Skywatcher Stargate 500P goto

Aloittaja Ari Haavisto, 03.10.2016, 23:35:15

« edellinen - seuraava »

Timo Kantola

Lainaus käyttäjältä: Aksu - 01.03.2018, 06:55:38
Olisiko keinotähden kanssa tehtävästä tähtitestistä apua diagnostiikkaan? ...
Tähtitestillä selviäisi aika luotettavasti mikä on ongelmana..
http://www.telescope-optics.net/diffraction_pattern_and_aberrations.htm

ja foorumilla oli oma ketju aiheesta: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=7099.0
Timo Kantola

Ari Haavisto

Kiitos vinkeistä ja hyvä ketju tuo Timon linkkaama. Putki on nyt lämpiämässä ja sen jälkeen peilin pesu ja sitten optiikan kiinnitysten ja linjausten tarkastus honkkelivikojen varalta. Kun täytyy nyt välillä touhuta muuta, niin näyttää tulevan pilvisyysjakso ennen kuin pääsen tähtitestin kimppuun. Vaan kelpaisikohan kännykkämaston valo keinotähdeksi? Useampi km kuitenkin matkaa? Muutoin täytyy rakennella oma keinotähti johonkin ladon seinään pellon taakse.

Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Aksu

Aurinkoisella ilmalla hopeanvärinen pieni joulukuusen pallo tai riittävän kiiltävä teräksinen laakerinkuula (joista auringon kuva heijastuu huomattavasti pienentyneenä) ovat erinomaisia keinotähtiä, jos ne saa riittävän kauas (heijastavan pallon läpimitan, putken läpimitan (ja siitä seuraavan resoluution) ja riittävän etäisyyden välisten riippuvuuksien laskemiseksi löytyy kaavat ja valmiiksi laskettuja taulukoita kyllä).

Ultimaattisen paras referenssi harrastajalle tähtitestin tekemiseen ja tulkitsemiseen on Harold Richard Suiterin kirja "Star testing astronomical telescopes". Vaikkei ikinä tähtitestiä tekisi, opus on huikea opas kaukoputkioptiikkaan, sen tyypillisiin virheisiin ja valon diffraktiofysiikkaan - jos ei nyt ihan populaariscienceä niin keskiverto tähtitieteen harrastajan läpi kahlattavissa kyllä.
Aki Laakso

"Nothing shocks me. I'm a scientist"
- Indiana Jones
----------------------------------------
C9.25 XLT, Tak FC-100DF, APM 80/500 CNC

RL

Liitteenä tähtitestin selityskuvia. Moni varmaan tietää nuo, mutta sopii keskustelun jatkoksi.

Timo Kantola

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 01.03.2018, 10:26:57
kelpaisikohan kännykkämaston valo keinotähdeksi? Useampi km kuitenkin matkaa? Muutoin täytyy rakennella oma keinotähti johonkin ladon seinään pellon taakse.

Maston lamppu saattaa olla liian iso (näennäinen koko jotain Jupiterin luokkaa) voi varautua että ei toimi. Tähtitestissä pitää olla suurennusta kohtalaisesti - ehkä parasta testata sillä kombinaatiolla millä ajattelit ottaa hires planeetta/kuu kuvia.

Keinotähti ladonseinässä vois olla paras ratkasu - pimeällä tulee hyvä kontrasti. Kirkas led-lamppu, alumiiniteipillä pimentäen, ja neulalla keinotähti (reikä) teippiin. Reiän koko luokkaa 1/400 000 keinotähden havainnointi etäisyydestä (vastaa 1km yksityiskohdan erottumista kuun pinnalta).

Miinuksena keinotähtitestissä on että putki on Dec 0 asteessa, ja pääpeili makaa pelkästään reunatukien varassa, mutta kyllä sekin paljon kertoo..
Timo Kantola

Jussi Koponen

Minulta löytyy läjä "hubble keinotähtiä", voin niistä muutaman myydä. Laita YV:tä jos on tarvetta.

Ari Haavisto

Merkilliseksi menee tämäkin, eikä Suomen kelit kyllä yhtään helpota.

