastotiedekin sanoo, että pitäisi sinne nyt edes yksi hyvä pätkä osua. Vaan kun ei ole osunut. Eikä aina tuule. Toinen mahdollisuus on tietysti, että täys-alumiininen rakenne resonoi jo jotenkin pelkkien moottoreiden voimasta tms. Ronchi-testeissä kun ei optiikasta toistaiseksi mitään löytynyt, mikä selittäisi näin isoa eroa. Kelit vain ovat oikeastikin olleet jatkuvasti niin toivottoman huonoja, että on edelleen mahdollista myös se, että ei sitä keliä vaan ole ollut. No, tänään on taas molemmat putket framilla ja tuuli tyyntynyt, niin pääsee vertaamaan lisää. Menee jännäksi taas!

SW400P:n videolla iso osa ruuduista on tätä tasoa:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/a400p.jpg/_full.jpg)


SW500P:ltä löytyy mutama aika lailla vastaava ruutu:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/a500pgood.jpg/_full.jpg)

Mutta suurin osa on tärähtäneitä, putki on heilahtamassa johonkin suuntaan:
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/a500pwind.jpg/_full.jpg)

Tänään oli tyyntä ja ajoittain hyvä seeing. Kuvasin Kuuta vuorotahtiin 400P:llä ja 500P:llä. Ja siltä näyttää, että tuossa Stargatessa on totta tosiaan jotain pahasti pielessä. 400P:lla hyvän seeingin hetkinä kuva napsahti tarkaksi ja hienot detaljit tulivat näkyviin jo liveruudulla. 500P:tä ei sitten saanut fokusoitua tarkaksi kertaakaan. Tarkkaa fokusta ei vain ole  :angry:  Tarkastin kollimoinnit, ajoin ilman moottoreita, vääntelin kollimointia myös eri suuntiin pieleen - ei vaikutusta. Putki ei vaikuttaisi löytävän yhtä fokusta, jolloin hivenen epäfokuksessa oleva kuva vahvistaa seeingin vaikutusta. Outoa.

Sitten tekaisin uretaanilevystä häthätää maskin, jossa oli 15-20cm reikä, ja laitoin sen pääpeilin eteen. Nyt kuvan sai parempaan fokukseen. Jossain asennoissa tuntui, kuin maskin poisoton jälkeen täydellä peilillä fokus löytyi eri kohdasta kuin maskin kanssa. Mutta mitään selkeää kuviota en tästä ainakaan vielä löytänyt. Kuitenkin tuntuu, että kaikki valo ei nyt tule samaan fokukseen.

Suuntasin putken Procyoniin ja tarkastelin pitkään ronchi-okulaarin avulla. Mutta ei mitään, ei jälkeäkään astigmatismista tai muustakaan virheestä, kuten vyöhykkeistä, yli/alikorjauksesta tai taipuneista reunoista. Ei mitään, mikä aiheuttaisi näin isoa virhettä. Vertailun vuoksi tein saman tarkastelun 400P:lle, tulokset käytännössä identtiset. Toki seeing aiheutti ronchi-viivoille lähellä polttotasoa aikamoista kiemurtelua, mutta silti. Kyllä noin ison ongelman pitäisi tuossa mielestäni näkyä selvästi ja vielä erona putkien välillä. En lähtenyt tähtitestiä yrittämään, kun epäfokuksessa oleva Procyon näytti kummallakin putkella karvapallolta ja kylmäkin alkoi tulla.

Kuun valossa huomasin, että minulla oli jäänyt pääpeilin pesun jälkeen huuhtelu jotenkin vaiheeseen ja pääpeilissä oli toisella reunalla jotain kuivahtanutta saippuajäämää tms. aika isollakin alueella. Ja toisessakin reunassa hiukan reunalla. Voiko tuo saada aikaan tämmöistä?  Täytyy joka tapauksessa huuhdella pois.

Tuo Stargaten apupeili on kanssa tuommoinen kennorakenteinen. Jos siinä jotain hassua olisi, luulisi senkin tulevan ronchilla esiin. Vaan voisihan putkien apupeilit vaihtaa päikseen ja kokeilla. Ja vielä tutkia ja pohtia voisiko joku suuntaus olla vinossa, vaikka putki periaatteessa hyvässä kollimoinnissa onkin. Ja luulisi vinouden jotavan siihen, että edes jossain päin kuva-alaa olisi parempaa tai huonompaa. Nyt on tasalaatuista. Ja käydä kuvaamani vertailuvideot ajan kanssa läpi, vaikka en enää uskokaan, että pelkästään seeing voisi näin outoa peliä pelata.

Olisiko keinotähden kanssa tehtävästä tähtitestistä apua diagnostiikkaan? Nyt olisi poikkeuksellisen hyvät olosuhteet virittää joulukuusen pallo johonkin järvenjäälle aurinkoisena pakkasaamuna ja tiirailla sitä muutaman sadan metrin päästä ilman seeing-murheita. Teet vielä pahvista 33% keskusmaskin niin saat jäännöspalloaberraationkin ainakin semikvantitatiivisesti määritettyä.

Apupeilin vaihto kannatettava idea myös (varsinkin kun hyväksi tiedetty vaihtari löytyy omasta takaa), mutta niissä taitaa astigmatismi olla se tavallisin vika, ja selvän sellaisen olisit varmaan jo todennut.

Jos ei kertakaikkiaan fokus löydy niin kaipa alikorjaus ja/tai taipuneet reunat on tavallisin syy isossa ja nopeahkossa peilissä (jos ripustuksen tai apupeilin aiheuttama astigmaattisuus poissuljettu). Toivotaan nyt vielä että olisi kuitenkin helpommin korjattava vika ja saat kuntoon! Onko takuuta jäljellä jos optiikka kumminkin osoittautuu vialliseksi?

Lainaus käyttäjältä: Aksu - 01.03.2018, 06:55:38
Olisiko keinotähden kanssa tehtävästä tähtitestistä apua diagnostiikkaan? ...

Tähtitestillä selviäisi aika luotettavasti mikä on ongelmana..
http://www.telescope-optics.net/diffraction_pattern_and_aberrations.htm

ja foorumilla oli oma ketju aiheesta: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=7099.0

Kiitos vinkeistä ja hyvä ketju tuo Timon linkkaama. Putki on nyt lämpiämässä ja sen jälkeen peilin pesu ja sitten optiikan kiinnitysten ja linjausten tarkastus honkkelivikojen varalta. Kun täytyy nyt välillä touhuta muuta, niin näyttää tulevan pilvisyysjakso ennen kuin pääsen tähtitestin kimppuun. Vaan kelpaisikohan kännykkämaston valo keinotähdeksi? Useampi km kuitenkin matkaa? Muutoin täytyy rakennella oma keinotähti johonkin ladon seinään pellon taakse.

Aurinkoisella ilmalla hopeanvärinen pieni joulukuusen pallo tai riittävän kiiltävä teräksinen laakerinkuula (joista auringon kuva heijastuu huomattavasti pienentyneenä) ovat erinomaisia keinotähtiä, jos ne saa riittävän kauas (heijastavan pallon läpimitan, putken läpimitan (ja siitä seuraavan resoluution) ja riittävän etäisyyden välisten riippuvuuksien laskemiseksi löytyy kaavat ja valmiiksi laskettuja taulukoita kyllä).

Ultimaattisen paras referenssi harrastajalle tähtitestin tekemiseen ja tulkitsemiseen on Harold Richard Suiterin kirja "Star testing astronomical telescopes". Vaikkei ikinä tähtitestiä tekisi, opus on huikea opas kaukoputkioptiikkaan, sen tyypillisiin virheisiin ja valon diffraktiofysiikkaan - jos ei nyt ihan populaariscienceä niin keskiverto tähtitieteen harrastajan läpi kahlattavissa kyllä.

Liitteenä tähtitestin selityskuvia. Moni varmaan tietää nuo, mutta sopii keskustelun jatkoksi.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 01.03.2018, 10:26:57
kelpaisikohan kännykkämaston valo keinotähdeksi? Useampi km kuitenkin matkaa? Muutoin täytyy rakennella oma keinotähti johonkin ladon seinään pellon taakse.

Maston lamppu saattaa olla liian iso (näennäinen koko jotain Jupiterin luokkaa) voi varautua että ei toimi. Tähtitestissä pitää olla suurennusta kohtalaisesti - ehkä parasta testata sillä kombinaatiolla millä ajattelit ottaa hires planeetta/kuu kuvia.

Keinotähti ladonseinässä vois olla paras ratkasu - pimeällä tulee hyvä kontrasti. Kirkas led-lamppu, alumiiniteipillä pimentäen, ja neulalla keinotähti (reikä) teippiin. Reiän koko luokkaa 1/400 000 keinotähden havainnointi etäisyydestä (vastaa 1km yksityiskohdan erottumista kuun pinnalta).

Miinuksena keinotähtitestissä on että putki on Dec 0 asteessa, ja pääpeili makaa pelkästään reunatukien varassa, mutta kyllä sekin paljon kertoo..

Minulta löytyy läjä "hubble keinotähtiä", voin niistä muutaman myydä. Laita YV:tä jos on tarvetta.

Merkilliseksi menee tämäkin, eikä Suomen kelit kyllä yhtään helpota.

Käsittelin ja kokosin 28.2. materiaaleja ja kokosin alla olevan vertailu-animaation. Taustana siis, että SW400P ja SW500P putket olivat ulkona vierekkäin metrin päässä toisistaan ja olleet siinä jo vuorokauden, eli hyvin jäähtyneet. Molemmat putket kollimoitu samalla laserilla ja varmistettu vielä barlowed-laser metodilla. Molemmat putket kohdistettu Kuuhun ja Sateenkaarten lahteen, seuranta päällä. Keli oli tyyni ja seeing pitkästä aikaa kelvollinen. Tähtien tuikkiminen rauhallista soutamista. Kuu n. 40 asteen korkeudella. Kamerana ASI183MM, APM komakorjaava 1,6x barlow ja kameran nokalla baaderin ir-pass suodin. Tuota kamera-setuppia sitten vaihdoin lennosta putkesta toiseen, pitäen kameran kytkettynä koko ajan firecaptureen. Ainoan eron pitäisi siis tulla siitä, että SW500P:ssä on 10cm isompi apertuuri ja 10% pidempi polttoväli kuin SW400P:ssä. Ja mitä seurasi?

Ensin kuvasin SW500P:llä. Totuttuun tapaan kuva ei löytänyt tarkkaa fokusta ja vaikutti aivan kuin seeing kiehuisi kauheasti koko ajan. Kuvasin pari videota.
Sitten kamera SW400P:hen ja kas kummaa, kuva napsahtaa tarkkaan fokukseen ja jokainen video tuottaa hienoa jälkeä.
Nopeasti kamera takaisin SW500:een, mutta siellä näkymä on ennallaan. Samaa suttua.
Muutaman suttuvideon SW500P:llä napattuani päätän veistellä eristelevystä maskin, joka päästää pääpeilille valoa vain n. 180mm epäsäänöllisestä reiästä yhdeltä reunalta ja kuvaan sen läpi. Ja kas kummaa, nyt SW500P:lläkin onnistuu fokusointi ja kuvasta tulee tarkempi kuin k.o. putkella koskaan! Kääntelen maskia eri päin pääpeilin yllä ja sama toistuu. Otan maskin pois ja kuva palaa sutuksi. Vaihdan kameran SW400P:hen ja kuva on skarppi taas  :shocked: Seuraavat siis pinottuja videoita (samoin asetuksin) ja AS!3:n automaattitarkennus, ei muuta käsittelyä paitsi kohdistettu ja SW400P:n kuvat skaalattu 110%:iin vastaamaan SW500P:n skaalaa.

linkki allaolevaan animaatioon (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Ronchi+test/Comparison-2.gif/_full.jpg)

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Ronchi+test/Comparison-2.gif/_full.jpg)



Tässä vaiheessa voi todeta, että jotain on todellakin pielessä SW500:ssa. Putkea ei saa fokukseen ja erotuskyky on huonompi kuin 180mm objektiivilla! Niinpä 2.3 illalla palaan arvoituksen pariin ja suuntaan 500:en Procyoniin ja koitan kuvata y.m. kamerasetupilla Procyonia jonkinlaisen tähtitestin toivossa. Vaan Procyon näyttää tältä: Edit: video hidastettu 1/3 originaalista

https://www.youtube.com/watch?v=Zc5WlgiAAVI (https://www.youtube.com/watch?v=Zc5WlgiAAVI)

Videolla ollaan ensin fokuksen sisäpuolella ja sitten mennään fokuksen yli ulkopuolelle. Ei tuossa ole mitään tolkkua, kauheaa virvatulten tanssia. Tee tässä sitten tähtitestiä...

No, kaivan esiin ronchi-okulaarin ja napsin kuvia kännykällä Procyonista sen läpi. Nyt ollaan fokuksen sisäpuolella ja osassa kuvia näkyy selvästi merkkiä todella pahasta alikorjauksesta (viivat kaartuvat ulospäin). Välillä taas näyttää o.k.:lta (viivat suoria). Putki on ollut välillä sisällä ja ehtinyt jäähtyä tällä kertaa vain 2,5 tuntia, joten kuka tietää miten tuollainen Sandwich-tyyppinen pääpeili käyttäytyy jäähtyessään paukkupakkasella. Ja ilmakin jäähtyi koko ajan edelleen testin aikana. Kun sahaan fokuksen yli, mitään merkkiä astigmatismista ei näy. Ronchi viivat pysyvät samansuuntaisina.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Ronchi+test/Procyon-ronchi.jpg/_full.jpg)

Pari videota käsivaralta samoista testeistä:
https://www.youtube.com/watch?v=woxt7BsaYNg (https://www.youtube.com/watch?v=woxt7BsaYNg)
https://www.youtube.com/watch?v=9GZX8dNNOdY (https://www.youtube.com/watch?v=9GZX8dNNOdY)
https://www.youtube.com/watch?v=RPJ10JLKD8M (https://www.youtube.com/watch?v=RPJ10JLKD8M)


Tee tässä nyt sitten johtopäätöksiä... Jotain on pahasti pielessä, mutta mitä? Tähtitesti näyttää tanssivia virvatulia. Tosin virvatulet näyttävät erilaisilta eri puolella fokusta. Ronchi okulaari näyttää tanssivia viivoja, jotka välillä näyttävät alikorjausta ja välillä eivät. Mutta eivät ainakaan astigmatismia. Kollimoinnin pitäisi olla kunnossa, paitsi jos pääpeilin keskimerkki onkin väärässä kohdassa? Se selviäisi tähtitestissä jos siinä joskus nyt näkyisi mitään näillä keleillä.


Tänään tekaisin sitten omatekoisen keinotähden ja kiikutin sen metsän laitaan. Yritin siihen tähtitestiä, mutta siitä myöhemmin lisää, kun ei se ainakaan tilannetta selventänyt...

Pari asiaa tuli mieleen:

Procyon on turhan matalalla Suomessa tähtitestiä varten. Juuri nyt ilta-aikaan käyttäisin vaikka Capellaa joka on melkein zeniitissä.

Pielessä oleva peilin keskusmerkki tuli vian syynä itsellekin mieleen jo ennenkuin luin sen myös omana ehdotuksenasi. Karmeasta seeingistä huolimatta tähtitestisi tulos on nimittäin niin surkea (ei mitään tunnistettavaa konsentrista patternia edes kaukana fokuksesta), että pielessä oleva kollimointi on todennäköisin selitys, ts tähtitesti näyttää vain suurenevaa komavirhettä, eikä mitään tavanomaista bulls eye-patternia. Se selittäisi myös sen, miksi apertuuria reilusti pienentävä maski parantaa kuvaa riippumatta siitä, mihin kohtaan peiliä sen laitat: 18 cm maskilla teet putkestasi suunnilleen f/11 Newtonin, jonka komavapaa näkökenttä ja kollimointivirheen sieto ovat pari kertaluokkaa suuremmat kuin natiivi f/3.9-aukkosuhteella.

F/3.9-peilin kollimointitoleranssit on jotain millin osia, ja komavapaan näkökentän läpimitta (ilman komkorjainta) varmaan millin parin luokkaa myös. Puolen metrin peilissä keskusmerkki voi hyvin olla pari kolme milliä pielessä ilman että sitä paljaalla silmällä huomaa, ja kun kollimointi barlow-laser -kombolla perustuu keskusmerkkiin, niin lopputulos voisi hyvinkin olla juuri tämä.

Jos tuo todella on syy huonoon performanssiin niin hyvä niin, aika paljon helpompi korjata kuin muotovirheet tai huonosti toteutettu ripustus... Ei kun sapluunaa tekemään ja tarkistamaan merkin paikkaa :grin:

Joskus kai huonolla tuurilla peilin optinen keskusta ei tosin välttämättä ole sama kuin mekaaninen keskusta  :shocked: Silloin itse kollimointikin pitää suorittaa ensin tähtitestin avulla...

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 03.03.2018, 23:57:03
Ensin kuvasin SW500P:llä. Totuttuun tapaan kuva ei löytänyt tarkkaa fokusta ja vaikutti aivan kuin seeing kiehuisi kauheasti koko ajan. Kuvasin pari videota.
Sitten kamera SW400P:hen ja kas kummaa, kuva napsahtaa tarkkaan fokukseen ja jokainen video tuottaa hienoa jälkeä.
Nopeasti kamera takaisin SW500:een, mutta siellä näkymä on ennallaan. Samaa suttua.
Muutaman suttuvideon SW500P:llä napattuani päätän veistellä eristelevystä maskin, joka päästää pääpeilille valoa vain n. 180mm epäsäänöllisestä reiästä yhdeltä reunalta ja kuvaan sen läpi. Ja kas kummaa, nyt SW500P:lläkin onnistuu fokusointi ja kuvasta tulee tarkempi kuin k.o. putkella koskaan! Kääntelen maskia eri päin pääpeilin yllä ja sama toistuu. Otan maskin pois ja kuva palaa sutuksi
CLIP...
Tässä vaiheessa voi todeta, että jotain on todellakin pielessä SW500:ssa.
CLIP...
Tee tässä nyt sitten johtopäätöksiä... Jotain on pahasti pielessä, mutta mitä? Tähtitesti näyttää tanssivia virvatulia.

Antaisin tältä suunnalta myöskin äänen Capellan (tai muiden Ajomiehen tähtien) kanssa tehtävään tähtitestailuun.
Samaan aikaan voisi tutkia tuota apertuurin suhdetta ilmakehän rauhallisuuteen. Ei liene vaikeaa tehdä 400mm maskia peilin eteen ja sitten vaikka 300mm maskiakin, kun se valmiiksi tehty 180 mm maski löytyy jo. Otat käyttöön noilla maskeilla vallitsevan seeing-kelin mukaan sellaisen apertuurin, millä saat joten kuten kelvolliset Airy disk rinkulat esiin jostain tähdestä. Teet kollimoinnin valmiiksi ja kasvatat apertuuria. Kollimointi ei muutu apertuurin vaihdon mukana, joten saat nyt selville onko vallitsevassa kelissä joku rajoitus, mikä estäisi esim. yli 300 tai 400mm apertuurilla kelvollisen kuvan saamisen. Puolimetrinen kiekko rauhallista ilmakehää Suomen kevättalven kiehuvasta ilmasta saattaa olla jo liikaa vaadittu sekin...

Sitten kun seeingin rajoitukset suhteessa apertuuriin ovat selvillä, testaat esim. tuolla 300mm apertuurimaskilla peilin eri reunat, tuolta ei pitäisi tulla eroja kollimointiin (Airy disk rinkuloihin), kun muut asiat pysyvät samoina. Tuon jälkeen olet selvillä kollimointisi (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=15651.msg147616#msg147616) kelvollisuudesta ja saat jotain kuvaa myös optiikan laadusta (vrt. ranskalaislehden artikkelin havainnot (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=15651.msg151134#msg151134) ja omasi samasta aiheesta). Jos keliä riittää, löydät sitten raja-arvot, mihin saakka tuon illan seeingillä on edellytykset saada hyvää kuvaa Ajomiehen korkeudelta.

Saman testin voisi tehdä päiväaikaan keinotähdellä, mutta sitten mukaan tulee myös peilin tuennan ongelmat ja ilmakehän väreily maanpinnan päällä. Veikkaisin, ettei tuosta saa niin selvää lopputulosta kuin lähempää zeniittiä.

Minulla on myös tiettyjä epäluuloja siitä, kuinka tällainen optinen hässäkkä-rakenne toimii täällä pohjoisen pakkasissa. Jäähtyykö tuollainen kokonaisuus oikealla tavalla siten, ettei tuollaiseen ohueen jättipeiliin tule jännityksiä riippuen siitä, kuinka tasaisesti nuo tuentaan käytetyt lasipalat ovat kiinni toisissaan? (Käyttämäsi 180mm maski on saattanut mennä nätisti tuollaisen alta-tuennan pienojen väliin.)

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus,+yleist%C3%A4/SW500peili1.jpg/_full.jpg)

Joo, tuo Procyon tuli siitä, kun sen kanssa ei vielä tarvitse tikkaita  :grin:  Ja kun Procyon näytti tuolta, ajattelin että ihan turha yrittää korkeammallakaan.

Pitkään olen seeingiä syyttänyt ja ovathan kelit suurimman osan aikaa olleet aika karuja, mutta ei niin ihme seeingiä olekaan, että 400mm Newton kuvaa priimaa koko ajan ja vieressä käytännössä samalla polttovälillä 500mm Newton samalla skaalalla sutta. Ja seeing on kuitenkin myös tilastollinen ilmiö, eli aina löytyy myös hyvää seasta (lucky imaging) ja tuolla 500:lla en ole kertaakaan saanut yhtään ruutua joka ylittäisi 200mm objektiivin kyvyt, vaikka olen jo useamman teratavun todistettavasti hyvässäkin seeingissä kuvannut. Eli jokin systemaattinen ilmiö nyt rajoittaa kuvanlaatua, jonka päälle sitten tulee seeingin ilmiöt. Ja tuo systemaattinen ilmiö vaikuttaisi olevan hyvin voimakas. Niin voimakas, että sen luulisi pomppaavan esiin ronchilla, jos se olisi optiikan vika. Tai sitten ilmiö haittaa itsensä havaitsemista i.e. voimistaa seeingiä niin paljon, että ronchista ei vaan saa tolkkua. Siinä mielessä tuo Timpen ehdotus on hyvä. Rajataan apertuuria ja katsotaan, päästäänkö tähtitestillä ja ronchilla n.s. hehtaarille ensin, että mistä oikein on kyse.

Tuo kollimointi ja keskimerkki pitää ensin tarkistaa. Kummaa tosin, kun laajalla kuvakentällä kuva on kuitenkin yhtä hyvä tai huono joka nurkalla. Luulisi, että jollain nurkalla olisi parempaa ja toisella huonompaa. Eikä kuva näytä venyneeltä, kuten luulisi olevan jos kollimointi aivan ulapalla. Tosin minullahan on tuossa välissä komakorjaava barlow, hmmm.... Seuraavaan testiin ir-filsu pois ja barlowin tilalle powermate. Ja apupeili 400p:stä, niin saa senkin vaikutuksen selville.

Eilen illalla kyhäsin ledilampusta ja alumiiniteipistä nuppineulalla puhkaisten keinotähden. Kiikutin sen 350 metrin päähän metsän laitaan. Pari rajoitinruuvia piti irrottaa ja jalustaa kallistaa, että putken ylipäänsä sai noin vaakaan. Sitten ihmettelemään näkymää pimeyden laskeuduttua. Ensin epäfokuksessa oleva kuva oli vain puolikas ja siinä näkyi ruohonkorsia... Välissä oleva pelto kumpuilee ja lumihanki blokkasi keinotähden puolikkaalta apertuuria. Sotkin lumeen uran keinotähteä kohden ja sain jotenkuten näkymän auki, mutta edelleen keinotähden valo tuli hankea viistäen ja epäilen tämän aiheuttaneen kaikenlaisia heijastumia ja keinotähtikin oli liian kirkas. N.s. fokuksessa yhden tähden sijaan näkyi pystysuuntainen helminauha, joka voisi olla yhdistelmä keinotähteä ja hangesta heijastuvaa kuvajaista osalle apertuuria. Toisaalta testi voisi osoittaa massiivista astigmatismia (ihme jos ei yhtään olisi tuollaisen peilin roikkuessa vaaka-asennossa), mutta kun en ole varma tuosta hangen vaikutuksesta. Toisaalta jos hangen heijastuma aiheuttaa kuvajaisen pitkänomaiseksi, eikös sen toisella puolella fokusta pitäisi mennä ylösalaisin, eikä 90 asteen kulmaan? Jos tuo on astigmatismia, tuleeko se vain tässä roikkuasennossa? Ronchissa ja "tähtitestissä" Procyoniin en sitä näe. Keinotähteen en ronchia yrittänyt.

Alla pari videota käsivaralta keinotähtikokeilusta. Okulaarina 8mm Hyperion. Silloin kun mennään fokuksen ohi ja kuvajainen muuttuu ylös-alas-suuntaan venyneeksi, ollaan fokuksen sisäpuolella ja lumihanki on silloin alapuolella.

https://www.youtube.com/watch?v=SETriPc0UM8 (https://www.youtube.com/watch?v=SETriPc0UM8)
https://www.youtube.com/watch?v=llVuq7glLxs (https://www.youtube.com/watch?v=llVuq7glLxs)

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 04.03.2018, 11:55:21
Toisaalta testi voisi osoittaa massiivista astigmatismia (ihme jos ei yhtään olisi tuollaisen peilin roikkuessa vaaka-asennossa),

Ihan selvää astigmaattisuuttahan noissa videoissa näkyy, mutta sama virhe tulee sitten zeniitistäkin jos siitä on kyse (=kollimointi näytti hyvältä siltä osin, kuin mitä tuon puuron seasta näkyi).
Peilin tuennan oireet voisivat myös aihuttaa ongelmia noilla korkeuskulmilla, missä kuvaat Kuuta ja planeettoja. Zeniitissä kuva saattaa tällöin olla vielä ok, mutta kun tulee sivuttaiskallistusta, kuva menee kehnoksi sitä enemmän mitä enemmän kallistat peiliä alemmaksi. Tähtitesti zeniitissä kertoo lisää.

Video on aivan liian himmeä. Tuosta on vaikeaa päätellä mitään. Aavistus kollimaation tarpeesta ehkä, en viellä syyttäisi muita optisia virheitä - kunnon kuvaa pitää ensin saada.
Lisää kirkkautta ja tähdeksi vaikka pohjantähti.

Eilen kollimoin omaa putkea 30cmF4 - harmi olisi pitänyt ottaa kunnon tähtitestikuvat, mutta tässä kaksi out fokus kuvaa ennen kollimointia, ja jälkeen kollimoinnin,

Lisäksi koitin Arin videosta poimia parhaat palat. Fokus kuva einäytä komin pahalta - suurin murhe on seeing. Onko pääpeilillä jäähdytyspuhaltimia?
Voisit kokeilla, yksi puhaltaa takapinnalle ja kaksi(?) pyyhkii peilinpinnalta lämpövirtaukset.

Seuraavalla kerralla kun teet testiä, ota fokuksesta (fokuskuvat oli juuri oikein valottunut tuossa videossa) pitkää parin kolmen minuutin videota, video kannattaa cropata jo kuvausvaiheessa. Joku 60fps riittää hyvin, ja sitten frame kerrallaan etsimään sitä parasta shottia josta voi jo tulkita jotain, Sama out ja in fokuksessa, valotus jotain tuotaluokkaa kuin mun kuvissa. Jossain kohtaa löytyy rauhallisempaa seeingiä.

Tai sitten 40cm putken koko on yläraja suomen oloihin. Muistan jossain lukeneeni että seeingin sotkevien "ilmakuplien" (lämpimän/kylmän ilman lämpötaskut) on kokoluokkaa 25-30cm, kun mallinnetaan adaptiivista optiikkaa. Voiko hyppäys 40cm - 50cm olla tuo raja suomen olissa?

Tuossa viellä Timpen ketjussa pari tähtitesti kuvaa jotka otin aikoinaan 25cm putkella.
https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=2245.msg26717#msg26717

EDIT: Nuo kaksi vikaa videota näytti kyllä hieman huolestuttavalta saattaa olla astigmaattisuutta..

"40cm yläraja Suomen oloihin"

Muutava vuosi sitten tähtikallion astrofoxilla saatiin todella komeat näkymät jupiterista isolla suurennoksella. Parhaimmat yksityiskohdat mitä olen visuaalisesti nähnyt.

Lainaus käyttäjältä: RL - 04.03.2018, 13:34:42
Muutava vuosi sitten tähtikallion astrofoxilla saatiin todella komeat näkymät jupiterista isolla suurennoksella. Parhaimmat yksityiskohdat mitä olen visuaalisesti nähnyt.

Ok, vaatii sitten vain kunnon kelin. Veikkaan että mitä isompi putki, sitä harvemmassa on isolle putkelle hyvä seeing. Noissa Arin videoissa ei  voi hyvästä seeingistä puhua.

Tuo keinotähtitesti viittaa vahvasti astigmatismiin, joko peilin valmistukessa tulleeseen tai peilin rakenteesta johtuvaan taipumaan/ lämpötilan aiheuttamaan. Itse veikkaisin että itse tuossa rakenteessa voi olla ongelma, eli taipuu kulman muuttuessa. Peili ilmeisesti on kiinni keskeltä jonkunlaisella alumiiniakselilla?
Saksalainen Rohr on tuota 500mm peiliä testannut, mutta minusta linkin takaa löytyvissä kuvissa peili ei ole testitilanteessa keskitapin varassa vaan tukeutuu reunoistaan. Ainakin tuolla testillä kyseiselle peilille on saat kelpo arvot.
http://r2.astro-foren.com/index.php/de/11-beitraege/03-newton-systeme-und-verwandte-fragen/771-c061b-skywatcher-stargate-500p-synscan-goto-dobson-508-1988-r-3976 (http://r2.astro-foren.com/index.php/de/11-beitraege/03-newton-systeme-und-verwandte-fragen/771-c061b-skywatcher-stargate-500p-synscan-goto-dobson-508-1988-r-3976)

Astigmatismia voisi tutkia maskaamalla peiliä pienemmäksi, jolloin myös kuva rauhoittuu. Onnistuisiko jos teet peilin kokoisen pyöriteltävän maskin jossa on vastakkaisilla puolilla pyöreät 15cm aukot. Laita aukot vaakaan ja testaa läheltä horisontti ja zeniittiä. Käännä maskia niin että aukot on 45 astetta vinossa ja kokeile uudestaan, testaa sama vielä aukot pystyssä.

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 04.03.2018, 15:42:12
Tuo keinotähtitesti viittaa vahvasti astigmatismiin, joko peilin valmistukessa tulleeseen tai peilin rakenteesta johtuvaan taipumaan/ lämpötilan aiheuttamaan.

Apupeili voi myös aiheuttaa  astigmatismia (?).  Tähtitesti kuvaus, sen jälkeen pääpieliä käännetään 45 astetta ja kuvataa uudelleen, jos lähellä fokusta näkyvä soikio ei käänny 45 astetta on apupeilissä ongelma, jos kääntyy, niin pääpeilissä on ongelmaa. Kamera tietty samassa asennossa.

EDIT: Ekana pitää tietty tarkistaa että pääpeili ei taivu painovoimasta. Onko eroa lähellä horisonttia ja lähellä zeniittiä kuvissa..

Voisi olla mielenkiintoista maskata 500 mm peili neljäsatakseksi ja sitten kokeilla molempia putkia rinnakkain. Ehkä vielä vaihtaen apupeilejä keskenään. Jos putki 400 mm maskattuna vastaa vertailukohdetta, niin sitten vaan vähentämään maskausta ja katsomaan mitä tapahtuu. Jos siinä 500 mm peilissä on muotovirhettä, niin todennäköisesti virhe on peilin reunalla.

Esimerkin vuoksi totean, että minulla on vanha GSO 200 / 800 mm Newton, joka täydellä halkaisijalla on kuvauskäyttöön kelpaamaton, mutta 160 mm:iin maskattuna toimii normaalisti. Kokeilin pienentää peilin halkaisijaa 10 mm kerrallaan ja vasta 160 mm alkoi toimia. Maskit leikkasin ohuesta pahvista ja spreiasin mattamustaksi. Liitteenä on pari 30s valotusta M45:sesta tällä putkella, 200 millisenä ja 160 mm:iin maskattuna.

Tänään huuhtelin peilistä mitkälie fairyläikät pois. Samalla mittailin ja varmistin, että kyllä, keskimerkki on mekaanisesti peilin keskellä. Jos peilin optinen ja mekaaninen keskiö ovat samat, silloin kollimoinnin pitäisi olla ihan yhtä kunnossa kuin SW400P:llä. Tuo peili on tosiaan tuettu sen keskellä olevalla alumiiniakseliputkella, joka menee noiden tukipienojen sisään, aina lähelle itse peiliä. Peili näyttäisi olevan liimattu akseliin jonkin sinisen mönjän ja styroxpalleroiden seoksella, sitä on akselin sisälläkin. Itse peili kädellä kokeiltaessa myötää hieman akselin suhteen tuon mönjän varassa. Pitääpä kokeilla, myötääkö vielä pakkasessakin. Jos tuo olisi tuentaongelma, jos ongelmaa siis on, peilillehän voisi tehdä sivutuet joiden varaan peili pääsee painovoiman vaikutuksesta heilahtamaan ja lepäämään niiden varaan tuon myötöliikkeen rajoissa. Tällöin tilanne voisi vastata tuota Saksalaista testiä.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Ronchi+test/paapeili1.jpg/_full.jpg)

Kokeilin myös, että peiliä akseleineen pystyy pyörittämään pidikkeessään, jolloin pääsen astigmatismijahtiin. Eli putki on nyt jäähtymässä ja tavoitteena zeniittikuvaustesti jos keli illemmalla sallii. Vaihdoin komakorjaavan barlowin tilalle 2,5x powermaten ja otin ir-suotimen pois. Katsotaan saadaanko tulosta maskilla tai ilman.

Tuo apupeili on myös aika potentiaalinen aiheuttaja mielestäni ja aika kireään liimattu tuohon pidikeeseensä...

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Ronchi+test/apupeili1.jpg/_full.jpg)

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Ronchi+test/apupeili2.jpg/_full.jpg)

Pidetään peukkuja että selviää! Keinotähtitesti oli tosiaan päivänselvästi astigmaattinen ja jos kerran keskusmerkkikin on tosiaan keskellä (eli kollimointi hyvin todennäköisesti kunnossa), lienee astigmatismi merkittävin syy ongelmiin.

Mielenkiintoista kuulla löytyykö syy pääpeilistä (tai sen ripustuksesta) vai apupeilistä. Tuo pääpeilin ripustus on kyllä varsin epäortodoksinen, varsinkin noin isolle ja painavalle peilille  :huh: Sivuttaistuennan järjestäminenkään ei ihan yksinkertaista ole, kun sen pitäisi tukea peiliä massakeskipisteen mukaiselta linjalta, ja sen määrittäminen ei taida ihan helppoa olla tuon kolmiulotteisen kennorakenteen takia (saattaa jopa sijaita itse peilikiekon takapinnan takana...)

Tuo 400P:n pääpeilin ripustus on muuten ihan samanlainen, eikä siinä ole ollut ongelmia. Itse peili on vaan yhdestä lasista valettu kartiomainen massa, jossa nuo tukilevyt eivät ole noin suuret. Ja peili kokonaisuudessaan ei ehkä yhtä "syvä"rakenteinen.

(http://img263.imageshack.us/img263/4561/mainmirror.jpg)

Totta. Ja onhan toisaalta kaikkien SCT:ien pääpeilit ripustettu käytännössä samalla tavalla ja muodoltaan kartiomaisia myös. Toki 50 cm on jo ISO ja painava jopa johonkin C14:ään verrattuna.

Saako 400p:n apupeilin laitettua tuohon 500p:n tilalle kuinka helposti? Ilmeisesti astigmaattisuus voi johtua huonosta apupeilistäkin, jos testaisit toisella apupeilillä.

Toinen juttu, olisiko mitenkään mahdollista tehdä tuolla 500p:llä ja keinotähdellä tähtitestiä huoneen lämmössä, esimerkiksi jossain hallissa. Jos tuo outo pääpeilin rakenne ei tykkää Suomen pakkasista, vaan pääpeili menee jotenkin puristukseen lämpötilan muutosten johdosta?

Lainaus käyttäjältä: RL - 04.03.2018, 13:34:42Muutava vuosi sitten tähtikallion astrofoxilla saatiin todella komeat näkymät jupiterista isolla suurennoksella. Parhaimmat yksityiskohdat mitä olen visuaalisesti nähnyt.

syksyllä 60mm takahashi antoi kyllä kylmää kyytiä astrofoxin näkymille, ei ollut ihan kollimointi tikissään :rotfl:

Sori spämmi, viellä tuon tähtitestin teosta... muutaman sadan framen videoklippi registaxilla pinoon, niin kuvasta saatta saada tolkkuakin..
  Tässä tältä illalta SPX300F4  yksittäinen ja 50 kuvan pino.

Eilen illalla vaihdoin ASI183MM:n eteen Televuen 2,5x Powermaten (ettei mikään komakorjaus aiheuta häröä testiin). Samoin poistin kameran edestä suotimen, joten kamera näki nyt kaiken UV:sta IR:aan. Polttoväli oli nyt suhteessa kameran pikselikokoon sellainen, että kaikki erotuskyky oli varmasti käytössä ja vähän päälle. Kollimoin normaaliproceduurin mukaan suhteellisen korkealle katselukulmalle ja sitten kuvaamaan paljon ääniä saanutta Capellaa.

Alkuun tuo oli aikamoista turbulenssia, mutta alkoi sieltä sitten jotain löytyä. Putki oli ollut ulkona jäähtymässä vasta pari tuntia ja varmasti jäähtyi edelleen, vaikka jatkoin kuvailua pari tuntia eteenpäin. Paha kyllä siinä ajassa Capella ajautui talon yläpuolelle ja talon aiheuttama lämpöväreily alkoi puolestaan haitata. Mutta jotain johtopäätöksiä uskalsin jo tehdä:

Astigmatismista en nähnyt jälkeäkään. Mahdollisesti ajoittain merkkiä alikorjauksesta, kuten aiemmin ronchi-okulaarillakin silloin kun peili vielä jäähtyi (kuten siis nytkin). Sitten tulin siihen tulokseen, että kollimointi ei taida olla ihan kohdallaan ja komaa näkyy. Etenkin tuo lähellä fokusta oleva kuva taitaa olla komaa ja muutenkin hiukan kollimointi vinkkelissä. Alla kuvakaappaukset yhdestä Capella-videosta. Itse video löytyy täältä Youtubesta (https://www.youtube.com/watch?v=-Ce2jliw-ts)  Nämä siis silloin, kun putki oli jäähtynyt vasta pari tuntia ja pakkanenkin kiristyi koko ajan.


(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/Capella_2050.jpg/_full.jpg)


No, sitten pyöräytin pääpeiliä 45 astetta ja katsoin tapahtuuko mitään. Eipä muuta, kuin kollimointi meni enemmän sivuun. Tässä kohtaa kollimoin läppärin ruudulla näkyvän hytkyvän Capellan avulla. Sen jälkeen päätin suunnata putken kohti 22 asteen korkeudella kiikkuvaa Betelgeusea, jotta näkisin aiheuttaako matala katselukulma astigmatismia. Samalla sain katselulinjan pois talon päältä ja peilikin ehti tässä välissä jäähtyä lisää. Ja kas kummaa, nythän alkoi jo rinkuloita ajoittain näkyä. Alla kuvakaappaus yhdestä videosta. Nytkään en löytänyt mielestäni astigmatismia ja alikorjauskin mielestäni alkoi kaikota. Videoilla asiat hahmottaa paremmin kuin yksittäiskuvista. Kyseinen video löytyy täältä Youtubesta (https://www.youtube.com/watch?v=jQLUjVrf4Gg)


(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/Betelgeuze_2317.jpg/_full.jpg)


Mutta mitä ihmeen raitoja tuossa kulkee poikittain kello 11:sta kello 4:ään? Apupeilin kannatin vai jotain muuta? Pyöräytin jälleen pääpeiliä useamman kymmenen astetta, mutta raidat pysyvät paikoillaan. Alla kuvat ennen ja jälkeen pääpeilin pyöräytyksen. Tässä kohtaa apupeilin pinnalle alkoi kerääntyä jääkiteitä, onkohan nuo pienet pallomaiset muodostelmat niistä kotoisin?

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/Betelgeuze_rotation.jpg/_full.jpg)


Sitten vielä Timon loistava ehdotus pinoamisesta. Niinpä alla miten kuten AS3:ssa pinotut kuvat Betelgeuzesta sisä- ja ulkopuolella fokusta.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/Betelgeuze_stacked.jpg/_full.jpg)


Mitäs sanotte? Laitetaanko suoraan roskalavalle vai tutkitaanko lisää?

Älä nyt viellä paaliin laita, ei tuossa mun silmään mitään vakavaa häröä näy. Millaiselta näyttää tuo lähellä fokusta pino?

Ja löytyykö lähellä fokusta yhtään framea, joka vaikuttaisi "puhtaalta" ei turbulenssin sotkemalta?

Jos tähtitestikuvia jatkaa, niin tuossa hyvin lähellä fokuksen molemmin puolin. missä videolla on häivähdys astigmatismista, tosin nyt ylivalottuneena, pitää varmaan ottaa vähän himmeämpi tähti tähtäimeen.

3 kuvaa, yks fokuksen molemmin puolin (valoläntti noin 3-4x verrattuna täysin fokusoituun) ja sitten yksi kuva  arvoidussa fokuksessa. Eikä saa ylivalottaa.

EDIT toisella fokusointikerralla ei kyllä merkkiäkään mistään astigmatismista.

Kiitos testeistä, näitä on varmaan huomattavasti helpompi lukea sivusta kuin tehdä pihalla kylmissään :tongue:
Mutta jotenkin sain tuosta sen vaikutelman, ettei vaan ole ollut kelvollista seeingiä tuon 500P kokoluokan putkelle.
Johtopäätöksenä jatkoon menisi uusi tähtitesti, jossa tuo 500mm peili olisi 400 millisellä apertuurilla maskattuna (ja tuota maskattua tähtitestikuvaa verrataan sitten siihen natiivisti 400-milliseen SkyWatcheriin ja sen vastaavaan tähtitestiin). Tällöin ilmakehän vaikutus pitäisi olla kumpaankin peiliin samanlainen, tietysti olettaen että kummatkin peilit ovat ehtineet jäähtyä kunnolla.

Ja jos kuva on 500P:llä (maskattuna 400-milliin) edelleenkin selvästi heikompi kuin natiivi 400P:llä, niin sitten todetaan, että 500P:ssä on jotain optista ongelmaa, mutta mitä? (Samalla yritetään huomioida maskatun 500P:n suurempi apupeilin peittoprosentti, muttei sen pitäisi vaikuttaa muualle kuin kuvan kontrastiin. Vai kuinka?) Tuon 400 mm maskin voisi tehdä toisaalta myös epäkeskoksi, jolloin sitä pyörittämällä näkisi peilin pinnan tarkkuuden erot eri puolilta peilin pintaa (apupeilin varret varmaan häiritsevät paikoitellen). Mutta näkisitpä edes sen löytyykö jostain maskin asennosta yllättäen parempi testikuva kuin toisesta. Vai pitikös sen tähtitestin tulla kumminkin symmetrisestä apertuurista (apupeilin varjosta), jolloin epäkeskoa maskia ei kannattaisi käyttää??

Nuo yllä kuvatut lisätestit kannattaa kumminkin tehdä johonkin zeniitin tienoolla olevaan tähteen. Huomisiltana saattaisi olla vielä selkeää keliä, mutta sitten tulee jo pilvisyyden takia taukoa. :undecided:

Tässä vielä Betelgeuse fokuksessa, pinottuna. Vasen kuva raakapino. Oikea kuva toisesta kohtaa videota, jossa valotusaikaa pienennetty ja pino vielä terävöitetty pino, siksi tuommoinen karvainen.

Ja nythän sitten vasta tajusin: kun ei ollut mitään filsua ja kamera näkee koko spektrin rajulla polttovälillä ja pienillä pikseleillä, niin tuossahan on nyt sitten oppikirjan esimerkkikuva ilmakehän dispersiosta, vain mustavalkoisena   :oops:

Sen kun laittaa vielä hiukan ulos fokuksesta ja kertaa turbulenssilla, niin eipä ihme että tulee hiukan jänniä lähellä fokusta - kuvia. Ja muutenkin kaikkea jännää joka paikkaan...

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/bet_focus1.jpg/_full.jpg)


Eli kannattaisiko seuraavat testit ajaa L-filsulla vai mieluummin punaisella vai millä?

Tietty jos kuvaa jollain kapeammalla kaistalla - vihreä? Niin fokuksessa voisi saada puhtaa airy diskin näkyviin. Sama mikä pätee planeettakuvauksissa, niin sama myös tässä - IR filsulla saisi ilmakehää rauhotettua (useimilla keleillä) .. eikä muut värit ole sotkemassa.

Eli olisko kuitenkin IR pass, tai joku 7nm Ha filsu ja Capella, tai no 0.5m putkelle kelpaa mikä vaan tähti..

Ruvetaan pääsemään ytimeen.

Tuosta  Betelgeusen fokus kuvasta voisi antaa tuomion:
9 - Atmospheric turbulence
http://www.telescope-optics.net/diffraction_pattern_and_aberrations.htm
Voi myös olla kollimointi.. vai pitäiskö sittenkin sanoa että kollimointi. 50cm F3.9 saattaa olla tarkka kollimoinnista.

Kollimaatiovinkki (oletuksena tuo kuva):
Putki seurannalla, livekuva tietokoneen ruudulla, aja tähti kuvan vasempaan alanurkkaan. Säädä pääpeilin kollimaatioruuveilla tähti keskelle kuvaa - ota vdeo, pinoa ja katso tuliko parempi. Homma saattaa olla kaikkein parasta tehdä johonkin avonaiseen vaikka M38 joukkoon, Tähtikentästä kuva ja katso missä kohtaa kenttää ei häntiä näy. Nyt tämä kohta säädetään kollimaatioruuveilla keskelle näkökenttää ja vot.

Ja tietty hännät voi tulla lämpöväreilystä...

Jos tähtitestiä tekee (harmaasävy)kameralla, niin filtteri on kait välttämätön. Fokuksen ulkopuolella ilmaantuvat Fresnel-renkaat kun ilmaantuvat eri aallonpituuksilla eri vaiheisina, joten laajakaistaisessa harmaasävykuvassa ne eivät erotu välttämättä lainkaan - jonkun aallonpituuden renkaiden maksimi osuu aina toisen aallonpituuden minimiin jne. Ja nyt en siis puhu mistään kromaattisesta aberraatiosta (mitä peiliputkessa ei tietenkään olekaan), vaan difraktiorenkaiden käyttäytymisestä.

Toinen asia mikä pistää silmään tuossa pinotussa defokusoidussa Betelgeusen kuvassa on, että defokusta on luultavasti aivan liikaa jotta tähtitestistä voisi päätellä mitään. Suurin osa aberraatioista tulee parhaiten näkyviin kun defokusta on sellaiset 10-15 aallonpituutta (tällä viitataan nyt niihin interferenssiminimoihin ja -maksimoihin), mikä f/4 peililä tarkoittaa tuollaista 0.7-0.8 mm fokuserin liikettä pois polttotasolta.

Ja jotta fokuksen sisä- ja ulkopuolista kuvaa voi järkevästi verrata, defokuksen pitäisi olla samansuuruinen moldempiin suuntiin. Jos putkessa ei ole jonkinlaista elektronista fokuseria, se onnistunee helpoiten niin että fokusoit ensin kuvan, sitten nostat kameraa fokuserissa sen vajaan millin koskematta itse fokuseriin. Ota kuva, tämä on outside fokus. Tarkenna uudelleen fokuserilla niin että kamera on edelleen sen vajaan millin ulosvedettynä.. Sitten laske kamera uudelleen kokonaan sisään, niin voit ottaa uuden kuvan joka on inside fokuksessa täsmälleen yhtä paljon kuin se oli ensin outside fokuksessa.

Tai no, ainakin visuaalihavaitsijalle joka tekee tähtitestiä okulaarilla tuo on luotettavin tapa.

Lainaus käyttäjältä: Aksu - 06.03.2018, 07:29:56
Toinen asia mikä pistää silmään tuossa pinotussa defokusoidussa Betelgeusen kuvassa on, että defokusta on luultavasti aivan liikaa jotta tähtitestistä voisi päätellä mitään.

Samaa mieltä.

Lainaus käyttäjältä: Aksu - 06.03.2018, 07:29:56
Suurin osa aberraatioista tulee parhaiten näkyviin kun defokusta on sellaiset 10-15 aallonpituutta (tällä viitataan nyt niihin interferenssiminimoihin ja -maksimoihin), mikä f/4 peililä tarkoittaa tuollaista 0.7-0.8 mm fokuserin liikettä pois polttotasolta.

Ja jotta fokuksen sisä- ja ulkopuolista kuvaa voi järkevästi verrata, defokuksen pitäisi olla samansuuruinen moldempiin suuntiin. Jos putkessa ei ole jonkinlaista elektronista fokuseria, se onnistunee helpoiten

Itse en omista elektronista fokuseria, ja ole turvautunut kelloon. Kellotetaan 10 sekunttia kumpaankin suuntaan, ja digitaalimitalla mitataan paljonko fokuseri liikkuu /sekuntti / suunta. Tuosta voi sitten laskeskella kauanko pitää fokkarilla ajaa jotta pääsee vaikka 0.7mm päähän fokuksesta.
   Hankaluutena Arilla on se että tarkkaa "napsahtavaa" fokusta ei löydy - pitää kellottaa: Defokuksesta ajetaan fokukseen, ja sen yli aina siihen pisteeseen että huomaa tähden kuvatuksen lähtevän selvästi laajenemaan. Sitten laitetaan kello käyntiin ja ajetaan päinvastaiseen suuntaan fokuksen yli kunnes tähti alkaa taas ilmiselvästi laajenemaan, jos aikaa kului vaikka 8 sekunttia, niin sitten ajetaan takaisin 4 sekunttia ja ollaan hyvin lähellä optimaalista fokusta (jos fokkarin moottorissa ei ole backlashia).

Jos epäilee backlashia, niin sitten haetaan vaan kauempaa vauhtia.

Tästä Arin Betelgeuze pinosta mielenkiintoinen huomio, varsinkin tuossa oikeanpuolelisessa näkyy 12kpl tummempia alueita säännöllisin välen. Montako tuossa peilissä on niitä alapuolisia tukia? Voisiko ongelma jostua tuosta peilin rakenteesta, esim lämpötilakutistuma joka tapahtuu eri tahtiin eri osissa peiliä muuttaisi muotoa?

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 05.03.2018, 21:33:42

Sitten vielä Timon loistava ehdotus pinoamisesta. Niinpä alla miten kuten AS3:ssa pinotut kuvat Betelgeuzesta sisä- ja ulkopuolella fokusta.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/Betelgeuze_stacked.jpg/_full.jpg)

Peili takaa:
https://stargazerslounge.com/topic/228167-sky-watcher-stargate-450p-truss-tube-dobsonian/?page=3&tab=comments#comment-2793993

EDIT: olikin 450mm peili, mutta varmaan samat tuet. Jossain luin että nuo palaset on sulatettu kiinni toisiinsa, ei siis mitenkään liimattu.

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 06.03.2018, 16:43:20
Tästä Arin Betelgeuze pinosta mielenkiintoinen huomio, varsinkin tuossa oikeanpuolelisessa näkyy 12kpl tummempia alueita säännöllisin välen. Montako tuossa peilissä on niitä alapuolisia tukia? Voisiko ongelma jostua tuosta peilin rakenteesta, esim lämpötilakutistuma joka tapahtuu eri tahtiin eri osissa peiliä muuttaisi muotoa?

Samaa mieltä kuin Ransu eli tämäkin pitää ottaa huomioon, jos muut keinot loppuvat... (taitaa muuten olla 9-10 lasikiila-tukea tuolla alla oheisen kuvan mukaan).

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 04.03.2018, 09:53:28
Minulla on myös tiettyjä epäluuloja siitä, kuinka tällainen optinen hässäkkä-rakenne toimii täällä pohjoisen pakkasissa. Jäähtyykö tuollainen kokonaisuus oikealla tavalla siten, ettei tuollaiseen ohueen jättipeiliin tule jännityksiä riippuen siitä, kuinka tasaisesti nuo tuentaan käytetyt lasipalat ovat kiinni toisissaan? (Käyttämäsi 180mm maski on saattanut mennä nätisti tuollaisen alta-tuennan pienojen väliin.)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus,+yleist%C3%A4/SW500peili1.jpg/_full.jpg)

Ongelmaa ei kenties tulee muualla kuin täällä pohjoisen pakkasissa, missä peili kutistuu -10...-20C pakkasissa reilusti enemmän, mitä ovat Kiinan tehtaalla suunnitelleet ts. oma ajatukseni on, että jos vaikka tuo rakenne ei toimisi pakkasessa kuten on suunniteltu? 400P:n peilissä on alta yhtenäinen lasiklöntti, jossa ei siis ole noita ohuempia kohtia (lasikiilojen välejä). Tuollainen jäähtyy ja kutistuu tasaisemmin koko optiselta pinnalta :huh:

Moottorifokuseri oli toki käytössä ja videolta kellotin ajoajan ja kävin sen avulla nyt kellarissa mittaamassa matkan: Aika tarkkaan 1mm oltiin molempiin suuntiin fokuksesta noissa. Ja sen tietäen helppohan tuolta videoilta oli hakea se 0,7mm kohta ja siitä etsiä ja pinota pari-kolmekymmentä ruutua molemmin puolin. Ei se kyllä mielestäni mitään uutta tuonut. Alla olevassa kuvassa pinotut kuvat ylinnä. Siinä alla pari parasta löytämääni yksittäisruutua, ei ihan samankokoisia löytynyt. Ja sitten alinna 2x koossa, eli originaaliskaalassa fokuksessa oleva yksittäisruutu.

Aika hassun näköinen nuoli on fokuksessa oleva tähti, joka osoittaa kohti zeniittiä. Nuolen koko näyttäisi olevan luokkaa 7" tai ylikin. Koska kameran edessä ei ollut suodinta, se näki UV:sta IR:aan ja ilmakehän dispersio 22 asteen korkeudella tuolla kaistalla taitaa olla jo useampi kaarisekunti. Eli en liikaa nyt mieti tuota fokuksessa olevaa muotoa, mutta aiemmissa IR-suotimen läpi Procyonista otetuissa fokuksessa tai lähellä olevissa kuvissa oli samaa nuolimaisuutta niissäkin havaittavissa ja noita pahuksen poikkiraitoja. Komaksi (kollimointi) silloin pohdin, mutta onkohan sittenkään?

Ransun havainto on aivan oikea, kaksitoista ripaa on siellä alla ja ne tosiaan taitavat näkyä läpi. Uskon, että sama rakenne aiheuttaa peilin jäähtyessä alikorjausta, joka sitten lämpötilan tasaantuessa katoaa pois. Vaikea arvioida paljonko noista rivoista oikeasti on haittaa, eivät ainakaan tuossa Ransun linkittämässä testissä tainneet haitata.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/Betelgeuse_Nofilter_22deg.jpg/_full.jpg)


Mutta sitten toisesta Betelgeuze - videosta löysin aika hyvälaatuistakin yksittäiskuvaa, jota sitten vielä hiukan terävöitin ja lisäsin kontrastia (alla). Ihan nättejä rinkuloitahan siinä näkyy. Ihan pyöreitäkin ovat, tosin juuri tähän ruutuun seeing niitä väänteli hiukan soikioksi. Mutta valitsin silti tämän ruudun, koska tässä erikoisen hyvin näkyy jälleen tuo oikean puoliskon epämuodostuma: Kuvio ikäänkuin purkautuu kello kahden suuntaan. Lisäksi iso viivakimppu halkaisee koko kuvion kello 11:sta kello 5:een. Tämä sama näkyy kaikissa vähänkin paremmissa videoissa, mutta pinoon se ei tule mukaan. Tuo kello 2:en suunta on taivaalla ylöspäin, eli sinne voisi jotain jäännöslämpöä nousta ja sinne päin dispersio venyttää tätä epäonnista ilman suodatinta otettua materiaalia. Mikä ihme tuo häiriö on? Onko se dispersion monistama ja jotenkin venyttämä vaakasuora apupeilinpitimen varsi? Vai jokin apupeilissä oleva virhe? Pääpeilistä tuo ei tule, koska pysyy paikallaan pääpeiliä pyöritettäessä. Onko tuo häiriö sama, joka näkyy fokuksessa nuolimaisuutena ja sen raitaisuutena?

Jos tuolle ei kukaan mitään luonnollista selitystä keksi, tuo voisi olla juuri sen kokoluokan häiriö, mitä olen etsinyt. Ikäänkuin ihan omassa fokuksessaan oleva osio. Ja tuo voisi olla apupeilissä kun kerran ei reagoi pääpeilin pyörittämiseen.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/What.jpg/_full.jpg)


Yhteenvetoa: Joko Suomessa on jatkuva, 100-prosenttisen terävä ja voimakas seeingin raja juuri 40 ja 50 cm:n välissä, tai putken säädöissä tai optiikassa tai molemmissa on jotain häikkää. Liveruudulla häiriö muistuttaa sitä, kuin päällekkäin olisi kaksi hiukan eri fokuksessa ja eri kohdassa olevaa kuvaa. Häiriö ikäänkuin vahvistaa seeingin moninkertaiseksi. Lievä epäfokus aiheuttaa juuri sellaisen oireen.

Ronchi-okulaarilla ja kehnoilla tähtitestiyritelmillä astigmatismi alkaa olla täysin pois suljettu. Vielä jäähtymässä oleva peili näyttää ajoittain mahdollisia alikorjauksen merkkejä, jotka häipyvät peilin jäähtyessä. Tähtitestikuvissa näkyy mahdollisesti peilin tuentaripojen "haamu". Häiriön kokoluokasta on paha sanoa mitään, mutta pidän tuota pienenä. Eikä tuolla putkella saanut yhtään skarppia ruutua edes kesäkelillä. Silloinkin tein vertailun 400P:hen, mutta silloin syytin seeingiä ja heijastuksia. Nyt väitän, että sama juttu oli silloin. Tämä sulkee pois pakkasen vaikutuksen ja sen myötä tuentarimat jääkööt sivuun toistaiseksi. Ja kun hyvin vajavaisista tähtitestikuvioista ja videoista ei löydy mitään ripoja vahvempia virheitä, oletetaan toistaiseksi, että siellä ei siis sellaisia silmille hyppääviä ole. PAITSI tuo kummallinen kuvajainen y.o. kuvassa, joka olisi juurikin tarpeeksi iso ja kummallinen tuottamaan havaitunlaisia ongelmia, ellei sille löydy selitystä.

Tuo ylläoleva johtaa seuraavat tutkielmat apupeilin pariin. Lienee aika vaihtaa apupeili ja toteuttaa seuraavat tähtitestit 400:n apupeilillä (ja ir-pass suotimella) sekä oikeaoppisella fokusointimatkalla. Ja seuraavat kuukuvat otetaan powermatella, jolloin komakorjaavan barlowin vaikutus jää pois ja kollimoinnin tai sen puutteiden taso näkyy kuvissa heti: jos kollimointi on kohdallaan, eikä muuta vikaa ole, kuvan keskellä on skarppia ja reunoilla komaa. Jos kollimointi on pielessä, jostain kohdin laaja-alaista ASI183MM kuvaa löytyy kuitenkin se skarppikin kohta jos sellainen on. Ja toki parempaa keliä saisi olla.

Ai niin, ja erittäin nöyrä kiitos kaikille apua, neuvoja ja vinkkejä antaneille! Kyllä tämä vielä ratkaistaan, sillä emme halua tuomita Suomalaisia harrastajia ikuiseen, ehdottomaan seeingistä johtuvan apertuurirajan ikeeseen, vaan päästää vehreämmille resoluutioille ennen jättiläisplaneettojen paluuta  :afro:

Hyvältä näyttää in ja out kuvat.  Nyt vasta kiinnitin huomiota että noissa kaikissa defokus kuvissasi on apupeilin varjossa pieni himmeä keskikirkastuma (difraktion aiheuttamaa) apupeilin varjon reunassa, vaikka kuva muuten näyttäisi kollimoinnin olevan ok.

Liitin tuohon kuvaaasi oman 30cmF4 kuvat (ylin pari) ihan vertailuksi.

Apupeilin syyttäminen saattaa olla ok.

Tämä ei varmaan auta itse ongelmaan, mutta kun näitä tähtitestejä teet suurella suurennoksella, niin jos jaksat niin kiinnostaisi nähdä että minkä verran on vaikutusta kuvaan jos laitat jonkun tuulettimen puhaltamaan peilin pinnalta boundary layerin pois. Se voisi myös nopeuttaa peilin lämpötilan stabiloitumista. Jos olen oikein ymmärtänyt niin tässä 500P:ssä ei ole mitään tuulettimia "viran puolesta"?

Nimim. erästä (paljon pienempää) newtonia suunnitteleva.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 06.03.2018, 21:18:24
...valitsin silti tämän ruudun, koska tässä erikoisen hyvin näkyy jälleen tuo oikean puoliskon epämuodostuma: Kuvio ikäänkuin purkautuu kello kahden suuntaan.... clip ... Tuo kello 2:en suunta on taivaalla ylöspäin, eli sinne voisi jotain jäännöslämpöä nousta ja sinne päin dispersio venyttää tätä epäonnista ilman suodatinta otettua materiaalia. Mikä ihme tuo häiriö on?

Yksi tarkastamisen arvoinen asia on, ettei putkessa (tai peilien kiinnityksissä) ole mitään tuohon suuntaan osoittavaa estettä valon kulkutiellä (tai edes lähellä sitä) aiheuttamassa tuollaista häiriötä renkaisiin. Olen joskus huomannut, että Airy diskin renkaat saavat helposti noita kupruja, kun esim. sormi "jää vahingossa" putken reunan sisäpuolelle. (Jäännöslämpö sen sijaan tekee minusta jotenkin pisaran muotoisia tähtiä eli sinne vuotaa enemmänkin "häntää ulos" kuin tulisi tuollaista "reunakuoppaa" renkaisiin. (Kuopat "syövät valoa" eli siellä kulmalla on jokin este...)

Jarin ehdotuskin on hyvä, mutta millainen tuon valosaavin ympäröivä "putki" oikeasti onkaan ts. oliko se ylempänä kangashuppu kehikon ympärillä ja alempana lyhyt putki, vai mitä?

Ei näyttäisi olevan tuolla suunnalla tai ylipäänsä missään mitään valon tiellä. Lähimpänä ovat tukitankoja yhdessä pitävät muovipannat kolmella taholla, jotka juuri ja juuri jäävät ulkopuolelle, ellei sitten hiukan kulma pilkistä. Mutta nekin eri kohdassa.

Tänään irrotin apupeilin. Aika jötkäle, pikkuakseli 135mm. Laitoin tilalle 400P:n 100mm apupeilin. Kolme isoa prikkaa peilinpitimen ja spiderin rungon väliin jatkeeksi, niin meni heittämällä paikalleen. Sen verran on liian pieni, että pari senttiä taitaa jäädä pääpeilin ulkokehää käyttämättömiin. Tuolla sitten kokeilemaan seuraavaksi, kun ehtii ja on keliä.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 07.03.2018, 19:47:13
Jarin ehdotuskin on hyvä, mutta millainen tuon valosaavin ympäröivä "putki" oikeasti onkaan ts. oliko se ylempänä kangashuppu kehikon ympärillä ja alempana lyhyt putki, vai mitä?

Perustilassaanhan tuo on täysin avoin ja sitten on yhtenäinen kangashuppu laitettavissa ympärille. Minä en ole kangashuppua käyttänyt, vaan virittelin omiani: Apupeilin tienoilla on yhtenäinen kiinni ruuvattu lyhyt muoviputki ja alhaalla pääpeilin ympärillä pidempi yhtenäinen muoviputki. Näiden välillä sitten tyhjää. Alempi muoviputki ei ole missään kiinni, vaan lepää vapaasti tukitankojen alapidikkeitä vasten ja on liu'utettavissa ylöspäin ja lukittavissa niin, että pääpeili jää vapaasti esiin. Eli Jarin ehdottama testi on hyvin helppo toteuttaa.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/SW500P/Modaus3.jpg/_smaller.jpg) (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/SW500P/Modaus5.jpg/_smaller.jpg)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/SW500P/Modaus4.jpg/_smaller.jpg)

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 07.03.2018, 23:12:12
Ei näyttäisi olevan tuolla suunnalla tai ylipäänsä missään mitään valon tiellä. Lähimpänä ovat tukitankoja yhdessä pitävät muovipannat kolmella taholla, jotka juuri ja juuri jäävät ulkopuolelle, ellei sitten hiukan kulma pilkistä. Mutta nekin eri kohdassa.

Tuosta Airy disk "kuopan" sijainnista vielä... olet kai kokeillut sen sijainnin määrittämistä viemällä jotain pimennintä valon kulkureitille?
Pienemmissä putkissa riittää hyvin kun heittää esim. hanskan apupeilin päälle peittämään osaa peilistä ja katsomalla sitten mille kulmalle tuota Airy diskiä tuo hanska-pimennys osuu. Itse en ainakaan osaa määrittää noiden RCT:n kollimointiruuvien sijaintisuuntia muutoin kuin tuolla tavoin toimien (ts. on ihan turha yrittää arvata kameran kuvasta suuntia muutoin).
Tuo "...ellei sitten hiukan kulma pilkistä..." lause näet tarttui silmiini, että piti varmistaa tällainen itsestään selvä asia.

Eikös suunnat ole ihan samat kuin muutenkin kuvatessa? Dobsonissa ne on helppo määrittää.

Katsotaanhan me Timpe samaa häröä? Tarkoitan noita ihme poikkiraitoja, jotka ehkä saattaisivat olla apupeilinpitimen vaakavarresta dispersion kautta jotenkin johtuvia tai sitten ei. Suuntaus ainakin karkeasti täsmäisi. Alla animaatio, johon noita hiukan merkkailin. Nuo näkyvät kaikissa hiukan paremmissa yksittäisruuduissa.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/What2.gif/_full.jpg)

eikös nuo ole apupeilin pitimien airyrenkaan analogioita?

Lainaus käyttäjältä: JVO - 09.03.2018, 06:43:37
eikös nuo ole apupeilin pitimien airyrenkaan analogioita?

Niin sen varmaan täytyy olla. Vaan näyttävät syntyvän vain vaakasuuntaisesta pitimestä, ei pystysuuntaisesta ollenkaan, joka on identtinen. Ja tosi vahvat! Kait se sitten johtuu ilmakehän dispersiosta laajalla aallonpituuskaistalla. Se selittäisi myös miksi yläpuolen renkulat ovat aina huonompia, koska sinne puolelle dispersio tuottaa seeingistä enemmän kärsivät lyhyemmät aallonpituudet.  Jos se johtuu tuosta, silloin apupeilistäkään tuskin löytyy mitään ihmeellistä. No, testataan vielä ja katsotaan häipyykö tuo apupeilinpitimen super-Airy-kuvio suotimen myötä vaiko apupeili vaihtamalla vai vaatiiko molemmat, sillä en kyllä tuollaista pienellä hakuotannalla netin tähtitestikuvista löytänyt. Jos tuo häipyy suotimella, sitten aletaankin olla siinä tilanteessa, että optiikka on kunnossa ja sen sijaan seeingistä, kelien odottelusta ja kollimoinnista opittu uusia juttuja  :huh:   Jännitys tiivistyy!

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 09.03.2018, 01:02:20
Katsotaanhan me Timpe samaa häröä? Tarkoitan noita ihme poikkiraitoja, jotka ehkä saattaisivat olla apupeilinpitimen vaakavarresta dispersion kautta jotenkin johtuvia tai sitten ei. Suuntaus ainakin karkeasti täsmäisi. Alla animaatio, johon noita hiukan merkkailin. Nuo näkyvät kaikissa hiukan paremmissa yksittäisruuduissa.

Ei näköjään katsottu, itselläni oli kysessä tuo "kuoppa" klo 13:30 tienoilla, viivoista en tiedä sanoa mitään...  :wink:

No niin, nyt taisi jäädä joro pyydykseen  :sad:

Tänään illalla oli kirkasta ja jatkoin tähtitestausta. Vaihdoin kumminkin SW500P:n oman apupeilin paikalleen, kameraan baaderin ir-pass filsu eteen ja sitten putki kohti zeniittiä, josta kohteeksi valikoitui Dubhe. Nyt suotimen ansiosta sain oikeat airyrenkaat näkyviin sopivan pienellä fokuserin liikkeellä. Samoin nuo aiemmat apupeilinpitimen dispersiohäröt olivat nyt poissa. Kollimointi oli jonkin verrankin pielessä, mutta lähestulkoon tarkka kohta löytyi kennon reunamilta ja tein testin sitten siinä kohdin enkä lähtenyt hieromaan kollimointia.

Mutta tulos on aika murheellinen. Kuvajaiset ovat erilaiset eri puolella fokusta. Sisäpuolella fokusta näkyy sisempien renkaiden sijaan ylimääräinen kirkas paksu donitsi kuvion sisällä, jonka kohdalla sitten ulkopuolella fokusta näkyy ehkä tummempi rengas ja sisemmät renkaat. Onko tuo nyt sitten vyöhykevirhe vai mikä?

Ylin pari on pinottu ja terävöitetty, sen alla oleva pari yksittäiskuvat samalta videolta. Kolmas pari yksittäiskuvat eri videolta, jossa ollaan lähempänä fokusta, ehkä max 0,5mm. Neljäs pari sitten vielä eri videolta, jossa ollaan taas kauempana fokuksesta.

Aika surulliselta minun silmääni näyttää. Tuossa se vika taitaa nyt olla.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/Startest_Dubbhe_16032018_80.jpg/_full.jpg)

Minulle pistää edelleen silmään nuo 12kpl kirkastumia/tummentumia= peilin takapuoliset tuet.
Vuorottaisten tummentumien ja kirkastumien pelusteella voisi veikata että peili vääntyy tukien takia aaltoilevaksi pinnaltaan, ja fokus ei ole sen takia tarkka. Vääntyilyyn voisi olla ainakin kaksi syytä, lämpömassa tukien kohdalla on suurempi, ja peili ei muuta sen takia muotoaan tasaisesti lämpötilan muuttuessa. Tai ilman jäähtyessä nuo tuet aiheuttavat jännityksiä peiliin, esim kiinnittymisen tai materiaalierojen takia? Ovatko käyttäneet samaa lasia tukiin ja peiliin, näin voisi kuvitella mutta kuka näistä tietää.

Olisi hyvä nähdä pieneneekö nuo tummentumien erot lämpötilan ollessa plussalla?

Testiehdotus:
Voisit kokeilla tehdä maskin jossa on 12kpl säteittäisiä aukkoja, saman levyisiä tai vähän leveämpiä kuin nuo alapuoliset tuet. Sijoita aukot ensin noiden tukien kohdalle ja tee tähtitesti, sijoita aukot kohtiin jossa tukia ei ole, onko tähtitestin airykuva erilainen. Muuttuuko fokuspiste tukien välissä ja tukien kohdalla?

Hei,

Jos jollalin tämän keskustelupalstan jäsenellä on suhteita Tuorlan observatorion optiikkapaajaan,
niin sopuhinnalla voisi saada ammattilais testauksen(Opteon), jos mikään muu ei tuota tulosta.

T.Ile

No nyt näyttää kuvat hyviltä, viellä olisi pitänyt jatkaa sarjaa lähemmäs fokusta, tuossa tiukimmassa kuvassa  alkaa juuri ulkokehällä valo fokusoitumaan - saattaa olla myös ilmakehän aiheuttamaa..
Kuvissa näkyvä keskikirkastuma ei edelleenkään ole jostain syystä aivan keskellä.
Kuitenkin selvää vyöhykevirhettä on näkyvissä, peilin eri vyöhykkeillä on fokus hieman erikohdassa. Tosin mun silmään ei aivan surkealta peililtä noiden kuvien perusteella näytä. Samoin peilin lasiset tuentarakenteet tulee hyvin näkyviin ja blurraa kuvaa juuri ulkokehältä, mistä siis suurin erotuskyvyn lisäys ja valon määrä tulee. Oleellista olisi tietää miten pitkälle matkalle tarkka fokus jakaantuu.

Tuolla kuvausmenetelmällä pystyt kartottamaan hyvin missä kohtaa peilin mikäkin vyöhyke fokusoituu, ja kuinka pitkällä matkalla..  Tuo tarkan fokuksen matka taitaa F3.9 peilillä lienee luokkaa pari sadasosaa millistä.

Ehdotus:
-Varmista kollimointi ok.
-Riittävän himmeä tähti kuvaan (sellainen joka ei saturoidu fokuksessa).
-Olet laskenut miten kovaa fokkari liikkuu x.xx mm/s
-Aja defokuksesta fokuksen kautta toisellepuolelle ja kellota aika, kuinka kauan kuva pysyy fokusalueella (eli fokusalue jossa et osaa sanoa että tähti tarkentuu tai tulee epätarkemmaksi) Toista tämä mittaus 5...10x ja laske niistä keskiarvo - nyt tiedät tarkalleen fokusalueen millin sadasosissa.
-Jos fokus alue on vaikka 5sek kuvaa sarja: eka video lähtien siitä kun juuri tuli fokukseen, 1sek moottorilla fokusta kohden, toinen video...jne. Liitekuva selventänee..

Tätä voit sitten vertailla hyvää jälkeä tekevään  Skywatcher 400P goto putkesi vastaaviin kuviin.

Tässä vielä fokuksessa tanssiva Dubhe, jos tuo kertoisi jotain. Ylinnä 4x koossa pinottu kuva ja alla otanta yksittäisruutuja 2x koossa.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/Infocus1.jpg/_full.jpg)

Ja täällä linkin takana (https://www.youtube.com/watch?v=_tGqcB17K2I) sitten youtube-video, jossa ollaan ensin fokuksen sisäpuolella ja mennään siten fokuksen ulkopuolella ja taas takaisin sisäpuolelle. Fokuksen sisäpuolella näkyy todella rumasti tuo sisempi kirkas iso renkula, josta ei sitten ole oikein jälkeäkään fokuksen sisäpuolella. Ja sisärenkaassa myöskin näkyy mielestäni voimakkaana nuo Ransun mainitsemat "kolmiotuet". Voisiko tuo sisärengas olla siis myös tuon tuennan aiheuttamaa? Eräänlainen vyöhykevirhe, joka aiheutuu kolmiopalojen alla olevan toisen, pienemmän lasikiekon vetelystä?

Putki oli ollut jäähtymässä yli neljä tuntia (-8C), eikä liikkeelle lähdetty edes huonelämpötilasta. Testin aikana nostin pääpeilin ympärillä olevan muoviputken ylös niin, että tuuli pääsi pyyhkimään peilin pintaa vapaasti. Mitään eroa en huomannut. Kuvanlaatu tuntuu olevan sama, oli putki ollut ulkona päiväkaupalla tai yli kaksi tuntia. Kesälämpimällä tai nollakelin kahta puolen ei myöskään ole kertaakaan löytynyt "fokuksen sisintä ydintä", ei ainuttakaan skarppia ruutua kymmenkunnassa Teratavussa puolessatoista vuodessa, eli en oikein jaksa pelkkään pakkasen vaikutukseenkaan uskoa. Kun pitäisihän tämän toimia +30 - 0 - lämpötiloissakin mitä Kinastakin löytyy, niin ei sen viimeisen muutaman kylmyysasteen pitäisi nyt ihan mutkalle yhtäkkiä kaikkea vetää. Mutta kevään plussakelillä voisi vielä tähtitestin tehdä verrokiksi, muutoin sitten tosiaan taitaa jotain penkkitestiä jo kaivata. Peili on designiltaan eksoottinen, mutta niin on sitten minun mielestäni tuo tähtitestituloskin. Ei ihan heittämällä osu perusmallikuviin tuo sisäfokuksen extradonitsi, tosin olen noviisi näitä tulkitsemaankin. Katsotaan jos joku fiksumpi tuosta osaa jotain kommentoida. Apupeili ei kait mitään tämmöistä voi saada aikaan?

Kevään aikana pitää päästä diagnoosiin ja saada mahdolliset löydökset valmistajalle kommentoitavaksi ja kesän aikana saada putki iskuun jos vikaa siis on. Jos tuo osoittautuu ominaisuudeksi ja on valmistajan mukaan sellainen kuin linjalta ulos tulla pitääkin, mutta silti surkeampi kuin SW40P, viimeinen vaihtoehto on kait tämä:
https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p9917_TS-Optics-20--f-4-Lightweight-Newtonian-Primary-Mirror-with-conical-back.html (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p9917_TS-Optics-20--f-4-Lightweight-Newtonian-Primary-Mirror-with-conical-back.html)

Eli tuohan on sama design, kuin SW400P:ssä ja menisi varmaan heittämällä tuohon putkeen. (Ellei tuo peräti sitten olekin Syntan uusi SW50P:n peili, kun ovat huomanneet lasihimmelin toimimattomaksi, olihan himmeliä ennen protoissa se lasiputkikennopeiliversio)

Olisiko tässä alla nyt johtopäätös:
Nuo kannatinrivat tavalla tai toisella vääntävät peilin aalloille. Joko lämpötilan muutosten myötävaikutuksella tai ihan tehdastekoisesti. Nuo lommolla olevat kohdat fokusoivat valoa fokuksen ulkopuolella tuonne airykuvion ulkoreunalle tuommoisiksi kirkastumiksi (12kpl). Fokusta lähestyttäessä nuo kirkastuvat, kunnes fokuksessa ovat sitten sikinsokin tuossa varsinaisen tähdenkuvan ympärillä. Mentäessä fokuksen sisäpuolelle nuo lommot sitten fokusoivat nuo 12 kirkastumaa tuollaiseksi sisärenkaaksi. Lisäksi ulkorenkaassakin näkyy vielä tuota kuviota.

Kuuta kuvatessa kraatterin kuvan päällä ja ympärillä on 12kpl himmeää epäfokuksessa olevaa vääristynyttä kraatteria, jotka vääntelehtivät seeingissä. Siksi kuvaa ei saa fokusoitua skarpiksi, eikä pinoamisohjelma saa kunnon otetta. Kontrastikin jää vaatimattomaksi. Erotuskyky rajoittuu 200mm optiikan tasolle ja kontrasti sen alle.

Nyt jää  jäljelle arvioida ilmiön voimakkuus, mutta aika vahvalta tuo minun silmääni näyttää kun vertailen netin tähtitestikuviin. Toinen tehtävä on tutkia laimeneeko tuo lainkaan a) lämpötilan tasaantuessa kauemmin, b) plussakeleillä. Taitaa tulla lähtö tuolle peilille  :sad:

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/Startest_Dubhe_3.jpg/_full.jpg)

Toi ylin kuvapari kertoo että vyöhykevirhettä on, plus peilin kärsii tuosta rakenteesta. Viellä jos tiedät miten kaukana fokuksesta (milleissä) tuo in ja out kuvat on plus kokemukset fokusointivaikeuksista, niin tuosta voi jo lähteä valmistajan kanssa keskustelemaan.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 17.03.2018, 00:34:19
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/Startest_Dubbhe_16032018_80.jpg/_full.jpg)

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 17.03.2018, 13:05:06
Olisiko tässä alla nyt johtopäätös:
Nuo kannatinrivat tavalla tai toisella vääntävät peilin aalloille. Joko lämpötilan muutosten myötävaikutuksella tai ihan tehdastekoisesti. Nuo lommolla olevat kohdat fokusoivat valoa fokuksen ulkopuolella tuonne airykuvion ulkoreunalle tuommoisiksi kirkastumiksi (12kpl). Fokusta lähestyttäessä nuo kirkastuvat, kunnes fokuksessa ovat sitten sikinsokin tuossa varsinaisen tähdenkuvan ympärillä. Mentäessä fokuksen sisäpuolelle nuo lommot sitten fokusoivat nuo 12 kirkastumaa tuollaiseksi sisärenkaaksi. Lisäksi ulkorenkaassakin näkyy vielä tuota kuviota.

Tuo vaikuttaa uskottavalta tapahtumaketjulta, jonka voisin itsekin allekirjoittaa tässä vaiheessa.

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 17.03.2018, 08:31:58
Vuorottaisten tummentumien ja kirkastumien pelusteella voisi veikata että peili vääntyy tukien takia aaltoilevaksi pinnaltaan, ja fokus ei ole sen takia tarkka. Vääntyilyyn voisi olla ainakin kaksi syytä, lämpömassa tukien kohdalla on suurempi, ja peili ei muuta sen takia muotoaan tasaisesti lämpötilan muuttuessa. Tai ilman jäähtyessä nuo tuet aiheuttavat jännityksiä peiliin, esim kiinnittymisen tai materiaalierojen takia? Ovatko käyttäneet samaa lasia tukiin ja peiliin, näin voisi kuvitella mutta kuka näistä tietää.
Testiehdotus:
Voisit kokeilla tehdä maskin jossa on 12kpl säteittäisiä aukkoja, saman levyisiä tai vähän leveämpiä kuin nuo alapuoliset tuet. Sijoita aukot ensin noiden tukien kohdalle ja tee tähtitesti, sijoita aukot kohtiin jossa tukia ei ole, onko tähtitestin airykuva erilainen. Muuttuuko fokuspiste tukien välissä ja tukien kohdalla?

Tämä Ransun testi olisi sitten empiirinen koe tuon muotovirhe-teorian vahvistamiseksi eli suosittelen tuollaista lisätestaamista.
Jos tuolta tulee tuolla tavoin peiliä maskaten hyvä kuva putkesta, niin sillä saa osoitettua valmistajalle että SW:n tuentarakenne on susi jo syntyessään (tai sitten pelkästään toimimaton täällä Suomen oloissa).

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 17.03.2018, 13:40:13
Toi ylin kuvapari kertoo että vyöhykevirhettä on, plus peilin kärsii tuosta rakenteesta. Viellä jos tiedät miten kaukana fokuksesta (milleissä) tuo in ja out kuvat on plus kokemukset fokusointivaikeuksista, niin tuosta voi jo lähteä valmistajan kanssa keskustelemaan.

Joo, nuo isommat kuvajaiset on n. 0,6...0,65mm fokuksesta ja pienemmät sitten alle 0,5mm. Jos keli suo, kuvaan vielä illalla muutaman lisää kun putki on valmiiksi ulkona ja keli lämpimämpi. Ja jos silti näkyy samaa häröä, sitten maskeja kehiin.

Voiko ir filtteri aiheuttaa tähtitestin vääristymistä? Ainakin muistaakseeni tältä foorumilta löytyy tapaus jossa objektiivin edessä ollut uv filtteri tms. aiheutti outoja tähtitestin tähtiä.

Mielenkiintoista sinänsä, että uusimmassa (4/2018) S&T:ssä on 18-tuumaisen SW Stargaten testi Dennis DiCiccon tekemänä, ja siinä on samanlainen pääpeilirakenne kuin Arin 20-tuumaisessa. DiCicco kehuu optista laatua kovasti, ja teki vieläpä Foucaultin testin jossa hyvä tulos. Lainaus artikkelin kuvatekstistä (lihavoinnit meikäläisen):

"In the workshop, the author's Foucault test of the primary mirror shows no sign of "print through" from the supporting rib structure. There is a slight hint of a central depression due to the hollow core, but it falls completely within the shadow of the secondary mirror and is of no consequence. The mirror is an overall well-corrected paraboloid with subtle artifacts typical of machine-polished optics. It delivered excellent performance at the eyepiece."

Eli syystä tai toisesta tuossa testikapistuksessa ei tule esille samoja ongelmia. Olisikohan tuossa Arin pääpeilissä joku "valuvika" minkä takia nuo taustarivat aiheuttaa tuota muotovirhettä?

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 06.03.2018, 21:18:24
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/Betelgeuse_Nofilter_22deg.jpg/_full.jpg)

Tuo aiemmin fokuksessa esiintynyt omalaatuinen nuolikuvio on nyt (kollimoinnissa?) kadonnut? Jos näin, niin veikkaan huomattavaa parannusta kuvanlaatuun.. ehkä.
Odotellaan lisää testejä  :cheesy: nää on mielenkiintoisia.

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 17.03.2018, 20:17:39
Tuo aiemmin fokuksessa esiintynyt omalaatuinen nuolikuvio on nyt (kollimoinnissa?) kadonnut? Jos näin, niin veikkaan huomattavaa parannusta kuvanlaatuun.. ehkä.
Odotellaan lisää testejä  :cheesy: nää on mielenkiintoisia.

Tuo nuolikuvio tuli siitä, että hölmösti tein testin ilman mitään suodatinta kameran edessä ja kamera näki kaiken UV:sta IR:aan, jolloin ilmakehän dispersio venytti matalalla olevan Betelgeusen tuollaiseksi nuoleksi. Jos olisi ollut värikamera, nuolen päät olisivat eri väriset. Eli ei tullut kollimaatiosta tuo.

Äsken kuvailin taas setin Dubhea ja sama tulos kuin eilen, eli ei ainakaan johdu keskeneräisestä jääähtymisestä. Pakkastakin oli nyt vähemmän. Leikin maskeilla ja pyörittelin vähän pääpeiliäkin, katsotaan kohta mitä saan kuvista irti. Aika kiehuntaa oli taas seeing.

Lainaus käyttäjältä: Aksu - 17.03.2018, 19:24:07
Mielenkiintoista sinänsä, että uusimmassa (4/2018) S&T:ssä on 18-tuumaisen SW Stargaten testi Dennis DiCiccon tekemänä, ja siinä on samanlainen pääpeilirakenne kuin Arin 20-tuumaisessa. DiCicco kehuu optista laatua kovasti, ja teki vieläpä Foucaultin testin jossa hyvä tulos. Lainaus artikkelin kuvatekstistä (lihavoinnit meikäläisen):

"In the workshop, the author's Foucault test of the primary mirror shows no sign of "print through" from the supporting rib structure. There is a slight hint of a central depression due to the hollow core, but it falls completely within the shadow of the secondary mirror and is of no consequence. The mirror is an overall well-corrected paraboloid with subtle artifacts typical of machine-polished optics. It delivered excellent performance at the eyepiece."

Eli syystä tai toisesta tuossa testikapistuksessa ei tule esille samoja ongelmia. Olisikohan tuossa Arin pääpeilissä joku "valuvika" minkä takia nuo taustarivat aiheuttaa tuota muotovirhettä?

Eipä tarvinnut kauaa tämän illan materiaalia käydä läpi, kun vastaan tuli tämä kohta jossa defokusoin jonkin verran enemmän kuin yleensä nähdäkseni paremmin mitä tapahtuu kun pyöritän pääpeiliä. Hetken verran seeing paranee radikaalisti ja reippaasti defokusoidussa kuvassa näkyy suoraan pääpeilin runkorakenne! Huhhuh! Ei tarvitse testailla enempää, meikäläisellä on massiivinen "print-through" ja pääpeili täysi susikappale...

Täytyypä tutkia mitä merkintöjä tuolla peilin taustapuolella on ja käyttää google-kääntäjää. Etteipä vaan lukisi kiinaksi, että Susi...

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/Dubhe-defocused1.jpg/_full.jpg)

Lainaus käyttäjältä: Aksu - 17.03.2018, 19:24:07
Mielenkiintoista sinänsä, että uusimmassa (4/2018) S&T:ssä on 18-tuumaisen SW Stargaten testi Dennis DiCiccon tekemänä, ja siinä on samanlainen pääpeilirakenne kuin Arin 20-tuumaisessa. DiCicco kehuu optista laatua kovasti, ja teki vieläpä Foucaultin testin jossa hyvä tulos. Lainaus artikkelin kuvatekstistä (lihavoinnit meikäläisen):

"In the workshop, the author's Foucault test of the primary mirror shows no sign of "print through" from the supporting rib structure. There is a slight hint of a central depression due to the hollow core, but it falls completely within the shadow of the secondary mirror and is of no consequence. The mirror is an overall well-corrected paraboloid with subtle artifacts typical of machine-polished optics. It delivered excellent performance at the eyepiece."

Eli syystä tai toisesta tuossa testikapistuksessa ei tule esille samoja ongelmia. Olisikohan tuossa Arin pääpeilissä joku "valuvika" minkä takia nuo taustarivat aiheuttaa tuota muotovirhettä?

Aksun lainauksen avainsanat ovat "In the workshop...", eli testattiin näköjään niin sanotusti samoissa olosuhteissa, kuin mitä peili on hiottukin: Huoneenlämpötilassa. Ja tämä selittää hyvät tuloksetkin. Kun tämä peili viedään ulos Suomen kevättalvisiin keleihin, lopputulos on mielestäni odotetusti juuri se, mitä Ari on löytänyt. Peilin runkorakenne tulee näkyviin, koska tukien kohdalla jäähtymisen aiheuttama kutistuma on erilaista verrattuna tukien väliseen peilimateriaaliin.

Peili ei siis välttämättä ole susi, mutta Suomen keleihin tuota tuettua rakennetta ei näköjään voi suositella. Epäilen, että jotakin vääristymää saisi näkyviin myös tuosta TE:n reunoja kohti ohenevasta peilistä Suomen talvessa. Jos Ari on kovasti kiinnostunut hyvästä peilistä Suomen keleihin, niin melkoisen tasapaksu ja tasarakenteinen sen pitäisi olla.

Oletko katsellut näitä? http://www.orionoptics.co.uk/OPTICS/telescopemirrors.html (http://www.orionoptics.co.uk/OPTICS/telescopemirrors.html)

Tässä keskustelujen syövereistä tämä ihan ensimmäinen vertailu, josta olisi hälytyskellojen jo pitänyt lähteä soimaan enemmän. 16.7.2017 vertailu SW400P vs SW500P. Lämpötila +7C. Tuolloin nouseva Aurinko pääsi heijastelemaan okulaariputkeen ja jouduin tekemään hajavalosuojan.

Kuvat skaalattu ja käännetty suunnilleen samaan ja mustaa pistettä säädetty tasaamaan kontrastiero pois. 1=SW500P hajavalolla, 2=SW400P, 3=SW500P hajavaloa estetty, mutta aurinko noussut ylemmäs

Linkki vertailuanimaatioon (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2017/Comparison.gif/_full.jpg)

Kyllä +7 on jo sellainen lämpötila, että en pakkaskutistumaan heti usko. Kuvanlaatu tuossa lämpötilassakin ihan samaa kuraa kuin kovalla pakkasella. Lämpötilavirheen pitäisi olla kuitenkin jossain määrin lineaarinen.

Enemmän mietin sitä, että mitenköhän tuo peili valmistetaan? Jos runko on ensin sulatettu yhteen ja sitten päällilevy hiottu muotoonsa, väärillä arvoilla koneellisesti noita tukilevyjä vasten hiomalla saisi varmaankin juuri tällaisen virheen aikaiseksi. Painettu liian kovaa ja ohut päällilevy joustanut alas tukilevyjen välissä. Hionnan jälkeen tukilevyjen välit ponnahtaneet takaisin ylös ja jääneet kuprulle. Reunemmalla, missä tukilevyt kauempana toisistaan, jousto ollut suurempaa ja keskemmällä peiliä vähäisempää. Tästä tulisi sitten tuo vyöhykemäisyys virheeseen. Myöhemmin tehtaalla oppineet ja tehneet eim. jonkin hiontatuen ribsien väliin työkaluksi tai pienentäneet voimaa ja siten päässeet eroon uudemmassa tuotannossa tuosta print-throughsta. Jos taas päällilevy ensin hiottu muotoonsa ja sitten sulatettu yhteen muun rangan kanssa, virhemahdollisuuksia on lukematon määrä.

Ikävää, että tällainen tapaus nyt. ATM-porukat ovat olleet aina varauksellisia suuriin, ohuisiin, liimattuihin ja kerroksellisiin peileihin, koska niiden kanssa voi tulla ongelmia. Suurissa kaukoputkissa tekniikka on pakollista, koska peilien painot/taipumat kasvavat muuten kohtuuttomiksi. Tekniikan esi-isistä kuuluisin lienee Ritchey ja aihetta on käsitelty myös ATM-piireissä, kun Dobson-aika alkoi. Talviolosuhteet tekevät asian hankalaksi meillä mutta S&T:n testissä putkesi sai suitsutusta erityisesti optiikkansa suhteen.
Löytyisikö joku harrastaja, joka mittaisi peilin interferometrilla tai mallintaisi sen taipumia jollakin FEM-ohjelmalla? Miten sitten tuo kylmeneminen otettaisiin mittauksiin mukaan, onkin vähän hankalampaa. Kennorakenne olisi varmaan parempi vaihtoehto kuin tuo ruotorakenne. Kysele ja tsemppiä.

Laitoin Engl. kielisen selvityksen vertailukuvineen ja tähtitestikuvineen kauppiaalle. Katsotaan mitä sieltä kuuluu. Sinänsä nuo tähtitestikuvat eivät kyllä jätä mitään arvailujen varaan, joten valmistajalla on nyt näytön paikka toimintansa suhteen. Jos hoitavat homman kunnialla ja saan toimivan peilin, hyvä. Virheitähän sattuu. Jos eivät hoida hommaa, saavat sangen huonon (ja äänekkään) referenssin pilvisille palstoille!

Edelleen uskon, että konsepti sinänsä on toimiva. Valmistajalla vaan on lipsahtanut alkuvaiheessa kuraa läpi laadunvarmistuksesta. Siitähän kertoo mm. tuo Ranskalaisten testaama yksilö, jossa oli massiivista astigmatismia. Minulla ei ole sitä, mutta sen sijaan massiivinen print-through. Ihan alkuvaiheen designissa oli nimenomaan kennorakenteinen peili, ja siitä löytyy netistä raportteja print-throughsta. Sen jälkeen design muuttui ja ilmeisesti ei osunut siltikään kerralla kohdalleen. Nyt vasta putki on tulossa USA:ssa myyntiin ja tuo S&T:n testikin kertoo, että ilmeisesti laatu on nyt saatu kohdilleen.

En ole hirveän innostunut esim. Orionin perinteisistä kiekkopeileistä. SW300P:ssä oli sellainen (ei toki Orion UK:n), eikä se tahtonut puhaltimillakaan seurata ulkoilman lämpötilaa. Painavaksikin semmoinen alkaa käydä puolen metrin kokoluokassa. Tuosta SW400P:n kartiopeilistä ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa, joten en vierastaisi lainkaan tuota TS:n kartiopeiliä.

Hei,

Törmäsin Mel Barttelssin sivuilla tähtitestaukseen. Mielenkiintoisena oli, että sisällä tapahtuvassa tähtitestauksessa oli käytetty toista kaukoputkea avuksi (tosin isompaa). Kun asettaa 40 cm dobsoin ja tämän 50 centtisen vastakkain ja laittaa 40 senttisen "äärettömän" kohdan focukseen keinotähden niin voisi saada tarkempia tätiesti tuloksia ainakin 40 sentin alueelta.

http://www.bbastrodesigns.com/JoyOfMirrorMaking/StarTesting.html

t.Ile

Moi,

Kokeilin mallintaa karkeasti kuvien perusteella peilin sekä tukirivoilla, että ilman tukiripoja. Laitoin FEM -ohjelmassa 40 astetta lämpötilanmuutosta alaspäin ambientista ja katsoin tulokset. Ilman tukiripoja muodonmuutos on karkeasti puolet siitä, mitä tukiripojen kanssa on. Yllätys kyllä riparakenne ei pahemmin näkynyt muodonmuutoksissa peilin aaltoiluna. Käytin Pyrex-lasin mekaanisia arvoja. Jos saisi tarkemmat mitat rakenteesta, niin voisi ehkä saada tarkempia tuloksia. Liittenä kuva tuloksista.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 24.03.2018, 12:28:25
...Valmistajalla vaan on lipsahtanut alkuvaiheessa kuraa läpi laadunvarmistuksesta. Siitähän kertoo mm. tuo Ranskalaisten testaama yksilö, jossa oli massiivista astigmatismia. Minulla ei ole sitä, mutta sen sijaan massiivinen print-through. Ihan alkuvaiheen designissa oli nimenomaan kennorakenteinen peili, ja siitä löytyy netistä raportteja print-throughsta. Sen jälkeen design muuttui ja ilmeisesti ei osunut siltikään kerralla kohdalleen. Nyt vasta putki on tulossa USA:ssa myyntiin ja tuo S&T:n testikin kertoo, että ilmeisesti laatu on nyt saatu kohdilleen.

Saatat viitata samaan CN ketjuun, mutta linkitän nyt kumminkin sen tänne aiheeseen kuuluvana:
https://www.cloudynights.com/topic/520481-skywatcher%E2%80%99s-20-goto-truss-dob/ (https://www.cloudynights.com/topic/520481-skywatcher%E2%80%99s-20-goto-truss-dob/)

Pätkä tuolta keskustelun kolmossivulta...

So, I was able to read the Ciel & Espace review of the SW Stargate 500 at the airport before I left. As Pierre and Sixela said, the review of the mechanics was essentially positive although it reported that the altitude movement was not very fluid. SW provides lubricant with the instrument to mitigate this issue.
The optical test was done by the company Imagine Optic. Although it is not clearly stated I think that the whole optical train (primary + secondary) were tested. The verdict was lambda/7 RMS and lambda/1.2 PV with a Strehl of 0.58 (or 0.5 accounting for the 27% obstruction). The main reason for the low numbers was a pronounced astigmatism which the reviewers ascribed to the deformation of the primary under its own weight. A residual waverfront error of lambda/15.7 RMS was also reported, which showed various zones and a "print through" pattern of the mirror's 12 radial supports. This implies that even if the secondary alone were responsible for the astigmatism, the primary would barely meet the Marechal criterion...

Lienee sama peili mistä on ollut juttua tässäkin ketjussa.
Ja sitten SW:n maahantuojan kommentti...

"The samples of Stargates we currently have passed our optical standards and did not show anything to worry about. We have gone through several generations of these mirrors before receiving our most recent product samples. Early samples of mirrors showed zones and other issues. The newer samples have show the issues have been corrected."

Vielä myöhemmin samalta taholta saatu kuva tuosta peili-aihiosta...

https://www.cloudynights.com/uploads/monthly_03_2017/post-21060-0-20456800-1490885445.jpg (https://www.cloudynights.com/uploads/monthly_03_2017/post-21060-0-20456800-1490885445.jpg)

Ja siitä maahantuojan kommentti:
"The blanks have gone through several generations of development to get to this point. The annealing process is done very slowly to ensure its done correctly. "

Ts. SkyWather on tehnyt tuotekehittelyä tuon putkimallin varhaisten asiakkaiden kanssa ja vasta uusimmat Stargate 500P mallit alkavat olla optiikaltaan kelvollisessa kunnossa... :shocked:

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 24.03.2018, 12:28:25
Laitoin Engl. kielisen selvityksen vertailukuvineen ja tähtitestikuvineen kauppiaalle. Katsotaan mitä sieltä kuuluu.

Uteliaana odotellaan valmistajan kommentteja. Tuolla CN-ketjussa SW:n paikallinen jälleenmyyjä on ottanut aktiivisen otteen tuotteeseensa (varmaan pakko, jos haluavat pysyä markkinoilla).

Noihin juttuihin juurikin viittasin, joita Timpe tuossa tuo esiin. Astigmatismin sijaan minulla vain on sitten vieläkin pahempi print-through... Tosin veikkaan, että tuo astigmatismi Ranskan testissä ei ehkä olekaan johtunut peilin omasta painosta, vaan on eräänlainen print-throughn ääri-ilmiö; Koko peili on ikäänkuin vääntynyt kieroksi tekovaiheessa.

Täällä linkin takana ote tuosta Ranskalaisten testistä optiikan osalta. (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/C%26E.jpg/_full.jpg) Tutulta näyttää...

Eilen illalla kuvailin kuuta SW400:lla ja kun välissä tuntui olevan hyviäkin hetkiä, boostasin polttoväliä pitkästä aikaa ja kuvasin 2,7x barlowlla ja ASI290MM:lla, jolloin mentiin taas vanhaan tuttuun 0,12"/pikseli - luokkaan. Päätinpä sitten kokeilla, mitä tuo SW500P:n susipeili tykkää samasta skaalasta. Kuvat alla linkkien takana. Arvatkaa kumpi on SW500P:lla otettu  :rotfl:
Toisen putken kuva Platosta täällä (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+H1-2018/Plato_26032018_1950.jpg/_full.jpg)
Ja toisen putken vastaava kuva täällä (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+H1-2018/Plato_26032018_2043_500p.jpg/_full.jpg)

Monesti puhutaan jonkin optiikan ensivalosta, mutta tuo oli nyt sitten tämän peilin virallinen "viimevalo". Tuo turhake ja verenpaineen korotusyksikkö lähtee nyt joka tapauksessa irti putkesta. Homma on tähti- ja kuvaustestien myötä siinä määrin selvä, että tässä vaiheessa turha mittailla mitään enempää. Uskon, että Syntalla on tasan tarkkaan tiedossa että kuraa on päässyt asiakkaille. Ei ehkä kuitenkaan sitä, missä yksilöissä, kuinka paljon ja kuinka pahoja. Nyt sitten nähdään hoitavatko asiansa kunniallisesti, vai jättävätkö asiakkaansa pulaan ja silloin itseasiassa jälleenmyyjänsä myös kiukkuisten asiakkaiden kanssa. Jos eivät hoida, sitten peili käytetään mittapenkissä ennen lasinkeräykseen päätymistään.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 27.03.2018, 23:10:40
Eilen illalla kuvailin kuuta SW400:lla ja kun välissä tuntui olevan hyviäkin hetkiä, boostasin polttoväliä pitkästä aikaa ja kuvasin 2,7x barlowlla ja ASI290MM:lla, jolloin mentiin taas vanhaan tuttuun 0,12"/pikseli - luokkaan. Päätinpä sitten kokeilla, mitä tuo SW500P:n susipeili tykkää samasta skaalasta. Kuvat alla linkkien takana. Arvatkaa kumpi on SW500P:lla otettu  :rotfl:
Toisen putken kuva Platosta täällä (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+H1-2018/Plato_26032018_1950.jpg/_full.jpg)
Ja toisen putken vastaava kuva täällä (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+H1-2018/Plato_26032018_2043_500p.jpg/_full.jpg)

Monesti puhutaan jonkin optiikan ensivalosta, mutta tuo oli nyt sitten tämän peilin virallinen "viimevalo". Tuo turhake ja verenpaineen korotusyksikkö lähtee nyt joka tapauksessa irti putkesta. Homma on tähti- ja kuvaustestien myötä siinä määrin selvä, että tässä vaiheessa turha mittailla mitään enempää. Uskon, että Syntalla on tasan tarkkaan tiedossa että kuraa on päässyt asiakkaille. Ei ehkä kuitenkaan sitä, missä yksilöissä, kuinka paljon ja kuinka pahoja. Nyt sitten nähdään hoitavatko asiansa kunniallisesti, vai jättävätkö asiakkaansa pulaan ja silloin itseasiassa jälleenmyyjänsä myös kiukkuisten asiakkaiden kanssa. Jos eivät hoida, sitten peili käytetään mittapenkissä ennen lasinkeräykseen päätymistään.

Aikamoinen ero putkien kuvassa. Toivottavasti vaihtavat peilin uuteen ilman ongelmia.

Huh huh, ei tarvitse kyllä kahta kertaa vilkaista tuota kuvaparia. Jos tuo peili mukamas täyttää tehtaan kriteerit en osta mitään optista osaa kyseiseltä puljulta.. :shocked:

Toivottavasti saat uuden (hyvän) peilin!

-V

Cloydy Nightsin palstalla ilmeni, että Synta on tehnyt kaikessa hiljaisuudessa muutoksen tuohon peilidesigniin. Vuosi sitten toimitetussa putkessa tuo peilin varsinainen peililevy on tehty kahdesta osasta yhteen liittämällä. Ilmeisesti peilin ylälevy on sahattu suoraksi uunin jälkeen ja sitten sen päälle on liimattu tms. varsinainen ohut peililevy. Kuva löytyy täältä: https://www.cloudynights.com/gallery/image/60835-img-5702/ (https://www.cloudynights.com/gallery/image/60835-img-5702/)

Kun katsoo S&T:n vertailukuvaa tarkemmin, näkee sielläkin tuon saman sauman. Eli Syntalla kyllä tasan tarkkaan tiedetään mitä on meneillään. Olisipa kiva saada tuollainen uusi peili ja laittaa se huoneenlämmöstä -25C pakkaseen jäähtymään ja katsoa mitä tapahtuu...

Olen nyt melkein kuukauden odotellut vastausta reklamaatiooni. Se kulkee myyjän ja sitten jakelijan/tukkurin kautta Syntalle. Viime viikolla se ei ollut saavuttanut vielä tukkuria. Katsotaan kauanko tässä kestää. Laitoin joka tapauksessa nyt sitten CN foorumille raporttia asiasta ja kuhinahan siellä alkoi.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 14.04.2018, 13:20:48
Laitoin joka tapauksessa nyt sitten CN foorumille raporttia asiasta ja kuhinahan siellä alkoi.

Tuossa vielä tiedonhaluisille se CN sivu, mistä Arin osuus alkaa... https://www.cloudynights.com/topic/520481-skywatcher%E2%80%99s-20-goto-truss-dob/page-8 (https://www.cloudynights.com/topic/520481-skywatcher%E2%80%99s-20-goto-truss-dob/page-8)  :wink:

No nyt Syntalta (Skywatcher) näyttää yllättäen päässeen ulos erä susipeilejä 14" flextubeissa. CN foorumilla useampi ketju, joista löytyy yhteensä ainakin kolme tapausta. Niistä yksi tässä: https://www.cloudynights.com/topic/604356-the-mirror-in-my-skywatcher-14/ (https://www.cloudynights.com/topic/604356-the-mirror-in-my-skywatcher-14/) 

Tätä mallia, joihin oma 16" flextubekin lukeutuu, on sentään tehty menestyksellä vuosia, joten aika outoa. Mitä siellä Syntalla oikein touhutaan? Aika huolestuttavaa, että täydellisiä susieriä alkaa osua malliin kuin malliin. Mielenkiintoista siis nähdä miten minun juttuni etenee, sillä jos laatu alkaa olla tätä ja takuuasioiden hoito kestää viikkoja ja viikkoja ja lopputulos tuntematon, niin kuka näitä enää uskaltaa ostaa!

Omasta tapauksestani ei ole vielä kuulunut mitään, mutta reklan pitäisi olla nyt Syntalla. Tuossa yllä linkkaamassani 14" flextuben tapauksessa muuten ketjun aloittaja reklamoi Skywatcher USA:lle tapauksesta ja alle viikossa hänellä oli uusi peili näpeissään.

No niin, nyt on tämä homma nytkähtänyt useammankin pykälän eteenpäin, ja sain tiedon, että tehtaalta on lähtenyt uusi peili matkaan tännepäin!

Matkan varrelle on mahtunut erilaista kyselyä ja selvittelyä ja aidosti hämmästyneeltä tuo tehdaskin vaikutti. Myöskään kohtalotovereita ei ole ilmoittautunut, eli ehkä minulle oikeasti osui todellinen sitruuna... Hyvin Miikalla homma piti, itse olin jo välillä tarttumassa vaihtoehto B:hen. Hatunnosto siitä. Nyt vain odotellaan vielä joku aika peilin saapumista ja katsotaan sitten miltä näyttää.

Loistohomma! Pidetään peukkuja  :azn:

Sinulla oli sentään esittää varsin laadukasta esimerkkimateriaalia ja käyttökokemustakin on sen verran että varmasti kuuntelevat, toivottavasti uusi peili pelaa kuten pitää.

No, jokos tämä on osastoa problem solved?

Lainaus käyttäjältä: torneol - 12.11.2018, 07:58:04
No, jokos tämä on osastoa problem solved?

Valitettavasti ei. Arvio oli, että peilin tuloon voi mennä 6-7 viikkoa. Nyt taitaa olla mennyt jo 14 viikkoa... Olen kysellyt perään, mutta Miikka tuntuu hävinneen johonkin, ei vastaa posteihin, puheluihin, viesteihin. Viimeisimmästä elonmerkistä kohta kaksi kuukautta, toivottavasti kaikki on o.k. Onkohan kukaan muu saanut Ylvaan yhteyttä viime aikoina?

Viime viikolla laitoin sitten kyselyä OVL:aan Englantiin, joka on Euroopan tukkuri jota kautta peili on tulossa, josko osaisivat kertoa missä peili seilaa. Tällä viikolla kun tulee 8 kuukautta täyteen siitä, kun tein reklamaation. Epäilen kuitenkin tokkopa minulle suoraan vastaavat mitään. Tällä menolla ehtii vielä Brexitkin väliin...

On se harmillista kun noin kalliissa jutuissa aikataulut venyy. Kalapuikkoja käsittääkseni rahdataan ympäri maapallon halpatyövoiman valmistettaviksi mutta tuollainen erikoispeili saa seilata kuukausia jossain ties missä.

 Samaa kuin edellinen, joskus useat asiat hakkaa vastaan yhtä aikaa, olen itsekin sen joskus todennut. Mutta vielä on aikaa Jupiterin parhaisiin kuvausoloihin ja toivotaan että tapahtumat alkaisivat rullaamaan jo paljon sitä ennen suotuisasti. Kunnollinen peili sieltä varmaan ainakin on tulossa.

Kiitos kannustuksesta, se tehosi heti: OVL vastasi ja olivat tyytyväisiä yhteydenotostani, koska uusi peili on ollut siellä jo pitkään, mutta eivät ole saaneet sitä liikkeelle kun eivät hekään ole saaneet yhteyttä Ylvaan. Nyt sitten sovittiin, että minä lähetän vanhan peilin suoraan Englantiin ja he lähettävät sen jälkeen uuden peilin suoraan minulle. Taitaa se tästä nyt sumpliintua tämä! Toivottavasti vaan ei Miikalla mitään vakavampaa ole.

Hieno juttu että peili löytyi ja alkaa tapaus selvitä!

Kauppapolitiikka ketjun mukaan ihan normaalia tuo katoaminen. Asiakkaalla on sen verran isot rahat kiinni viallisessa tuotteessa ettei minun mielestä ole kovin hyväksyttävää.

Sinne lähti Turjakepeili UPS:n kyydillä kohti Englantia. Pahus kun en huomannut laittaa jotain pientä tussimerkkiä johonkin ihan varmuuden vuoksi.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/Mirror2.jpg?img=smaller) (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/Mirror3.jpg?img=smaller)

Hieno juttu, kun sait asiat nytkähtämään eteenpäin. Olen seurannut sympatialla taistoasi SkyWatcherin ongelmien kanssa, kun sieltä löytyy tiettyjä yhtälaisyyksiä omaan ikuisuustaistooni sen kopio-maalari Viljasen kanssa. Tuolla suunnalla KKO:n omien oikeuskulujeni vaatiminen eteni taas pienen akselen eteenpäin kun sain tämän tiedon eilen:

"Olemme saaneet yhteystoimistoltamme Ruotsista heidän hinnaston saatavan siirtämisestä ulosottoon heidän kauttaan.
Tästä teille aiheutuvat kustannukset kokonaisuudessan koostuvat toimenpideveloituksesta ja siirtomaksusta yhteystoimistolle 150€ sekä viranomaismaksusta 600 SEK . Lisäksi Visma PPG:n kansainvälisenperinnän veloitus on 10% proviisio kaikelta kertyneeltä määrältä ja yhteystoimiston  proviisio 5 % kaikelta kertyneeltä määrältä.
Odotamme korkeimmalta oikeudelta EU-asetuksen mukaista todistusta ja jäljennöstä tuomiosta, jonka olemme aiemmin ilmoitetusti tilanneet."

Prkl... :veryangry:
Välikädet nyhtävät vielä omansa noista itseni aikoinaan maksamista KKO:n oikeuskuluista ja mahdollisen ulosotto-saamisen jälkeenkin jään vielä tappiolle useamman tonnin maksamiini summiin nähden. En ole tuossa oikeustapauksessa ainakaan mitään taloudellista oikeutta saamassa tuolta suunnalta, vaikka olen koko ajan ollut voittavana osapuolena. Kaiken joutuu tikistämään vastapuolelta samoin kuin yrittäisi puristaa kivestä vettä... /Prkl! :veryangry:

Yli kahdeksan kuukautta siinä meni, mutta tänään oli kotiin tullessa paketti saapunut! Luulin jo, että tämä päivä ei koskaan koita. Jännittyneenä availin erittäin hyvin pakatun lähetyksen ja siellä oli kuin olikin uusi peili:

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/a1.jpg?img=full)


Nostin peilin varovasti paikalleen ja kiinnitin akselimuttereilla keskiakselistaan paikalleen:

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/a2.jpg?img=full)

Sitten käärin loput päällykset pois. Peilipinta kunnossa ja virheetön, pari styroxipalleroa heti imeytyi käsistä peiliin:

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/a3.jpg?img=full)


Tyytyväisenä totesin, että peili on viimeisintä revisiota, eli päällilevy koostuu kahdesta yhteen liimatusta levystä. Alempi osa päällilevyä on vanhaan tapaan yhtenäistä lasia noiden poikittaisjäykisteiden ja pienemmän alalevyn kanssa. Rakenteen teon jälkeen päällipinnastaan tasattu tavalla tai toisella. Päällilevyn yläosa, jossa itse paraboloidimuoto on, on hiottu erikseen ja liimattu sitten paikalleen. Ilmeisesti levyjen reunalla kulkee yhtenäinen liimaraita ja keskemmällä liima on sitten tuommoisena ristikkona joka näkyy esim. tuossa ensimmäisessä kuvassa.


(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/a4.jpg?img=full)

Takaapäin katsottuna tuo liimaristikko ja erilaiset rakenteet peilautuvat eri pinnoista edestakaisin ja kuultavat esim. reunalla lasin läpi, ja siksi rakenne näyttää kuvassa hiukan sekavalta


(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/a5.jpg?img=full)


Nyt sitten odotellaan keliä tähtitestin tekoon  :azn:

Tuollaisen jos teettäisi OrionUK:lla, maksaisi varmaan paljon. Onko kiinnityksessä jonkunlainen kartio, ikäänkuin morsekartio?

Peilin keskireikään akseli on liimattu jollain sinisen silikonin ja styrofoampallojen seoksella, jota akseliputken sisuskin on täynnä. Olisiko peilin sisään menevä akseliputken osuus aukileikattu kyljistään, halkaisijaltaan hiukan peilin reikää pienempi, ja liimattu sisältäpäin tuota mössöä pursottamalla. Antaa anteeksi lämpölaajenemisen yms. Kaukoputkeen päin akseliputkessa on ulkokierre, kiristetään akselimuttereilla peilinpitimessä olevaan keskireikään.

Oikeastaanhan tuo lasihäkkyrä toimii nyt vain lasisena peilinpitimenä, johon on liimaamalla kiinnitetty hyvin ohut parabolipeili  :shocked:

Aha kierteet, ne ei vaan näkyneet kuvassa. Luulisi tuon systeemin pitävän peilin hyvin paikallaan verrattuna hentoihin reunakiinnikkeisiin.

Hieno juttu, että oikeasti uusi peili saapui vihdoin!

Jännitys tiivistyy!
Eilen illalla yritin huonossa kelissä tähtitestiä alle kaksi tuntia jäähtyneellä peilillä... Kollimointikin pääsi lipsahtamaan pieleen, kun peilinpidin haki "tyhjät pois" kollimoinnin jälkeen siirreltäessä. Silti ASI183MM + powermate 2,5x + ir-pass taltioi aika omituisen näköistä kuvaa n. 0,7mm defokusoitaessa puolin ja toisin :shocked:  Poikkeuksellisesti ir-pass suodin oli powermaten edessä ja mietin, onko F4 valokartio sille liikaa? Tiedän, että baaderin ir-pass suotimen läpäisy riippuu valon tulokulmasta, ja jatkossa pitää laittaa suodin barlowin jälkeen. Nyt saattoi olla, että peilin reunoilta jyrkemmin tuleva valo käyttäytyi suotimessa eri tavalla kuin keskemmältä tuleva, läpäisi enemmän jyrkemmässä kulmassa (siitä kirkkaus) ja taittoi eri tavalla (siitä rengas tai keskikirkastuma). Eli aiheutti palloaberraatiota. Tuolle vaihtoehtoinen teoriahan sitten olisi, että lähettivät pallopeilin minulle.

Tuon jälkeen kollimoin putken kohdalleen ja katsoin visuaalisesti 8mm okulla. Tähti defokusoitui normaalisti molemmin puolin fokusta, eikä mitään tuollaista renkulaa tai toisella puolella fokusta "keskitähteä" näkynyt. Ei tosin näkynyt diffraktiorenkaitakaan, vaan valokiekko apupeilin varjon ympärillä koostui kiemurtelevasta ja kiehuvasta seeingin ja lämpövirtausten sekoittamasta tähden valosta. Kuitenkin kiekon muoto oli molemmin puolin normaali. Fokuksessa tähdet olivat kauheita karvapalloja. Toki 8mm on liian pitkä oku tähtitestiin, mutta keli ei sallinut enempää. Laitoin vielä ronchi-okulaarin fokuseriin ja katselin 1-3 viivalla. Sen mitä seeing salli, viivat olivat suoria, eikä astigmatismia näkynyt. Toki ronchi on F4:lla toivottoman epäherkkä, eikä se edellistäkään peiliä onnistunut paljastamaan, mutta kyllä tuollaiseen kamerakuvaan vaadittava pallopeili tms. olisi jo pompannut silmille.

Täytyy siis kiltisti odottaa kunnon keliä ja jäähtynyttä peiliä ja tehdä testit oikein viritetyllä kamerasysteemillä. Ja kokeilla tuo suotimen paikan merkitys ja eri suotimella myös. Mutta ei tämä yritys kyllä yhtään rauhoittanut mieltä ja jotenkin aavistelen jo pahaa ...

Kollimointimoottorit toimivat hienosti ja käytin kollimoinnissa apuna Glatterin "tublug" barlowed laser lisälaitetta. Tosin pelkällä Hotechin laserilla säädön jälkeen kollimointi oli jo tublugin mukaan täysin kohdillaan.

Edit: muokattu tekstiä.

Hmmm... otapa seuraavalla kerralla tuolla tavoin Airy disk -renkaiksi tarkennettuja tähtiä koko ruudun alalta tarkasteluun. Saattaa näet olla, että parhaan kollimoinnin piste löytyykin esim. 1/3 kuva-alan keskipisteestä sivulle päin. Tuossa tilanteessa näet testikuvasta missä kohtaa kuva-alaa ne pyöreät Airy disk -rinkulat sijaitsevat. Voihan näet olla, että keskusmerkkiin perustuvat kollimointityökalut eivät anna oikeaa kollimointia, jos keskusmerkki on hiukankin sivussa peilin todellisesta optisesta keskipisteestä  :wink:

Täytyy tuo keskimerkkikin varmistaa joo. Tällä kertaa tosin ihan itse taisin tupeksia tuon kollimoinnin sivuun keskimerkin mukaisesta paikastaan. Niin, kun F4 peiliä katsoo kameralla hieman vinosti optisen akselin ulkopuolelta ja vielä laittaa väliin powermaten yhtälailla vinoon ja sen eteen vielä valon kohtaamiskulmalle herkän suodattimen, ehkä voi saada tuollaisia eksoottisia kuvajaisia aikaan. Mietin vielä, että ASI oli suoraan kiinni 2,5x Powermaten T-sovitteessa, jolloin kenno oli itseasiassa aika paljon lähempänä powermaten linssistöä kuin missä on edes powermatelle annetun kerroinkäyrästön nollapiste, joka alkaa okulaarisovitteen päältä... http://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?id=53&Tab=_app (http://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?id=53&Tab=_app)  Lieneekö tuolla merkitystä myös.


Tuon kollimoinnin merkityksen huomaa tästä SW400P:llä Tammikuussa 2016 otetusta kuvasta powermate 2,5x:lla: Linkki kuvaan (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202016/Deslandres1.jpg?img=full)
Tuossa kollimointi on pielessä ja optinen akseli osuu johonkin kuvan keskelle oikeaan laitaan. Parhaassakin paikassa kuvanlaatu kärsii, koska powermate ja suotimet eivät kohtaa valokartiota oikeassa suunnassa. Sitten tuon hotspotin ulkopuolella kuvanlaatu kärsii todella nopeasti. Ja tuo on F4,5 putkella...

