GSO RC-putket (10" ja 12")

[Jussi Koponen]

Kovaa touhua näiden GSO:n putkien kollimointi. Mielenkiinnolla odotetaan että mitä siitä pallomaisesta tähtijoukosta tulee (M13?)

[einari]

Oliko siis siinä pallomaisessa vain oikeassa reunassa kun minusta tuossa viimeisessä kuvassa oli pisaratähtiä vähän joka puolella ?

[Timpe]

Ei ollut M13, kun tykkään kuvailla pääasiassa niitä harvemmin kuvattuja kohteita (ks. http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4198.msg129906#msg129906).
Ja einari on oikeassa pisaratähtien suhteen; niitä on näemmä koko kuva-alalla mutta sangen pienikokoisia sellaisia

Kollimoinnista sen verran kerrottavaa että tarkentimen sijainti ja kallistus optisella akselilla vaikuttaa sekin hyvin paljon kuva-alan tähtien muotoon. En ole koskenut pääpeilin säätöihin lainkaan, vaan olen yrittänyt säätää apupeiliä ja tarkenninta parhaaseen mahdolliseen asentoon lopputuloksen kannalta. Tuollaiset tähtien pisaramuodot tulevat näkyviin vasta sitten kun kollimointitarkkuus loksahtaa kohdalleen alle 1"...2" tarkkuudella. Tätä heikommalla kollimoinnilla kuvan tähdet suttautuvat ensin pyöreiksi pallukoiksi ja sitten (kollimoinnin ollessa enemmän pielessä) tulee niitä soikeita yms. vinkuraisia (mielestäni ylikokoisia) tähtiä. Tässä alla mittaustulokset tuosta 227-kuvasta, millä tarkkuudella kuvasin sen pallomaisen tähtijoukon... (kollimaatiotarkkuus 0,8" ja silti pisaranmuotoisia tähtiä, wtf).



Ja tässä linkissä tähtien muodot, kun kuvaa valotetaan 10min ja 3,5 FWHM seeing suttaa samaiset tähdet: http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/NGC2419_09032015_-002B_600s_1x1.jpg/_full.jpg

[Timpe]

Tämän illan lopputulema tässä alla ts. sainpahan CCD Inspectorista kollimointiin 0.0" virheen aikaiseksi ihan vain tarkenninta ja sen kallistusta säätämällä. 
Pisaramaiset tähdet hävisivät kun linjasin laserilla tarkentimen sellaiseen paikkaan/kulmaan, missä säde tulee takaisin lähtöpisteeseensä. Tästä ja nolla-toleranssin kollimointituloksesta huolimatta kuva-alan oikea reuna on nyt heikompi kuin vasen ja kuva-alan kaarevuus pomppasi liki 30% tienoille. Olisikohan tässä tilanteessa tarkennin nyt oikeassa tasossa (kulmassa) optisen tason kanssa, mutta nyt tarkennin on vielä sivuttaissuunnassa väärässä kohtaa? Tällöin sen oikean reunan muuta kuva-alaa huonompi kuva parantuisi kun kameraa/tarkenninta siirtäisi sivuttain oikeaan suuntaan, eikä muuttaisi kameran/tarkentimen kallistusta. Tätä teoriaa vastaan sotii tosin tuo CCDI:n kaarevuusmittaus (Curvature), mikä on nyt keskitettynä ihan keskelle.





Ja nyt kuvataan vaihteeksi UMa:n NGC-pikkugalaksia (ja sen kaverina olevaa "pikkujuttua") näillä säädöillä... 

[einari]

Minusta näyttää että tähdet näyttää symmetrisesti 'kehnoilta' reunaa kohti.
Eikös tässä flätteneri ollut ? Eli jos jotain niin säätäisin etäisyyttä siihen vaan (en tiedä onko mahdollista parantaa sillä ei nekään täydellisiä ole).

[Timo Kantola]

Mun pitää varmaan mennä optikolle, kun mä en nää tossa mitään parantamisen varaa..

[Timpe]

Tasoitin on Astro-Physicsin CCDT67, mikä tuonee omat virheensä kuvaan. Sen etäisyydellä kennosta säädetään itse asiassa lyhennyskerrointa, eikä sen kennoetäisyys vaikuta suoraan kuvalaatuun. Jos yritetään ottaa käyttöön "suurempi" lyhennyskerroin (esim. 0.55x sen 0.67x:n sijasta), kapenee samalla käyttöön saatava kelvollinen kuva-ala, mutta muutoin tälle lyhentimelle ei ole olemassa optimietäisyyttä kennosta. Nyt lyhennyskerroin on 1320mm/2000mm=0,66x.

