Skywatcher Stargate 500P goto

[Timo Kantola]

Tuo keinotähtitesti viittaa vahvasti astigmatismiin, joko peilin valmistukessa tulleeseen tai peilin rakenteesta johtuvaan taipumaan/ lämpötilan aiheuttamaan.

Apupeili voi myös aiheuttaa  astigmatismia (?).  Tähtitesti kuvaus, sen jälkeen pääpieliä käännetään 45 astetta ja kuvataa uudelleen, jos lähellä fokusta näkyvä soikio ei käänny 45 astetta on apupeilissä ongelma, jos kääntyy, niin pääpeilissä on ongelmaa. Kamera tietty samassa asennossa.

EDIT: Ekana pitää tietty tarkistaa että pääpeili ei taivu painovoimasta. Onko eroa lähellä horisonttia ja lähellä zeniittiä kuvissa..

[Osku]

Voisi olla mielenkiintoista maskata 500 mm peili neljäsatakseksi ja sitten kokeilla molempia putkia rinnakkain. Ehkä vielä vaihtaen apupeilejä keskenään. Jos putki 400 mm maskattuna vastaa vertailukohdetta, niin sitten vaan vähentämään maskausta ja katsomaan mitä tapahtuu. Jos siinä 500 mm peilissä on muotovirhettä, niin todennäköisesti virhe on peilin reunalla.

Esimerkin vuoksi totean, että minulla on vanha GSO 200 / 800 mm Newton, joka täydellä halkaisijalla on kuvauskäyttöön kelpaamaton, mutta 160 mm:iin maskattuna toimii normaalisti. Kokeilin pienentää peilin halkaisijaa 10 mm kerrallaan ja vasta 160 mm alkoi toimia. Maskit leikkasin ohuesta pahvista ja spreiasin mattamustaksi. Liitteenä on pari 30s valotusta M45:sesta tällä putkella, 200 millisenä ja 160 mm:iin maskattuna.

[Ari Haavisto]

Tänään huuhtelin peilistä mitkälie fairyläikät pois. Samalla mittailin ja varmistin, että kyllä, keskimerkki on mekaanisesti peilin keskellä. Jos peilin optinen ja mekaaninen keskiö ovat samat, silloin kollimoinnin pitäisi olla ihan yhtä kunnossa kuin SW400P:llä. Tuo peili on tosiaan tuettu sen keskellä olevalla alumiiniakseliputkella, joka menee noiden tukipienojen sisään, aina lähelle itse peiliä. Peili näyttäisi olevan liimattu akseliin jonkin sinisen mönjän ja styroxpalleroiden seoksella, sitä on akselin sisälläkin. Itse peili kädellä kokeiltaessa myötää hieman akselin suhteen tuon mönjän varassa. Pitääpä kokeilla, myötääkö vielä pakkasessakin. Jos tuo olisi tuentaongelma, jos ongelmaa siis on, peilillehän voisi tehdä sivutuet joiden varaan peili pääsee painovoiman vaikutuksesta heilahtamaan ja lepäämään niiden varaan tuon myötöliikkeen rajoissa. Tällöin tilanne voisi vastata tuota Saksalaista testiä.



Kokeilin myös, että peiliä akseleineen pystyy pyörittämään pidikkeessään, jolloin pääsen astigmatismijahtiin. Eli putki on nyt jäähtymässä ja tavoitteena zeniittikuvaustesti jos keli illemmalla sallii. Vaihdoin komakorjaavan barlowin tilalle 2,5x powermaten ja otin ir-suotimen pois. Katsotaan saadaanko tulosta maskilla tai ilman.

Tuo apupeili on myös aika potentiaalinen aiheuttaja mielestäni ja aika kireään liimattu tuohon pidikeeseensä...

[Aksu]

Pidetään peukkuja että selviää! Keinotähtitesti oli tosiaan päivänselvästi astigmaattinen ja jos kerran keskusmerkkikin on tosiaan keskellä (eli kollimointi hyvin todennäköisesti kunnossa), lienee astigmatismi merkittävin syy ongelmiin.

