Philae-laskeutujan sijaintia komeetta 67P:n pinnalla on saatu tarkennettua, kertoo ESAn
Rosetta-blogi. Mahdolliseksi sijainniksi on tarkentunut 350 m x 30 m alue klo 17:n suunnalla laskeutumisalueesta (kuva blogissa). Tämä arvio perustuu tällä hetkellä käytettävään komeetan ytimen rakennemalliin. Vaihtoehtoisen mallin antama alue poikkeaa jonkin matkaa klo 12:een.
Paikantamisessa käytettiin kolmiomittausta CONSERT-instrumentilla (Comet Nucleus Sounding Experiment by Radio wave Transmission). Laite välitti tietoa Philae-laskeutujan ja Rosetta-luotaimen välillä Philaen toiminta-ajan, ja sen varsinaisena tehtävänä on tuottaa mittausdataa komeetan ytimen rakenteesta.
Toisessa
Rosetta-blogissa porauskokeen johtava tutkija Amalia Finzi pohtii kokeen onnistumista. Philae-laskeutujan onnistui tehdä yksi porauskoe juuri ennen akkujen loppumista.
SD2-pora eteni telemetriatietojen mukaan 46,9 cm laskeutujan alapinnan alapuolelle, mikä tarkoittaa etenemistä 56 cm poralaitteen perusasemasta (referenssipisteestä). Telemetriatietojen mukaan pora palautui tämän jälkeen perusasemaan, ja laitteistoa asemoivaa karusellimekanismia käännettiin niin, että SD2:n näytteenottoputki asettui tutkimuslaitteen uunin eteen.
Prosessinmukainen siirto uuniin suoritettiin, ja karuselli kääntyi edelleen niin, että uuni asemoitui oikein COSAC-tutkimuslaitteeseen nähden. Telemetrian mukaan uuni toimi oikein, mutta vielä ei tiedetä sisälsikö prosessoitu näyte SD2-poran tuomaa ainesta vai ainoastaan laskeutumisessa laitteisiin siirtynyttä pölyä ja kaasua.
On mahdollista, että osuessaan komeetan kovaan pinta-ainekseen SD2-pora siirsikin laskeutujaa, eikä uponnut pintaan. Tämä mahdollisuus johtuu Finzin mukaan siitä, että Philae-laskeutuja ei ole ankkuroitunut kunnolla komeetan pintaan.
SD2-porassa ei ole sensoreita, joilla olisi mahdollista varmistaa saatiinko komeetan ainesta näyteputkeen tai siirtyikö se todellakin uuniin operaatiossa.
