Tervehdys!
Ostin kyseisen putken viime jouluna "muksulle" joululahjaksi ja vähän harjoitellut käyttöä. