Järeät Astro-Physics jalustat (900, 1100, 1200, 1600 jne.)

[Timpe]

Joo, en siis lähde vaihtamaan moottoreita 6700 euron käytetystä jalustasta, vaan mennään nyt vielä sen mukaan mitä AP:n tuki ehdottelee. Harmi sikäli, että sillä suunnalla tuntuu olevan pasmat vielä enemmän sekaisin kuin itselläni tämän kanssa! 

Viime yönä selittelin ensin sinne päin, miksi en käytä MaxIm DL:ää guidaukseen (ja kun käytin, niin sain saman vian esille sielläkin). Sitten kyseltiin pin-point -tarkkojen guide-tähtien perään ja epäiltiin, että fokus on pielessä autoguiderissa, kun PHD2:n tähtikuva on niin nuhjuinen (siitä on  hankala laskea keskipistettä eli centroidia). Pallotin takaisin selittämällä, että käytössä on OAG-guidaus >1300mm polttovälillä ja otin perään ENNEN/JÄLKEEN -kuvat MaxIm DL:ssä samasta guide-tähdestä mitä PHD2:n esimerkkiruuduillakin on näkynyt.

Eli siis ENNEN...


...ja JÄLKEEN uudelleentarkennuksen:


Sitten laitoin menemään kuvia kuvauslaitteistosta ja kaapelien kuljetuksesta...




Ei noilla kai pääse työntämään guideria pois suunnastaan, kun alla on AP1200GTO 

Ja tuon jälkeen vielä vertailukuvat 1x1 bin ja 2x2 bin guidauksesta, kummassakin tarvitaan sama 1,5s...1,8s backlash kompensointi, jos halutaan pyöreitä tähtiä pitkillä valotuksilla.
Ja lopuksi vakuuttelin, ettei akseleissa todellakaan ole käsin tuntuvaa löysyyttä backlashin merkkinä. Vastinetta odotellaan taas tänä yönä...

MHJ:lle olisi pyyntö. Voitko ottaa omasta AP:sta deklinaatio-rattaiston päältä sen suojakannen irti, niin sieltä avautuu tämän tapainen näkymä:

Älä hukkaa pieniä ruuveja, kun irrotat niitä. Kävin itse kömpimässä yhden ruuvin havaintosuojan lattian alta, ei kiva!


Ja sitten voitko kokeilla varovasti sormella tuota päällimmäistä ratasta pyöräyttämällä onko siellä löysää liikettä sellaiset pari milliä edestakaisin? Sen jälkeen tulee selvä vaste vastaan, josta eteenpäin osat alkavat liikkumaan moottorissa tai matopyörän ruuvissa. Jos sinulla on PEC-ohjelmointi tehtynä, niin älä pyöräytä ratasta yhtään yli tuon vasteen. Tai jos pyöräytät, niin pyöräytä takaisin saman verran, niin jalustan PEC-tiedot eivät mene epäsynkroniin. Kerro lopputulos tänne foorumille, kiitos! Saisin tällä tavalla varmuuden siitä, kuuluuko tuonne rattaan liikkeeseen samanlainen klappi kuin omassani esim. silloin kun moottorille ei tule mitään ohjausta. Ja jos haluat, niin voit samalla tutkia PulseGuide ohjelman Backlash Test 3:lla rattaiden liikettä. Se näet ohjastaa niitä viisi steppiä eteen ja sitten taakse eri nopeuksilla valintasi mukaan.

Tähtitaivaan alta olisi mukava saada referenssikuva myös PEMPro:n backlash testistä, mikä antaa tälläisen syherön 100s aikavalotuksella:



Kuten huomaat, niin tuolla on käännöksissä tasaiset laet, mikä kertoo backlashin esiintymisestä. Itse en saa tuosta pienempää backlashia millään tavalla rattaita paikalleen lukitsemalla. Otan varmaan päiväsaikaan taas kerran kummatkin moottorit irti hammaspyöristä ja säädän välyksen minimiin (kuten olen sen jo tehnyt kymmenisen kertaa). Painottivat näet näin eilen:
"It is very important that you be absolutely sure that there is no looseness in the worm/worm wheel mesh.   You have the correct document so I would ask that you double check the mesh procedure in it and confirm that all looseness has been removed.    Is everything tight on your mount, telescope and camera system?"
Kiristelen siis gear mesh -säätöjä taas kerran kun tulee valoisaa...

