Kirjoittaja Aihe: Rosettan Philaen on määrä laskeutua 12.11.2014 kohdekomeetalleen 67P  (Luettu 48926 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Mare Nectaris

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1424
  • Jaa - ja sinulla on kaikki
Valitettavasti tuo viittaamasi blogi on kirjoitettu ennen Philae-laskeutujan siirtymistä talviunitilaan (voit tarkistaa sen blogin toiseksi viimeisestä kappaleesta, jossa viitataan lauantaina tapahtuvaan energian loppumiseen - joka siis tuota blogia kirjoitettaessa on ollut vielä edessä, eli blogi on kirjoitettu hyvin aikaisin lauantaiaamuna).

Planetary Societyn Emily Lakdawalla pääsi seuraamaan Philaen toistaiseksi viimeisiä vaiheita lennonjohdon kanssa, ja tästä hän kertoo blogissaan.

Tulee mieleen Arthur C. Clarken kirjasta "Avaruusseikkailu 2010" (kuuluisan ensimmäisen osan jatko-osa) HAL9000-tietokoneen kysymys suunnittelijalleen: "Will I dream"?
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Poissa lotari

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 72
Tuossa vielä päivitetty versio panoraamasta:
https://www.360cities.net/image/philae-lander-on-comet-67p-churyumov-gerasimenko-1

Parempien kuvalähteiden avulla sai projektiota hieman muunnettua paremmaksi sekä lisättyä mukaan torstaina julkaistu korkearesoluutiokuva.

Poissa Jarmo

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 272
    • Kotisivu (APSI)
Greenpeace & co vastustavat myös ydinparistoja avaruusluotaimissa ja tässä sitä sitten ollaan...

On ihan turha yrittää vääntää asiasta jälkiviisastellen poliittista kysymystä. Edes heittona. Mutta käsitelläänpä asiaa nyt kuitenkin.

Ei, syy ei todellakaan ole missään ydinpariston (RTG) puuttumisessa.

RTG-yksiköille kyllä on paikkansa*, mutta niitä ei todellakaan kannata pistää jokaiseen avaruusluotaimeen ihan vain varmuuden vuoksi. Samalla periaatteella pihalle lähtevän ihmisten kannattaisi aina kantaa ulkona mukanaan heijastinta, lamppua, kypärää, asetta, vähintään kolmea puhelinta, vaihtovaatteita, myrkkysumutinta, foliohattua, moukaria ja eväslaatikkoa. Vastaan voi tulla tilanne, että niitä tarvitaan, jos jokin menee pieleen. Moniko varautuu noilla kaikilla - tai edes sillä heijastimella? Varsinkin kun reissuunlähtöpaino lisääntyy ikävästi jokaisen lisätavaran myötä. Ja tuo on oleellista avaruuslennoissa.

RTG ei ole kannattava niissä laitteissa, jotka kykenevät toimimaan ilman niitä (vaikkapa aurinkopaneeleilla tai normiparistoilla). Philae on tällainen. Se on suunniteltu niin, että tavoite ja tutkimukset onnistuivat lähes täysin vaikka vekotin pomppi odottamattomasti ja päätyi kyljelleen varjoon. Tuon pitäisi olla selvää kenelle tahansa, joka tietää mitään avaruustutkimuksen haasteista ja perustutkimuksen tavoitteista. Jos koko homman ongelma oli yksinkertaisen reaktiomoottorin epäkuntoon meno, niin eikö olisi hieman järkevämpää jälkiviisastelua arvostella sen rakentajia? Ja yleensäkin, mitä järkeä on etsiä "syyllistä", kun voi oppia?

Ydinparistolla varustetulla laitteellakaan ei muuten olisi pötkitty pidemmälle. Voi olla, ettei edes näin pitkälle, sillä sellainen lisää laitteiston monimutkaisuutta ja kustannuksia aika tavalla. Liian paljon maksava laite olisi voinut jäädä rakentamatta. Philaen tehontarve on kai ehkä 50 W, ja sopiva ydinparisto suojauksineen tekisi siihen yli 10 kg massalisän. Sellainen kertautuu laukaisumassan kasvun kautta pyöreästi satojen tuhansien eurojen lisäkuluiksi. Puhumattakaan suunnittelu- ja valmistuskuluista monimutkaisemmassa systeemissä. Jos homman hoitaa muilla keinoin riittävän hyvin, miksi riskeerata systeemiä lisämonimutkaisuuksilla ja -epäilyttävyyksillä? Lisäksi PR kärsii, ja sitä kautta koko julkisrahoitteisen puljun yleisrahoitus.