Käsittelin ja kokosin 28.2. materiaaleja ja kokosin alla olevan vertailu-animaation. Taustana siis, että SW400P ja SW500P putket olivat ulkona vierekkäin metrin päässä toisistaan ja olleet siinä jo vuorokauden, eli hyvin jäähtyneet. Molemmat putket kollimoitu samalla laserilla ja varmistettu vielä barlowed-laser metodilla. Molemmat putket kohdistettu Kuuhun ja Sateenkaarten lahteen, seuranta päällä. Keli oli tyyni ja seeing pitkästä aikaa kelvollinen. Tähtien tuikkiminen rauhallista soutamista. Kuu n. 40 asteen korkeudella. Kamerana ASI183MM, APM komakorjaava 1,6x barlow ja kameran nokalla baaderin ir-pass suodin. Tuota kamera-setuppia sitten vaihdoin lennosta putkesta toiseen, pitäen kameran kytkettynä koko ajan firecaptureen. Ainoan eron pitäisi siis tulla siitä, että SW500P:ssä on 10cm isompi apertuuri ja 10% pidempi polttoväli kuin SW400P:ssä. Ja mitä seurasi?

Ensin kuvasin SW500P:llä. Totuttuun tapaan kuva ei löytänyt tarkkaa fokusta ja vaikutti aivan kuin seeing kiehuisi kauheasti koko ajan. Kuvasin pari videota.
Sitten kamera SW400P:hen ja kas kummaa, kuva napsahtaa tarkkaan fokukseen ja jokainen video tuottaa hienoa jälkeä.
Nopeasti kamera takaisin SW500:een, mutta siellä näkymä on ennallaan. Samaa suttua.
Muutaman suttuvideon SW500P:llä napattuani päätän veistellä eristelevystä maskin, joka päästää pääpeilille valoa vain n. 180mm epäsäänöllisestä reiästä yhdeltä reunalta ja kuvaan sen läpi. Ja kas kummaa, nyt SW500P:lläkin onnistuu fokusointi ja kuvasta tulee tarkempi kuin k.o. putkella koskaan! Kääntelen maskia eri päin pääpeilin yllä ja sama toistuu. Otan maskin pois ja kuva palaa sutuksi. Vaihdan kameran SW400P:hen ja kuva on skarppi taas  :shocked: Seuraavat siis pinottuja videoita (samoin asetuksin) ja AS!3:n automaattitarkennus, ei muuta käsittelyä paitsi kohdistettu ja SW400P:n kuvat skaalattu 110%:iin vastaamaan SW500P:n skaalaa.

linkki allaolevaan animaatioon





Tässä vaiheessa voi todeta, että jotain on todellakin pielessä SW500:ssa. Putkea ei saa fokukseen ja erotuskyky on huonompi kuin 180mm objektiivilla! Niinpä 2.3 illalla palaan arvoituksen pariin ja suuntaan 500:en Procyoniin ja koitan kuvata y.m. kamerasetupilla Procyonia jonkinlaisen tähtitestin toivossa. Vaan Procyon näyttää tältä: Edit: video hidastettu 1/3 originaalista

https://www.youtube.com/watch?v=Zc5WlgiAAVI

Videolla ollaan ensin fokuksen sisäpuolella ja sitten mennään fokuksen yli ulkopuolelle. Ei tuossa ole mitään tolkkua, kauheaa virvatulten tanssia. Tee tässä sitten tähtitestiä...

No, kaivan esiin ronchi-okulaarin ja napsin kuvia kännykällä Procyonista sen läpi. Nyt ollaan fokuksen sisäpuolella ja osassa kuvia näkyy selvästi merkkiä todella pahasta alikorjauksesta (viivat kaartuvat ulospäin). Välillä taas näyttää o.k.:lta (viivat suoria). Putki on ollut välillä sisällä ja ehtinyt jäähtyä tällä kertaa vain 2,5 tuntia, joten kuka tietää miten tuollainen Sandwich-tyyppinen pääpeili käyttäytyy jäähtyessään paukkupakkasella. Ja ilmakin jäähtyi koko ajan edelleen testin aikana. Kun sahaan fokuksen yli, mitään merkkiä astigmatismista ei näy. Ronchi viivat pysyvät samansuuntaisina.