Tähtiä ja niiden muotoja on tullut tuijoteltua enemmän kuin soisin itsellenikin, mutta jatkan niin kauan kun voin erotella tekemäni säädön vaikutukset kuvaan ja tähtien muotoihin. Tässä on vähitellen valjennut sellainen seikka että RTC:n kuvalaatu taitaa olla luontaisesti aina "kollimointirajoitteista". Tarkoitan tällä sitä, ettei hyvälaatuisesta (esim 1/8 valoaallon) RCT-putkesta taida saada sen parempaa kuvaa kuin 1/4 valoaallon optiikalla tehdystä kiinalaisputkestakaan, koska 1/4 tarkkuuteen pääsykin on näin suuresti kollimoinnista kiinni. Epäilen näet sitä, etten voi tehdä niin pientä säätöä RCT-putkeeni, etteikö sen vaikutus näkyisi suoraan kuvassa. Kaikki tekemäni pienen pienet mekaaniset säädöt vaikuttavat nekin suoraan loppukuvan laatuun, joten en ihmettele yhtään kuinka hukassa olen ollut alkuvuosina tämän RCT:n kollimoinnin suhteen, kun en ole tätä huomioinut 

Edellisen lauseen ymmärtää paremmin, kun kerron että tämän hetkiset kokeilut tarkentimen säätämisestä näyttävät vaikuttavan tähtien muotoihin vähintäänkin saman verran kuin apupeiliin tehdyt tarkkuussäädöt. Optiikan säätöihin en ole koskenut enää pariin päivään, koska luulen että niillä tipahdetaan tästä kuvalaadusta reilusti kaummaksi. Mutta tuota eroa kahden edelliispäivän kaarevuusmittauksissa ihmettelen yhä. Minusta noin 30% kaarevuusmittaus on yksin kertaisen "huono" tälle putkelle, koska olen saanut putkesta 20% mittauksiakin. Kaarevuusmittauksessahan mitataan kai FWHM-lukemien erot kulmista ja keskeltä ja 30% lukema kertoo kollimoinnin parantamisen varasta.

Lisään liitekuvan 720s valotuksesta ja sen FWHM-lukemista kuva-alan nurkissa ja keskellä. Oikea ylänurkka (tai reuna) on muita heikompi ja sen huomaa myös tuosta edellisviestin 15s testivalotuksestakin, jos kuvaa vierittää sivuttaissuunnassa laidasta laitaan. Tai ainakin itse huomaan...

PS. Tiedän että silmissäni on astigmaattisuutta silmälaseista huolimatta ja nyt ollaan jo melko lähellä sitä pistettä etten enää erota tekemieni säätöjen eroa. Ei aivan siellä, mutta hyvä jo näinkin!

[Ransu]

Suosittelen ettet koske enää kollimointiin Timpe, tuo näyttää minusta aivan symmetriseltä. Kokeile sen sijaan mitä lyhentimen ja kameran välinen etäisyys vaikuttaa tähtien muotoihin. Vaikka lyhentäjä periaatteessa ei vaikuta, saattaa näin kuitenkin todellisuudessa olla.

[Timpe]

Tänä iltana en tehnyt mitään säätöjä putkeen, mutta siitä huolimatta sain testikuviini kovin erilaisia tähden muotoja. Asettelin pelkästään kameraa tarkentimeen eri asentoihin ja tähtien muodot muuttuivat sen mukaan kuinka kiristin kameraa/lyhennintä tarkenninputkessa kahdella kiristysruuvilla. Tarkentimena putkessa on tällainen laatufokkari, minkä ei luulisi antavan periksi. Eikä se antanutkaan, sillä tähden muotojen erot tulivat kameran kiristämisestä tarkentimeen.

Tässä ensin malliksi sellainen kuva, millaisia haluaisin kaikkien putkesta saatavien kuvien olevan... (tuota varten asettelin kameraa kolmeen-neljään kertaan eri tavalla tarkentimeen).



...mutta sitten samalla kameran lukituksella saankin goto-siirron jälkeen toiselta puolen taivasta (reilun 30 asteen päästä) tällaista jälkeä: (tähdet muotopuolia, verratkaa tätä seuraavan viestin testikuvaan)



Kyllähän sitä kokeilisi ja tekisi analyyttistä "mikä vaikuttaa mihinkin" -testiä RCT:n kollimoinnista ja kuvaisi tähtitaivasta, mutta kun tässä pakassa on näemmä vieläkin mukana muutama jokerikorttikin (=> Jätin putken kuvaamaan näillä säädöillä eli saahan tuostakin pinosta tehtyä jonkinlaisen loppukuvavirityksen, mutta tekisi mieli taas sanoa muutama painokelvoton sananen... argh!!! Pääpeilin pitimen taipumat on kai todennäköisin syyllinen tuohon käytökseen ts. yritänpä seuraavaksi kiristää tasaisesti niitä kolmea pääpeilin sivuttaistuennasta vastaavaa ruuvia kun kuvasarjani pääsee tältä yöltä loppuun.)

Edit: muokkasin viestiä vertailun helpottamiseksi...

[Timpe]

Ja tässä tilanne on taas ihan toinen (klo 23:05, kun kohde ylittää meridiaania). Voi kun saisi lukittua säädöt tähän asentoon!!!
(Kollimointikuvat ovat kaikki 15s valotuksia ja sikäli vertailukelpoisia keskenään, tämän tarkensin erikseen FocusMaxilla etäyhteydellä.)