Silti en saa itseäni täysin vakuutettua, että siltikään noiden kuvien pitäisi aivan tuolta näyttää. Tai uudelleenkollimoinnin jälkeen tähtien olla niin pahoja karvapalloja 8mm okulaarissa. Edes hieman kesken jäähtymisen olevalla peilillä ja huonolla seeingillä. Mutta nyt osaa sitten seuraavan ikkunan auetessa kompensoida taas häiriötekijöitä pois ja nopean toiminnan suunnitelmat on valmiina, jos tämäkin peili osoittautuu sitruunaksi  :wink:

Eikö tähtitesti olisi parempi tehdä ilman suotimia ja barloweita?

Suosittelisin minäkin jättämään kaiken ylimääräisen optiselta linjalta pois ennen kuin linjan kollimointi on kunnossa.

Suodatin on tosiaan syytä laittaa Powermaten ja kameran väliin. Senkin jälkeen kannattaa pyöritellä suodin-powermate-yhdistelmää sen varmistamiseksi, ettei astigmatismi (jos sellaista näkyy) ole siitä lähtöisin. Palloaberraatio pitää sitten kollimoinnin jälkeen testata vihreällä suodattimella siltä varalta, että Powermate ei ole infrapunassa yhtä hyvin korjattu kuin näkyvässä valossa.

4x ja 5x powermatet toimivat infrapunassa loistavasti, mutta tuo 2,5x tuntuu jotenkin erilaiselta. En koskaan sillä saanut hyvää kuvaa. Tietysti nykykameroilla kenttä on niin iso, että koma tulee ja turmelee ja siksi siirryin käyttämään komakorjaavia barloweita. Mutta jos esim. Tuota edellisessä postissa linkittämääni vanhaa Kuukuvaa katsoo, onko se sittenkään pelkkää komaa? Voisi olla myös palloaberraatiota seassa kenties? Siinä samainen ir-pass oli powermaten jälkeen ja pidemmällä etäisyydellä. Johan se olisi, jos minulle olisi osunut myös susi powermate. Villinä jatkoajatuksena se tarkoittaisi myös sitä, että tällä oletettavasti hyvällä peilillä se aiheuttaa palloaberraatiota ja aiemmalla huonolla peilillä se toimi korjaimena...

Suodinta kun miettii, niin 1,5x APM barlowin jälkeen laitettaessa ei palloaberraatiota ainakaan enää tule, voiko muutos olla niin jyrkkä F-luvun suhteen, mutta tuo barlow on telesentrinen joka voi edelleen helpottaa tilannetta suotimen kannalta.

Joka tapauksessa viisainta hypätä vihreälle valolle. Monokameran kanssa joka tapauksessa pakko joku suodin olla. Ja mielestäni hyvä barlow on parempi kuin okulaariprojektio keskinkertaisella okulaarilla. Sama määrä lasiahan siinä välissä joka tapauksessa on. Toki sitäkin voi koittaa rinnalla. Ja vaihtaa eri barlow käyttöön. 4x powermate ja binnata kamera voisi olla varmempi vaihtoehto ja ristiintarkistaa APM:lla. Kollimointi täytyy ensin olla tikissä, vallankin noiden komakorjaavien barlowien kanssa.

Ja joo, pakko kai sitä on sitten kuvaajan nöyrtyä ja ihan katsoakin siihen okulaariin ilman mitään lisävärkkejä ja suotimia  :rolleyes: Joku n. 4mm luokassa oleva ortoskooppinen taitaa löytyä, olisiko se sopiva? Kaikki muut taitaa vaatia barlowia väliin.

Suomen kelit ne tästä haastavaa tekevät. Ennenkuin saa luotettavaa dataa hyvällä kelillä, ehtii saada epämääräistä dataa kymmenen kertaa ja niitä ehtii sitten vielä kutakin miettiä ja spekuloida kymmenen kertaa. Onneksi on tuo SW400P heittää rinnalle ja tehdä vertailukuvaa samalla kamerasetillä. Keinotähtiä löytyisi, mutta riittävän kauas vietynä semmoinen pitäisi hilata johonkin kuusenlatvaan...

Linssisysteemeissä palloaberraation korjaus riippuu jossain määrin aallonpituudesta. Ehkä puutteellisesti jäähtynyt peili on kuitenkin todennäköisempi selitys tuolle palloaberraation näköiselle ilmiölle testikuvassa.

Ari: Etkös sä ole niitä kuusenlatvoja ennenkin kuvaillut?!  :wink:

Kuusenlatvoissa on se huono puoli, että ISO:n Newtonin pääpeilinpidin/pääpeilin tuenta joutuu selvästi kovemmalle, kuin jos putki osoittaisi zeniittiin tuota tähtitestiä tehdessä. Toinen seikka on lähelle tarkennettaessa vaadittava pitkä loitonnus tarkentimeen vs. äärettömään tarkennus zeniitissä. Kumpikin noista puoltaa testaajan tyytymistä aidon tähden valoon jostain zeniitin tienoolta, niin saadaan suljettua noita ylimääräisiä virhemahdollisuuksia pois.

Noniin, eilen illalla oli taas keliä ja putkikin ehti rauhassa jäähtyä kun elektroniikka ei ensin inahtanutkaan. Syyksi paljastui virtajohdon tupakansytytinliittimen juuresta paljaaksi rispaantuneet johtimet, jotka olivat menneet oikosulkuun ja polttaneet sulakkeen. Piti rakennella uusi liitin ja moneen kertaan mittailla johdotukset, ettei vaan mene ristiin.

Tällä kertaa käytin vihreää suodinta (baader interferenssi), joka oli suoraan kameran kennon edessä. Kameran ja Powermaten väliin laitoin T2-jatkopaloja, jotta kamera on varmasti sopivalla alueella. Kollimoin putken vielä oikealla korkeudella, korkealle Capellaa kohti sojottaen barlowed laserin avulla. Keskimerkin mittasin, että on mekaanisesti keskellä pääpeiliä.

Sitten asiaan. Videoin Capellaa ja taklasin pomppuista keliä sitten pinoamalla. Defokusoin n. 0,7mm puolin ja toisin, joka on hiukan yli sen 10 aallon verran. Defokusoin myös 1,1mm, joka on jo jotain 18 aaltoa. Näyttäisi siltä, että sain vaihdossa melkein yhtä hyvän peilin kuin alkuperäinen  :angry:  Suunnilleen vastaavat tai hiukan jopa pahemmat print-through - virheet ja korjausvirheet, sekä uutena juttuna selkeä astigmatismi. Tämä yksilö taitaa nyt olla lähempänä sitä Ranskalaisten testissä ollutta yksilöä... Kuvat puhukoon puolestaan:

n. 10 aaltoa defokusta
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/replacement-mirror/SW500P-Capella-10w.jpg?img=full)


n. 18 aaltoa defokusta
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/replacement-mirror/SW500P-Capella-18w.jpg?img=full)


10 aaltoa
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/replacement-mirror/Capella_10w.gif?img=full)


Ihan keskellä kameran kennoa ei oltu ja kollimointia olisi hiukan pitänyt säätää muutenkin, mutta sillä ei taida nyt tämän suhteen olla merkitystä paitsi tuossa in-fokus kuvassa. Putki on nyt ulkona ja illalla jatkuu testaus. Toivottavasti olisi hiukan parempi seeing.

Tuosta vielä pari yksittäisruutua ilman pinoamisia. Tästä näkee sen, että pinoaminen ei ole "keksinyt" noita ilmiöitä. Fokuksen sisäpuolella print-through on kirkas kaksoisrinkula rengaskuvion keskivaiheilla. Se koostuu kahdesta kirkkaasta rinkulasta, joissa molemmissa kaksitoista kirkastumaa. Fokuksen ulkopuolella tuo kaksoisrinkula sitten hajaantuu toinen kuvion sisäreunaan ja toinen ulkoreunaan. Noiden kirkkaiden rinkuloiden alla on sitten himmeämpi, suht normaali diffraktiokuvio, jos ei lasketa tuota astigmatismia.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/replacement-mirror/SW500P-capella-10w-singleframes.jpg?img=full)

En tälläkään kertaa keksi tuolle mitään muuta selitystä kuin peilin kaksitoistaosainen runkorakenne. Suljetaan nyt illalla vielä apupeili pois kuvioista varmuuden vuoksi. Sekin on kennorakenteinen, mutta siinä ei ole mitään säteittäistä rakennetta, saatika kahtatoista kappaletta mitään.

Huomenna juhlistanen syntymäpäivääni tilaamalla TS:lta uuden peilin mittausraportin kera. On tämäkin nyt!

No onpas tämä nyt harvinaisen vaikeaa.
Mutta onko toiveissa saada hyvää yksilöä jos nuo ongelmat johtuvat peilin rakenteesta ?

Lainaus käyttäjältä: einari - 06.12.2018, 15:22:52
No onpas tämä nyt harvinaisen vaikeaa.
Mutta onko toiveissa saada hyvää yksilöä jos nuo ongelmat johtuvat peilin rakenteesta ?

Tai, onko edes mahdollista? Väittäisin, että tuo peili toimii "oikein" vain siinä samassa lämpötilassa, missä se on valmistettukin, eli karkeasti +15 - +30 astetta. Kylmemmässä tuo tukirakenne tulee pakostakin näkyviiin lämpöjännitysten kautta.

Yhdyn Pappiksen arveluun, että peili toimii oikein vain valmistuslämpötilassa. Se tarkoittaisi sitä, että myös miittauspöytäkirjalla toimitettu peili toimii vain yhdesä lämpötilassa, jos on rakeneeltaan kokeilemiasi peilejä vastaava.
Tämä tarkoittaa edelleen, että po. peilirakenteella oleva kaukoputki sopinee paremmin pieniä suurennoksia käyttävälle syvän taivaan katselusta kiinnostuneelle, kuin huipputuloksiin pyrkivälle kuukuvaajalle.

Ossi

Miten minä uskon kuitenkin että SW olisi ajatellut tälläiset asiat.

Eikö tuota testiä voisi tehdä keinotähdellä ja polttotasolla, jolloin saisit kaikki muut muuttujat yhtälöstä pois?

Minä en noista kuvista mitään yksiselitteistä faktaa saisi pääteltyä.

Tällaista ajattelin tilalle: https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p9917_TS-Optics-20--f-4-Lightweight-Newtonian-Primary-Mirror-with-conical-back.html (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p9917_TS-Optics-20--f-4-Lightweight-Newtonian-Primary-Mirror-with-conical-back.html)
Tuo on rakenteeltaan sama kuin SW400P:n peili. Se on ainakin todettu toimivaksi rakenteeksi kovallakin pakkasella.

Mutta jos koko peilirakenne on samaa lasia (Pyrex) ja jäähtyy kokonaisuudessaan samaan loppulämpötilaan, eihän lämpötila sinänsä muotovirhettä aiheuta. Vaan siihen tarvitaan lämpötilaeroa ja/tai materiaalin lämpölaajenemiskertoimien eroa rakenteen eri osien kesken. Se alkuperäinen peili oli aikalailla samanlainen +6...-20C lämpötilavälillä, en usko että olisi +20C ollut hyvä. Kesällähän se selviäisi, onko minulla täydellinen Aurinkoputki näpeissäni  :grin:

No, nyt peili on ollut vuorokauden tasaisessa -2 lämpötilassa ja menen katsomaan mitä näkyy. Keinotähti ei auta, kun se pitäisi saada kuusenlatvaan yli puolen kilometrin päähän jotta toimisi optisesti, ja polttotasolla kuva jää liian pieneksi ilman barlowia. Katson verrokiksi visuaalisesti lyhytpolttovälisellä okulaarilla, näkyykö samat häröt sielläkin. Nuo 12-tahoiset härörinkulat on tosi kirkkaita muuhun kuvioon verrattuna...

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 06.12.2018, 17:31:12
Tällaista ajattelin tilalle: https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p9917_TS-Optics-20--f-4-Lightweight-Newtonian-Primary-Mirror-with-conical-back.html (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p9917_TS-Optics-20--f-4-Lightweight-Newtonian-Primary-Mirror-with-conical-back.html)
Tuo on rakenteeltaan sama kuin SW400P:n peili. Se on ainakin todettu toimivaksi rakenteeksi kovallakin pakkasella.

Mutta jos koko peilirakenne on samaa lasia (Pyrex) ja jäähtyy kokonaisuudessaan samaan loppulämpötilaan, eihän lämpötila sinänsä muotovirhettä aiheuta. Vaan siihen tarvitaan lämpötilaeroa ja/tai materiaalin lämpölaajenemiskertoimien eroa rakenteen eri osien kesken. Se alkuperäinen peili oli aikalailla samanlainen +6...-20C lämpötilavälillä, en usko että olisi +20C ollut hyvä. Kesällähän se selviäisi, onko minulla täydellinen Aurinkoputki näpeissäni  :grin:

Se kolmas jännityksen aiheuttaja on materiaalipaksuuksien ero, ja neljäs on terävä sisä-/ulkokulma. Kyllä nämä ovat lujuustekniikan puolella ihan peruskauraa. Näiden tukien liitoskohtien rajamaille syntyy jännityskenttä, vaikka jäähtynyt peili olisikin tasalämpöinen, ja se näkyy kuvassa. Jos peilin liimauksessa käytetty liima ei ole tarpeeksi elastista, tukirakenteen jännityskenttä siirtyy itse peiliinkin, vaikka tuo kerrosrakenne onkin muutoin aika hyvä parannusyritys. Tuossa TS:n peilissä ei ole rajuja paksuuden muutoksia tai teräviä kulmia, siksi se toimii jopa kesken jäähtyneenäkin paremmin kuin tuo SkyWatcherin ritiläpeili.

Siis: Kun tuo SW-peilisi jäähtyy alle huonelämpötilan, sen mitat ja tilavuus kutistuvat yhtä paljon kaikissa suunnissa, vain jos kaikki materiaalit ovat täysin samoja.

Tässä on nyt kaksi mahdollista selitystä: Epäilen, että tuolla peilirakenteella olisi helppo säästää rahaa tekemällä tuet jostain muusta lasista. Jos näin on tehty, tuon kuvion synty on käytännössä itsestäänselvyys.

Jos taasen se on kauttaaltaan täysin samaa lasia, peilin oma paino sen akselia vasten näyttää riittävän tekemään jännitystä peilin tukirakenteen ja alemman lasilevyn liitoskohtiin (terävä sisänurkka), joka puolestaan välittyy liian tiukan liimauksen takia itse pääpeiliin. Akselin liimauskin pitäisi olla elastinen, mutta se ei taas käy päinsä peilin asennon fiksaamisen takia...

Oletko Ari koittanut kuvata ihan oikeita kuukuvia tällä uudella peilillä? Kannattanee testata myös ihan käytännössä millaista kuvaa tekee ennen kuin iskee hanskat tiskiin. :smiley:

-V

Komppaan villeä. Tämä kuulostaa ihan omituiselta. Ei ne täyttä kuraa sieltä tehtaaltakaan laske läpi.

Tai oletko tehnyt tuota tähtitestiä eri korkeudella oleville tähdille?

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 06.12.2018, 19:52:29
Tai oletko tehnyt tuota tähtitestiä eri korkeudella oleville tähdille?

Tähtitesti mielestäni kannattaa tehdä suoraan zeniittiin, silloin mekaaniset rasitukset on minimissään ja vähiten ilmaa sotkemassa kuvaa.

-V

No johan on ongelmia kerrakseen tuon kanssa... :shocked:

Mutta nyt vielä yksi pieni ongelmamahdollisuus lisää ts. olisiko mahdollista, että tuollaiset print-through -ongelmat tulisivat kumminkin apupeilistä, koska siellä on samanlainen ilmeisesti myös 12-pisteen tuenta? Myönnän että tämä on pelkkää arvailua ja nuo edellä esitellyt virhemahdollisuudet uudenkin peilirakenteen kanssa ovat tätä todennäköisempiä. Mutta muistutuksena ketjusta Arin 500P apupeilin aiemmat vaiheet tähän alle:

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 04.03.2018, 20:17:12
Tuo apupeili on myös aika potentiaalinen aiheuttaja mielestäni ja aika kireään liimattu tuohon pidikeeseensä...
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Ronchi+test/apupeili1.jpg/_full.jpg)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C+yleist%C3%A4/Ronchi+test/apupeili2.jpg/_full.jpg)

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 07.03.2018, 23:12:12
Tänään irrotin apupeilin. Aika jötkäle, pikkuakseli 135mm. Laitoin tilalle 400P:n 100mm apupeilin. Kolme isoa prikkaa peilinpitimen ja spiderin rungon väliin jatkeeksi, niin meni heittämällä paikalleen. Sen verran on liian pieni, että pari senttiä taitaa jäädä pääpeilin ulkokehää käyttämättömiin. Tuolla sitten kokeilemaan seuraavaksi, kun ehtii ja on keliä.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 17.03.2018, 00:34:19
Tänään illalla oli kirkasta ja jatkoin tähtitestausta. Vaihdoin kumminkin SW500P:n oman apupeilin paikalleen, kameraan baaderin ir-pass filsu eteen ja sitten putki kohti zeniittiä...

Esim. Orion UK:n järkälekokoiset apupeilit ovat ilman tuollaista tukirakennetta:
https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p1701_Orion-Optics-UK-elliptical-secondary---140-mm-minor-axis---97--HILUX-Coating.html (https://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p1701_Orion-Optics-UK-elliptical-secondary---140-mm-minor-axis---97--HILUX-Coating.html)

Mutta nyt Ari on kiinnittänyt tuon SW:n apupeilin paikalleen uudelleen eri liimauksella (millainen silikoni?) kuin tehtaalla eli sen olisi pitänyt kumota nuo ongelmat.
Mietin kumminkin miten tuollainen apupeili kutistuu Suomen (pikku)pakkasissa, kun se on paikallaan pitimessä tuollaisesta epäkeskosta tasopinnasta?  :undecided:
Yksi lisätuunaus sen kanssa voisi olla apupeilin taakse tehtävän "kiinnitysvälilevyn" asentaminen. Nyt tuolla tavoin tuunattu ristikkopeili olisi ensin kiinni siinä täysikokoisessa "välilevyssä" (esim. vanerista tehty ellipsi) ja apupeilin kiinnitys tapahtuisi tasaisesti kauttaaltaan vaneriin ennen kuin tuo "apupeili + vanerivälilevy" -paketti sitten kiinnitettäisiin takaisin pitimeensä oikeaan kohtaan. Tuollainen hiukan aikaa ja vaivannäköä vaativa lisätuunaus ei ainakaan kustantaisi mitään suuria summia rahallisesti. :wink:

Mitä mahtaa vaikuttaa peilin napamutterin ylikiristys? Onko olakepinta putsattu ettei vaan teippiä jäänyt väliin?

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 06.12.2018, 18:13:37
Se kolmas jännityksen aiheuttaja on materiaalipaksuuksien ero, ja neljäs on terävä sisä-/ulkokulma. Kyllä nämä ovat lujuustekniikan puolella ihan peruskauraa. Näiden tukien liitoskohtien rajamaille syntyy jännityskenttä, vaikka jäähtynyt peili olisikin tasalämpöinen, ja se näkyy kuvassa. Jos peilin liimauksessa käytetty liima ei ole tarpeeksi elastista, tukirakenteen jännityskenttä siirtyy itse peiliinkin, vaikka tuo kerrosrakenne onkin muutoin aika hyvä parannusyritys. Tuossa TS:n peilissä ei ole rajuja paksuuden muutoksia tai teräviä kulmia, siksi se toimii jopa kesken jäähtyneenäkin paremmin kuin tuo SkyWatcherin ritiläpeili.

Mutta nuo jännityskentät syntyvät mekaanisista kuormituksista (peilin paino) ja ovat samat lämpötilasta riippumatta. Siis kun oletamme, että peili on kauttaaltaan samaa materiaalia ja tasalämpöinen.

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 06.12.2018, 18:37:06
Jos taasen se on kauttaaltaan täysin samaa lasia, peilin oma paino sen akselia vasten näyttää riittävän tekemään jännitystä peilin tukirakenteen ja alemman lasilevyn liitoskohtiin (terävä sisänurkka), joka puolestaan välittyy liian tiukan liimauksen takia itse pääpeiliin. Akselin liimauskin pitäisi olla elastinen, mutta se ei taas käy päinsä peilin asennon fiksaamisen takia...

Tuo akselin liimaus on elastinen. Peili nuljuu hieman liimauksissaan käsin hetkuttamalla, se alkuperäinen nuljui enemmän kuin tämä, siitä ehkä tämän yksilön pahempi astigmatismi. Käytännössä tuon huomasi myös siitä, että putken kollimointi riippuu putken korkeuskulmasta; Kun putken kollimoi 70 asteeseen ja sitten liikutti 30 asteeseen, barlowed laserin donitsi liikkui millin verran ja palasi takaisin keskelle kun putken palautti 70 asteeseen. Ja tuo liike tuli suoraan lasiosasta, muita putken osia käsin renkuttamalla vastaavaa liikettä ei saanut aikaan. Sinänsä aika ikävä ominaisuus valovoimaisessa putkessa.


Tänään sitten kollimoin putken Capellaan ja katsoin visuaalisesti 6,5mm ortoskoopilla ilman mitään suotimia tai barloweita. Defokusoin tuon saman n.0,7mm ja ihan samaa soopaa näkyi visuaalisesti. Nuo kaksi kirkasta rinkulaa, joista kumpikin koostuu 12 kirkastumasta, saivat Capellan näyttämään aivan messinkiseltä avorakenteiselta kellonrattaalta! Hurja näky. Ja kun defokusoi hiukan lisää, kirkastumat venyivät säteittäisiksi viivoiksi ja Capella näytti ihan 12 viipaleeseen jaetulta pizzalta! Huhhuh.


Sitten laitoin taas kameran tulille ja katsoin, että kollimoinnista huolimatta tuo Poissonin piste ei ole kuvion keskellä. Aloin säätää kollimointimoottoreilla pistettä keskelle kuviota, joka johti outoon tulokseen: Piste oli kuvion keskellä, mutta nyt kuvio itse apupeilin varjoineen oli epäkeskeinen ja putki selvästi pois kollimoinnista. Jotenkin se taitaa liittyä tuohon astigmatismiin, nuo rakenteesta johtuvat print-through - virheet eivät ole keskeisiä optisen akselin kanssa. Joka tapauksessa sama virhekuvio tuolla on näkyvissä, vaikka putki on ollut ulkona vuorokauden ja lämpötila pysynyt tasaisena asteen tarkkuudella, eli varmasti oli peili tasalämpöinen.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/replacement-mirror/Capella-500Psecondary-10w.jpg?img=full)

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 06.12.2018, 20:16:49
No johan on ongelmia kerrakseen tuon kanssa... :shocked:

Mutta nyt vielä yksi pieni ongelmamahdollisuus lisää ts. olisiko mahdollista, että tuollaiset print-through -ongelmat tulisivat kumminkin apupeilistä, koska siellä on samanlainen ilmeisesti myös 12-pisteen tuenta?

Tätä tutkin myös samalla kun varmistin, ettei tuolla ole muuta hassua vialla. Varmistin, että pääpeili ei ota kiinni mihinkään, eikä näkölinjalla ole mitään. Apupeilissä on 10 kpl noita ruotoja, eli eivät täsmää kuvioon. Otin silti apupeilin irti ja laitoin tilalle SW400P:n pienemmän normaalirakenteisen apupeilin ja kollimoin putken. Sama kuvio silti näkyi, eli ei ole kotoisin apupeilistä. Tuo SW400P:n apupeili on liian pieni tälle putkelle, enkä mitenkään erityisemmin yrittänyt saada offsetejä kohdilleen, jolloin tuo leikkasi kuviota toispuoleisesti.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/replacement-mirror/Capella-400Psecondary-10w.jpg?img=full)

Lainaus käyttäjältä: mistral - 06.12.2018, 21:00:47
Mitä mahtaa vaikuttaa peilin napamutterin ylikiristys? Onko olakepinta putsattu ettei vaan teippiä jäänyt väliin?

Akselimuttereita on kaksi, jolloin ei tarvitse kiristää mitään akselin peilinpuoleista olaketta vasten, vaan muttereiden väliin. Varmistin nimenomaan, että sisempi mutteri on pari milliä irti akselin olakkeesta.

Poissonin pisteen epäkeskisyys johtuu käsittääkseni siitä, että apupeili ei ole tarkalleen optisella akselilla (niin kuin sen ei kuulu valovoimaisessa Newtonissa ollakaan). Olen tuommoista nähnyt omissa Schmidt-Cassegraineissanikin silloin, kun korjauslasin keskitys ei ole ihan kohdallaan. Poissonin pisteestä ei tarvitse kollimoidessa välittää, kunhan diffraktiokuvio on muuten symmetrinen.

Ei nuo testikuvat kyllä kovin lupaavilta näytä sen suhteen, että tuollakaan peilillä mitään sykähdyttäviä kuukuvia olisi odotettavissa. Uusimmassa kuvassa kollimointi on liian pielessä, että siitä paljoakaan muuta näkisi, mutta siinäkin nuo säteittäiset kirkastumat ovat tallella, vaikka peili on varmasti jäähtynyt.

Lainaus käyttäjältä: wm-x - 06.12.2018, 19:30:26
Komppaan villeä. Tämä kuulostaa ihan omituiselta. Ei ne täyttä kuraa sieltä tehtaaltakaan laske läpi.

Erityisen oudoksi tilanteen tekee se, että silloin Heinäkuussa siellä tehtaalla halusivat nimenomaan tarkistaa uuden peilin, ettei siinä ole tätä vikaa, ja taisivat käyttää siihen kolmisen viikkoa ennen kuin laittoivat peilin matkaan. Kovasti ihmettelin, kun kyselivät tarkkaan käyttämäni kameran tyyppiä, valotusaikoja, oliko pinottu jne.. Ikään kuin joku siellä tehtaalla olisi kuvannut peilillä Kuuta ja tehnyt tähtitestejä. Ihmettelin silloin, että eikö niillä siellä mitään testipenkkiä ole  :shocked:

No, laskivathan ne sen edellisenkin peilin läpi. Ja sen Ranskalaisten testissä olleen. Silti täytyyhän näitä SW500:ia olla käytössä jo paljon ja luulisi nyt jonkun muunkin huomaavan, jos Capella näyttää rattaalta. Eivät kai ne nyt kaikki sudet  minulle kerry?

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 06.12.2018, 19:08:29
Oletko Ari koittanut kuvata ihan oikeita kuukuvia tällä uudella peilillä? Kannattanee testata myös ihan käytännössä millaista kuvaa tekee ennen kuin iskee hanskat tiskiin. :smiley:

-V

Ei ehtinyt peili edelliseen Kuukiertoon ja seuraavaa en jää odottamaan. Tuommoisenaan peilillä ei ole mitään potentiaalia tuottaa kuvia, eikä jäljellä ole oikein mitään korjattavissa/korjaantuvissa olevaa aiheuttajaehdokasta noille virheille.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 06.12.2018, 21:37:36
Akselimuttereita on kaksi, jolloin ei tarvitse kiristää mitään akselin peilinpuoleista olaketta vasten, vaan muttereiden väliin. Varmistin nimenomaan, että sisempi mutteri on pari milliä irti akselin olakkeesta.

Onko kasausohjeiden mukaan laitettava muttereiden väliin? Ajattelin vaan jos toinen mutteri on lukitusta varten.

Jos ne on tehtaalla mitanneet peilin sillä tavalla että olakkeeseen kohdistuu tietty voima ja siinä tilassa antaa hyvän kuvan. No tuskin tästä on kyse eikä olakkeeseen uskalla paljoa kiristää jos se on ohut, voi rikkoa jotain.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 06.12.2018, 22:22:36
Erityisen oudoksi tilanteen tekee se, että silloin Heinäkuussa siellä tehtaalla halusivat nimenomaan tarkistaa uuden peilin, ettei siinä ole tätä vikaa, ja taisivat käyttää siihen kolmisen viikkoa ennen kuin laittoivat peilin matkaan. Kovasti ihmettelin, kun kyselivät tarkkaan käyttämäni kameran tyyppiä, valotusaikoja, oliko pinottu jne.. Ikään kuin joku siellä tehtaalla olisi kuvannut peilillä Kuuta ja tehnyt tähtitestejä. Ihmettelin silloin, että eikö niillä siellä mitään testipenkkiä ole  :shocked:

No, laskivathan ne sen edellisenkin peilin läpi. Ja sen Ranskalaisten testissä olleen. Silti täytyyhän näitä SW500:ia olla käytössä jo paljon ja luulisi nyt jonkun muunkin huomaavan, jos Capella näyttää rattaalta. Eivät kai ne nyt kaikki sudet  minulle kerry?

Ei ehtinyt peili edelliseen Kuukiertoon ja seuraavaa en jää odottamaan. Tuommoisenaan peilillä ei ole mitään potentiaalia tuottaa kuvia, eikä jäljellä ole oikein mitään korjattavissa/korjaantuvissa olevaa aiheuttajaehdokasta noille virheille.

Mitä olet lueskellut/kysellyt CN:llä muiden kokemuksia?

Edit: Luin koko ketjun läpi. Pistä vaan uusi peili tilaukseen...

Lainaus käyttäjältä: mistral - 06.12.2018, 22:41:32
Onko kasausohjeiden mukaan laitettava muttereiden väliin? Ajattelin vaan jos toinen mutteri on lukitusta varten.

Jos ne on tehtaalla mitanneet peilin sillä tavalla että olakkeeseen kohdistuu tietty voima ja siinä tilassa antaa hyvän kuvan. No tuskin tästä on kyse eikä olakkeeseen uskalla paljoa kiristää jos se on ohut, voi rikkoa jotain.

Kaiken varalta. Jos kokeilet olaketta vasten niin lukitusmutteri tekee yhden yllättävän jutun, se painaa varsinaisen mutterin välyksen toiseen reunaan! Eli puristus lisääntyy välyksen verran mikä on paljon ja tosiaan voi rikkoa rakenteita. Itsekin pidän todennäköisenä että peili tulee muttereiden väliin eikä olaketta vasten mutta jotta kaikki kivet käännettäisiin toin tämänkin mahdollisuuden esiin.


Vielä peilin liimaraosta. Jos liimaus tehdään niin että peili prässätään vaikkapa vaahtomuovityynyllä kiinni lasirunkoon, siinäkin voi tapahtua 1/1000mm(?) taipumista rungon puolella ja kun prässäys lopetetaan, liima ei vaellakaan takaisin eli jännitteet ei palaudu nollaan ja pienet painumat jää peilliin pysyvästi. Toivottavasti näin ei ole mutta kun kiinalaisia tuotteita olen ostanut, niissä säästetään ihan järjettömästi. Esim kevytpeitteet ei ole luvatun kokoisia, sähkötyökalujen johdot on onnettomia pätkiä jotka ei yllä ilman jatkojohtoa jne. Jos tuossa liimauksessa ollaan käytetty niin säästeliäästi liimaa että prässillä ollaan jouduttu käyttämään ylivoimaa jotta liima pursuaisi reunoista...

Hei,

Minulla on RF-Royce 12,5 tuuman conical peili, joka kiinnitetään niin että nylon kierre menee peilin sisään ja se jatkuu säätökolmion keskireijästä läpi. Lopullinen kiinnitys tapahtuu niin, että kiinnitys mutteirin ja säätökolmion väliin laitetaan kaksi tavallista prikkaa joiden väliin tulee kaksi aaltomaista jousiprikkaa.  Ja kiristys sormin niin vähän kuin mahdollista, että peili ei liiku kallistaessa.

Mietin, että voisiko peilin reunaa tukea lisänä myös perinteisellä ratkaisulla (vaijeri tai tapit) vaikka suurimman kuoman hoitaakin tuo keskipultti.

t.Astroile     

Se ensimmäinen peili oli tehtaalla valmiiksi kiinnitetty pidikerautaan ja nimenomaan muttereiden väliin. Itse asiassa peili alkaa ottamaan kolmiorivoistaan pidikerautaan kiinni, jos sen yrittää kiinnittää olaketta vasten.

CN palstalla joku Ranskalainen kertoi hänellä peilin ottaneen kerran kiinni putken runkotankoon ja silloin kuva oli hirvittävä. Valitettavasti minulla ei ota kiinni mihinkään. Mietin, että minulla tuo kuvio on niin säännöllinen ja stabiili, etten usko sen johtuvan painon tai lämpötilan vaikutuksesta, vaan nimenomaan kyseessä on jälleen valmistuksen/liimauksen aikainen jännitystila. Radikaalina temppuna voisi yrittää erottaa nuo yhteenliimatut lasilevyt toisistaan ja liimata takaisin yhteen tasakokoisilla silikonitipoilla tms. Tämä siis sillä oletuksella, että tuo varsinainen optinen peilikiekko on alunperin tehty erikseen oikeaan muotoon ja sitten joko liimauksessa painettu ropellille, tai vedetty keskitapin liimauksessa koko paketti lopuksi kieroksi.

Millähän ne saisi ehjänä erilleen?

TS:sta oli näköjään nuo "conical back" peilit myyty varastosta. Laitoin kyselyä toimitusajasta ja samalla kysyin josko niitä saisi isompana kuin 20"

Tuollainen 500 millinen ohut peili on muototarkkuuteensa verrattuna tavattoman taipuisa. Sen liimaaminen takaisin paikoilleen niin, että peili asettuu oikeaan muotoonsa, voi ilman sitä varten tehtyjä optisia apuvälineitä olla haasteellista.

Ossi

Jos liimaus on 100%:nen, en tiedä miten irtoaisi ehjänä. Silikoni on vielä kuumuudelle immuuni, tuskin uunissakan lämmitys auttaisi. Ehkä akryyli voisi helpommin irrota, mutta en tiedä. Kuitenkin kuvissa näkyy 12 "hammasta" mikä vastaa tukien määrää joten tuet näyttäisi liittyvän asiaan, eli ne tekisi muotovirheen. Ja jos itse peilikiekko on oikean muotoinen, sen uudelleenliimaus voisi korjata ongelman. Niinkuin Osku sanoi, noin vaativan peilin saaminen oikein paikalleen on vaikeaa. Tai jos se saa levätä oman painonsa varassa, ehkä voisi liimautua aika hyvinkin jos liimapisteet olisi suht samanlaisia viskositeetiltaan ja kooltaan.

Kun tämän hintaluokan ja vaatimustason vehkeistä puhutaan, niin onko käynyt mielessä peilin teettäminen, niin ei tarvitsisi jatkaa lottoamista massatuotettujen kiinaoptiikoiden kanssa? Mitä pikaisesti googletin, niin esim. mirro-sphereltä irtoaa Frank Grieren tekemä 20" f/4 "jo" viidellä tonnilla (materiaalivalinnasta riippuen). Toki ripustusmekanismikin menee silloin uusiksi mikä nostaa vielä kustannuksia.

Mainittakoon muuten TS:n (eli W. Rohrin tekemistä) testiraporteista, että omaa newton-projektia varten hankkimani 10" conical-peilin raportissa ei mitattu astigmaattisuutta, eikä siinä analysoitu pinnan tasaisuutta.

Lainaus käyttäjältä: vehnae - 07.12.2018, 23:59:49
Kun tämän hintaluokan ja vaatimustason vehkeistä puhutaan, niin onko käynyt mielessä peilin teettäminen, niin ei tarvitsisi jatkaa lottoamista massatuotettujen kiinaoptiikoiden kanssa? Mitä pikaisesti googletin, niin esim. mirro-sphereltä irtoaa Frank Grieren tekemä 20" f/4 "jo" viidellä tonnilla (materiaalivalinnasta riippuen). Toki ripustusmekanismikin menee silloin uusiksi mikä nostaa vielä kustannuksia.

Mainittakoon muuten TS:n (eli W. Rohrin tekemistä) testiraporteista, että omaa newton-projektia varten hankkimani 10" conical-peilin raportissa ei mitattu astigmaattisuutta, eikä siinä analysoitu pinnan tasaisuutta.

Kyllähän se ajatus kolkuttelee ja samalla ajatus vaihtaa peili samalla pykälää isompaan. Vaan lämmönhallinnan kannalta se tarkoittaa sitten ohutta peiliä ja sen tuennan tuomia riemuja +puhaltimia, jos luopuu kartiomaisesta peilistä. Kennorakenteisen peilin riemut on nähty Syntan osalta ja Hubble-opticsin peileistä löytyy aika paljon negatiivista tietoa myös. Onkohan nuo TS:n kartiopeilit GSO:n tekemiä? Olisihan se hiukan, no, jotain..., jos sieltäkin vielä onnistuisi propellin ostamaan ja vielä todistuksen siitä kaupan päälle  :tongue:

Täytyypä tutkia, kiitos vinkistä.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 07.12.2018, 23:10:21
Jos liimaus on 100%:nen, en tiedä miten irtoaisi ehjänä. Silikoni on vielä kuumuudelle immuuni, tuskin uunissakan lämmitys auttaisi. Ehkä akryyli voisi helpommin irrota, mutta en tiedä. Kuitenkin kuvissa näkyy 12 "hammasta" mikä vastaa tukien määrää joten tuet näyttäisi liittyvän asiaan, eli ne tekisi muotovirheen. Ja jos itse peilikiekko on oikean muotoinen, sen uudelleenliimaus voisi korjata ongelman. Niinkuin Osku sanoi, noin vaativan peilin saaminen oikein paikalleen on vaikeaa. Tai jos se saa levätä oman painonsa varassa, ehkä voisi liimautua aika hyvinkin jos liimapisteet olisi suht samanlaisia viskositeetiltaan ja kooltaan.

Tutkiskelin liimausta, se on todella ohut. Puolisen senttiä leveillä olemattoman paksuilla raidoilla tehty ruudukko, olisiko 2x2cm jaolla. Kuin sprii-liukoisella tussilla märälle lasipinnalle piirrettyjä viivoja, niin ohutta ja haituvaista liimakerros on. Reunoilla aavistuksen paksumpaa. Käytännössä lasilevyjen välissä ei siis ole lainkaan rakoa, eikä liimausta pääse esim. leikkaamaan pois, eikä tuonne mikään liuotinkaan mene. Ei oikein näytä silikonilta, vaan joltain "kovalta" liimalta tuo.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto
Tutkiskelin liimausta, se on todella ohut. Puolisen senttiä leveillä olemattoman paksuilla raidoilla tehty ruudukko, olisiko 2x2cm jaolla. Kuin sprii-liukoisella tussilla märälle lasipinnalle piirrettyjä viivoja, niin ohutta ja haituvaista liimakerros on. Reunoilla aavistuksen paksumpaa. Käytännössä lasilevyjen välissä ei siis ole lainkaan rakoa, eikä liimausta pääse esim. leikkaamaan pois, eikä tuonne mikään liuotinkaan mene. Ei oikein näytä silikonilta, vaan joltain "kovalta" liimalta tuo.

Se liima siirtää kovuutensa ja ohuutensa ansiosta kaikki jäännösjännityksetkin tukirakenteesta itse optiseen peiliin.

Hei,

Liiman poisto aineita on olemassa. Xyleeni  ja uretaanipistoolin puhdistusaine rautakaupasta.
Asetoni on myös hyvää tavaraa. (Xyleeni pohjaista kaasuttimen puhdistus ainetta  saa motonetistä sprynä ,Motul)
Google voisi tietää epoksille jotakin.

Alkuun voi koitaa lähteekö liiman jäämät peilin kyljestä jollakin aineella
T.Astroile .

Siis miten tämä asia tuntuu lähtevän aivan lapasesta. Jos putki ei toimi luvatulla tavalla on sillä todennäköisesti takuu/palautus oikeus. Jos on 2 huonoa kappaletta saanut niin jo varmaan voi palautusta hakea. Se onko tämä peili oikeasti käyttökelvoton tai saako tällä viimeisen terävyyden irti kuvista pitäisi mielestäni varmistaa ihan käytännössä. Tässähän ei ole kyse 200e tuotteesta vaan paljon kalliimmasta. Nyt malttia hattuun ja järki käteen. Myös rahalla saatava vastine pitää arvioida, mitä putkesta on luvattu ja täyttääkö se näitä lupauksia. Myyt mielummin putken eteenpäin tai palautat kuin alat pelaamaan liimausten kanssa. Onhan nämä liimaukset varmaan testattu suunnittelijan toimesta.

Missään nimessä en myy tuollaista eteenpäin. Ja jos myisin, tekisin ostajaehdokkaille tiettäväksi mistä on kyse, jolloin aika harvassa olisi ehdokkaita ja hinta muodostuisi niin alhaiseksi, että sillä ei saa vastaavaa GOTO putken mekaniikkaa premium-peilin ympärille tai moottoreita + gotoa premium-Dobsoniin. Tuo on siis mielestäni tällä hetkellä arvokkaampi ATM rakennussarjana... Kunnes Kiina-moottorit laukeavat tietenkin...

Jos kun saan tuohon toimivan peilin, itse peili voisi joutaa myyntiin. Mutta siihen pätee sama: en keksi miksi kukaan maksaisi tuosta kovin paljoa. Kovin isoa riskiä ei siis ole vaikka tuon kanssa jotain yrittäisikin.

Takuu/palautusrumbaa juuri pyöritin yhden yli kahdeksan kuukauden setin, jonka yhteydessä kauppiaskin hävisi johonkin. Tietenkin aion laittaa UK tukkurille asiasta noottia, mutta en usko sen johtavan yhtään mihinkään konkreettiseen. Ja pitää muistaa, että tarkalleen ottaen SW on huolellisesti välttänyt lupaamasta missään, että peili olisi diffraktiorajoitteinen. Luvataan vain, että peili on parabolinen ja näkymät ovat kontrastikkaita (mitä ne ovat, tuo virhekuvio on hyvinkin kontrastikas). Toki tuo putkelle ilmoitettu "highest potential power" on jo melkein lupaus.  Toki siis reklamoin vielä, mutta en aio odotella seuraavaa vuotta uutta susipeiliä tehtaalta. Niin, toiset tukevat Nigerialaisia prinssejä, minä ostan optiikkaa Kiinasta.

Lainaus käyttäjältä: AstroIle - 08.12.2018, 10:37:00
Hei,

Liiman poisto aineita on olemassa. Xyleeni  ja uretaanipistoolin puhdistusaine rautakaupasta.
Asetoni on myös hyvää tavaraa. (Xyleeni pohjaista kaasuttimen puhdistus ainetta  saa motonetistä sprynä ,Motul)
Google voisi tietää epoksille jotakin.

Alkuun voi koitaa lähteekö liiman jäämät peilin kyljestä jollakin aineella
T.Astroile .

Jos sopiva aine löytyy, vielä pitäisi keksiä millä sen saa tuonne yhteenpuristettujen lasilevyjen väliin. Upottaa peili saumaa myöden liuotinsammioon viikoksi, alumiinipinta huuruilta suojaten?

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 08.12.2018, 09:10:21
Se liima siirtää kovuutensa ja ohuutensa ansiosta kaikki jäännösjännityksetkin tukirakenteesta itse optiseen peiliin.

Näin voisi juurikin olla. Mielestäni tuo rakenne voi toimia vain kahdella tapaa: alalevyn yläpinta hiotaan tarkasti tasoksi ja ylälevyn alapinta myös ja sitten liimataan tiukasti yhteen kovalla liimalla, tai sitten säästetään ja pintoja ei hiota, mutta silloin liiman pitäisi olla paksumpaa ja joustavaa kompensoidakseen muotoerot, eikä ylälevyä saa painaa tiiviiksi alalevyä vasten.?

Vielä yksi spammi ja sitten täytyy antaa muullekin keskustelulle välillä tilaa, ettei mene yksipuoliseksi. Vaikka onhan tämä melkoista viihdettä!

Nyt vasta kiinnitin tarkemmin huomiota tuohon takajäykistelevyyn. Rakenteen yhteensulatusvaiheessa tuo on mennyt ihan aaltolaataksi. Katsoin kuvia alkuperäisestä peilistä, niin siellä on sama homma. Mitenköhän tuon yhteensulatusvaiheen tekevät, kun ylälevy ja tukilevyt ovat kuitenkin suoria? Olisiko tuossa jäänyt joku jännityksenpoistohehkutus vaiheeseen tai mitä lasin kanssa nyt tehdäänkään?

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/backplate1.jpg?img=full)

Jos ensin saa suoran yhteyden tehtaalle, se olisi saavutus. Sitten lähettäisi vertailukuvat 400mm peilistä ja 500mm peilistä, niin varmaan ymmärtäisivät ongelman ja voisivat ehkä korvata koko peilin lähettämällä tilalle vaikka Espiritin josta saisi hyvän rahan. Tai mitä tahansa hyödyllistä, vaikka okuja.

Takajäykistelevy vissiin kaareutuu "pallopinnalle" ja siksi mene rypyille. Eli on laitettu kuumana jigille ja jäähtyneenä liimataan peiliin?

Tässä on nyt tosiaan kaksi eri asiaa, joihin sä etsit vastauksia:

1. Takuu/virhevastuu. Koska myyjä on "kadonnut", jää valitettavasti mahdolliseksi vaihtoehdoksi yrittää selvittää asiaa tehtaan/edustajan (Eurooppa?) kanssa. Tämän lopputuloksesta riippumatta sun täytyy miettiä erikseen 2.

2. Minkälaisen putken haluat? Onko 50 cm se jonka todella haluat? Jos, niin uutta peiliä tilaukseen! Jos asia mietityttää, kannattaa yrittää tuota 1. saada eteenpäin, niin sekin auttaa, kun selviää, mitä sieltä voisi ehkä olla tulossa.

Vaan epäilen jo itsekin, että tästä ei "maaliin" selvitä ilman omia panoksia...

Pystyykö tuota apupeiliä sulkemaan pois mahdollisena virheen aiheuttajana? Pystytkö siirtämään tämän putken apupeilin pienempään tai päinvastoin?
edit: voisiko pääpeiliä hiukan pyöräyttää kahden tähtitestin välillä, kirkastumien paikkojen pitäisi myös tuolloin muuttua vastaavasti toiseen kohtaan jos ne aiheutuvat pääpeilistä.

Tuntuu kyllä oudolta että lähettäisivät viallisen peilin matkaan, tai sitten peilin virheet syntyvät lämpötilan muutoksen aiheuttamista jännityksistä?
Täältä löytyy Saksalaisten testi jossa ei ainakaan tuossa näy mitään erikoista, tosin testaaja kommentoi ettei tiedä miten rakenne toimii käytännössä.

http://r2.astro-foren.com/index.php/de/11-beitraege/03-newton-systeme-und-verwandte-fragen/771-c061b-skywatcher-stargate-500p-synscan-goto-dobson-508-1988-r-3976 (http://r2.astro-foren.com/index.php/de/11-beitraege/03-newton-systeme-und-verwandte-fragen/771-c061b-skywatcher-stargate-500p-synscan-goto-dobson-508-1988-r-3976)

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 08.12.2018, 18:00:10
Pystyykö tuota apupeiliä sulkemaan pois mahdollisena virheen aiheuttajana? Pystytkö siirtämään tämän putken apupeilin pienempään tai päinvastoin?
Tuntuu kyllä oudolta että lähettäisivät viallisen peilin matkaan, tai sitten peilin virheet syntyvät lämpötilan muutoksen aiheuttamista jännityksistä?
Täältä löytyy Saksalaisten testi jossa ei ainakaan tuossa näy mitään erikoista, tosin testaaja kommentoi ettei tiedä miten rakenne toimii käytännössä.

http://r2.astro-foren.com/index.php/de/11-beitraege/03-newton-systeme-und-verwandte-fragen/771-c061b-skywatcher-stargate-500p-synscan-goto-dobson-508-1988-r-3976 (http://r2.astro-foren.com/index.php/de/11-beitraege/03-newton-systeme-und-verwandte-fragen/771-c061b-skywatcher-stargate-500p-synscan-goto-dobson-508-1988-r-3976)

Joo, sehän on tuolla edellisellä sivulla se kuva, kun vaihdoin tuohon SW400P:n perinteisen apupeilin. Samaa moskaa oli kuva print-through - kuviota ja astigmatismia myöden. Lisäksi alikokoinen apupeili leikkasi kuviota toisesta reunasta ja kollimointi oli sinnepäin, kyllä tuo pääpeilistä tulee. Ja SW500P:n kennomaisessa apupeilissä on 10 ruotoa, ei 12 kuten tuossa virhekuviossa. Lisäksi astigmatismi tuli mukaan vasta tämän uuden peilin myötä.