Ydinparistoissa käytetyt aineet ovat vaarallisia (usein sekä radioaktiivisia että myrkyllisiä), siitä ei pääse mihinkään. Kyse ei ole vain laukaisun tai kiertoradalta tippumisen aiheuttamista vaaroista, vaan myös valmistuksen, käsittelyn ja kuljetuksen ongelmista. Toki suojaustoimet ovat useimmiten riittäviä, mutta onnettomuuksia sattuu kun on kyse ihmisistä. Olisiko riskinotto sen arvoista, varsinkin kun on paljon turvallisempia vaihtoehtoja?

Ydinparistojen turvallisuudesta / hyvyydestä / huonoudesta voisi vääntää kättä maailman tappiin asti, eikä tämä liene oikea ketju niille. Ehdotan, että jos asia kiinnostaa enemmän, keskustelu siirretään aivan omaan ketjuunsa, moderaattorin oikeaksi katsomaan paikkaan.

Jarmo

* Pitkäikäisten ja kaukana Auringosta toimivien Voyagerien, Pioneerien ja Cassinin käytössä RTG:t ovat hyvinkin järkeviä. Nykyisin Maata tai Marsia kiertävillä satelliiteilla ei pitäisi olla RTG-tarvetta, aurinkopaneeliteknologia kun on kehittynyt aika pitkälle. MSL:stä en oikein tiedä - se taitaa olla enemmän sellainen "because we can" -juttu.

Poissa Mare Nectaris

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1424
  • Jaa - ja sinulla on kaikki
Rosetta onnistui kuvaamaan komeetan pinnalta Philae-laskeutujan ensimmäisen pompun jäljen sekä siitä syntyneen pölypilven varjon.

Kuviin saatiin myös häivähdys itse laskeutujaa ja sen heittämää varjoa noin tunti ensimmäisen kosketuksen jälkeen, kun luotain oli noin puolivälissä siirtymäänsä kohti toista pomppukohtaa (luotainhan pysähtyi lopulta kolmanteen kosketukseen). Kuvat julkaistiin ESAn Rosetta-blogissa.
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Poissa Mare Nectaris

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1424
  • Jaa - ja sinulla on kaikki
ESAn Rosetta-blogissa kerrotaan, että että Philaen ensimmäisen laskeutumiskontaktin jälkeisestä etenemisestä komeetan pinnan yllä (klo 15.14 - 15.43 UT) on saatu prosessoitua lisää kuvia.

Kuvat on otettu Rosetta-luotaimen Osiris NAC-kameralla (Narrow Angle Camera), ja ne on prosessoitu Max Planck -instituutissa. Asiasta uutisoi myös BBC.
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Poissa T. Öhman

  • Ryhmäaktiivit
  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 289
    • Hieman Kuusta
On ihan turha yrittää vääntää asiasta jälkiviisastellen poliittista kysymystä. Edes heittona. Mutta käsitelläänpä asiaa nyt kuitenkin.

Jarmo, kuten tavallista, puhuu paljon, mutta asiaa. Tuota Philaen kohtaloa surkutellessa kannattaa muistaa - toisin kuin esim. Hesari toistuvasti yrittää uskotella - että Rosetta on paljon muutakin kuin Philae, ja tekee tutkimustaan vielä ainakin vuoden verran (jos ei mitään hämminkiä satu). Philae oli menestys, jolla kävi kehno tuuri, mutta se oli kuitenkin vain pieni osa Rosettaa.

Sama hommahan nähtiin jo Mars Expressin ja Beagle 2:n kohdalla. Tiedotusvälineet antoivat ymmärrää, että rahat menivät Kankkulan kaivoon ja lento oli epäonnistunut, kun laskeutujalle kävin miten kävi. MEx on kuitenkin jo yhdeksän vuotta tuottanut erinomaista dataa, ja on siis ollut huikea menestystarina. ESAn onneton tiedottaminen ei tietenkään auta tilannetta.

Teemu

Poissa Mare Nectaris

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1424
  • Jaa - ja sinulla on kaikki
... Tuota Philaen kohtaloa surkutellessa kannattaa muistaa - toisin kuin esim. Hesari toistuvasti yrittää uskotella - että Rosetta on paljon muutakin kuin Philae, ja tekee tutkimustaan vielä ainakin vuoden verran (jos ei mitään hämminkiä satu). Philae oli menestys, jolla kävi kehno tuuri, mutta se oli kuitenkin vain pieni osa Rosettaa. ...ESAn onneton tiedottaminen ei tietenkään auta tilannetta."

Vanha tiedotusohje neuvoo: kerro julkisuuteen heti kaikki, minkä asiasta tiedät; mahdollisimman rehellisesti ja avoimesti. Sen jälkeen - uutismielessä - "kävelet poispäin räjähdyksestä". Mikäli alussa salaat asioita julkisuudelta, etkä kerro rehellisesti kaikkea, kävelet vääjäämättömästi "kohti räjähdystä" - eli uutista.

ESAn tiedotus on mielestäni ollut niin avointa ja rehellistä kuin mahdollista - alussahan vallitsi epäselvyys siitä, mitä Philae-laskeutujalle oikeastaan tapahtui (telemetria johti ilmeisesti lennonjohtoa harhaan).
 
Mielestäni myös Helsingin Sanomat on kirjoittanut aiheesta asiallisesti ja uutiskriteerit edellä. Olen lukenut lehteä kymmeniä vuosia, enkä muista edellistä kertaa, jolloin avaruustutkimus olisi päässyt aiheena pääkirjoitukseen, mutta nyt pääsi: ohessa on lainauksena koko pääkirjoitus (HeSa 15.11.2014).

[---clip---]
"Kannattiko Euroopan maiden käyttää 1,3 miljardia euroa pesukoneen kokoisen ja hieman sen näköisenkin laitteen asettamiseen komeetan pinnalle yli 500 miljoonan kilometrin päässä maasta? Kannatti ehdottomasti.

Laskeutuja Philaen kiinnittyminen keskiviikkona komeetalle 67P oli avaruustutkimuksen huima saavutus, jota kaiken lisäksi edelsi Philaen ja sen emoaluksen Rosettan yli kymmenen vuoden kiertomatka aurinkokunnassamme.

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n avaruushankkeen toteuttaminen on edistänyt kehittyneintä tutkimus- ja kehitystyötä monessa maassa, eikä vähiten Suomessa. Suomalainen Patria on valmistanut Rosetta-luotaimen rungon ja osan sen laitteista. Ilmatieteen laitos on valmistanut laskeutujan tutkimuslaitteita. Philaen tiedot auttavat selvittämään aurinkokunnan syntyä ja veden alkuperää.

Avaruustutkimuksen lähitulevaisuus on nimenomaan Philaen kaltaisissa laitteissa eikä miehitetyissä avaruuslennoissa. Ihmisen kuljettaminen avaruuteen ja pitäminen siellä hengissä on jännittävää mutta tutkimushyödyn kannalta tehotonta.

Myös Philaen matkaa voi seurata tunteella, kun se yksin ja paristot hiipuen kiitää komeettaan hatarasti tarrautuneena lähemmäs aurinkoa."
[---clap---]
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Poissa T. Öhman

  • Ryhmäaktiivit
  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 289
    • Hieman Kuusta
ESAn tiedotus on mielestäni ollut niin avointa ja rehellistä kuin mahdollista - alussahan vallitsi epäselvyys siitä, mitä Philae-laskeutujalle oikeastaan tapahtui (telemetria johti ilmeisesti lennonjohtoa harhaan).
 
Mielestäni myös Helsingin Sanomat on kirjoittanut aiheesta asiallisesti ja uutiskriteerit edellä. Olen lukenut lehteä kymmeniä vuosia, enkä muista edellistä kertaa, jolloin avaruustutkimus olisi päässyt aiheena pääkirjoitukseen, mutta nyt pääsi: ohessa on lainauksena koko pääkirjoitus (HeSa 15.11.2014).

Juu, makuasioitahan nuo ovat, kuka tykkää mistäkin. Minä varmasti luen ihan liikaa rivien välejä, mutta nuo Hesarin pääkirjoituksen rivien välit kertovat minulle, että koko Rosetta-lento oli nyt tässä. Vielä selvemmin tuo näkemys kävi ilmi Hesarin uutisessa 16.11.: ”Rosetta-luotaimen kymmenen vuotta kestänyt lento päättyi historialliseen laskeutumiseen – tai katastrofiin 11. marraskuuta.” Aika tehokkaasti tuossa minun nähdäkseni tapetaan koko lento ja unohdetaan se, että monin tavoin Philaen tuottamaa dataa merkittävämpää matskua pitäisi tulla Rosettalta seuraavan vuoden kuluessa, kun 67P aktivoituu. Laskeutujat ovat toki mediaseksikkäitä, mutta niitä hehkutettaessa ei pitäisi unohtaa kaikkea muuta, mitä lentoon kuuluu. Tietysti on hyvä, että edes jotain hehkutetaan.

