Sky-Watcher Skyliner-200P Flextube Synscan Goto + Canon 5D mark II

[vtp000]

Tervehdys!


Ostin kyseisen putken viime jouluna "muksulle" joululahjaksi ja vähän harjoitellut käyttöä. Nyt kuitenkin kameran liittäminen putkeen on alkanut kiinnostamaan, mutta ainakin KO kamera tuntuisi olevan liian painava ja setistä tulee etupainoinen. Tämä toki ilmeisesti korjattavissa lisäämällä perälle tarvittava määrä painoa, mutta onkohan dobsoni täysin väärä vehje kuvaamis harrastukseen?

Miten yleensä kuvaaminen täysikennoisella järkkärillä onnistuu? Ccd kameraan päivittäminen ei ainakaan tällähetkellä tule kysymykseen, järkkärilalustoa löytyy riittävästi koska valokuvaan työkseni.

Muutenkin tämä tähtikuvaus näyttää olevan täysin oma maailmansa kuvankäsittelyohjelmineen ja paljon haasteita ja uusia asioita on opeteltavana...

Mieluiten kuvailisin planeettoja sekä sumuja.

[Timpe]

Dobson jalustalla oleva Newton on kivan mutkaton laite kaikkeen visuaalihavaitsemiseen, mutta kuvauspuolella joudutaan hankaluuksiin melkein alusta alkaen.  Tsekkaa silti tämä ketju kameran kiinnittämisestä putkeen: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5020.0
Sitten kun on selvinnyt kuinka järkkärirungon saa kiinni tarkennuslaitteeseen, voi alkaa miettimään riittääkö putkessa sisääntarkennusvaraa, jotta kamerarunko tarkentuu äärettömään. Canonin rungon sisälle jää bajonetista kennolle 44mm, joten tämän verran + tarvittavan T2 sovitusrenkaan paksuus (11mm) pitäisi löytyä vähintäänkin sitä sisääntarkennusvaraa. Jos putki tarkentuu äärettömään, niin EOS 5D täyskennokamerana vaatisi putkesta nykyistä leveämmän täysin valaistun kuva-alan. (Toisin sanoen vakiokokoisella visuaalikaukoputken apupeilillä 5D:n kuva-alan nurkat vinjetoivat niin pahasti että kuva piirtyy keskelle kennoa täyttäen kenties vain 2/3 kennosta.) Ja muutenkin ilman seurantaa Dobsonin kuvauskäyttö rajoittuu lähinnä Kuun ja Auringon kuvaamiseen (aurinkosuotimella), joten hiukan hankalaa olisi...

Kun kerrot omistavasi kameraoptiikkaa, niin mikset ostaisi vain seurantajalustaa ja käyttäisi sitä kameraoptiikalla kuvaamiseen? Jokin valovoimainen teleobjektiivi kameraan ja kamera kiinni seurantajalustaan, niin ajastinkaukolaukaisimella otetut pitkään valotetut ruudut (esim. yht. 1...2h kokonaisvalotuksella) tuottavat varmasti enemmän iloa esim. sumukohteista kuin yritykset kuvata samoja kohteita tuollaisen visuaaliputken kautta.

[vtp000]

Kiitos vastauksesta Timpe!

Näin ajattelinkin, ettei tämä dobsoni oikein sovi tarkoitukseeni. Pelkällä kameran optiikalla kuvaaminen toki onnistuu, vaikka toki ne on eri asioita varten hommattu... multa löytyy esim canonin 70-200 L 2.8, canonin 24-70 L 2.8 sekä jotain 50mm 1.8 yms, riittääköhän nämä?
On mulla joku ylimääräinen canonin croppi runkokin, 50D.

Mitä muuta siis tarvitsen lisäksi, jalustan, seurantamoottorin vai voinko vaivattomasti nykyisestä dobsonista irroittaa ja siirtää seuraavaan jalustaan?
Pelkästään kameraa käyttäen, miten löydän taivaalta mitään, vai tarvitsenko tätäkin varten vielä jonkun erillisen kaukoputken?

Mites sumujen lisäksi noiden planeettojen kuvaus, esim jupiter?

Kokemus siis täysin amatööritasolla 

[einari]

Kyllä tuolla optiikalla pääsee jo hyvinkin alkuun

Edullisin/kevyin jalustaratkaisu kameraoptiikalle tai pienen linssiputken kanssa lienee
EQ3 Synscan/NEQ3 Synscan (tai Syntrek ilman goto-ominaisuutta).
Goto-ominaisuudella kohteet löytyy helposti mutta ilman gotoa pitää opiskellä tähtitaivasta (suositeltavaa) ja esim hommata joku punapiste tms etsin jonka kiinnittää jollain virityksellä vaikka salamakenkään (=vaatii ehkä sävellystä).
Kannattaa aloittaa laajoista kohteista (Linnunrata) jolloin suuntaus ei ole niin kriittistä eikä myöskään seurantavaatimukset.

Dobsonjalustalla voit kuvailla kuuta ja planeettoja.
Helpoin vaihtoehto on yksittäiset valotukset joita pinotaan, astetta parempaa jälkeä saa järkkärin videolla jos selllainen on käytössä ja pro-vaihtoehto on erillinen planeettawebkamera (tämä sopii keveytensäkin vuoksi paremmin planeettakuvaukseen kuin painava järkkäri).

[vtp000]

Kuis jos hommaan vaikka EQ5 jalustan, niin saanko goton omasta dobsonista siihen, vai pitääkö ostaa siihen jalustaan soveltuva?

[einari]

Kyllä siihen pitää ostaa oma eli dobsonista ei voi siirtää.

[vtp000]

Ehkäpä toi goto kuitenkin helpottaa touhua sen verta että pitää jalustan kanssa hommata ja jos koittais sen verran löytää valuuttaa että sais sellaisen jalustan millä pärjää vähän pidemmällekkin ja jaksaa kantaa isompia kiloja.

Millä esim EQ5 / 6 jalustaan kameran kiinnitys tapahtuu? Onko tosiaan ainuita vaihtoehtoja järkkärikuvaajalle tehdä diy viritys yms punapiste tai ristikko "tähtäimeen" ?

[einari]

Esim tämmöisellä voi kameran kiinnittää:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p237_Dovetail-Plate---Vixen-Style---for-Cameras--1-4--Thread----Delux.html

Yksi vaihtoehto on hommata tämmöinen duomount jolla saa apuputken kiinnitettyä:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p222_Befestigung-fuer-Kameras---kl--Teleskope-parallel-zum-Fernrohr.html

Kuten huomaat niin tähtikuvauksessa(kin) saa varautua varustelukierteeseen...

[Ari Haavisto]

Mites sumujen lisäksi noiden planeettojen kuvaus, esim jupiter?

Moi!

Itselläni on saman sarjan 400P-versio, jolla kuvaan kuuta ja planeettoja, tosin ccd-webcameralla (Imaging Source DMK). Kyllä tuon GOTOn tarkkuus riittää planeettakuvaukseen, kunhan jalustan vaan laittaa erittäin hyvin vaateriin. Raskaan järkkärin kanssa vaan täytyy laittaa vastapainoja ja siltikin saattaa pakkasella joskus deklinaatioakseli luistaa. Jos näin käy, pitää deklinaatioakselin mutteria kiristää, siitä: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10759.0 .  Noissa SW:n putkissa saa kivasti järkkärin kiinni, koska putken mukana tulevasta okulaarisovitteesta saa ruuvattua sen putkimaisen okulaaripidikkeen irti ja alta paljastuu T2-kierre johon sopii T2-EOS-soviterengas, esim. http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p194_T2-Adaptor-for-CANON-EOS-Cameras.html . Tällöin myöskin tarkennusvarat riittävät hienosti kun kameran saa lähemmäksi putkea. Tällä on kiva kuvata vaikkapa Kuuta polttotasolta.

Itse aloittelin planeettakuvausta EOS500D:llä, tosin eri SW:n putkella (300P, 300/1500). Ja kohteena nimenomaan Jupiter. EOS 500:lla kun ei saanut otettua croppivideota, käytin EOSmovrec-nimistä ilmaisohjelmaa, jolla kaappasin liveviewin kuvaa: http://eos-movrec.sourceforge.net/ . Tuolla sai kaapattua myös 5X näkymää, jolla jo sai näkymiä Jupiteriin ja sen kuihin. Enemmän suurennosta sai, kun hankin vastaavan okulaariprojektioadapterin kuin esim tämä: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p216_Eyepiece-Projection---Prime-Focus-Adaptor---T2-to-T2.html . Tuo siis kiertyy mukavasti edellä kuvatun kaukoputken puoleisen T2-kierteen ja T2-EOS-adapterin väliin ja sen sisälle kun laittaa vaikkapa 9mm ortoskooppiokulaarin tai vaan vaikka putken mukana tulleen okulaarin, saa lisää "suurennosta".

Järkkäri-planeettakuvauksella pääsee mukavasti alkuun jos kerran kalustoa siihen jo on ja pääsee harjoittelemaan niitä (ainakin itselleni) vaikeimpia asioita: Fokusointi (moottorifokuseri melko välttämätön), oikeat kuvausarvot sekä videoiden ja loppukuvien prosessointi. Esimerkkinä Jupiter-kuva EOS 500D, 9mm ortoskooppi-okulaari okulaariprojektiona sekä EOS-movrec liveview-kaappaus 5X moodissa löytyy täältä: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6356.msg64679#msg64679 . Tämä esimerkkikuva on otettu vielä melko vähäisellä kokemuksella. Vastaavalla setupilla tuli kuvattua myös Kuuta.

[Lauri Kangas]

Saitkin jo vastauksissa oikeastaan kaiken oleellisen, mutta kertaan nyt itsekin vielä. Aloittelijoiden yleisin kysymys lienee "miten saan tämän järkkärini kiinni peiliputkeeni". Mitä pitäisi kysyä on "miten saan tämän pohjastaan kiinni johonkin seurantahärveliin". Tarvittava kisko linkattiinkin jo yllä.

Kummatkin L-lasisi ovat valovoimaisina ja hyvälaatuisina oivallisia tähtikuvaukseen. Voit aloittaa 24-70:llä millä zoomiasetuksella vaan ja sitten verrata kuvaa tähtikarttaan. 70-200:lla voi sitten kurkkia lähemmin jotain edellisessä kuvassa näkyvää galaksia tai sumua. Jos etenet harrastuksessa kaukoputken läpi kuvaamiseen asti, huomaat heti miten paljon viheliäisempää puuhaa se on kameraoptiikkaan verrattuna.

Tässä esimerkiksi 300mm f/4 L IS-lasilla ja 40D:llä kuvattu pohjoisamerikkasumu. 70-200/2.8:lla saa käytännössä samanlaisen, on vaan reunoilla enemmän tilaa. http://www.ursa.fi/~lkangas/kuvat/090418_komakallio/ngc7000_6x15min_ha_8x5min_uhc_har-hargb.jpg

[vtp000]

Hienosti olet jupiterin saanut kuvattua! Mikä noista dmk malleista sulla on tällähetkellä käytössä? Löytyykö jostain sun ottamia kuvia KO setupilla, mielelläni tutustuisin   
Saako tolla dmklla kuin terävää kuvaa ja kelpaako onnistunutta kuvaa katsella isollakin resolla?

Mulla on ton t2 sovittiminen lisäks eri okulaareja, barloweja sekä jokin sovitin kameran rungon ja putken väliin mihin saa tai ainakin pitäisi saada okulaari väliin. Tarkempaa inffoa en muista, mutta kaikki ostettu Ursasta.

Eikö goto tarkkuus siis edes riitä sumujen kuvaamiseen? Mikä toi moottorifokuseri on?