Pari videota käsivaralta samoista testeistä:
https://www.youtube.com/watch?v=woxt7BsaYNg
https://www.youtube.com/watch?v=9GZX8dNNOdY
https://www.youtube.com/watch?v=RPJ10JLKD8M


Tee tässä nyt sitten johtopäätöksiä... Jotain on pahasti pielessä, mutta mitä? Tähtitesti näyttää tanssivia virvatulia. Tosin virvatulet näyttävät erilaisilta eri puolella fokusta. Ronchi okulaari näyttää tanssivia viivoja, jotka välillä näyttävät alikorjausta ja välillä eivät. Mutta eivät ainakaan astigmatismia. Kollimoinnin pitäisi olla kunnossa, paitsi jos pääpeilin keskimerkki onkin väärässä kohdassa? Se selviäisi tähtitestissä jos siinä joskus nyt näkyisi mitään näillä keleillä.


Tänään tekaisin sitten omatekoisen keinotähden ja kiikutin sen metsän laitaan. Yritin siihen tähtitestiä, mutta siitä myöhemmin lisää, kun ei se ainakaan tilannetta selventänyt...


Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Aksu

Pari asiaa tuli mieleen:

Procyon on turhan matalalla Suomessa tähtitestiä varten. Juuri nyt ilta-aikaan käyttäisin vaikka Capellaa joka on melkein zeniitissä.

Pielessä oleva peilin keskusmerkki tuli vian syynä itsellekin mieleen jo ennenkuin luin sen myös omana ehdotuksenasi. Karmeasta seeingistä huolimatta tähtitestisi tulos on nimittäin niin surkea (ei mitään tunnistettavaa konsentrista patternia edes kaukana fokuksesta), että pielessä oleva kollimointi on todennäköisin selitys, ts tähtitesti näyttää vain suurenevaa komavirhettä, eikä mitään tavanomaista bulls eye-patternia. Se selittäisi myös sen, miksi apertuuria reilusti pienentävä maski parantaa kuvaa riippumatta siitä, mihin kohtaan peiliä sen laitat: 18 cm maskilla teet putkestasi suunnilleen f/11 Newtonin, jonka komavapaa näkökenttä ja kollimointivirheen sieto ovat pari kertaluokkaa suuremmat kuin natiivi f/3.9-aukkosuhteella.

F/3.9-peilin kollimointitoleranssit on jotain millin osia, ja komavapaan näkökentän läpimitta (ilman komkorjainta) varmaan millin parin luokkaa myös. Puolen metrin peilissä keskusmerkki voi hyvin olla pari kolme milliä pielessä ilman että sitä paljaalla silmällä huomaa, ja kun kollimointi barlow-laser -kombolla perustuu keskusmerkkiin, niin lopputulos voisi hyvinkin olla juuri tämä.

Jos tuo todella on syy huonoon performanssiin niin hyvä niin, aika paljon helpompi korjata kuin muotovirheet tai huonosti toteutettu ripustus... Ei kun sapluunaa tekemään ja tarkistamaan merkin paikkaa :grin:

Joskus kai huonolla tuurilla peilin optinen keskusta ei tosin välttämättä ole sama kuin mekaaninen keskusta  :shocked: Silloin itse kollimointikin pitää suorittaa ensin tähtitestin avulla...
Aki Laakso

"Nothing shocks me. I'm a scientist"
- Indiana Jones
----------------------------------------
C9.25 XLT, Tak FC-100DF, APM 80/500 CNC

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 03.03.2018, 23:57:03
Ensin kuvasin SW500P:llä. Totuttuun tapaan kuva ei löytänyt tarkkaa fokusta ja vaikutti aivan kuin seeing kiehuisi kauheasti koko ajan. Kuvasin pari videota.
Sitten kamera SW400P:hen ja kas kummaa, kuva napsahtaa tarkkaan fokukseen ja jokainen video tuottaa hienoa jälkeä.
Nopeasti kamera takaisin SW500:een, mutta siellä näkymä on ennallaan. Samaa suttua.
Muutaman suttuvideon SW500P:llä napattuani päätän veistellä eristelevystä maskin, joka päästää pääpeilille valoa vain n. 180mm epäsäänöllisestä reiästä yhdeltä reunalta ja kuvaan sen läpi. Ja kas kummaa, nyt SW500P:lläkin onnistuu fokusointi ja kuvasta tulee tarkempi kuin k.o. putkella koskaan! Kääntelen maskia eri päin pääpeilin yllä ja sama toistuu. Otan maskin pois ja kuva palaa sutuksi
CLIP...
Tässä vaiheessa voi todeta, että jotain on todellakin pielessä SW500:ssa.
CLIP...
Tee tässä nyt sitten johtopäätöksiä... Jotain on pahasti pielessä, mutta mitä? Tähtitesti näyttää tanssivia virvatulia.

