GSO RC-putket (10" ja 12")

Aloittaja Timpe, 05.01.2013, 20:32:34

« edellinen - seuraava »

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Jouko_Kettunen - 31.03.2013, 22:48:57
Kyllä GSO:n tarkentimessa on säätöruuvi, mutta sen olen jo vääntänyt niin kireäksi kuin saan. Siitä huolimatta se luistaa putken ollessa jyrkässä kulmassa. Joudun tarkentamaan kaukoputken 45 asteen kulmassa tai vähän loivemmassakin asennossa, jolloin RoboFocus pärjää oikein hyvin.

GSO:n tarkentimesta sen verran, että siinä tarkenninta liikuttava poikittaisakseli on kiinni sellaisella muovista valetulla osalla. Jos tarkentimen alapuolella olevaa kitkan säätöä kiristää liikaa, niin tämän tarkentimen akselin kiinnitykseen käytetty muovirunko halkeaa! Kertomus tällaisesta tapahtumasta löytyy täältä ja kuva haljenneesta tarkentimen rungosta täältä ja täältä. Jos haluaa tehdastarkentimen liikkeeseen jäykkyyttä, niin olisi kenties viisaampaa yrittää kiristää niitä neljää ruuvia mitkä pitävät tuota runkoa paikallaan. (Sain aikaan pienen rusahduksen/murtuman myös omaan GSO-tarkentimeeni, kun kokeilin sen kireyssäätöjä pelkällä ala-säätöruuvilla.) Toisaalta tuon akselirungon (=muovikappaleen) rakenteellinen kestävyys tulee vastaan hyvin nopeasti, koska tuota tarkenninta ei ole oikeasti tehty kestämään kuormaa. :undecided:

Joukolle lisäkysymys Takahashin kollimointiskoopista; kun liikutat sen tarkennusputkea laidasta laitaan, niin tuleeko koko säätömatkalla esiin tämän tapainen kuvajatkumo siinä okulaarinäkymässä? (Joku vaihe saattoi jäädä kuvaamatta, mutta suunnilleen näin se menee ääriasennosta toiseen.)



Tarkoitan kysymyksellä sitä, kasvaako sinulla tehdaskollimoidussa putkessa tuo keskusvarjotäplä ja sen ympärillä olevat varjorenkaat sen mukaisesti kun liikutat Takahashin tarkennusta? Varjo pysyy siis koko matkalla keskellä noita varjorenkaita? Jos näin tapahtuu, niin silloin tiedät että tarkentimen pituusakseli on linjassa putken apupeilin/pääpeilin muodostaman optisen akselin kanssa. Tein omassa putkessani töitä kohtuullisen paljon, kunnes sain tuon näkymän kohdalleen Takahashiin ja samaan aikaan myös peilien heijastukset edestä ja takaa piti näyttää hyviltä. Omassa putkessani piti säätää tätä tehdessä tarkentimen kallistusta aina kun apu/pääpeilin säätöihin koskettiin, jotta tämä ehto Takahashin keskittäisistä varjorenkaista toteutui. Nyt kiinnostaisi tietää toteutuuko tämä kolmas kollimointiehto suoraan tehdaskuntoisessa GSO:ssa? (Oivallus tämän asian testaamiseen syntyi vahingossa, kun kokeilin tarkentimen asennon merkitystä putken kokonaiskollimaatioon, ks. lainaus alla.)

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 30.03.2013, 10:35:39
Tätä kuvaa varten on tehty ainoastaan pieni muutos tarkentimen suuntaukseen. Edellisessä tähtikuvassa tarkennin osoitti apupeilin keskusmerkin (halk. 5mm renkaan) kehälle eli niukasti juuri sen ulkoreunalle. Säädin nyt tarkentimen kallistusta sivusuuntaan "noin 3mm" eli nyt lasersäde osoitti siirron jälkeen tasan keskelle apupeiliä. Kulmamuutoksena tämä vastaa noin 0.4° (24'),  jos käytetään vaikka 500mm mittaa peilien välisenä etäisyytenä ja sen päälle vielä 200mm mittaa tarkentimen polttotasolle (laskin näin: sin-1(5/700)). Tämä muutos siirsi kollimointipisteen kuva-alan oikeasta ylänurkasta vasempaan alanurkkaan...
- Timo Inkinen

