Kirjoittaja Aihe: ExoMars 2016  (Luettu 2511 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Niilo

  • Meteoroidi
  • *
  • Viestejä: 1
ExoMars 2016
« : 14-09-2016, 18:32:35 »
Euroopan avaruusjärjestön ExoMars 2016 on matkalla Marsiin. Trace Gas Orbiter jää kiertoradalle ja Schiaparelli laskeutuu Marsiin 19. lokakuuta 2016.

Pinnalla Schiaparelli tekee seuraavia mittauksia:

- tuulen nopeus ja suunta (MetWind)
- ilman kosteus (DREAMS-H)
- ilmanpaine (DREAMS-P)
- ilman lämpötila (MarsTem)
- ilmakehän läpinäkyvyys (SIS)
- ilmakehän sähköilmiöt (MicroARES)

http://exploration.esa.int/mars/48898-edm-science-payload/

Schiaparelli on ensimmäinen luotain, joka mittaa Marsin ilmakehän sähköilmiöitä. Näin saadaan tietoja sähköilmiöiden vaikutuksesta pölyn nousuun. Yhdessä muiden mittausten kanssa luotaimella on tarkoitus selvittää pölymyrskyjen syntyprosessia.

Schiaparellin oli tarkoitus saada virtansa RTG:stä (radioisotooppinen termosähkögeneraattori) ja olla toiminnassa yhden Marsin vuoden ajan. Venäjän avaruusjärjestö ei kuitenkaan onnistunut toimittamaan RTG:tä, minkä vuoksi luotaimessa turvaudutaan paristoon, joka antaa virtaa vain neljäksi päiväksi. http://spacenews.com/russian-export-rules-force-exomars-mission-changes/

Maallikkona minua ihmetyttää, miksi Schiaparellissa ei ole aurinkopaneeleita. Niistähän kaikki aiemmatkin Mars-luotaimet ovat saaneet virtansa Curiosityä lukuun ottamatta. Olisiko luotaimen muokkaaminen käyttämään aurinkoenergiaa vienyt liian paljon aikaa tai tullut liian kalliiksi?

ExoMars 2016 -projektilla on 850 miljoonan euron budjetti ja laskeutujan hyötykuormalla 300 kilon yläraja. Niiden vuoksi Schiaparellista karsittiin jo aiemmin mittauslaitteistoa. http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8102086.stm

Schiaparellin ensisijaisen tehtävän sanotaan olevan uuden, rakettimoottoreita hyödyntävän laskeutumisjärjestelmän testaus. Samaa laskeutumisjärjestelmää on tarkoitus käyttää tulevissakin projekteissa, joten laukaisun lykkääminen olisi saattanut lykätä tuleviakin laukaisuja. Olisiko ESA siis mieluummin lähettänyt Marsiin vaikka 300 kiloa kiviä kuin siirtänyt laukaisua?