Antaisin tältä suunnalta myöskin äänen Capellan (tai muiden Ajomiehen tähtien) kanssa tehtävään tähtitestailuun.
Samaan aikaan voisi tutkia tuota apertuurin suhdetta ilmakehän rauhallisuuteen. Ei liene vaikeaa tehdä 400mm maskia peilin eteen ja sitten vaikka 300mm maskiakin, kun se valmiiksi tehty 180 mm maski löytyy jo. Otat käyttöön noilla maskeilla vallitsevan seeing-kelin mukaan sellaisen apertuurin, millä saat joten kuten kelvolliset Airy disk rinkulat esiin jostain tähdestä. Teet kollimoinnin valmiiksi ja kasvatat apertuuria. Kollimointi ei muutu apertuurin vaihdon mukana, joten saat nyt selville onko vallitsevassa kelissä joku rajoitus, mikä estäisi esim. yli 300 tai 400mm apertuurilla kelvollisen kuvan saamisen. Puolimetrinen kiekko rauhallista ilmakehää Suomen kevättalven kiehuvasta ilmasta saattaa olla jo liikaa vaadittu sekin...

Sitten kun seeingin rajoitukset suhteessa apertuuriin ovat selvillä, testaat esim. tuolla 300mm apertuurimaskilla peilin eri reunat, tuolta ei pitäisi tulla eroja kollimointiin (Airy disk rinkuloihin), kun muut asiat pysyvät samoina. Tuon jälkeen olet selvillä kollimointisi kelvollisuudesta ja saat jotain kuvaa myös optiikan laadusta (vrt. ranskalaislehden artikkelin havainnot ja omasi samasta aiheesta). Jos keliä riittää, löydät sitten raja-arvot, mihin saakka tuon illan seeingillä on edellytykset saada hyvää kuvaa Ajomiehen korkeudelta.

Saman testin voisi tehdä päiväaikaan keinotähdellä, mutta sitten mukaan tulee myös peilin tuennan ongelmat ja ilmakehän väreily maanpinnan päällä. Veikkaisin, ettei tuosta saa niin selvää lopputulosta kuin lähempää zeniittiä.

Minulla on myös tiettyjä epäluuloja siitä, kuinka tällainen optinen hässäkkä-rakenne toimii täällä pohjoisen pakkasissa. Jäähtyykö tuollainen kokonaisuus oikealla tavalla siten, ettei tuollaiseen ohueen jättipeiliin tule jännityksiä riippuen siitä, kuinka tasaisesti nuo tuentaan käytetyt lasipalat ovat kiinni toisissaan? (Käyttämäsi 180mm maski on saattanut mennä nätisti tuollaisen alta-tuennan pienojen väliin.)


- Timo Inkinen

Ari Haavisto

Joo, tuo Procyon tuli siitä, kun sen kanssa ei vielä tarvitse tikkaita  :grin:  Ja kun Procyon näytti tuolta, ajattelin että ihan turha yrittää korkeammallakaan.

Pitkään olen seeingiä syyttänyt ja ovathan kelit suurimman osan aikaa olleet aika karuja, mutta ei niin ihme seeingiä olekaan, että 400mm Newton kuvaa priimaa koko ajan ja vieressä käytännössä samalla polttovälillä 500mm Newton samalla skaalalla sutta. Ja seeing on kuitenkin myös tilastollinen ilmiö, eli aina löytyy myös hyvää seasta (lucky imaging) ja tuolla 500:lla en ole kertaakaan saanut yhtään ruutua joka ylittäisi 200mm objektiivin kyvyt, vaikka olen jo useamman teratavun todistettavasti hyvässäkin seeingissä kuvannut. Eli jokin systemaattinen ilmiö nyt rajoittaa kuvanlaatua, jonka päälle sitten tulee seeingin ilmiöt. Ja tuo systemaattinen ilmiö vaikuttaisi olevan hyvin voimakas. Niin voimakas, että sen luulisi pomppaavan esiin ronchilla, jos se olisi optiikan vika. Tai sitten ilmiö haittaa itsensä havaitsemista i.e. voimistaa seeingiä niin paljon, että ronchista ei vaan saa tolkkua. Siinä mielessä tuo Timpen ehdotus on hyvä. Rajataan apertuuria ja katsotaan, päästäänkö tähtitestillä ja ronchilla n.s. hehtaarille ensin, että mistä oikein on kyse.