ESAn tiedotuspolitiikkaa koskeva epämääräinen heittoni viittasi enemmän ESAn (p)onnettomaan tyyliin yleensä kuin Rosettaan tai vallankaan Philaeen. Esimerkiksi Venus Expressin kuulumisia oli aikanaan vallan mahdotonta löytää mistään. MExin suhteen tilanne oli etenkin alkuvuosina vähintään yhtä paha. No, vertailukohtanani on tietenkin NASA, jossa nämä hommat osataan, ja niihin myöskin panostetaan jo budjetointivaiheessa.

Jottei ihan aiheen vierestä paasaamiseksi menisi, en sano sen ihmeempiä tuosta Hesarin pääkirjoituksen täysin perusteettomasta ja virheellisestä heitosta siitä, kuinka miehitetyt avaruuslennot ovat muka tutkimushyödyn kannalta tehottomia. Mulla vähän kuohahti, ja sen seurauksen voi lukea täältä:

http://www.hs.fi/paivanlehti/17112014/mielipide/Astronautit+ovat+kustannustehokkaita/a1416109049183

Ian Crawfordin erinomaisen artikkelin (joka mullakin mouhahduksen päälähteenä oli) aiheesta voi lukea vaikkapa täältä:

http://www.homepages.ucl.ac.uk/~ucfbiac/Human_efficiency_paper.pdf

The Atlanticissa ilmestyneen Crawfordin haastattelun taas voi vilkaista täältä:

http://www.theatlantic.com/technology/archive/2012/04/why-space-exploration-is-a-job-for-humans/255341/


Teemu

Poissa Jarmo Moilanen

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 3886
Philae oli yksikäsitteisesti suuri menestys. Sen pinnalta keräämää dataa tullaan käsittelemään vuosia vaikka luotain ei koskaan enää heräisi. Jopa pompun aikana kerätystä datasta voi löytyä paljon mielenkiintoista. Saattaa olla että pomppu saattaa joidenkin tutkijoiden mielestä osoittautua todella onnekkaaksi tapahtumaksi. On toki harmi että ankkurointi ei onnistunut syystä tai toisesta. Seuraavalla kerralla osataan tuollaiset mekanismit varmistaa paremmin.

Rosetan tarinahan ei tosiaan ole lopussa. Päinvastoin. Komeetta lähestyy Aurinkoa ja aktivoituu koko ajan lisää.

Yksi asia tässä ESAn Rosetta-luotaimen tiedotuksessa on häirinnyt suuresti. Kuvia on saanut odottaa kuin 1980-luvulla planeettaluotaimista eli päiväkausia. Mihin ESAlta unohtui tämän päivän tehokkain tietojenkäsittely eli crowdsourcing? Jos kuvia olisi pistetty nettiin sitä mukaan kun niitä tulee ja sen verran käsiteltyä että niistä näkee jotain, niin Philae olisi ehkä jo löydetty. Ehkä jo ennen kuin akut loppuivat?

Naurettavin (tai raivostuttavin) kuvajulkaisu oli tämä:
http://www.esa.int/spaceinimages/Images/2014/11/Searching_for_Philae
Mitä ideaa oli julkaista suurimmalta osaltaan käyttökelvottomaksi ylivalottunut kuva? Ylivalotus tuossa johtuu kai ESAn käyttämästä kuvienkäsittelyalgoritmista, joka ei oikein toiminut useista kuvista koostettuun kuvaan jotka oli kai jo kertaalleen käsitelty samalla algoritmilla. Tämä oli kai ainoa kuvakollaasi, joka on otettu laskeutumisen jälkeen alueesta ja julkaistu ennen kuin akut tyhjeni? Mitä ESAn Rosetta-tiimi oikein ajatteli? Tuli vähän vaikutelma että Rosetan tiimi haluaa itse paistatella kaikenlaisissa tiedostustilaisuuksissa kertomassa löydöistään.

Ydinparistoista sen verran että oli epäonnea että luotain pimeni kun joutui niin pahaan varjoon. Kun katsoo noita kuvia komeetasta niin todennäköisyys sille että näin kävi oli aika pieni. Tuollaisia varjoisia loukkoja on siellä kuitenkin vähän suhteessa valoisiin paikkoihin. Alkuperäisessä laskeutumispaikassa ei olisi ollut mitään ongelmia. Suunnitteluvaiheessa oltiin vielä menossa eri komeetalle ja ilman tarkempaa tietoa kohteen pinnanmuodoista ei ole ollut mitään perusteita ottaa ydinparistoja kyytiin. Luotaimen ei vain ollut tarkoitus päätyä pimeimpään kivenkoloon komeetalla.
Jarmo

Poissa Mare Nectaris

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1424
  • Jaa - ja sinulla on kaikki
Philae oli yksikäsitteisesti suuri menestys. Sen pinnalta keräämää dataa tullaan käsittelemään vuosia vaikka luotain ei koskaan enää heräisi. Jopa pompun aikana kerätystä datasta voi löytyä paljon mielenkiintoista. Saattaa olla että pomppu saattaa joidenkin tutkijoiden mielestä osoittautua todella onnekkaaksi tapahtumaksi. On toki harmi että ankkurointi ei onnistunut syystä tai toisesta. Seuraavalla kerralla osataan tuollaiset mekanismit varmistaa paremmin.

Laskeutuminen kuitenkin epäonnistui. Sen osalta kaksi faktaa tiedetään: kylmäkaasusuutin - jonka piti pysäyttää laitteen liikemomentti eli takaisinponnahdus pinnalta - ei toiminut, ja laskeutujan ankkurointi harppuunoilla komeetan pintaan myös epäonnistui.

Epäonnistumisen seurauksena laskeutuja päätyi asentoon, jossa jalkojen kiinnittymisruuvit eivät saaneet kunnollista kontaktia (yksi kolmesta osoitti poispäin komeetan pinnalta). Tämän seurauksena komeetasta näytettä poraavaa SD2 (pora)/COSAC (analysaattori)-koetta ei voitu / uskallettu tehdä kuin yhden kerran (pelättiin laskeutujan irtautuvan komeetasta). Valitettavasti akun varaustaso oli tällöin jo todella alhainen.

Koska laskeutuminen epäonnistui, akun suunniteltu kestoaika tuli täyteen ilman, että aurinkopaneeli olisi saanut riittävästi virtaa ladatakseen varaparistoa, kuten oli suunniteltu. Auringon valoa piti olla tarjolla komeetan 12-tuntisella kierroksella lähes puolet ajasta. Pomppimisen seuraukset eivät kokonaisuutena katsoen olleet kovin onnekkaita nykyisen tiedon valossa.

Voitaneen siis sanoa, että Philae sekä onnistui että epäonnistui. Suurin takaisku on, että SD2/COSAC näytteitä ei päästy ottamaan kuin yksi epävarma, ja analysaattoriresurssit jäivät käyttämättä.   
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Poissa Jarmo

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 272
    • Kotisivu (APSI)
Yksi asia tässä ESAn Rosetta-luotaimen tiedotuksessa on häirinnyt suuresti. Kuvia on saanut odottaa kuin 1980-luvulla planeettaluotaimista eli päiväkausia. Mihin ESAlta unohtui tämän päivän tehokkain tietojenkäsittely eli crowdsourcing? Jos kuvia olisi pistetty nettiin sitä mukaan kun niitä tulee ja sen verran käsiteltyä että niistä näkee jotain, niin Philae olisi ehkä jo löydetty. Ehkä jo ennen kuin akut loppuivat?

Mitä ESAn Rosetta-tiimi oikein ajatteli? Tuli vähän vaikutelma että Rosetan tiimi haluaa itse paistatella kaikenlaisissa tiedostustilaisuuksissa kertomassa löydöistään.

Tuo on kyllä suuri ESAn ongelma. Kuten Teemu vihjaili, niin muiden lentojen kanssa on ollut tismalleen sama juttu. Kyse lienee lähinnä siitä, että laitteet ja sitä kautta aineistot omistaa jokin pulju X, eikä heillä ole velvollisuutta antaa mitään dataa samantien eteenpäin ESAlle. Ja X on vastuullinen omalle rahoittajalleen, ei ESAlle. Ainakin DLR:ssä aineistoja vartioidaan tarkoin ne muutamat ensimmäiset kuukaudet että saadaan itse tehtyä tiedelöydöt. Philaen ja Rosettan tapauksessa dataa on lisäksi vielä sen verran vähän, ja se on sen verran uudenlaista, että ymmärrän tilanteen ihan täysin. Etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana datan pimittäminen on ollut tarpeen, sillä etenkin uudet ideat ovat helposti vuotaneet rapakon toiselle puolen jonkun 23-vuotiaan virtuoosin väikkäriin...  :shocked:

Mutta jossain vaiheessa datasta tulee julkista. Useimmiten ainakin. Ja sitten tulee toinen ESAn ongelma - dataa ei löydä. Esimerkiksi Mars Expressin aineistojen pläräämiseen ESAn kautta tarvitaan kai yhä täysin turha rekisteröityminen, ihan 'toiselta planeetalta olevan' käyttöliittymän käytön omaksuminen ja hirvittävän hyvää tuuria että löytää oikean paikan mistä etsiä dataa. Jotkut harvat instrumenttitiimit ovat juuri tämän takia itse tehneet varsin yksinkertaiset portaalit aineistojensa käyttöön.