[wm-x]

On varmasti turhauttavaa. Zemppiä! Ohjeet joita sait tuntuvat liian yksinkertaisilta ja niissä ei edes oikein puututtu millään tavalla oikeaan ongelmaan. Eivät myöskään antaneet työkaluja varmistaa jalustan mekaanista kuntoa tai miten vian voisi selvittää. Mutta toivottavasti löydät oikeat säädöt tuohon backslash korjaukseen ja saat sitä kautta jalustan toimimaan oikein.

[Osku]

Hei Timpe

Sinulla on todella järeä jalusta, jonka liikuntakoneistoa ei voi suoraan verrata kevyempiin jalustoihin, joissa on yhteenrakennetut moottorit ja vaihteistot. Esim. Meaden 16 tuumaisessa LX200 GPS jalustassa on servomoottorit kuten sinun AP:ssä. Ero on kuitenkin huima. Meadessa on nyrkkiin sopiva moottori-vaihteisto-encoderi yhdistelämä. Moottorin päässä oleva vaihteisto on pyöreä, halkaisijaltaan 33mm ja pituutta suunnilleen saman verran. Sen sisällä moottorin akselilla olevan pienen metallirattaan lisäksi on joukko muovirattaita, jotka antavat vaihteiston kokonaisvälityssuhteeksi 1:50.
Ymmärtääkseni AP jalustassasi on servomoottorit kuten Meadessakin, jolloin siellä kuvissasi näkymättömässä moottorin toisessa päässä pitää olla encoderi, joka kertoo elektroniikalle moottorin liikkeet. Moottori näyttää isolta, eikä siinä itsessään näy olevan vainteistoa, eikä siis myös minkäänlaista välystä, jos se pieni hammasratas vain on kunnolla akselissa kiinni. Vaihteisto muodostuu kuvassa näkyvistä rattaista, jotka kuvasta viivottimella mitaten antavat kokonaisvälityssuhteeksi ennen matoruuvia noin 1:25. Se, että moottorissa pienestä rattaasta pyoritettäessä tuntuu välystä, johtunee moottorissa olevista kestomagneeteista. Jos moottori jotenkin aiheuttaisi backlashia, pitäisi sen encoderin olla jotenkin rikki, tai löysällä siellä moottorin akselilla, mutta pidän sitä erittäin epätodennäköisenä. En valitettavasti osaa arvata, mistä suuri backlash johtuu. Toivottavasti antamani näkökulma auttaa asiassa.

[Timpe]

Ymmärtääkseni AP jalustassasi on servomoottorit kuten Meadessakin, jolloin siellä kuvissasi näkymättömässä moottorin toisessa päässä pitää olla encoderi, joka kertoo elektroniikalle moottorin liikkeet. Moottori näyttää isolta, eikä siinä itsessään näy olevan vaihteistoa, eikä siis myös minkäänlaista välystä, jos se pieni hammasratas vain on kunnolla akselissa kiinni. Vaihteisto muodostuu kuvassa näkyvistä rattaista, jotka kuvasta viivottimella mitaten antavat kokonaisvälityssuhteeksi ennen matoruuvia noin 1:25. Se, että moottorissa pienestä rattaasta pyoritettäessä tuntuu välystä, johtunee moottorissa olevista kestomagneeteista. Jos moottori jotenkin aiheuttaisi backlashia, pitäisi sen encoderin olla jotenkin rikki, tai löysällä siellä moottorin akselilla, mutta pidän sitä erittäin epätodennäköisenä. En valitettavasti osaa arvata, mistä suuri backlash johtuu. Toivottavasti antamani näkökulma auttaa asiassa.

Kiitos Osku! 
Nyt saatiin tietoa tähänkin ketjuun eli asia on juurikin noin kuin kerroit. AP1200:ssa on servo-ohjatut moottorit ja siellä on sisäiset enkooderit pitämässä tietoa jalustan kulloisestakin asennosta. Tämä tarkoittaa, että normaalitilanteessa voin katkaista sähköt jalustalta, ottaa verkkojohdon irti seinästä esim. kesän ukkosia varten. Mutta siitä virtakatkosta huolimatta kun kytken jalustaan virrat takaisin, se löytää itsensä samasta asennosta (Resume from previous position) ja goto-haut yms. napsahtavat tarkasti kohdalleen. Näppärää ja toimivaa kaiken kaikkiaan 

Edellisen takia on myös ensisijaisen tärkeää, että jalustalle syötetään tieto siitä missä asennossa GEM on tolppaan ja meridiaaniin nähden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos haluan tehdä tähtisynkkauksen uudelleen, se pitää tehdä siten että vastapainoakseli osoittaa aina vaakatason alapuolelle (synkkaus on tehtävä siis itään tai länteen, koska esim. zeniitissä meridiaanin sijainti on epäselvä sen suhteen ollaanko putkella tolpan länsi- vai itäpuolella). Normaalisti tuota tähtisynkkausta ei edes tarvitse tehdä, koska nuo enkooderit tietävät jalustan asennon tarkasti.

Voitko linkittää tähän ketjuun jonkin artikkelin, josta selviäisi tuollaisen servomoottorin toimintaperiaate kansantajuisesti? Ja kuinka tämä eroaa tavallisesta askelmoottorista sisäosiltaan? Tämä selittää samalla sen, miksi AP:n tuki ei mielestäni suostu tekemään loogista ajatushyppyä moottorin suuntaan tuossa vian haussa. Heille se moottorivika ei ilmeisesti vain ole loogista tai todennäköistä (valmistajan syvätiedon perusteella) ja siellä mietitään kuinka tuollaisen servomoottorin ominaisuudet kerrottaisiin selvästi tällaiselle "keskityhmälle", oletuksena tekniikkaa liikaa osaamattomalla käyttäjälle...   

Jos moottorin vikaantuminen on kerran epätodennäköistä ja pieni klappi moottorissa on normaalia, niin mistäköhän tällainen vika sitten oikein syntyy? Alkaa näet tuntumaan siltä, että pitäisi ottaa koko DEC-yksikkö irti paikaltaan pois, jotta näkisin sen toiminnan. Ja tämä pelottaa, kun tietää jalustan hienomekaanisen tarkkuuden ja kokonaishinnan. Olisin siis tyytyväinen, jos saisin AP:n tuelta vastaavan tasoisen teknisen vastineen kyselyihini, jossa eriteltäisiin tällaisen vian mahdolliset paikat 1-2-3-4... ja kerrottaisiin tarkasti kuinka ne voi tarkastaa käytännössä. Onhan tämä asia toisaalta jo tehty noissa AP1200:n backlash poisto-ohjeissa, mutta sielläkin on pikkuisen epäselvää mille kireydelle tuon matopyörän voi jättää? Ja epäselvää kuinka sen matopyörän saa nuljautettua aivan tasan hammasrattaan pohjaan saakka, jos siellä on esim. rasvaa tms. välissä pientä väljyyttä antamassa (pelkkää spekulointia, tiedän tuon). En esim. tiedä onko jalustan edellinen omistaja mennyt avaamaan tuon matopyörän/hammasrattaan sovituksen lisätäkseen sinne tarpeettomasti SuberLubea Suomen talvea varten (kuten Kiina-jalustoissa tehdään).

Tämä kiristys saattaa siis olla ilmeisesti (kumminkin) hyvin pitkälti sellainen asia, mikä on kiinni käyttäjän sormituntumasta tuossa moottoriyksikön kiinnittämisessä runkoon. Olen toistaiseksi tyytynyt liikuttamaan tuotavain säätö/lukitusruuvien sallimassa rajassa (sallii noin 5 mm liikkeen ylos/sisään). Pitää tehdä lisää tutkimusta tuosta asennuksesta ja kertoa hyvin tarkasti omat toimenpiteet lukituksen tekemisestä AP tuelle. Ehkä sieltä löytyy vielä jokin "pomminpurkajan virhe", mikä saa moottoriyksikön asennuksen "räjähtämään tällä tavoin asentajan silmille" 

[Lauri Kangas]

Voitko linkittää tähän ketjuun jonkin artikkelin, josta selviäisi tuollaisen servomoottorin toimintaperiaate kansantajuisesti? Ja kuinka tämä eroaa tavallisesta askelmoottorista sisäosiltaan?

Jos muistan, voin linkittää kotiin päästyäni hyvän videon. Vähän pitkä, mutta mielenkiintoinen.

Askelmoottorissa on sellainen hammasrattaan tyyppinen härveli ja monta käämiä. Sähköistämällä jonkun niistä käämeistä (tai itseasiassa vastakkaiset käämiparit), niiden käämien päät vetävät juuri sopivasti puoleensa juuri sopivasti käämeistä sivussa ollutta vastakkaisten hammasrattaiden paria. Silloin ko. hampaat kääntyvät ko. käämin kohdalle ja moottori on pyörinyt yhden askeleen.

Seuraavaksi sähköistetään toinen käämi joka kääntää jonkun toisen hammasparin itsensä kohdalle, saaden moottorin pyörimään yhden askeleen. Tätä sitten toistellaan, ja kun kaikki toimii hallitusti, voidaan pitää luotettavasti kirjaa moottorin pyörimistä askeleista eikä siten tarvita erillisiä enkoodereita.

Jos taas käytetään DC-moottoria (joka pyörii jatkuvasti kun saa sähköä, ja joka pyörii toiseen suuntaan kun sähkö käännetään ympäri), on vaikeampaa saada motti kääntymään juuri halutun määrän. Pelkästään tietyn mittaisen sähköpulssin antaminen ei ole riittävän tarkkaa, eikä sillä varsinkaan saada varmistettua että moottori pysähtyy haluttuun kohtaan.

Ratkaisu on rakentaa akselille enkooderi, joka voi koostua vaikka hammastetusta levystä ja valoportista, jolla lasketaan monestiko levyn lehdykkä on mennyt portin läpi. Jotta pysytään kärryillä myös suunnasta, on valoportteja oltava kaksi. Nyt kun systeemiin liitetään riittävän viisas kontrolleripiiri, voidaan myös DC-moottoria komentaa askelmoottorin tyyliin, esim. "pyöri 10 askelta eteenpäin" tai "käännä moottoriin liitettyä vipstaakia 60 astetta". Piiri voi olla jopa niin viisas, että jos mentiin vähän yli, niin käännetään takaisin kunnes päästiin oikeaan kohtaan.

Käytännössä nuo enkooderit ovat monesti sellaisia läpinäkyviä muovikiekkoja joille on etsattu todella tiheä viivakuvio. Jotkut enkooderit ovat absoluuttisia, niissä viivakuvio on niin monimutkainen että siitä voidaan suoraan päätellä akselin asento ilman että edes pidetään pulsseista kirjaa.

[Kaizu]

Lauri jo vastasikin mutta referoin.
Askelmoottori ei sisällä mitään älyä. Kaikki äly on ohjaimessa joka määrää kuinka monta askelta ja mihin suuntaan ajetaan. GOTO-ominaisuus edellyttää tunnettua kotiasentoa josta lädetään iltaisin liikkeelle.
Servo sisältää enkooderin, joko absoluutti- tai inkrementtaalisellaisen. Absoluuttienkooderilla varustettu servo tietää koko ajan moottorin tarkan asennon, myöskin heti käynnistyksen tai virtakatkon jälkeen. ASA-jalusta taitaa olla tällainen, tarkka enkooderi ja suora käyttö.
Inkrementaalianturilla varustettu servo lähtee liikkeelle nollasta käynnistyksen ja virtakatkon jälkeen. Sen vuoksi servolla pitää olla tunnettu lähtökohta johon anturi voidaan nollata. Useimmat servojalustat taitavat olla näitä jälkimmäisiä. Niillä on, samoin kuin askelmoottorijalustoilla, määrätty kotiasento josta lähdetään illalla liikkeele. Yhdellä tai kahdella kohdistuksella saadaan ohjain tähtikartalle.

Kaizu

[Osku]

Lauri ja Kaizu antoivatkin jo erinomaisen selvityksen askelmoottorin ja servomoottorin toiminnan erosta.
Kun puhutaan jalustan enkooderista niin taitaa olla monelle meistä epäselvää, mitä sillä oikein tarkoitetaan. Vaikka Kaitzu sen jo sanoi, niin selvennetään vielä, että minä tarkoitin, niin kuin sanoin tasavitaservomoottorin akselilla olevaa enkoderia.
Tasvirtaservomoottori on vaihoehto jalustassa käytettävälle askelmoottorille. Servomoottoreita käyttävät esim. Meade ja Celestron jalustat, kun taas SkyWatcher jalustoissa olen tavannut vain askelmoottoreita.
RA ja DEK akseleitten asennon tuntevia enkodereita on tullut joihinkin uudempiin jalustamalleihin, esim SkyWatcherin EQ8 jalustassa on sellainen. SW EQ8 jalustan GO TO ei sekoa, vaikka lukot välillä aukaistaan ja RA, tai DEK akseleita siirretään käsin.  Tällaisen enkoderin käyttö ei riipu siitä, onko varsinainen seurantamoottori servo, tai askel sellainen.

Tällä palstalla taitaa olla aikaisemminkin eri topikeissa puhuttu matoruuvien ja rattaitten käyntivälyksistä. Jos jalustassa on hammasrattaisto-matoruuvi mekanikka, niin siinä on ja pitää olla sen verran välyksiä, että rattaat pyörivät takeltelematta kaikissa laitteen käyttölämpötiloissa. Tämä laitteen hinnasta ja valmistajasta riippumatta.
Suuntaa vaihtaessa, guidatessa DEK-akselia, muuten väistämättä syntyvä ja aikaavievä moottorin tyhjäliike kompensoidaan ohjelmallisesti säädettävissä olevalla moottorin hetkellisellä nopealla käynnillä, jolla otetaan "tyhjät pois". Näin suunnanvaihto sujuu ilman turhia viiveitä. Eri asia on sitten, että DEK akselin guidaus on sinänsä aika haasteellista.

[Lauri Kangas]

Vaikka Kaitzu sen jo sanoi, niin selvennetään vielä, että minä tarkoitin, niin kuin sanoin tasavitaservomoottorin akselilla olevaa enkoderia.
--
RA ja DEK akseleitten asennon tuntevia enkodereita on tullut joihinkin uudempiin jalustamalleihin, esim SkyWatcherin EQ8 jalustassa on sellainen. SW EQ8 jalustan GO TO ei sekoa, vaikka lukot välillä aukaistaan ja RA, tai DEK akseleita siirretään käsin.  Tällaisen enkoderin käyttö ei riipu siitä, onko varsinainen seurantamoottori servo, tai askel sellainen.

Juuri näin. Ja selvennetään käsitteitä vielä sen verran, että tuollaisia putken asennon enkoodereita, jos ovat riittävän tarkkoja, voidaan siis käyttää seurantavirheiden korjaamiseen. Niillä siis voi havaita esim. matoruuvista johtuvan periodisen virheen.

