Ensimmäistä kaukoputkea hankkimassa

Aloittaja Juha, 23.08.2006, 00:01:06

« edellinen - seuraava »

tuumailija33

10s tai 2s vitkalaukasta olen käyttänyt itse kuuta kuvatessa 70-300mm tamronilla, en aikoinaan löytänyt d3100 sopivaa kaukolaukaisinta.

Tarkennusvara ilmeisesti siis riittää? Ja ainoaksi lisäosaksi käy verkkokauppa.comista ostettu nikon t2 sovitin?

Lithos

Jos se putken mukana tuleva 2" to 1.25" sovite on samanlainen kuin omassa explorer 200:ssani niin sen 1.25 holkin voi ruuvata irti ja alukappaleessa on sitten T kierre.
Mika Suoperä
Visuaalipuoli: Orion skyquest XT-8 dobson
Kuvaus: Celestron 80ED-R, Sky-Watcher Explorer 150PDS, QHY 163M ja muutama modattu dslr
Jalustat: Celestron AVX, Skywatcher AZ-EQ5

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: Umbra - 21.12.2012, 19:33:54
Kohteiden etsimisen toteutukseen kannattaa ehkä uhrata muutama ajatus. Oma ratkaisuni on punapistetähtäin ja 40mm okulaari (joka siis antaa suhteellisen pienen suurennuksen ja laajan näkökentän). Punapistetähtäimen ja tähtikartan avulla pystyy paikantamaan kohteen likimääräisesti, jonka jälkeen sen voi etsiä haravoimalla pienellä suurennuksella.

Minä opettelin tämän proseduurin silloin kun punapisitetähtäimiä ei vielä ollut markkinoilla (kaivopuistossa oli telrad rinkuloineen):

Opetellaan katsomaan etsimen läpi molemmat silmät auki. Silloin vasemmalla silmällä nähdään tähtitaivas sellaisenaan ja oikealla silmällä etsimen suurentama näkymä + hiusristikko. Kun putkea käännellään, oikean silmän näkemän hiusristikon paikka muuttuu vasemman silmän näkemällä tähtitaivaalla. Kun viedään ristikko jonkun kirkkaan tähden päälle, se ilmestyy myös oikean silmän (etsimen) näkökenttään.

Tällöin ristikkoa voidaan käyttää täsmälleen kuin punapistetähtäintä, mutta saadaan lisäksi se etu että etsimellä voidaan helposti paikallistaa kohteet jotka eivät näy välittömästi paljain silmin (melkein kaikki).

Tämä tekniikka edellyttää hieman sellaista harjaantuneisuutta, että aivot osaavat suhtautua tilanteeseen jossa silmät näyttävät täysin eri kuvia ja nähdä molemmat niistä päällekäin ilman että kumpikaan dominoi. Mulle se on ollut itsestäänselvyys aina sen jälkeen kun 3-vuotiaana opettelin katselemaan sterokuvia, mutten usko harjoittelun vievän muiltakaan paria päivää enempää.

tuumailija33

No nyt olisi tarjolla käytetty 250 skyliner dobson budjettiin sopivalla hinnalla. Meneekö jo liian järeäksi ensimmäiseksi putkeksi? Entä mites tuo kollimointi tuollaisella isommalla f5 putkella jos autolla siirtelee paikasta toiseen? Tarvitsenko siihen jotain erikois työkaluja?
Meinaan että jos tuohon päädyn niin joudunko odottelemaan villenkellosta 3kk jotain härpäkettä että saan laitteen toimintakuntoon.

Murtsi

Terve, jossakin aiemmassa viestissä mainitsit että asustelet oulussa, tervetuloa käymään Oulun Arktoksen http://www.oulunarktos.fi/ kerhoilloissa josta saat opastusta putken käytöstä, kollimoinnista sekä lisäksi siellä voi keskustella muiden harrastajien kanssa kiinnostavista asioista.

Tuo 10" dobson riittää kyllä pitkäksi aikaa visuaalihavaintoihin. Kollimointitarvetta saattaa esiintyä aika ajoin mutta se ei ole kamalan vaikea toimenpide ja se kyllä oppii melko helposti.

Umbra

LainaaOpetellaan katsomaan etsimen läpi molemmat silmät auki. Silloin vasemmalla silmällä nähdään tähtitaivas sellaisenaan ja oikealla silmällä etsimen suurentama näkymä + hiusristikko. Kun putkea käännellään, oikean silmän näkemän hiusristikon paikka muuttuu vasemman silmän näkemällä tähtitaivaalla. Kun viedään ristikko jonkun kirkkaan tähden päälle, se ilmestyy myös oikean silmän (etsimen) näkökenttään.

Kiitoksia vinkistä, ei ole tämä mahdollisuus juolahtanut mieleen.

tuumailija33

10" skyliner ostettu ja haettu. Kaupanpäälle tuli vielä 3xbarlow ja kollimointityökalu.

Lithos

Tuolla apertuurilla riittää löydettävää loppuiäksi :)
Mika Suoperä
Visuaalipuoli: Orion skyquest XT-8 dobson
Kuvaus: Celestron 80ED-R, Sky-Watcher Explorer 150PDS, QHY 163M ja muutama modattu dslr
Jalustat: Celestron AVX, Skywatcher AZ-EQ5

Meade-mad

Hyvä ostos.

Omalla alueellaan "ikiputki" tuolla riittää havainnoitavaa ihmisiäksi!
Dobson parhaimmillaan pienillä suurennuksilla syvän taivaan kohteiden kanssa. Onhan siinä aika iso apertuuri. Jos okulaarikauppaan aiot niin laadukas pienimmän suurennuksen eli sen, joka tuottaa silmän iriksen kokoisen lähtevän valokimpun, okulaari on tuolle passeli kaveri.

Jos kuvaus kiinnostaa niin se tarvitsee kuitenkin eri vermeet kuin visuaalitouhut. Dobsonissa on panostettu kuvan muodostuksen kannalta tärkeimpään eli optiikkaan.

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

tuumailija33

LainaaJos okulaarikauppaan aiot niin laadukas pienimmän suurennuksen eli sen, joka tuottaa silmän iriksen kokoisen lähtevän valokimpun, okulaari on tuolle passeli kaveri.
Öö, tarkoittaa mitä?

LainaaJos kuvaus kiinnostaa niin se tarvitsee kuitenkin eri vermeet kuin visuaalitouhut. Dobsonissa on panostettu kuvan muodostuksen kannalta tärkeimpään eli optiikkaan.
Juu ymmärrän tämän. Kuitenkin T2 adapterin hinnalla ja jo järkkärin omistavana en voi välttyä kiusaukselta kokeilla. Kai nyt edes kuuta ja naapureita voin kuvata  :azn:

kimmopaasiala

Lainaus käyttäjältä: tuumailija33 - 23.12.2012, 01:04:37
Öö, tarkoittaa mitä?

Esim. http://www.astro.utu.fi/zubi/obs/pupil.htm ja http://www.teknofokus.fi/Astro/okulaari.htm

Lähtöpupillin suuruus millimetreissä on objektiivin läpimitta millimetreissä jaettuna suurennoksella.

Jos tavoite on esim. tuo 3mm lähtöpupilli kuten tuossa Teknofokuksen sivulla mainitaan se tarkoittaa tuolla Skyliner putkella 254mm/3mm eli noin 80x suurennosta. Putken polttoväli on 1200mm joten siitä saadaan että 80x suurennokseen päästään 1200mm/80 eli 15mm okulaarilla. Tuo 3mm iriksen koko siis jos oletetaan että silmä ei ole vielä tottunut hämärään.

Hämärään tottuneella silmällä voi iriksen koko olla jopa 7mm. Tällöin laskut menevät 254mm/7mm eli noin 36x suurennos. Edelleen saadaan 1200mm/36 joka on noin 33mm.

Eli hyvälaatuinen 32mm tai 36mm okulaari olisi varma valinta tuolle putkelle.
Helios Quantum 4 15x70 kiikarit, Canon 1100D kamera.

tgp

Hankinta siirtyy näillä näkymin keväämmälle. Pöytä Dobsonkin vaikuttaa kiinostavalta vaihtoehdolta.
Onko olemassa jotakin sovitinta tai valmista jalkaa, millä pöytäversion saisi myös kolmijalalle?

Timpe

Ja jos havaintopaikalla on vähänkään valosaastetta, niin kannattaa hankkia okulaari sen mukaan, jotta tulee esim. noin 5,5 - 6.0 mm lähtöpupilli. Samalla matematiikalla kuin tuossa yllä päästään tällöin noin 26...28 mm polttoväliseen okulaariin (=46x...43x suurennukset). Tuollaisen noin 6 mm lähtöpupillin antavan okulaarin hiukan suurempi suurennus tuo samalla paremman kontrastin taustataivaan ja havaintokohteen välille, mikä helpottaa himmeiden kohteiden näkymistä.
Valosaaste saa näet aikaan sen, ettei silmän pupilli avaudu kenties esim. yli 6 mm kokoon lainkaan ja jos kaukoputkesta tuleva okulaarin lähtöpupillin koko on 7 mm, niin menetät osan siitä okulaarin 7 mm lähtöpupillista tulevasta tulevasta valosta. (Iäkkäämmillä ihmisillä silmän pupillin maksimikoko jää sekin pienemmäksi kuin nuorilla riippumatta valaistusolosuhteista.)
- Timo Inkinen

Timpe

Periaatteessa minkä tahansa dobson-putken saa "nostettua" kolmijalalle hankkimalla putkeen sopivat putkipannat (esim. link) ja niiden pariksi omaan jalustaan sopivan Vixen (tai Losmandy) tyyppisen kiinnityskiskon. Käytännössä on sitten eri asia kannattaako tuohon muutokseen ryhtyä kovin kevein perustein vai laittaako sitten aloitusputken myyntiin ja hankkii uuden putken kolmijalka-jalustalla (jos juuri sitä haet).
- Timo Inkinen

Meade-mad

Tuon pienehkön suurennuksen yksi käyttö on helpottaa kohteen etsinnässä. Siinä auttaa mahdollisimman suuri todellinen kuvakenttä. Se saadaan pienillä suurennuksilla. Pienillä suurennuksilla esimerkiksi monet tähtijoukot ja sumumaiset kohteet ovat kauneimmillaan.

Suurta kuvakenttää havitellessa pitkäpolttoväliset okulaarit kannattaa valita 2" kokoisina.

Dobson putket ovat aikoinaan optimoitu nimenomaan pienille suurennuksille.

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas