Ennen muinoin kun ihminen muodosti omat yhteisönsä, saattoi yhteisön jäsenen maailman kaikkeus olla kylän aitojen sisäpuolella. Metsästäjä-keräilijä kulttuurin muutos kaupungistumisen suuntaan sai varsinkin kaksoisvirtain maassa jättiharppauksen muutamia tuhansia vuosia sitten. Kaupunkien ympärille rakennettiin muurit, vartiotornit jne. Vertauskuvallisessa kielessä pelottavin uhka asukkaalle saattoi olla joutuminen muurien ulkopuolelle. Uhkan todellisuutta konkretisoi tietty aika jolloin portit sulkeutuivat ja sisälle ei pääsi vasta seuraavana aamuna. Näissä kulttuureissa, teloituspaikat olivat kaupunginmuurien ulkopuolella, siellä asuivat varkaat ja murhamiehet, sairaat ja muut jotka eivät täyttäneet yhteisön sosiaalista statusta.
Paradoksaalista, että juuri näissä maissa Mesopotamiassa, Sumerilaisessa kulttuurissa luotiin pohja nykyisille tähtijärjestelmille. Ylipapit ja hengen jättiläiset olivat yhteydessä tuonpuoleiseen. Uskonto oli poikkeuksetta vallankäyttöväline. Taivaan tutkimista käytettiin myös erilaisten ennustejärjestelmien luomiseen, opittuaan planeettain liikkeet niistä luotiin jumalia, auringon palvonta kenties eniten monotiestiseen uskontoon käytetty objekti. Komeetat olivat ylipappienkin ymmärryksen ulkopulella, niistä tehtiin viestintuojia jne.
Ei tarvitse mennä kovin montaa sataa vuotta taaksepäin, kun yksi kirja supisti uskontokunnan ajattelun niin kireälle, että vastustajia poltettiin roviolla. Giordano Bruno joka julisti rajatonta maailmankaikkeutta hieman tuhat luvun jälkeen, on surullisin esimerkki. Tiede kohtasi harvainvaltaa Katoliselta kirkolta vielä sivistyksen ajan aamunkoittoon asti. Vaikka Vatikaanilla on oma observatorio, kokonainen tiede konklaavi asialle, he ovat aina halunneet kulkea omaa tietään. Kaukoputken keksimisen jälkeen se olisi haluttu kieltää, koska se tuotti optisia harhoja. Kepler sanoikin oodissaan kaukoputkelle varsin osuvasti "Oi sinä ihmeellinen putki, vahvempi suurintakin valtikkaa".
Kun tiede ja uskonto lopulta erkaantuivat 1900 luvun alussa (Paavi Johannes Paavali II pyysi Galileon kotiarestia anteeksi 2000 luvulla). Tiede ei enää ole lähellä ihmistä, se ei yhdisty uskontoon eikä ole näin vallankäyttöväline normaalissa elämässä. Mitä on tullut tilalle, ihmisen kaikkivoipaisuus ja usko voittaa kaikki luonnonvoimat. Helposti tulee mieleen negatiivisia seikkoja tästä kehityksestä. Kaikkea outoa pelätään, luodaan uhkakuvia tuhosta ja maailmanlopusta. Hulluimmat intoilijat pelkäsivät aikanaan kun Fyysikot pystyttivät hiukkaskiihdyttimiään, että ne muodostavat mustan aukon joka imaisee maapallon kitaansa. Osalla on edelleen nuttura niin kireällä, että he nimittävät tieteen ja tutkimisen itsensä #¤%! keksinnöksi, varsinkin Kreationistit jotka uskovat 6000 vuotiseen maapalloon.
Jos oletetaan, että vasta-alkaja ajatuksineen kummastelee maailmankaikkeutta, onko se ihme? Hyvä että edes joku uhraa ajatuksiaan ja heittäytyy lapsellisen mielen valtaan ja on aidosti ymmärtämätön. Kannustan funtsimaan ja ajattelemaan asioita, se laajentaa paitsi ymmärrystä, on osoitus siitä että meillä todellakin on pieni Jumalainen kipinä, joka erottaa meidät eläimistä.