Servomoottorin enkooderilla ei voi tehdä näin koska se sijaitsee siellä moottorin luona, ennen vaihteistoa. Eikä se tietenkään mitenkään tuohon asiaan liitykään, mahdollistaa vain DC-moottorin toiminnan tässä käytössä.

[Timo Kantola]

Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin Timpen mielestä askelmoottorin akselissa on klappia..

Tuosta kuvasta ainakin tulee mielikuva että askelmoottoriin on integroituna planeettavaihde.
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=15555.msg146667#msg146667

voisko stepperin planeetta olla viallinen?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yksinkertainen_planeettavaihde

EDIT, tarkemmin kuvaa katsoessa taitaakin olla DC servo, dekooderilla ja planeettavaihteella..

[Timpe]

Kiitos kaikille servo-osaajille selvennyksistä, nyt selvisi monta asiaa. 

Tällä palstalla taitaa olla aikaisemminkin eri topikeissa puhuttu matoruuvien ja rattaitten käyntivälyksistä. Jos jalustassa on hammasrattaisto-matoruuvi mekanikka, niin siinä on ja pitää olla sen verran välyksiä, että rattaat pyörivät takeltelematta kaikissa laitteen käyttölämpötiloissa. Tämä laitteen hinnasta ja valmistajasta riippumatta.
Suuntaa vaihtaessa, guidatessa DEK-akselia, muuten väistämättä syntyvä ja aikaavievä moottorin tyhjäliike kompensoidaan ohjelmallisesti säädettävissä olevalla moottorin hetkellisellä nopealla käynnillä, jolla otetaan "tyhjät pois". Näin suunnanvaihto sujuu ilman turhia viiveitä. Eri asia on sitten, että DEK akselin guidaus on sinänsä aika haasteellista.

Tähän liittyen tein tänään niin tarkan backlash-poiston kuin vain osasin ja sain mielestäni jalustan niin hyvään kuosiin kuin sen kykenee saamaan. Otin tässä yhteydessä myös kuvia puretuista osista eli aloitetaan RA-akselin servosta ja matopyörästä. Käytin aikaa noin kaksi tuntia tämän säädön viilaamiseen pilkulleen ohjeen mukaan.

Kun ottaa RA-moottoriyksikön pois paikaltaan, saadaan tällainen näkymä hammaspyörään (siistiä on sielläkin).


RA-servomoottori löytyy tästä ja sen kiinnitysruuvit oikeasta laidasta kuvaa:


Asiallisen näköisiä laitteita ja hyvässä kunnossa 

Sitten DEC puolelta samat asiat:




Hiukan likaisempaa rasvaa, mutta muutoin kaikki ok tuollakin.
Sitten kun oli RA-vaihderattaiston suojakotelo auki, sieltä piti tutkia samainen tyhjä liike servomoottorin akselilta. Tässä siis kaksi kuvaa ja rasvatäpän mukaan merkitty vapaaksi liikkeeksi noin "kaksi hammasta", mikä on DEC-akselia selvästi vähemmän.



Tässä se DEC-rattaiston kuva, johon piirtelin kuinka paljon tuo pienin hammaspyörä liikkuu tyhjää ennen kuin tulee vastaan moottorin vaste.


Olen kysellyt tätä klappi-asiaa nyt kahteen tai kolmen kertaan AP-tuesta, mutta he ohittavat sen tyylikkäästi kokonaan. Tuon suuremman "väljyyden" lisäksi tuolta voi tutkia myös pienen väljyyden mitä tarvitaan rattaiden väliin yllä olevan Oskun lainauksen mukaan. Tästä pikkuväljyydestä ei ole kovin suurta merlkitystä ts. se on hetkessä ohi. Mutta tuo DEC-servomoottorin akselin suurempi akseliklappi tuntuu kestävän ja kestävän ennen kuin tulee vaste mottorin sisältä ts. se on kertaluokkaa suurempi. Tätä voisi tutkia toisestakin AP-jalustasta, kun AP:n tuki tuntuu olevan haluton siitä kertomaan. Tai jos jollakin on teoriatietoa, niin sekin käy hyvin.