Tuo kollimointi ja keskimerkki pitää ensin tarkistaa. Kummaa tosin, kun laajalla kuvakentällä kuva on kuitenkin yhtä hyvä tai huono joka nurkalla. Luulisi, että jollain nurkalla olisi parempaa ja toisella huonompaa. Eikä kuva näytä venyneeltä, kuten luulisi olevan jos kollimointi aivan ulapalla. Tosin minullahan on tuossa välissä komakorjaava barlow, hmmm.... Seuraavaan testiin ir-filsu pois ja barlowin tilalle powermate. Ja apupeili 400p:stä, niin saa senkin vaikutuksen selville.

Eilen illalla kyhäsin ledilampusta ja alumiiniteipistä nuppineulalla puhkaisten keinotähden. Kiikutin sen 350 metrin päähän metsän laitaan. Pari rajoitinruuvia piti irrottaa ja jalustaa kallistaa, että putken ylipäänsä sai noin vaakaan. Sitten ihmettelemään näkymää pimeyden laskeuduttua. Ensin epäfokuksessa oleva kuva oli vain puolikas ja siinä näkyi ruohonkorsia... Välissä oleva pelto kumpuilee ja lumihanki blokkasi keinotähden puolikkaalta apertuuria. Sotkin lumeen uran keinotähteä kohden ja sain jotenkuten näkymän auki, mutta edelleen keinotähden valo tuli hankea viistäen ja epäilen tämän aiheuttaneen kaikenlaisia heijastumia ja keinotähtikin oli liian kirkas. N.s. fokuksessa yhden tähden sijaan näkyi pystysuuntainen helminauha, joka voisi olla yhdistelmä keinotähteä ja hangesta heijastuvaa kuvajaista osalle apertuuria. Toisaalta testi voisi osoittaa massiivista astigmatismia (ihme jos ei yhtään olisi tuollaisen peilin roikkuessa vaaka-asennossa), mutta kun en ole varma tuosta hangen vaikutuksesta. Toisaalta jos hangen heijastuma aiheuttaa kuvajaisen pitkänomaiseksi, eikös sen toisella puolella fokusta pitäisi mennä ylösalaisin, eikä 90 asteen kulmaan? Jos tuo on astigmatismia, tuleeko se vain tässä roikkuasennossa? Ronchissa ja "tähtitestissä" Procyoniin en sitä näe. Keinotähteen en ronchia yrittänyt.

Alla pari videota käsivaralta keinotähtikokeilusta. Okulaarina 8mm Hyperion. Silloin kun mennään fokuksen ohi ja kuvajainen muuttuu ylös-alas-suuntaan venyneeksi, ollaan fokuksen sisäpuolella ja lumihanki on silloin alapuolella.

https://www.youtube.com/watch?v=SETriPc0UM8
https://www.youtube.com/watch?v=llVuq7glLxs





Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 04.03.2018, 11:55:21
Toisaalta testi voisi osoittaa massiivista astigmatismia (ihme jos ei yhtään olisi tuollaisen peilin roikkuessa vaaka-asennossa),

Ihan selvää astigmaattisuuttahan noissa videoissa näkyy, mutta sama virhe tulee sitten zeniitistäkin jos siitä on kyse (=kollimointi näytti hyvältä siltä osin, kuin mitä tuon puuron seasta näkyi).
Peilin tuennan oireet voisivat myös aihuttaa ongelmia noilla korkeuskulmilla, missä kuvaat Kuuta ja planeettoja. Zeniitissä kuva saattaa tällöin olla vielä ok, mutta kun tulee sivuttaiskallistusta, kuva menee kehnoksi sitä enemmän mitä enemmän kallistat peiliä alemmaksi. Tähtitesti zeniitissä kertoo lisää.
- Timo Inkinen

Timo Kantola

Video on aivan liian himmeä. Tuosta on vaikeaa päätellä mitään. Aavistus kollimaation tarpeesta ehkä, en viellä syyttäisi muita optisia virheitä - kunnon kuvaa pitää ensin saada.
Lisää kirkkautta ja tähdeksi vaikka pohjantähti.