Ei se paljoa anna periksi, mutta kumminkin joku siellä taipuu kun parin tunnin aikavälillä tulee näin erilaisia tuloksia! Oma veikkaus on massakeskittymässä eli pääpeilin asennossa...
Nämä vertailukuvat näyttävät RCT-putken potentiaalin ja sen haasteet oikeiden säätöjen löytämiseksi (eli en ole koskenut putkeen tai kameraan näiden kuvien välissä )

[Jussi Koponen]

Tuossa 12" mallissa saattanee olla tuota samaa pääpeilin asennon muuttumista (hyvin pienoista kylläkin). Peili on isompi ja painavampi ja vain kollimointiruuvien varassa.

Liekkö Pixinsight luotettava työkalu FWHM:n mittaukseen? Eilen näytti olevan hyvät seeingit.
Kuvassa 12" RC @ 1773mm lyhennettynä. FWHM näyttäisi 1.737, Binning 1:llä.

[Timpe]

Vaikea sanoa, mutta luulisi sen osaavan tehtävänsä, jos vain käyttäjä osaa sitä käyttää oikein...
Tässä alla yhden kuvan mittauksia ensin PixInsightin työkaluilla ja sitten CCDI:llä.

PixInsight ja Subframe Selector skripti:



Sitten PixInsight ja DynamicPSF, jossa niksuttelin käsin tähtiä mukaan mittaukseen:



Lopuksi CCDI:n kollimointimittauksia, joissa FWHM-lukemat ovat sivuosassa:



Tällaista tähtikenttää tulee, kun CCDI:n lukemat ovat vaihteeksi 0,0" kollimaatioon ja vain 13,9% (!) kentän kaarevuudelle. Viime yönä täällä ei valitettavasti vain ollut yhtä hyvää seeingiä kuin toissayönä: (Kevättaivaalla on muuten melkoisen vähän tähtiä 15s valotuksella, jotta tuota voisi kutsua tähtikentäksi ;-)



Vietin näet eilisillan kollimointiruuveja kiristellen, jottei ainakaan niitä tulisi tuota taipumaa. Sitten nappasin illan lopuksi yhden tähtikuvankin M3:sta, tämä oli noin 40 astetta zeniitistä alas itätaivaalla, joten putken kallistelun olisi pitänyt näkyä kuvassa. Noh, kyllä se näkyikin, mutta hiukan pienemmässä mittakaavassa kuin edelliskerralla. (Yksittäiskuvaa on kropattu ja skaalattu pienemmäksi ts. tälläkin kokoonpanolla pääsee vallan hyvin kuvaamaan tarvittaessa )



Tulevana yönä taidan yrittää vain kuvata, jollei ohut yläpilvisyys tai jokin muu hässäkkä RCT-putkeni kanssa tule esteeksi

[Timpe]

Tulevana yönä taidan yrittää vain kuvata, jollei ohut yläpilvisyys tai jokin muu hässäkkä RCT-putkeni kanssa tule esteeksi

Tuli sitten sekä että... putki kuvaa parasta aikaa ja tuli hässäkkää eli omat yksityiset laitepäivät tämän putken kanssa...
Pitänee näet purkaa tämä putki taas kerran ja rakentaa pääpeilinpidintä uusiksi, jotta alla olevan kuvan mukainen taipuilu loppuisi. Mutta sitä ennen pitää tämän illan lopuksi ottaa se ikuisesti lupaamani testikuva ilman CCDT67 lyhennintä, jotta voidaan sulkea pois lyhentimen vaikutus tähän ongelmaan. Alla siis erot zeniitistä kuvatun kuvan ja 30 astetta sieltä alemmas itään kuvatun kuvan välillä (peräkkäiset 15s kuvat, vain putken asentoa muutettu).



Putkella pääsisi tähän kuvalaatuun (ja vielä hiukan parempaankin!), jos sen peilit saisi vain pysymään paikoillaan:

[Timpe]

Pitänee näet purkaa tämä putki taas kerran ja rakentaa pääpeilinpidintä uusiksi, jotta alla olevan kuvan mukainen taipuilu loppuisi. Mutta sitä ennen pitää tämän illan lopuksi ottaa se ikuisesti lupaamani testikuva ilman CCDT67 lyhennintä, jotta voidaan sulkea pois lyhentimen vaikutus tähän ongelmaan.

Lyhennin on kunnossa eikä aiheuta tätä taipuilua.

Aloituskuva zeniitistä:


Kieputus taivaalla itään + etelään ja paluu takaisin zeniittiin:


Lopputulos yhteenvetona:


Joku siellä pääsee taipumaan eli putki pitää nykytilanteessa kollimoida kuvaussuuntaansa... 

[mistral]

On se vaativa tuo RC että tekisi sellaisen kuvan kuin sen pitäisi. 

Omassa Newtonissa on vieläkin voimassa 2 vuotta sitten tehty kollimointi ja visuaalisesti piirtää aika hyvin.