Tänään sieltä AP-tuesta tuli jo selvä syy (arvaus), mistä nämä ongelmat johtuvat eli tutkitaanpa lisää kameran kaapelointia. Tuo saattaa olla liian jäykkää tekoa nykyisellään, kun vaihdoin QSI:n ATM-silikonikaapeloinnin tehdasvirtalähteen kaapeliin. Jatkoa seuraa...

[DarkSide]

Sitten kun oli RA-vaihderattaiston suojakotelo auki, sieltä piti tutkia samainen tyhjä liike servomoottorin akselilta. Tässä siis kaksi kuvaa ja rasvatäpän mukaan merkitty vapaaksi liikkeeksi noin "kaksi hammasta", mikä on DEC-akselia selvästi vähemmän.

Lienee tuossa jo yksi syy virheeseen. Onko mahdollista säätää tuolla ohjelmalla Dec-akselin backlash erikseen? Tuo aiemmin Ilen ehdoittama moottorien vaihto keskenään on mielestäni kokeilun arvoinen juttu.
Kummallista että sulle kertyy ongelmia näiden laitteiden kanssa... Tuo A-P:n tuki ei kuulosta kovinkaan hyvälle/asiantuntevalle.
Pahus sentään 

[Osku]

RA ja DEC moottoria kannattaa ajaa jalustaan asennettuna kapulalla eri nopeuksilla ja kuunnella, onko äänet samanlaiset. Jos on, niin hyvä. Sitten homma pitäisi hoitua oikealla backlash kompensatiolla. Ohjeita löytyy esim. osoitteesta www.pulseguide.com. Sieltä sivulla PEM/OTHER PAGE kerrotaan, miten tehdään Dec Backlash Test ja sen jälkeen backlash kompensointi.
Jos DEC-moottorista kuuluu RA-moottoriin verrattuna jotain epämääräistä muuten, tai suuntaa vaihtaessa, niin silloin tilanne on hieman huolestuttava.

[DarkSide]

Oskulla on kyllä hyviä oivalluksia ja kokemuspohjaista tietoa 

[Kaizu]

Olen säätänyt oman Losmandy G11 jalustan niin että kummassakin akselissa tuntuu useamman kaariminuutin suuruinen välys ja sitten epätasapainottanut tuntiakselin painavammaksi itään ja deklinaatioakselin painavaksi alas. Välykset pysyvät silloin koko ajan samassa reunassa. oikeastaan ainoat ongelmat tulevat meridian flipissa. Jos epätasapainotus unohtuu niin silloin saan aikaiseksi tämän tyyppisiä autoguidausongelmia, vaikkakin huomattavasti pahempia koska välykset on suurempia.

Kaizu

[Timo Kantola]

Olen säätänyt oman Losmandy G11 jalustan niin että kummassakin akselissa tuntuu useamman kaariminuutin suuruinen välys ja sitten epätasapainottanut tuntiakselin painavammaksi itään ja deklinaatioakselin painavaksi alas. Välykset pysyvät silloin koko ajan samassa reunassa..
Kaizu

Tuo kikka ei taida Timpeä jeesata,  epätasapainotus ei välity matoruuvin ja rattaiden kautta servon hammasrattaalle.
Sensijaan tahallinen virhe napasuuntauksessa pakottaa dec korjauksen  jatkuvasti samaan suuntaan, ja klappi ei vaikuta... paitsi ehkä mediaanin seutuvilla, riippuu tekeekö dec tai ra virheen suuntaukseen. Kaupanpäälle saa lievän kentän kiertymisen,. Kaiman säätämistä seuranneena , tahallinen napasuuntausvirhe ei taida olla vaihtoehto.