Jarmo K.

Poissa Jarmo Moilanen

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 3886
Laskeutuminen kuitenkin epäonnistui. Sen osalta kaksi faktaa tiedetään: kylmäkaasusuutin - jonka piti pysäyttää laitteen liikemomentti eli takaisinponnahdus pinnalta - ei toiminut, ja laskeutujan ankkurointi harppuunoilla komeetan pintaan myös epäonnistui.
Toki laskeutuminen olisi voinut mennä paremmin. Philae päätehtävä ei kuitenkaan ollut tutkia laskeutumista tai suorittaa 100% laskeutumista. Vahinkoja sattuu. On vähän sama asia kun moittisi palokuntaa palon väärästä sammuttamisesta.

Pääasia että laskeutuja saatiin toimivana pinnalle asti, vaikkakin hiukan keskinkertaisin tyylipistein. Se oli jo todella iso menestys. Epäonnistumiseksi olisin laskenut sen että laskeutujaan ei olisi saatu enää yhteyttä laskeutumisen jälkeen.

Komeetta saaminen kiinni 10 vuoden planeettapujottelun jälkeen oli myös hyvin merkittävä saavutus. Datan määrä ja laatu on se minkä mukaan pitää arvioida tehtävän onnistumista, ei sen mukaan menikö kaikki niin kuin joskus suunniteltiin. Emme vielä tietenkään tiedä kuinka hyvää dataa sieltä saatiin, mutta kommentit ovat kyllä olleet sen suuntaisia että siinä ei olisi ongelmia.
Jarmo

Poissa Jarmo

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 272
    • Kotisivu (APSI)
Alustavia tuloksia pinnan materiaaleista: siellä on pölyllä peiteltyä jäätä. Wohoo! Olipa odottamatonta...  :rotfl:

MUPUS pääsi murtautumaan vain muutaman millin syvyyteen, ja tavaran kovuus vastaa (vesi)jäätä. Tuolla linkin takana mainitaan myös, että jäätä peittäisi 20-30 sentin pölykerros, mikä voi olla keskimääräinen paksuus... kuulostaa vähän oudolta jos ei sanottu että MUPUS pääsi tuon pölykerroksen läpi ennen jäähän kolkuttelua.

Jännä tulos (Rosettan mittausten perusteella) on myös se, että jään oletetaan muuttuvan harvemmaksi / huokoisammaksi syvemmällä komeetan ytimessä. Minusta tuo on aika villiä. Joko Chury on vain koostunut eritiheyksisistä kimpaleista... tai ehkä Auringon lähiohituksilla kaasu/pölypurkaukset "tyhjentävät" ytimen sisäosia mutta pinta pysyy ennallaan (paitsi tietty niiden purkauspaikkojen kohdalta). Jollakulla tietävämmällä voi olla näkemystä siitä miten muuten tuo olisi toteutettavissa, nuo ovat aika ad hocceja ideoita  :rolleyes:

http://blogs.esa.int/rosetta/2014/11/18/philae-settles-in-dust-covered-ice/

Jarmo K.

Poissa lotari

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 72
Tuolla taustaa MUPUS-instrumentin havainnoista:
https://storify.com/brenthugh/philae-s-mupus-team-summarizes-its-results

Lisksi CNESin Philippe Gaudonin mukaan Philaen lopullinen laskeutumispaikka on tiedossa sadan metrin tarkkuudella. Tarkempia tietoja saadaan 15 päivän päästä.
http://www.ladepeche.fr/article/2014/11/18/1993470-rosetta-pendant-philae-sommeille-equipes-toulousaines-sonc-veillent.html

Poissa Mare Nectaris

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1424
  • Jaa - ja sinulla on kaikki
Philaen on juuri vahvistettu havainneen komeetan ohuessa ilmakehässä orgaanisia molekyylejä. Asiasta uutisoi BBC.
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera