Rosettan Philaen on määrä laskeutua 12.11.2014 kohdekomeetalleen 67P

[Mare Nectaris]

Muutama nopea pointti pressitilaisuudesta:

ROSETTAN TIEDETULOKSISTA

- jo saatujen tulosten (mm. 67P:n veden deuteriumpitoisuus ja isotooppisuhteet) varsinaisia uusia tiedetuloksia on tulossa lähiaikoina (mittauksia aurinkokunnan varhaisesta magnetismista; komeetan pinnan rakenteen analyysiä Philae-laskeutujan "pomppujen" analyysin perusteella; orgaanisten molekyylien ja mahdollisten jalokaasujen analyysiä)
- komeetan jään analyysi on osoittanut, että jää on hyvin erilaista kuin laboratorioissa simuloidut jäätyypit (1-9 erilaista); komeetan 67P jäätyyppiä kutsuttiin "tyypiksi 10" (se on syntynyt miljardien vuosien aikana sulamis- ja materiaalien sekoittumisprosessien myötä). Komeetta on peräisin hyvin kylmistä olosuhteista (Kuiperin vyöhykkeeltä)
- komeetta 67P on osoittautunut "aarrearkuksi" jo tehtyjen analyysien suhteen

KAKSI VAI YKSI KOMEETTAA - MIKSI 67P ON ANKAN MUOTOINEN?

- Rosetta siirtyy vuodenvaihteen jälkeen radalle, josta se tekee säännöllisiä komeetan lähiohituksia (lähimmillään n. 18 km päästä)
- komeetan rakennemallia työstetään koko ajan, ja se tulee tarkentumaan lähiohituksissa. Tällä hetkellä tiedetään, että diversiteetti eli monimuotoisuus on suurta ja mm. rikkipitoisuudessa on eroja komeetan eri osissa. Tämä saattaa viitata siihen, että komeetta 67P koostuu itse asiassa kahdesta eri kappaleesta (mahdollisesti kaksi komeettaa on törmännyt ja tarttunut yhteen)

MISSÄ PHILAE ON?

- Philae-laskeutujan sijaintia on yritetty selvittää Rosettan Osiris-kameran avulla 24.11. ja 6.12.2014, mutta tuolloin Philaen oletettu lopullinen laskeutumispaikka oli varjossa. Analyysissä kyettiin löytämään yksi mahdollinen kandidaatti kuvista. Kuvausta on jatkettu alueen ollessa auringon valaisema 12.-14.12., jolloin aluetta onnistuttiin kuvaamaan 18-20 km etäisyydeltä. Tuloksia mahdollisesta laskeutujan löytymisestä kuvista pitäisi tulla viikon-parin sisällä
- todennäköistä on, että Philae on kiinnittynyt vankasti kahden kallion väliin yhdestä jalastaan, ja on kyljellään (yksi kallion osista on saatu kuvatuksi venyttämällä Chiva-kameran (7-kamerayksikön laite Philaessa) kuvaa
- kuvattu kallionkohtaa kutsutaan nimellä "the Perihelion cliff" eli perhihelikallio. Kuvan perustreella se on lohkeillutta jäätä, ja sen oletetaan suojaavan Philaeta Auringon lähiohituksen aikana, vaikka se varjostaakin tällä hetkellä Philaen sijaintipaikkaa niin, että valoisa aika on vain 4 tuntia 33 minuuttia, kun komeetan koko päivän pituus on tällä hetkellä 12,5 tuntia

VOIKO PHILAE VIELÄ HERÄTÄ?
 
- mahdollisten tulevien tiedeanalyysien kannalta Philae on erittäin kiinnostavassa paikassa; lämpötilan perusteella sen laitteiston pitäisi pysyä toimintakykyisenä (se kestää n. 100 miinusastetta Celsiusta, ja sammuessaan horrostilaan sen sisäinen lämpötila oli miinus 65 astetta Celsiusta). Sähköenergiatason oletetaan pysyvän n. 5 W tasolla, ja tuohon tarvitaan 5-7 W lisää, jotta herääminen tapahtuisi. Toimintaan tarvittaisiin 15-20 W, mikä saattaa olla mahdollista helmi-huhtikuun aikana
- mikäli Philae heräisi helmi-huhtikuun aikana, sen tiedekokeista voitaisiin toistaa muut paitsi MUPUS-koe, joka oli mahdollista tehdä vain kerran. Ennen Philaen siirtymistä horrostilaan tehdyt näytekokeet eivät todennäköisesti onnistuneet, koska näytettä ei saatu riittävästi analysaattoriin
- Philaen laskeutumisesta pidetään lähikuukausina kuuleminen, jossa prosessi käydään tarkasti läpi. Tämän hetkisen käsityksen mukaan saattoi olla jopa hyvä asia, että harppuunat eivät lauenneet, sillä komeetan jäinen pinta on tosiaan huomattavasti kovempi kuin oletettiin, ja harppuunat olisivat voineet singota Philae-laskeutujan kokonaan irti komeetasta

[Esko Lyytinen]

Kiitokset sinulle yhteenvedosta !
Esko

[Mare Nectaris]

Philae-laskeutujan sijaintia ei onnistuttu varmistamaan 12.-14.12.2014 otetuista Osiris-kameran kuvista.