Mielenkiintoista kuulla löytyykö syy pääpeilistä (tai sen ripustuksesta) vai apupeilistä. Tuo pääpeilin ripustus on kyllä varsin epäortodoksinen, varsinkin noin isolle ja painavalle peilille  Sivuttaistuennan järjestäminenkään ei ihan yksinkertaista ole, kun sen pitäisi tukea peiliä massakeskipisteen mukaiselta linjalta, ja sen määrittäminen ei taida ihan helppoa olla tuon kolmiulotteisen kennorakenteen takia (saattaa jopa sijaita itse peilikiekon takapinnan takana...)

[Ari Haavisto]

Tuo 400P:n pääpeilin ripustus on muuten ihan samanlainen, eikä siinä ole ollut ongelmia. Itse peili on vaan yhdestä lasista valettu kartiomainen massa, jossa nuo tukilevyt eivät ole noin suuret. Ja peili kokonaisuudessaan ei ehkä yhtä "syvä"rakenteinen.

[Aksu]

Totta. Ja onhan toisaalta kaikkien SCT:ien pääpeilit ripustettu käytännössä samalla tavalla ja muodoltaan kartiomaisia myös. Toki 50 cm on jo ISO ja painava jopa johonkin C14:ään verrattuna.

[RL]

Saako 400p:n apupeilin laitettua tuohon 500p:n tilalle kuinka helposti? Ilmeisesti astigmaattisuus voi johtua huonosta apupeilistäkin, jos testaisit toisella apupeilillä.

Toinen juttu, olisiko mitenkään mahdollista tehdä tuolla 500p:llä ja keinotähdellä tähtitestiä huoneen lämmössä, esimerkiksi jossain hallissa. Jos tuo outo pääpeilin rakenne ei tykkää Suomen pakkasista, vaan pääpeili menee jotenkin puristukseen lämpötilan muutosten johdosta?

[JVO]

Muutava vuosi sitten tähtikallion astrofoxilla saatiin todella komeat näkymät jupiterista isolla suurennoksella. Parhaimmat yksityiskohdat mitä olen visuaalisesti nähnyt.

syksyllä 60mm takahashi antoi kyllä kylmää kyytiä astrofoxin näkymille, ei ollut ihan kollimointi tikissään

[Timo Kantola]

Sori spämmi, viellä tuon tähtitestin teosta... muutaman sadan framen videoklippi registaxilla pinoon, niin kuvasta saatta saada tolkkuakin..
  Tässä tältä illalta SPX300F4  yksittäinen ja 50 kuvan pino.

[Ari Haavisto]

Eilen illalla vaihdoin ASI183MM:n eteen Televuen 2,5x Powermaten (ettei mikään komakorjaus aiheuta häröä testiin). Samoin poistin kameran edestä suotimen, joten kamera näki nyt kaiken UV:sta IR:aan. Polttoväli oli nyt suhteessa kameran pikselikokoon sellainen, että kaikki erotuskyky oli varmasti käytössä ja vähän päälle. Kollimoin normaaliproceduurin mukaan suhteellisen korkealle katselukulmalle ja sitten kuvaamaan paljon ääniä saanutta Capellaa.

Alkuun tuo oli aikamoista turbulenssia, mutta alkoi sieltä sitten jotain löytyä. Putki oli ollut ulkona jäähtymässä vasta pari tuntia ja varmasti jäähtyi edelleen, vaikka jatkoin kuvailua pari tuntia eteenpäin. Paha kyllä siinä ajassa Capella ajautui talon yläpuolelle ja talon aiheuttama lämpöväreily alkoi puolestaan haitata. Mutta jotain johtopäätöksiä uskalsin jo tehdä:

Astigmatismista en nähnyt jälkeäkään. Mahdollisesti ajoittain merkkiä alikorjauksesta, kuten aiemmin ronchi-okulaarillakin silloin kun peili vielä jäähtyi (kuten siis nytkin). Sitten tulin siihen tulokseen, että kollimointi ei taida olla ihan kohdallaan ja komaa näkyy. Etenkin tuo lähellä fokusta oleva kuva taitaa olla komaa ja muutenkin hiukan kollimointi vinkkelissä. Alla kuvakaappaukset yhdestä Capella-videosta. Itse video löytyy täältä Youtubesta  Nämä siis silloin, kun putki oli jäähtynyt vasta pari tuntia ja pakkanenkin kiristyi koko ajan.





No, sitten pyöräytin pääpeiliä 45 astetta ja katsoin tapahtuuko mitään. Eipä muuta, kuin kollimointi meni enemmän sivuun. Tässä kohtaa kollimoin läppärin ruudulla näkyvän hytkyvän Capellan avulla. Sen jälkeen päätin suunnata putken kohti 22 asteen korkeudella kiikkuvaa Betelgeusea, jotta näkisin aiheuttaako matala katselukulma astigmatismia. Samalla sain katselulinjan pois talon päältä ja peilikin ehti tässä välissä jäähtyä lisää. Ja kas kummaa, nythän alkoi jo rinkuloita ajoittain näkyä. Alla kuvakaappaus yhdestä videosta. Nytkään en löytänyt mielestäni astigmatismia ja alikorjauskin mielestäni alkoi kaikota. Videoilla asiat hahmottaa paremmin kuin yksittäiskuvista. Kyseinen video löytyy täältä Youtubesta





Mutta mitä ihmeen raitoja tuossa kulkee poikittain kello 11:sta kello 4:ään? Apupeilin kannatin vai jotain muuta? Pyöräytin jälleen pääpeiliä useamman kymmenen astetta, mutta raidat pysyvät paikoillaan. Alla kuvat ennen ja jälkeen pääpeilin pyöräytyksen. Tässä kohtaa apupeilin pinnalle alkoi kerääntyä jääkiteitä, onkohan nuo pienet pallomaiset muodostelmat niistä kotoisin?




Sitten vielä Timon loistava ehdotus pinoamisesta. Niinpä alla miten kuten AS3:ssa pinotut kuvat Betelgeuzesta sisä- ja ulkopuolella fokusta.




Mitäs sanotte? Laitetaanko suoraan roskalavalle vai tutkitaanko lisää?

[Timo Kantola]

Älä nyt viellä paaliin laita, ei tuossa mun silmään mitään vakavaa häröä näy. Millaiselta näyttää tuo lähellä fokusta pino?

Ja löytyykö lähellä fokusta yhtään framea, joka vaikuttaisi "puhtaalta" ei turbulenssin sotkemalta?

Jos tähtitestikuvia jatkaa, niin tuossa hyvin lähellä fokuksen molemmin puolin. missä videolla on häivähdys astigmatismista, tosin nyt ylivalottuneena, pitää varmaan ottaa vähän himmeämpi tähti tähtäimeen.

3 kuvaa, yks fokuksen molemmin puolin (valoläntti noin 3-4x verrattuna täysin fokusoituun) ja sitten yksi kuva  arvoidussa fokuksessa. Eikä saa ylivalottaa.

EDIT toisella fokusointikerralla ei kyllä merkkiäkään mistään astigmatismista.

[Timpe]

Kiitos testeistä, näitä on varmaan huomattavasti helpompi lukea sivusta kuin tehdä pihalla kylmissään
Mutta jotenkin sain tuosta sen vaikutelman, ettei vaan ole ollut kelvollista seeingiä tuon 500P kokoluokan putkelle.
Johtopäätöksenä jatkoon menisi uusi tähtitesti, jossa tuo 500mm peili olisi 400 millisellä apertuurilla maskattuna (ja tuota maskattua tähtitestikuvaa verrataan sitten siihen natiivisti 400-milliseen SkyWatcheriin ja sen vastaavaan tähtitestiin). Tällöin ilmakehän vaikutus pitäisi olla kumpaankin peiliin samanlainen, tietysti olettaen että kummatkin peilit ovat ehtineet jäähtyä kunnolla.

Ja jos kuva on 500P:llä (maskattuna 400-milliin) edelleenkin selvästi heikompi kuin natiivi 400P:llä, niin sitten todetaan, että 500P:ssä on jotain optista ongelmaa, mutta mitä? (Samalla yritetään huomioida maskatun 500P:n suurempi apupeilin peittoprosentti, muttei sen pitäisi vaikuttaa muualle kuin kuvan kontrastiin. Vai kuinka?) Tuon 400 mm maskin voisi tehdä toisaalta myös epäkeskoksi, jolloin sitä pyörittämällä näkisi peilin pinnan tarkkuuden erot eri puolilta peilin pintaa (apupeilin varret varmaan häiritsevät paikoitellen). Mutta näkisitpä edes sen löytyykö jostain maskin asennosta yllättäen parempi testikuva kuin toisesta. Vai pitikös sen tähtitestin tulla kumminkin symmetrisestä apertuurista (apupeilin varjosta), jolloin epäkeskoa maskia ei kannattaisi käyttää??

Nuo yllä kuvatut lisätestit kannattaa kumminkin tehdä johonkin zeniitin tienoolla olevaan tähteen. Huomisiltana saattaisi olla vielä selkeää keliä, mutta sitten tulee jo pilvisyyden takia taukoa.

[Ari Haavisto]

Tässä vielä Betelgeuse fokuksessa, pinottuna. Vasen kuva raakapino. Oikea kuva toisesta kohtaa videota, jossa valotusaikaa pienennetty ja pino vielä terävöitetty pino, siksi tuommoinen karvainen.

 Ja nythän sitten vasta tajusin: kun ei ollut mitään filsua ja kamera näkee koko spektrin rajulla polttovälillä ja pienillä pikseleillä, niin tuossahan on nyt sitten oppikirjan esimerkkikuva ilmakehän dispersiosta, vain mustavalkoisena   

Sen kun laittaa vielä hiukan ulos fokuksesta ja kertaa turbulenssilla, niin eipä ihme että tulee hiukan jänniä lähellä fokusta - kuvia. Ja muutenkin kaikkea jännää joka paikkaan...




Eli kannattaisiko seuraavat testit ajaa L-filsulla vai mieluummin punaisella vai millä?

[Timo Kantola]

Tietty jos kuvaa jollain kapeammalla kaistalla - vihreä? Niin fokuksessa voisi saada puhtaa airy diskin näkyviin. Sama mikä pätee planeettakuvauksissa, niin sama myös tässä - IR filsulla saisi ilmakehää rauhotettua (useimilla keleillä) .. eikä muut värit ole sotkemassa.

Eli olisko kuitenkin IR pass, tai joku 7nm Ha filsu ja Capella, tai no 0.5m putkelle kelpaa mikä vaan tähti..

Ruvetaan pääsemään ytimeen.

Tuosta  Betelgeusen fokus kuvasta voisi antaa tuomion:
9 - Atmospheric turbulence
http://www.telescope-optics.net/diffraction_pattern_and_aberrations.htm
Voi myös olla kollimointi.. vai pitäiskö sittenkin sanoa että kollimointi. 50cm F3.9 saattaa olla tarkka kollimoinnista.

Kollimaatiovinkki (oletuksena tuo kuva):
Putki seurannalla, livekuva tietokoneen ruudulla, aja tähti kuvan vasempaan alanurkkaan. Säädä pääpeilin kollimaatioruuveilla tähti keskelle kuvaa - ota vdeo, pinoa ja katso tuliko parempi. Homma saattaa olla kaikkein parasta tehdä johonkin avonaiseen vaikka M38 joukkoon, Tähtikentästä kuva ja katso missä kohtaa kenttää ei häntiä näy. Nyt tämä kohta säädetään kollimaatioruuveilla keskelle näkökenttää ja vot.

Ja tietty hännät voi tulla lämpöväreilystä...

[Aksu]

Jos tähtitestiä tekee (harmaasävy)kameralla, niin filtteri on kait välttämätön. Fokuksen ulkopuolella ilmaantuvat Fresnel-renkaat kun ilmaantuvat eri aallonpituuksilla eri vaiheisina, joten laajakaistaisessa harmaasävykuvassa ne eivät erotu välttämättä lainkaan - jonkun aallonpituuden renkaiden maksimi osuu aina toisen aallonpituuden minimiin jne. Ja nyt en siis puhu mistään kromaattisesta aberraatiosta (mitä peiliputkessa ei tietenkään olekaan), vaan difraktiorenkaiden käyttäytymisestä.