Tuossa Saksalaisessa pyörähdyssymmetriakuviossa muuten näkee myös nuo 12 tukea, kun tietää mitä katsoo. Hyvin mietoja ovat. Tuon linkin valokuvista muuten näkee myös tuon aaltomaisen takalevyn myös, eli kuuluu asiaan. Testissä eivät kannatelleet peiliä keskiakselista, vaan se lepäsi kiekostaan tukien päällä. Tuo nyt olisi vielä semmoinen asia, jonka voisi kokeilla, eli tukea kiekkoa painovoimaa vasten jollain hihnalla ja katsoa mitä tapahtuu tähtitestissä matalalla olevaan tähteen. Sillä voisi todentaa virhekuvion olevan pysyvä, eikä tuennasta johtuva. Tosin sen jo aika varmaksi tiedän siitä, että virhe ei muutu korkeuden funktiona, vaan on tuollainen tasaisen symmetrinen.

Olihan S&T:n testissäkin hyvä yksilö. S&E:n testissä taas samanlainen kuin minulla tämä jälkimmäinen. Saksalaisten testissä taas hyvä. Joko tiettyihin testeihin "sattuu" valikoitumaan hyviä yksilöitä, tai minulle huonoja.

CN-foorumilla joku kertoi käyttävänsä putkea alle nollan lämpötiloissa. Oli putkeen tyytyväinen DS käytössä, mutta kertoi näkevänsä myös fokuksessa jotain vastaavaa kuviointia, mutta himmeämpiä kuin minun kuvissani. En edelleenkään usko tuohon lämpötilan vaikutukseen; Ei toiminut edellinen peili +6C eikä -20C, mutta ei myöskään huonontunut +6C:sta -20C:hen mentäessä. En ymmärrä miten peili voisi käyttäytyä siten, että olisi hyvä +20C, putoaisi luokkaan 1/3 aaltoa +6C:ssä ja sitten pysyisi vakaasti siinä -20C mentäessä. Siellä pitäisi olla jotain muistimetallia seassa jo silloin.

(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/replacement-mirror/Capella-400Psecondary-10w.jpg?img=full)

Katsotaan vastaako tuo tukkuri jotain. Ainakin kiinnostaisi se, että miten tarkalleen varmistivat tämän peilin laadun ennen lähetystä ja onko siitä mitään dokumenttia tai tietoa tallessa. Voisivat myös kommentoida jotain tuohon lämpötila-asiaan. Jos nimittäin oikeasti peili on lähtiessään ollut kunnossa, sitten on todella ihmeellinen homma.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 08.12.2018, 19:14:38
CN-foorumilla joku kertoi käyttävänsä putkea alle nollan lämpötiloissa. Oli putkeen tyytyväinen DS käytössä, mutta kertoi näkevänsä myös fokuksessa jotain vastaavaa kuviointia, mutta himmeämpiä kuin minun kuvissani. En edelleenkään usko tuohon lämpötilan vaikutukseen; Ei toiminut edellinen peili +6C eikä -20C, mutta ei myöskään huonontunut +6C:sta -20C:hen mentäessä. En ymmärrä miten peili voisi käyttäytyä siten, että olisi hyvä +20C, putoaisi luokkaan 1/3 aaltoa +6C:ssä ja sitten pysyisi vakaasti siinä -20C mentäessä. Siellä pitäisi olla jotain muistimetallia seassa jo silloin.

...Jos liimaus tehdään niin että peili prässätään vaikkapa vaahtomuovityynyllä kiinni lasirunkoon, siinäkin voi tapahtua 1/1000mm(?) taipumista rungon puolella ja kun prässäys lopetetaan, liima ei vaellakaan takaisin eli jännitteet ei palaudu nollaan ja pienet painumat jää peilliin pysyvästi. Toivottavasti näin ei ole mutta kun kiinalaisia tuotteita olen ostanut, niissä säästetään ihan järjettömästi...
...liima siirtää kovuutensa ja ohuutensa ansiosta kaikki jäännösjännityksetkin tukirakenteesta itse optiseen peiliin...

Jotenkin tuntuu, että kun saadaan liimattuna että liimaamattomana samaa lopputulosta eli tuota 12-napaista print-through jälkeä kuvaan , niin syyllinen ei löydy liimauksesta. Pikemminkin sitä pitää lähteä etsimään Syntan suunnittelu/myyntiosastojen suunnalta eli juuri tuosta kiinalaistehtaan "järjettömästä säästämisestä" kuten tuossa yllä lainatussa mainittiin.

Oma ajatukseni menee siihen suuntaan, että Syntalla ovat todenneet samasta low-dispersion materiaalista tehdyn peilikokonaisuuden hinnan nousevan ihan liikaa suhteessa tuotteesta saatavaan hintaan. Tällöin patistetaan myynnin puolesta suunnitteluosastoa heikentämään alkuperäistä pilottivaiheen rakennetta tavalla tai toisella. Siellä on voitu tehdä nuo 12 tukilapaa esim. halvemmasta ei-optisesta lasista, koska niiden ei tarvitse olla optista tarkkuutta ja ominaisuuksista vaativaa materiaalia. Tuossa vaiheessa ei ole vain huomattu, että tästä kombinaatiosta tuleekin sitten yllä kuvatun kaltaisia ongelmia a.) peilin valmistuksessa ja b.) käytettäessä peiliä kylmissä lämpötiloissa. Tuota a.) kohtaa on sitten yritetty paikata myöhemmässä vaiheessa siirtymällä kahden lasikiekon liimausmenetelmään. Ongelma b.) on tullut tehtaalle tietoon vasta käyttäjäkokemusten myötä ja sitä ei ole vielä ehditty korjaamaan. Ratkaisuna saattaisi olla tuon optisen pintalasi-kiekon erottaminen alla olevasta tavallisemmasta lasista esim. paksummalla ja joustavammalla silikoniliimauksella (mutta tuossa tullaan arvaamattomiin ongelmiin esim. peilin tuennan kanssa). Toisin sanoen Syntalla on suo siellä vetelä täällä -tilanne tehtaalla ja siellä pitäisikin oikeasti leimata tuon peilin pohjaan kiinaksi "susirakenne" ja vetää nuo pois myynnistä kokonaan. Tuollaisen operaation kustannus sitten liikkuukin jo osakkeenomistajia kiinnostavissa loppusummissa ja tehdas yrittää vielä välttää sitä kaikin keinoin.
Tuosta ajatelmasta näkee kuinka paljon minulla on nykyisin luottoa kiinalaisiin tuotteisiin, mutta tuossa tehtaalle "pahin mahdollinen moka" tilanteestakin voisi olla nyt jo kyse  :shocked:

Edit: Unohtui vielä kysyä, että toimiiko SW 500P visuaalikatselussa pienillä ja keskisuurilla suurennuksilla jotenkin hyvin? Jospa vaikka suurin osa maailmalla putkea testanneista ja sitä käyttävistä ei käytä sitä tuollaiseen Kuun/planeettojen kuvaamistouhuun kuin Ari (optiikasta kaiken suorituskyvyn irti ottaen)? Tälläin näkökulma SW 500P tuotteeseen saattaisikin olla ihan erilainen, kun 500P:n käyttö keskittyisi esim. M51 galaksin kierteisrakenteen ihailuun tai jonkun ultrahimmeän ds-kohteen etsimiseen taivaalta visuaalihavaitsemalla jollakin pienehköllä (esim. 80x) suurennuksella. Tuossa käytössä seeingin heikkous tai läpinäkyvyyden puute on yleensä se pahin este putken suorituskyvyn ulosmittaamiseen ja seeingiä tulee helposti haukuttua, kun näkymä jää epäteräväksi (vaikka optiikka olisikin tällä kertaa syyllinen).

Jäi huomaamatta että olitkin Ari jo tuon apupeilinvaihdon testannut, eli pääpeilissä on vika. Saattaa hyvinkin olla ettei rakenne kestä tuota keskeltä roikottamista ja nuo virheet aiheutuvat roikottamisen aiheuttamista jännityksistä. Hankala tapaus jossa ei oikein muita vaihtoehtoja ole kuin yrittää tuon tukkurin kautta eteenpäin, valmistajaan voi olla mahdoton saada suoraa kontaktia. Tärkeää on saada myös tieto levitettyä näistä ongelmista, isojen firmojen kohdalla haetaan varmasti kaikki keinot joilla tuotteen saa mahdollisimman halvaksi ja voitot maksimoitua. Eivätkä varmasti tuota rakennetta lähde helpolla muuttamaan ennekuin julkisuus ja paine kasvaa tarpeeksi suureksi. Esimerkkinä autonvalmistajan/valmistajien päästöhuijaus.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 08.12.2018, 20:55:04
Edit: Unohtui vielä kysyä, että toimiiko SW 500P visuaalikatselussa pienillä ja keskisuurilla suurennuksilla jotenkin hyvin? Jospa vaikka suurin osa maailmalla putkea testanneista ja sitä käyttävistä ei käytä sitä tuollaiseen Kuun/planeettojen kuvaamistouhuun kuin Ari (optiikasta kaiken suorituskyvyn irti ottaen)? Tälläin näkökulma SW 500P tuotteeseen saattaisikin olla ihan erilainen, kun 500P:n käyttö keskittyisi esim. M51 galaksin kierteisrakenteen ihailuun tai jonkun ultrahimmeän ds-kohteen etsimiseen taivaalta visuaalihavaitsemalla jollakin pienehköllä (esim. 80x) suurennuksella. Tuossa käytössä seeingin heikkous tai läpinäkyvyyden puute on yleensä se pahin este putken suorituskyvyn ulosmittaamiseen ja seeingiä tulee helposti haukuttua, kun näkymä jää epäteräväksi (vaikka optiikka olisikin tällä kertaa syyllinen).

Uskoisin, että näin tämä juurikin on. Menihän minullakin puolitoista vuotta tajuta mistä on kyse, ja piti olla toinen putki vertailukohteeksi. Matalan ja keskitason suurennuksen näkymät DS käytössä täysin kelvolliset ja saahan tuolla ihan kelvollista satunnaista Kuuräpsyä, kunhan ei yritä liikaa. Sitten kun yrittää ulosmitata erotuskykyä, alkaa tähdet näyttää hassuilta ja fokuksesta Kuuhun ja planeettoihin ikäänkuin puuttuu se terävä alue kokonaan. Tuo siis pätee sille ensimmäiselle peilille. Tässä toisessa tähdet alkaa olla 8mm okulaarilla kauheita karvapalloja ja hammasrattaita. Ihmiset katselevat näillä DS kohteita ja satunnaisesti hiukan Kuuta ja ovat tyytyväisiä. En ole toistaiseksi törmännyt kenenkään ottamiin Kuu- tai planeettakuviin tällä putkella, enkä myöskään tähtitestikuviin. Eli lienet asian ytimessä.


Mitäs muuten raati sanoo, saako perinteisen n.60mm paksun F3.3 peilin puhaltimillakaan Suomessa koskaan seuraamaan ulkolämpötilaa? Ja saakohan sellaista komakorjaimen vaatimaan kollimaatioon? Jos nykyiset komakorjaavat barlowini on optimoitu F4:aan, miten ne toimivat F3.3:ssa? Apm myy 2,7x komakorjaavaa barlowiaan myös tuplastäkättynä, jolloin se on 6,25x. Mitähän tapahtuu, jos tuplastäkkään 2 kpl 1,5x:aa? Kerroin on 2,25x, mutta vahvistuuko komakorjauskin jotenkin tuplastäkätessä? Tämmöisiä pohdin.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 09.12.2018, 18:07:41
Mitäs muuten raati sanoo, saako perinteisen n.60mm paksun F3.3 peilin puhaltimillakaan Suomessa koskaan seuraamaan ulkolämpötilaa?

Saattaa vaatia aktiivisen jäähdytyksen peilin taakse, kuten sillä aussi-kuvaajalla (en nyt muista tuon ATM-kuvaajan nimeä), mikä on kai yhä jossain verkosta löydettävissä oikeilla hakusanoilla (linkitin tuon tänne foorumillekin vuosia sitten). Muutoin tuollaisen paksun peilin massa laahaa aina jäljessä ilmakehän viilenemistä ilta-aikaan hämärän tultua, mikä pilaa näkymät sekin.

Edit: Kaveri oli Anthony Wesley (https://en.wikipedia.org/wiki/Anthony_Wesley), mutta nuo Newton-peilin jäähdytyssivut ovat jo hävinneet verkosta.
Löysin tuon tilalle tällaisen laskimen, mistä voisi olla apua tilanteeseesi:  :smiley:
http://www.cruxis.com/scope/mirrorcooling.htm (http://www.cruxis.com/scope/mirrorcooling.htm) MirrorCooling: A Tool to Evaluate the Cooling of a Telescope Mirror

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 09.12.2018, 18:07:41
Mitäs muuten raati sanoo, saako perinteisen n.60mm paksun F3.3 peilin puhaltimillakaan Suomessa koskaan seuraamaan ulkolämpötilaa?

Jos jossain niin luulisin että nimenomaan Suomessa saa. Ainakin näin syys/talviaikaan yö- ja päivälämpötiloilla ei ole juurikaan eroa, eli jos putkea säilyttää kylmässä tilassa niin lähtökohdat on varmasti paremmat kuin monessa muussa paikassa.

Mutta trendi tuntuu maailmalla olevan kohti huomattavasti ohuempia peilejä juuri tästä syystä. Silloin haasteeksi tulee toki peilin asiallinen tuenta, mutta sekin taitaa olla nykyään ratkaistu ongelma (http://www.loptics.com/articles/mirrorsupport/mirrorsupport.html).

Lainaus käyttäjältä: vehnae - 09.12.2018, 19:16:24
Jos jossain niin luulisin että nimenomaan Suomessa saa. Ainakin näin syys/talviaikaan yö- ja päivälämpötiloilla ei ole juurikaan eroa, eli jos putkea säilyttää kylmässä tilassa niin lähtökohdat on varmasti paremmat kuin monessa muussa paikassa.

Tästä rohkenen olla eri mieltä, sillä mielessäni kävi tuota omaa "Saattaa vaatia aktiivisen jäähdytyksen peilin taakse..." -lausetta kirjoittaessa pitkään jatkunut sumuinen/vesisateinen Etelä-Suomen nollakeli, joka sitten muuttuu nopeasti selkeäksi illan myötä. Tuolloin sää pakastuu nopeasti -5°C tienoille iltayön tunteina ja tuollainen iso peilimassa vie kyllä oman aikansa jäähtyä samaan tahtiin. Peilin lämpöterminen tasapainotila saattaa tuolloin löytyä vaikkapa 3-5 tunnin kuluttua, jolloin pilvet taas vyöryvätkin taivaalle.
Omassa mielessäni olivat nämä "ilmastonmuutoskelit", jolloin selkeät säät tulevat ja menevät äkillisesti laidasta toiseen ilman pysyvämpää tasaantumista johonkin vakiolämpötilaan, kuten esim. selkeä pakkaskeli -5°C päivällä ja hitaasti jäähtyen -7°C ... -10°C tienoille iltayöllä, kunnes aamulla ollaan -12°C:ssa selkeän sään jatkuessa läpi yön (Not a chance in a million years! :tongue:). Ajattelin tuossa myös ihan sellaista putkea, joka on ulkona havaintosuojassa aivan kuin omanikin on.

Mutta Ari laskenee oman putkensa jäähtymisen tuolla laskimella, jos sen tarvitsemat lähtötiedot ovat helposti saatavilla ja kertonee meille kuinka pitkään tuollaisen 500x60mm lasikakun jäähtyminen oikeasti vie aikaa :wink:

Kiitos Timpe linkistä, tuo laskentaohjelma on hyvä löytö.
Ajoin sillä käyrät sille, että vien putken puolilämpimästä varastosta (+12C) ulos -8C ilmaan, joka sitten jäähtyy kolmessa tunnissa -18C:aan. Ilman puhaltimia peili ei koskaan saavuta ulkolämpötilaa. Mutta molemminpuolisilla tehokkailla puhaltimilla peili saavuttaa ulkolämpötilan alle kahdessa tunnissa ja seuraa sitä. Pelkällä taustapuolen puhaltimella peili ei myöskään saavuta ulkolämpötilaa koskaan. Mutta siis molemminpuolisilla puhaltimilla klöntti jäähtyisi nopeammin, kuin nykyiset putkeni passiivisesti. Toki sitten putki voisi olla kylmässäkin varastossa, mutta silloinkaan pelkkä taustapuhallin ei riitä pitämään peiliä putoavan lämpötilan mukana, vaan tarvitaan etupuolelle myös.

Muistan muuten lukeneeni sen A.Wesleyn jutun aktiivisesta jäähdytyksestä. Silloin kuvailin 12" perinteisellä peilillä ja takkusin jäähtymisen kanssa. Tilasin jutun lukemisen jälkeen kasan puhaltimia, peltier-elementtejä, lämpösiilejä ja termopastaa. Sitten ostinkin tuon SW400P:n, joka ei puhaltimia kaipaa, ja nuo kamat ovat edelleen laatikossa valmiina jos tarve on. Mutta tuo molemminpuolinen puhallintuuletus tuntuu houkuttelevammalta.


Tuo 60mm voi olla yläkanttiin paksuudelle, en tiedä. Löysin myynnissä vähän käytetyn Mirrospheren F3.3 peilisatsin luotettavalla myyjällä (pääpeili + apupeili) ja laitoin kyselyä myyjälle. Peilin paksuutta ei mainita, enkä Mirrospheren sivuiltakaan löytänyt kuinka paksuja peilinsä ovat. Katsotaan johtaako tuo johonkin, olisihan se F3.3 taas yksi hyppy syvään päähän ja F3.6 olisi ehkä parempi.

Ajoin itsekin muutamia testiajoja tuolla laskurilla ja kun vertasin noita lasilaatujen suhteen (esim. Pyrex vs. PlateGlass), niin huomasin nopeasti sen, kuinka nuo jäähtyvät eri tahtiin samoissa olosuhteissa. Tämä tukee aavisteluani siitä, että ongelmia tulee jos nuo tukilasilevyt peilin tuennassa ovat kovin eri materiaalia kuin optinen lasi peilin pinnassa (liimalla tai ilman). Ks. liitekuvaa ilman puhaltimia.  Kannattaa tutkia tarkemmin kuinka nuo arvot vertautuvat toisiinsa käyttämässäsi tositilanteessa 500P:n kanssa (minulla tuo oli vain nopea worst case -skenaario ilman puhaltimia tukemaan omaa ajatteluani print-through ongelmasi syistä).

Niin, kyllähän ne ainakin väittävät peilin olevan borosilikaattilasia. Tuon tutkiminen on hankalaa, kun ei sitä taida muusta saada selville kuin tiheydestä. Jos ei olisi tuota silikonilla liimattua alumiinista keskitappia, voisi punnita koko peilin, mitata tilavuuden vaikka veteen upottamalla, ja sitten katsoa vastaako tiheys täys-pyrexistä peiliä. Mutta nyt kun ei tiedä paljonko tuolla on alumiinia, silikonia ja styrofoam-palleroita siellä seassa, tuo taktiikka ei toimi.

Hei,

Jos en ole aivan hakoteillä niin Pyrex on aavistuksen siniseen taittuvaa väriltään.

t.Astroile

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 09.12.2018, 21:40:11
Löysin myynnissä vähän käytetyn Mirrospheren F3.3 peilisatsin luotettavalla myyjällä (pääpeili + apupeili) ja laitoin kyselyä myyjälle. -clip-  Katsotaan johtaako tuo johonkin, olisihan se F3.3 taas yksi hyppy syvään päähän ja F3.6 olisi ehkä parempi.

Eipä johda tämä mihinkään, kun tutkin hieman tarkemmin tätä kauppiasta vastausta odotellessa. Kyseessä siis Ranskalainen kaukoputkentekijä Dobson Factory, joka Elokuussa laittanut myyntiin Mirrospheren 600mm F3.3 setin. Ranskankielisiä ja osin muitakin foorumeita tutkimalla paljastui, että tyypin toiminta on välillä hiukan epämääräistä, välillä tilattujen putkien aikataulut venyvät jopa vuosiksi, selitykset ovat epämääräisiä tai posteihin ei vastata, putkien laatu on hiukan epämääräistä, kritiikkiin kaveri suhtautuu aggressiivisesti ja kaiken huipuksi tämäkin kaveri taitaa nyt olla kadonnut ja putiikkinsa nettisivut kadonneet. Juu, ei yhtään enempää tätä lajia minulle  :grin:  Pitäköön tunkkinsa.

No, katsotaan seuraako muista kyselyistä mitään. Ja OVL (Se U.K. tukkuri) laittoi vastineeni uudesta peilistä tehtaalle, maltan tuskin odottaa mitä vastaavat tällä kertaa, ja toisaalta toivon etteivät vastaisi enää yhtään mitään... Sillä välin voisi tutkia minkälaiset toimitusajat Mirrospherellä on ja haeskella vielä muitakin tekijöitä.

Lainaus käyttäjältä: AstroIle - 10.12.2018, 09:51:39
Hei,
Jos en ole aivan hakoteillä niin Pyrex on aavistuksen siniseen taittuvaa väriltään.
t.Astroile

Vaikea sanoa väristä mitään, mutta eivät tuon peilin lasiosat ainakaan erivärisiä keskenään ole. Läpi katsoen en näe mitään sävyä, mutta tukipalojen karheampia sivureunoja katsoessa voisi nähdä sinertävän sävyn. Paha sanoa kun voi olla myös läpikuultoa siitä keskitapin silikonistakin.

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 10.12.2018, 00:03:59
Niin, kyllähän ne ainakin väittävät peilin olevan borosilikaattilasia. Tuon tutkiminen on hankalaa, kun ei sitä taida muusta saada selville kuin tiheydestä.

Ks. muutama linkki luettavaksi:
https://glassshop.yale.edu/helpful-glass-facts (https://glassshop.yale.edu/helpful-glass-facts) (How to identify if an unknown glass is borosilicate glass, without leaving the Lab!)
https://arstechnica.com/civis/viewtopic.php?t=96214 (https://arstechnica.com/civis/viewtopic.php?t=96214) (jotain arveluja sinne päin)
https://rayotek.com/wpnews/borosilicate-glass-vs-soda-lime-glass/ (https://rayotek.com/wpnews/borosilicate-glass-vs-soda-lime-glass/) (olutlasikäytössä  :tongue:)
https://www.schott.com/d/epackaging/2fbc7180-e37c-4209-9eec-617ad9208e51/1.0/18.11.15_final_schott_technical_glasses_row.pdf (https://www.schott.com/d/epackaging/2fbc7180-e37c-4209-9eec-617ad9208e51/1.0/18.11.15_final_schott_technical_glasses_row.pdf) (Schottin tuotteista)
http://www.adamschittenden.com/Borosilicate_Glass_Material_Properties.php (http://www.adamschittenden.com/Borosilicate_Glass_Material_Properties.php) (Borosilicate glass material properties, asiaa polarisaatiostakin)
https://www.ddpsinc.com/blog-0/why-we-love-borosilicate-glass-and-you-should-too (https://www.ddpsinc.com/blog-0/why-we-love-borosilicate-glass-and-you-should-too)
http://www.koppglass.com/blog/3-common-glass-types-properties-applications/ (http://www.koppglass.com/blog/3-common-glass-types-properties-applications/) -> http://go.koppglass.com/properties-of-glass-ebook (http://go.koppglass.com/properties-of-glass-ebook)

En tiedä olisiko kaikissa noissa hyödyllistä asiaa, mutta löytyivät "borosilicate glass properties how to know" -haulla...  :wink:

Jos saat jostakin lainaksi mikrometriruuvin ja telaratsun niin lämpölaajenemiskertoimen voi mitata. Tavallisen lasin kerroin on 0,000008/K ja Pyrexin 0,000004/K.
Puolen metrin peilin halkaisijassa tarkoittaa 0,05mm ja 0,1 mm kun lämpötila muuttuu 0 => 25C.

Kaizu