Rosetta siirtyy nyt etäämmälle radalle komeettaan nähden, ja seuraava mahdollisuus löytää laskeutuja on todennäköisimmin touko-kesäkuussa 2015, jolloin Auringon läheisyys voi saada Philaen aurinkopaneelit tuottamaan riittävästi sähköä. Laskeutuja voi herätessään lähettää signaalin, jonka avulla se voitaisiin paikantaa. Komeetta 67P käy radallaan lähimmillään 185 miljoonan kilometrin etäisyydellä Auringosta, ja tällöin myös sen aktiivisuus on korkeimmillaan (pyrstön muodostuminen ja pinnan eroosio).

Asiasta uutisoi BBC.

[Mare Nectaris]

Avasin Rosetta-komeettaluotaimen tiedetuloksille uuden keskustelusäikeen.

Edit: tiedetuloksille avattu uusi keskustelusäie

[Mare Nectaris]

ESA on julkaissut muutaman uuden kuvan Philaen etääntymisestä Rosetta-luotaimesta sekä kuvan komeetan pinnalta pomppaavasta Philaesta. Laskeutujan tarkkaa paikkaa ei olla yrityksistä huolimatta edelleenkään onnistuttu selvittämään, ja nyt odotetaan, että laskeutuja heräisi ja ilmoittaisi itsestään komeetan lähestyessä Aurinkoa.

Asiasta ESAn Rosetta-blogissa ja BBC:n uutisessa.

[Mare Nectaris]

Rosetta-luotain aloittaa 4.2.2015 ratamanööverit, joiden seurauksena se käy 7.2.2015 n. 140 km etäisyydellä kohdekomeetastaan 67P. Helmikuun 14. päivänä klo 12.41 UT Rosetta-luotaimen on määrä ohittaa komeetan "Imhotep"-nimellä kutsuttu alue vain 6 km etäisyydeltä.

Asiasta kertoo ESAn Rosetta-blogi.

[Mare Nectaris]

Rosetta oli vähällä joutua safe mode -tilaan kesken kohdekomeetan 67P lähiohituksen helmikuun 14. päivänä. Luotaimeen olisi voitu saada myöhemmin yhteys, mutta safe mode -tila olisi ajanut luotaimen tiedelaitteet alas juuri ohituksen parhaan havaintoikkunan aikana.

Komeetan lähiohituksessa Rosettan rata kulki kohdekomeetan hitaasti kasvavan koman eli pöly- ja kaasuvaipan läpi. Luotaimen aurinkopaneeleihin kohdistui kaasun ja pölyn aiheuttama paine, mutta komalla oli myös odottamattomampi vaikutus. Jo noin kaksi tuntia ennen lähiohitusta pöly ja kaasu alkoivat ajoittain peittää luotaimen suunnistamisjärjestelmälle välttämättömiä referenssitähtiä. Järjestelmä lukittui vääriin kohteisiin, ja luotain joutui turvautumaan varajärjestelmiin. Varalla oleva suunnistusjärjestelmäkin lukittui ajoittain vääriin tähtiin, minkä seurauksena luotain oli vähällä siirtyä safe mode -tilaan.

Rosettan on määrä kesällä kulkea komeetalle muodostuneen pyrstön pölyn ja kaasun läpi, ja nyt ohjaus- ja tiedetiimit arvioivat tilannetta suunnistamisen ja safe mode -tapauksen kannalta.

Asiasta kertoi Rosetta-blogi ja Helsingin Sanomien tiedeuutinen (4.3.).   

[Mare Nectaris]

Philae-laskeutuja on ollut horrostilassa 12.11.2014 saakka. Philaen arvioidaan saavan tällä hetkellä jo noin kaksi kertaa enemmän aurinkoenergiaa kuin marraskuussa, sillä kohdekomeetta 67P on nyt noin 320 miljoonan kilometrin etäisyydellä Auringosta.

Rosetta-luotain yrittää muodostaa Philaen kanssa radioyhteyttä 12.-20.3.2015. Erityisen suosiollisia "ikkunoita" yhteydelle on n. 11 kappaletta niinä hetkinä, kun Rosettan varsin kaukainen rata kulkee Philaen "ohi" samalla kun laskeutuja kokee lyhyen "päivänvalon" hetken oletetussa sijaintipaikassaan komeetan pinnalla. Rosetta kuitenkin yrittää radioyhteyttä jatkuvasti. Philaelle on myös lähetetty energiansäästöön ja lämmitykseen liittyviä komentoja, vaikka se ei voikaan vastata niihin, eikä näin ollen voida tietää, onko se ottanut komennot vastaan. Tekniikkaa kutsutaan nimellä "blind commanding", ja sitä on simuloitu maassa sijaitsevalla laitteiston kaksoiskappaleella.

Philae on yrittänyt pitää yllä lämpöään sillä vähäisellä energialla, jonka se on saanut aurinkopaneeleistaan (Philae on oletettavasti erittäin varjoisessa paikassa). Horroksessa oleva Philae on ohjelmoitu niin, että kun se toteaa sisäosiensa lämpötilan nousseen -45 Celsiusasteeseen ja energiantuoton aurinkopaneeleista vähintään 5,5 W suuruiseksi, laitteisto käynnistyy, lämmittää itseään lisää ja pyrkii lataamaan akkujaan. Philae käynnistää radiovastaanottimen joka 30. minuutti kuunnellakseen Rosettan signaalia. Tämä onnistuu varsin matalallakin energiatasolla. Kaksisuuntaisen viestinnän Philae voi aloittaa, kun sen energiataso on noussut 19 W:iin.

Mikäli Philae herää, se lähettää tietoja statuksestaan Rosettan kautta maahan. Sen jälkeen voidaan arvioida, mitä tiedekokeita Philaen olisi mahdollista suorittaa.

Ensimmäinen mahdollinen yhteysajankohta Philae-laskeutujaan on 12.3.2015 klo 05.00 CET. Mikäli yhteyttä ei saada 12.-20.3.2015, yhteysyrityksiä jatketaan seuraavan suotuisan "ikkunan" koittaessa. Lähestyttäessä Aurinkoa Philaen mahdollisuudet saada energiaa paranevat koko ajan.

Asiasta raportoitiin ESAn Rosetta-blogissa.

[Mare Nectaris]

Pari mielenkiintoista hajatietoa. - Planetary Societyn Emily Lakdawalla kirjoittaa blogissaan jutelleensa Philae-laskeutujan tilanteesta Stefan Ulamecin kanssa (Philae lander manager). Lakdawallan mukaan Ulamec on ollut koko ajan sitä mieltä - ja on siis edelleen - että Philaeen voidaan saada yhteys aikaisintaan toukokuussa.

Toisessa uutisessa (BBC) kerrotaan, että ESA on arvioinnissaan päättänyt olla päästämättä jatkoon noin kymmenen vuoden ajan suunniteltua MarcoPolo-2D -nimistä hanketta. Sen tarkoituksena olisi ollut noutaa näyte asteroidin pinnalta. Näytelento asteroidin pinnalle on Yhdysvaltain, Japanin ja Kiinan avaruusohjelmissa.

[Mare Nectaris]

Philaen tuntemattoman olinpaikan uusinta pohdintaa löytyy 11.6. julkistetusta Rosetta-blogista.

Varmuutta laskeutujan olinpaikasta ei edelleenkään voida saada, ennen kuin Philae mahdollisesti heräisi komeetan ollessa yhä lähempänä Aurinkoa. Rosetta on myös joutunut luopumaan "etsintälennoista" eli lähiohituksista, koska yhä aktiivisemman komeetan pöly häiritsee navigointia.

[VeskuP]

Nyt kun laskeutuja on herännyt, hauska nähdä mikä noista veikkauksista philean olinpaikasta olisi osunut oikeaan. Nythän myös olinpaikka saadan määritettyä...

[Mare Nectaris]

Nyt kun laskeutuja on herännyt ...

Laitan tähänkin vielä huipennukseksi vähän tarkemman päivityksen Philaen tilanteesta, vaikka asiasta on jo oma ketjunsa. - Philae on siis ottanut ensimmäisen yhteytensä horrostilan jälkeen Rosettan kautta 13.6.2015 klo 22.28 CEST.

Yhteys kesti Rosetta-blogin mukaan 85 sekuntia. Talteen saatiin 300 datapakettia ja myös tieto siitä, että Philaen massamuistissa odottaa yli 8000 datapakettia.

Analysoitu statusdata kertoo, että Philae on ollut hereillä jo aiemmin, mutta ei ole saanut yhteyttä Rosettaan ja sitä kautta Maahan. Laskeutujan lämpötila on - 35 Celsiusastetta, ja sillä on käytössään 24 W tehoa.

[Mare Nectaris]

Rosettan toiminta-aikaa on päätetty jatkaa. Alun perin luotaimen toiminnan oli määrä loppua joulukuun lopussa 2015, mutta uuden suunnitelman myötä Rosetta saa lisäaikaa 9 kuukautta, ja sen toiminta-aika ulottuu syksyyn 2016.