Tämä onkin hauska harrastus, tuntuu että mitä enemmän aiheesta luen ja opiskelen, niin sitä monimutkaisempaa ja varuste urheilulta tuntuu, itseasiassa vielä huomattavasti enemmän kun normaali valokuvaus. Tai sitten se johtuu vaan siitä ettei ole vielä asiasta tarpeeksi kokemusta 

[Lithos]

Dobson jalusta on NS alt-az jalusta, tarkoittaa sitä että jalusta liikkuu altitudin ja atsimuutin suunnassa, siis ylös alas ja sivuille, ei maapallon pyörimisakselin suunnassa. Tästä johtuen kuvanenttä kiertyy seurannan aikana, ja tämä taas tekee pitkien valotusten ottamisen mahdotoomaksi. Helpommista messiereistä voi saada jotain talteen alt az seurannallakin mutta mitään erityisen hienoja tuotoksia ei tällä tavoin aikaan valitettavasti saa.

[vtp000]

Laurin linkkaama pohjoisamerikkasumu näyttää juuri siltä mitä haenkin, mikä jalusta ja seurantalaitteisto sulla oli käytössä ja onko kuvaa kuinka paljon valotettu?

[Ari Haavisto]

Hienosti olet jupiterin saanut kuvattua! Mikä noista dmk malleista sulla on tällähetkellä käytössä? Löytyykö jostain sun ottamia kuvia KO setupilla, mielelläni tutustuisin   
Saako tolla dmklla kuin terävää kuvaa ja kelpaako onnistunutta kuvaa katsella isollakin resolla?

Paljon enemmän kuin kamera, keli eli seeing vaikuttaa kuvanlaatuun. Käytössäni on DMK21AU618 planeettoihin ja DMK31AU Kuuhun. Keskimäärin tulee yleensä kameralla kuin kameralla tämmöistä jälkeä: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9470.msg90749#msg90749 . Ja pitää huomata, että nuo DMK:t ovat mustavalkokameroita jotka tarvitsevat vielä moottoroidun suodinpyörän värisuotimineen ja pitkät hermot avukseen, ennenkuin saan aikaan värikuvia. Sitten jos jaksaa kytätä koko vuoden kaikki selkeät hetket sitä tunnin kestävää hyvää hetkeä, voi saada aikaan tämmöistäkin: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9470.msg100708#msg100708 .

Sitten tuolta: http://astrokuvat.kuvat.fi löytyy vielä epäjärjestyksessä oleva kuvasivu, jossa paljon otoksia eri keleillä. Ja onhan näitä täällä foorumilla aika liuta meriselityksineen...

Käytännössä kynnys mustavalko-CCD-suodinpyörä-planeettakuvaukseen on niin suuri, että en olisi sitä voinut ottaa ilman perehtymistä ensin digijärkkäriplaneettakuvaukseen. Toisaalta IS:lta saa myös värikameroita, joilla kynnys on matalampi. Eli jos jonkin neuvon osaan antaa, niin jos arsenaalista jo löytyy kaukoputki ja digijärkkäri ym. tykötarvetta, ilman muuta niillä kannattaa ensin aloittaa.

Mikä toi moottorifokuseri on?

Planeettakuvauksessa "suurennokset" ovat sen verran suuria, että jokainen hipaisukin fokusointilaitteeseen saa kuvan tärisemään ja värisemään ja pahimmillaan esim. planeetta karkaa kokonaan kennon ulkopuolelle. Moottorifokuseri on yksinkertaisimmillaan pieni sähkömoottori alennusvaihteineen, joka lanka-ohjaimella pyörittää fokuserin nuppia ilman että täytyy käsin koskea. Näitä saa SW:hen tarvikeosina ja monen muunkin merkkiset yleensä sopivat.

[Lauri Kangas]

Tuo on EQ6:lla ja autoguidauksella ja käytetty H-alpha ja UHC-filttereitä. Valotus lukee kuvassa yhteensä reilu 2h, otettu 5min ja 15min paloissa. Ei siis ihan aloittelijasarjan kuva, mutta välittänee idean että kaukoputkea ei aina tarvita.

Ehkä tämä on parempi esimerkki: http://www.ursa.fi/~lkangas/kuvat/081101_komakallio/m45_62x2min.jpg Lasina sama 300mm, otettu EQ3-2:lla (~200 euroa) parin tunnin kokonaisvalotuksella.