Timpe

Nyt risoo... ja raskaasti! :cry:
Kun luulin kaiken mahdollisen jo löytyneen tästä kiinalaisputkesta, niin vielä piti tulla eteen yhdestä kulmasta pitimestään irronnut pääpeili. Menin näet eilen ulos kuvaamaan ja sillä kerralla odotukset putken kollimoinnin suhteen olivat korkealla (ks. esim. tuo edellinen viestini tarkentimen linjaamisesta). Mutta kun ei, niin ei... putkesta tullut kuva oli ihan kuralla. Ei edes vähän, vaan ihan kunnolla, -kele--tana--ttu :realmad:

Tuosta tuli pakollinen johtopäätös, että putken peileissä tai mekaniikassa on pakko olla jotain pielessä, irti, löysällä, keturallaan (jne.) mutta mitä? Tsekkasin ensiksi nuo Losmady-kiskon kiinnitykset, kun olin niihin yrittänyt järjestää lämpöliikevaraa aluslevyt lisäämällä. Ei mitään, kaikki ruuvit olivat riittävän kireällä. Apupeilin kiinnityksen olin purkanut ja kiinnittänyt silikonilla uudelleen, joten sieltä ei tällaista vikaa löytyisi. Vian olisi pakko olla pääpeilin suunnalla, mikä selittäisi todella paljon putken kollimointikäyttäytymistä. Esim. jos putken kollimointi tehtiin valmiiksi jalustalla, niin sillä pääsi kuvaamaan melko hyvällä suorituskyvyllä. Tai jos putken kollimoi sisällä, niin se ei ollut enää täydessä kollimaatiossa ulkona jalustalla. Tai jos putkella otti testikuvaa esim. tarkennusta varten, niin ensimmäiset testikuvat saattoivat olla heikompia kuin kolmannet/viidennet kuvat samasta paikasta. Ihmeellistä seeingin/kollimoinnin vaeltelua siis... :shocked:

Tuon johtopäätöksen jälkeen päätin käyttää iltayön tunteja yleiseen kollimointiharjoitteluun mm. uuden kollimointimaskin kanssa (tästä lisää myöhemmin toiseen ketjuun) ja sainkin esim. pääpeilin ja apupeilin linjaukset taas lähemmäksi oikeaa, mutten kumminkaan ihan tarkalleen oikeiksi. Yritin myös ottaa testikuvia ympäri taivasta, mutten saanut niistä oikein mitään selvyyttä. Puolen yön jälkeen otin putken "takaisin telakalle" eli päätin purkaa sen tänään atomeiksi sisätiloissa, joten tässä tulee parit kuvat aiheesta.

Ensin yleiskuva pitimestä parilla lisämerkinnällä:


Sitten kuva pääpeilin kiinnityksestä pitimeen kiinalaisella "silikonilla":


Sitten kuva osittain murtuneesta silikonitassusta. Otin pitimen käsiiini ja ravistelin sitä hiukan normaalia voimakkaammin. Ahaa, putkesta kuuluu lonksuntaa, kun pääpeili liikkuu pitimen reunaa vasten tai nousee hiukan irti pitimen pohjasta. Tässä kuva murtuneesta silikonikiinnityksestä, kun sitä sormella venyttää (ei kokonaan irti, mutta tuo näytti murtuneelta, kun sitä venytti):


Ja tässä tekemäni korjaus Casco silikonilla: "Erittäin elastinen tiivistysmassa kotikäyttöön, autoihin ja veneisiiin... Kestää saumanliikettä 25% sauman leveydestä... Lämmönkesto -40°C ... +150°C."


Täytin kolmen alkuperäisen silikonitaskun yläreunat tuolla uudella silikonilla ja hetken mietittyäni täytin myös niiden kolmen muun silikonipaikan yläreunat tuolla joustavalla silikonilla. Tästä olen hiukan epävarma eli pitää katsoa meneeko kuva kuralle, jos pääpeili on kuudelta reunalta kiinni silikonilla. Käyttämäni kirkas silikoni on kumminkin joustavaa ja periksi antavaa, joten en jaksaisi uskoa tuon vääristävän peilin kuvaa, mutta yleistuntuma on tällä hetkellä sellainen, että mikä tahansa on mahdollista pieleenmenon suhteen. :undecided:

Baffle-putken kiinnitys ja pääpeilin lukitus tapahtuu tällaisella välikappaleella:


Sama laippa alta päin:


Tuo asennetaan peilin läpi tulevaan kierteeseen ja kumirengas painaa peiliä vasten keskeltä (muttei estänyt sitä liikkumasta):


Putken korjaus jäi vaiheeseen, koska mittani tuli täyteen tältä illalta kesken kollimoinnin. Ja pitäähän sen uuden silikonin antaa kuivua ennen käyttöä... (suomeksi: ei ollut enää motivaatiota jatkaa tätä sumo-painia putken kuntoon saamiseksi tänä iltana :sad:)
- Timo Inkinen

Timpe

Sekalaisilla kollimointivärkeillä näyttää pääsevän tähän alustavaan kohdistustasoon, kun GSO ei potki ja vikuroi enää kovin pahasti vastaan joka ikisenä kuvausiltana.



Pääpeili ei näyttäisi kärsivän tuosta lisäämästäni silikonikiinnityksestä, mutta kollimointivirhettä on vielä noin ruudun verran ylös oikealle. Pitää viimein paneutua tämän putken kollimointitarkkuuden hieromiseen tähtitaivaan alla, jos tämä nykyinen peilien asento pysyisi jotenkin stabiilina eikä aina tarvitsisi aloittaa uutta iltaa nollatilanteesta :tongue:
- Timo Inkinen

Ransu

Tuohan alkaa näyttää jo hyvältä!
On ollut erittäin mielenkiintoista seurata painiasi RC:n kanssa, ja arvokasta tietoa olet laittanut tänne, kiitos siitä.
Peilin kiinnitysratkaisu näkyy olevan jonkinlainen SC:n ja Newtonin peilien kiinnitysten yhdistelmä. Tuo O-rengas joka painaa peilin kiinni alustaansa täytyy olla varmaankin sopivassa tiukkuudessa, ilmeisesti noilla kiinnitysmassatipoilla on hoidettu peilin tuenta ja kiinnitys reunoilta ja peili ei tukeudu enää alapuolelta reunaosistaan peilin kehykseen.
Mitenköhän huippuluokan (siis kalliissa) RC:ssä on ratkaistu tuo peilin kiinnitys? Onkohan niissä pelkkä keskituenta, vai myös reunoilta tuettu peili?
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

PetriKe

Löysin vasta tänään omalle RC-putkelle räätälöidyn seikkaperäisen kollimointiohjeen (käy muillekin). Vaikuttaa erittäin selkeältä ja aion vielä käydä ennen kesää putken kollimoinnin tämän ohjeen mukaan läpi.

http://www.deepskyinstruments.com/docs/DSI_Collimation_Procedure_Ver_1.0.pdf
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Lithos

Ja tässähän kerrotaan tässä Petrin löytämässä ohjeessa myös erittäin hyvin se miksi nuo kollimointi skoopit yms. ovat aina vain se karkean säädön metodi. Paljon kiteytyy tähän lauseeseen:

"The mechanical center of a mirror is not necessarily its optical center."

Selittänee paljon sitä miksi tähdet mekaanisten välineiden sijasta tuppaavat tarjoamaan parhaan kollimointityökalun.
Mika Suoperä
Peilikaukoputket:
Sky-Watcher Explorer 200P, TAL-2M, Sky-Watcher Explorer 130PM
Linssikaukoputket:
Bresser Messier r102l, Celetron NexStar 102 SLT, Celestron 80ED
Jalustat:
2x EQ5, AZ4, HEQ5 Pro

DarkSide

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 03.04.2013, 22:40:22
Nyt risoo... ja raskaasti! :cry:
Kun luulin kaiken mahdollisen jo löytyneen tästä kiinalaisputkesta, niin vielä piti tulla eteen yhdestä kulmasta pitimestään irronnut pääpeili. Menin näet eilen ulos kuvaamaan ja sillä kerralla odotukset putken kollimoinnin suhteen olivat korkealla (ks. esim. tuo edellinen viestini tarkentimen linjaamisesta). Mutta kun ei, niin ei... putkesta tullut kuva oli ihan kuralla. Ei edes vähän, vaan ihan kunnolla, -kele--tana--ttu :realmad:

Putken korjaus jäi vaiheeseen, koska mittani tuli täyteen tältä illalta kesken kollimoinnin. Ja pitäähän sen uuden silikonin antaa kuivua ennen käyttöä... (suomeksi: ei ollut enää motivaatiota jatkaa tätä sumo-painia putken kuntoon saamiseksi tänä iltana :sad:)

...Tämä projekti alkaa saada jo uhkaavia ja vaarallisia piirteitä  :evil: Onneksemme tulee kesä vastaan ja Timpekin saa toivottavasti aikaa rauhoitella tuntemuksiaan ja kollimointi vaatimusten palauttamista tavallisten kuolevaisten tasoa ajatellen.
Tätä rataa tötteröstä tullee ruukku kukille naapurien iloksi ja kallis sellainen  :grin:

Jouko_Kettunen

Takahashin kollimaattorin täplä ja sekundääripeilin rinkula kasvavat kuvaamallasi tavalla kollimaatorin putkea liikutettaessa. Ne pysyvät koko ajan hyvin keskeisinä. Tarkistin tämän vielä erikseen uudelleen. Kollimointi on pysynyt myös erittäin hyvin. Uutena paketista otettaessa kollimointi ei ollut aivan kohdallaan, mutta sen jälkeen ei ole tarvinnut säätää uudelleen.

Fokuserin säätöpyörän muovikotelo oli kyllä ikävä yllätys. Se ei ole onneksi vielä rikkoontunut, mutta sitä täytyy varmaan vahvistaa ja kokeilla kiristää runkoa pitäviä ruuveja.

Timpe

Kiitokset kommenteista kaikille ja myös Petrille erikseen mainiten tuosta kollimointiohjeesta. Pitänee perehtyä tuohon myöhemmin paremmalla ajalla, sillä en ole tainnut lukea juuri tuota kollimointiohjetta aiemmin.

Lainaus käyttäjältä: Lithos - 05.04.2013, 11:38:25
"The mechanical center of a mirror is not necessarily its optical center."
Selittänee paljon sitä miksi tähdet mekaanisten välineiden sijasta tuppaavat tarjoamaan parhaan kollimointityökalun.

Lithos on tässä hyvin jäljillä, sillä tällä putkella päädytään helposti kollimointitulokseen, missä paras tulos löytyy oikeasta ylänurkasta...

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 29.03.2013, 14:54:03
Tässä alla on vielä 100% croppikuvat tuosta M97-kuvastani. Olen ottanut samaan kuvaan vertailua tähtien muodoista eri puolilta kuva-alaa ja leikkaamani palojen sijainnin näette tuosta koko kuvasta. Näyttäisi siltä, että paras kollimointipiste on nyt kuvan oikeassa ylänurkassa.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 04.04.2013, 23:01:29
Pääpeili ei näyttäisi kärsivän tuosta lisäämästäni silikonikiinnityksestä, mutta kollimointivirhettä on vielä noin ruudun verran ylös oikealle.

Tuollainen kertoisi siitä, että tämä oma kollimointimenettelynikin tuottaa systemaattisia tuloksia ja vieläpä kerta kerralta toistettavasti. Palaan asiaan, kun saan vietyä asiaa eteenpäin tavalla tai toisella. (Viikonlopun poissaolo auttoi viimeistään unohtamaan nuo ajatukset putken käytöstä kukkaruukkuna, kuten Jyrki tuossa kuvaili, joten eiköhän tämä tästä taas etene parempaan suuntaan. :azn:)

Lainaus käyttäjältä: Jouko_Kettunen - 07.04.2013, 21:07:57
Takahashin kollimaattorin täplä ja sekundääripeilin rinkula kasvavat kuvaamallasi tavalla kollimaatorin putkea liikutettaessa. Ne pysyvät koko ajan hyvin keskeisinä.

Hyvä tietää tämäkin. Opin tämän tempun muutaman Takahashi-käyttökerran jälkeen ja se toimii hyvänä referenssinä putken kollimointia tarkistettessa. Noita varjoja saa näe keskitettyä Takahashin näkymässä sekä tarkentimen että apupeilin liikuttamisella ja ilmeisesti jos GSO:n optiikka on hyvin linjassa keskenään, niin tarkentimelle ei tarvita juurikaan lisäsäätöjä (olisikohan tämä syy sen GSO-putkien peilinpidin/tarkennin-integraation syvin tarkoitus?).
- Timo Inkinen

Lauri Kangas

On muuten hyvä että täällä on harjoiteltu etukäteen kiinarööreillä. Artjärvellä olisi nyt yksi sellainen pienehkö RC jonka kollimoinnista en ainakaan itse ymmärrä hölkäsen pöläystä. Koska mennään? :wink:

einari

No sehän pitää viedä Hauhon kollimointipajalle tuunattavaksi  :grin:.
___
Tapio

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 07.04.2013, 23:54:15
On muuten hyvä että täällä on harjoiteltu etukäteen kiinarööreillä. Artjärvellä olisi nyt yksi sellainen pienehkö RC jonka kollimoinnista en ainakaan itse ymmärrä hölkäsen pöläystä. Koska mennään? :wink:

Jokos se Alluna RC16 nököttää siellä kakkostornissa, kuten pienistä vihjeistä täällä foorumillakin voisi päätellä? Mielenkiintoisen näköinen putki on ainakin kyseessä, joten mikä ettei jos/kun sopivaa aikaa liikenee (nyt keväällä pitää vielä kiireitä, mutta jos aavistuksen myöhemmin...). :grin:

Edit: Olikin jo foorumilla, kun luin eteenpäin: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11575
- Timo Inkinen

Timpe

Pääsin eilen illalla taas kääntelemään kollimointiruuveja pimeässä tähtien muotoja tarkastellen ja niitä parantamaan pyrkien.
Oma fiilis illasta oli, ettei tämä muuttunut ainakaan yhtään aiempaa paremmaksi. (Kohteena M3 ja kyseessä 300s luminanssiruutu.)



Nyt tähtiin tuli vaihteeksi rypäle-vaikutelmaa eli ikään kuin saman tähden ympärille olisi ammuttu kasaan kymmenen muuta tähteä, joiden keskinäiseen sijaintiin tuli pikselin murto-osien sivuttaissiirtymiä :huh: (Kyseessä ei ole seurantaongelmasta johtuva virhe, koska tarkentaessa näkyi tähden puolikuun muotoista muotovirhettä lievästi epäterävässä munkkirinkilässä ja sama virhe näkyi tarkennusmaskia käytettäessä.) Tässä alla on sitten tuon kuvan Levels-venytys, mistä näkyy edelleenkin sivussa oleva valaistusympyrä.



Lisään kuvista syntyneen kokonaispinon tuonne M3 ketjuun, koska näilläkin kollimointitarkkuuksilla pääsisi kuvaamaan kohteita loppukuvaksi saakka, jollei haluaisi hieroa tähtien muotoa oikeasti kuntoon. Nyt HFD-lukemaksi tuli  hitusen alle viiden lukemia.
- Timo Inkinen

einari

Tulipahan mieleen että onko tämmöinen härpätin ollut mukana kuvioissa/harkinnassa:
http://www.altairastro.com/product.php?productid=16548
___
Tapio

Timpe

Tuossahan se istuu Starlight Instrumentsin tarkentimen alla... :cheesy:



Säätörengas on käytännössä hiukan hankala käyttää, kunnes tuunasin sitä(kin) lisäämällä ylimääräiset M4 (työntö)kuusiokoloruuvit tuonne nykyisen kolmen säätöpisteen väliin. Niillä lisäruuveilla saa aikaan tasaisen tarkkuussäädön tarkentimen kallistukseen ja lisää tukevuutta rakenteeseen, kun nuo alkuperäiset push/pull -ruuvit hoitavat kallistuksen karkeasäädön. (TS myy myös tuota säätörengasta ja tilasin sen putken mukana.)
- Timo Inkinen