Komeetta on lähimmillään Aurinkoa elokuun 13. päivänä 2015. Lisäaika mahdollistaa komeetan seuraamisen sen etääntyessä uudelleen Auringosta. Tarkoituksena on verrata eri aikoina otettuja kuvia, jolloin voidaan nähdä mitä Auringon lähiohitus on saanut aikaan komeetan pinnalla.

Rosetta voi jatkoajalla siirtyä radallaan jälleen myös lähemmäs komeettaa, sillä komeetan koma alkaa pienentyä, eikä häiritse suunnistamista. Kuvia ja mittausdataa on nyt parhaimmillaan saatu 20 km etäisyydeltä komeetasta, mutta jatkoajalla dataa ja kuvia kerätään 10 km etäisyydeltä. Myös Philae-laskeutujan sijainnin uskotaan tarkentuvan tältä etäisyydeltä.

Rosetta aiotaan jatkoajalla ohjata myös kulkemaan komeetan yöpuolen yli. Tämä antaa mahdollisuuden tutkia plasman, kaasun ja pölyn vuorovaikutusta sekä tilaisuuden kerätä pölynäytteitä.

Viimeisessä vaiheessa Rosetta on tarkoitus ohjata n. 3 kk:n ajan spiraalinmuotoisesti komeettaa lähestyvälle radalle. Tarkoituksena on kerätä tiededataa ja kuvia mahdollisimman pitkään, ja lopulta antaa Rosettan laskeutua komeetan pinnalle.

Luotaimen ei uskota voivan lähettää kuvia tai dataa enää komeetan pinnalta. Rosettan laskeutumista valmistellaan parhaillaan pyrkimällä löytämään optimaalinen paikka komeetan pinnalta. Ratkaisevinta on kuitenkin se, missä kunnossa luotain on Auringon lähiohituksen jälkeen.

Rosettan jatkoajasta kertoi Rosetta-blogi.

[Mare Nectaris]

Viimeisessä vaiheessa Rosetta on tarkoitus ohjata n. 3 kk:n ajan spiraalinmuotoisesti komeettaa lähestyvälle radalle. Tarkoituksena on kerätä tiededataa ja kuvia mahdollisimman pitkään, ja lopulta antaa Rosettan laskeutua komeetan pinnalle.

Luotaimen ei uskota voivan lähettää kuvia tai dataa enää komeetan pinnalta. Rosettan laskeutumista valmistellaan parhaillaan pyrkimällä löytämään optimaalinen paikka komeetan pinnalta. Ratkaisevinta on kuitenkin se, missä kunnossa luotain on Auringon lähiohituksen jälkeen.

Rosetta-luotaimen on määrä laskeutua komeetan pinnalle 30.9.2016. Tarkkaa paikkaa ei ole vielä määritelty.

Laskeutumisnopeus tulee olemaan n. 50 cm/s, eli noin puolet Philae-laskeutujan laskeutumisnopeudesta marraskuussa 2014. Luotaimen on määrä ottaa kuvia mahdollisimman pitkään lähestyessään komeettaa. Laskeutumisvalmistelujen ratamanöövereiden on määrä alkaa elokuussa. Laite sammuttaa lopulta itsensä ennalta annettujen komentojen avulla.

Asiasta kertoi Rosetta-blogi.

[Mare Nectaris]

Rosetta-luotaimen on määrä laskeutua komeetan pinnalle 30.9.2016. Tarkkaa paikkaa ei ole vielä määritelty.

Rosetta-luotaimen kohteeksi komeetan pinnalle laskeutumisessa on valittu Ma'at-niminen alue. Alueella on aktiivisia kuoppia, ja alueen valinnassa on otettu huomioon myös kontrolloidun laskeutumisen hallinta. Asiasta kertoi Rosetta-blogi 21.7.2016.

Heinäkuun loppuun 2016 mennessä Rosetta on 520 miljoonan kilometrin etäisyydellä Auringosta, ja menettää päivittäin käyttöenergiastaan 4 W. Tämän vuoksi varjoisalle alueelle pomppivan laskeutumisensa jälkeen kadoksiin joutunutta Philae-laskeutujaa ei enää kuunnella varmuuden vuoksi (viimeinen lyhyt yhteys laskeutujaan saatiin heinäkuussa 2015). Laskeutujan kanssa mahdolliseen yhteydenpitoon tarvittava Electrical Support System Processor Unit (ESS) sammutetaan tänään 27.7.2016 klo 11 Keski-Euroopan kesäaikaa. R.I.P ensimmäinen komeettalaskeutuja Philae! - Asiasta kertoi Rosetta-blogi 26.7.2016.