Eilen kollimoin omaa putkea 30cmF4 - harmi olisi pitänyt ottaa kunnon tähtitestikuvat, mutta tässä kaksi out fokus kuvaa ennen kollimointia, ja jälkeen kollimoinnin,

Lisäksi koitin Arin videosta poimia parhaat palat. Fokus kuva einäytä komin pahalta - suurin murhe on seeing. Onko pääpeilillä jäähdytyspuhaltimia?
Voisit kokeilla, yksi puhaltaa takapinnalle ja kaksi(?) pyyhkii peilinpinnalta lämpövirtaukset.

Seuraavalla kerralla kun teet testiä, ota fokuksesta (fokuskuvat oli juuri oikein valottunut tuossa videossa) pitkää parin kolmen minuutin videota, video kannattaa cropata jo kuvausvaiheessa. Joku 60fps riittää hyvin, ja sitten frame kerrallaan etsimään sitä parasta shottia josta voi jo tulkita jotain, Sama out ja in fokuksessa, valotus jotain tuotaluokkaa kuin mun kuvissa. Jossain kohtaa löytyy rauhallisempaa seeingiä.

Tai sitten 40cm putken koko on yläraja suomen oloihin. Muistan jossain lukeneeni että seeingin sotkevien "ilmakuplien" (lämpimän/kylmän ilman lämpötaskut) on kokoluokkaa 25-30cm, kun mallinnetaan adaptiivista optiikkaa. Voiko hyppäys 40cm - 50cm olla tuo raja suomen olissa?

Tuossa viellä Timpen ketjussa pari tähtitesti kuvaa jotka otin aikoinaan 25cm putkella.
https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=2245.msg26717#msg26717

EDIT: Nuo kaksi vikaa videota näytti kyllä hieman huolestuttavalta saattaa olla astigmaattisuutta..
Timo Kantola

RL

"40cm yläraja Suomen oloihin"

Muutava vuosi sitten tähtikallion astrofoxilla saatiin todella komeat näkymät jupiterista isolla suurennoksella. Parhaimmat yksityiskohdat mitä olen visuaalisesti nähnyt.

Timo Kantola

Lainaus käyttäjältä: RL - 04.03.2018, 13:34:42
Muutava vuosi sitten tähtikallion astrofoxilla saatiin todella komeat näkymät jupiterista isolla suurennoksella. Parhaimmat yksityiskohdat mitä olen visuaalisesti nähnyt.

Ok, vaatii sitten vain kunnon kelin. Veikkaan että mitä isompi putki, sitä harvemmassa on isolle putkelle hyvä seeing. Noissa Arin videoissa ei  voi hyvästä seeingistä puhua.
Timo Kantola

Ransu

Tuo keinotähtitesti viittaa vahvasti astigmatismiin, joko peilin valmistukessa tulleeseen tai peilin rakenteesta johtuvaan taipumaan/ lämpötilan aiheuttamaan. Itse veikkaisin että itse tuossa rakenteessa voi olla ongelma, eli taipuu kulman muuttuessa. Peili ilmeisesti on kiinni keskeltä jonkunlaisella alumiiniakselilla?
Saksalainen Rohr on tuota 500mm peiliä testannut, mutta minusta linkin takaa löytyvissä kuvissa peili ei ole testitilanteessa keskitapin varassa vaan tukeutuu reunoistaan. Ainakin tuolla testillä kyseiselle peilille on saat kelpo arvot.
http://r2.astro-foren.com/index.php/de/11-beitraege/03-newton-systeme-und-verwandte-fragen/771-c061b-skywatcher-stargate-500p-synscan-goto-dobson-508-1988-r-3976

Astigmatismia voisi tutkia maskaamalla peiliä pienemmäksi, jolloin myös kuva rauhoittuu. Onnistuisiko jos teet peilin kokoisen pyöriteltävän maskin jossa on vastakkaisilla puolilla pyöreät 15cm aukot. Laita aukot vaakaan ja testaa läheltä horisontti ja zeniittiä. Käännä maskia niin että aukot on 45 astetta vinossa ja kokeile uudestaan, testaa sama vielä aukot pystyssä.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/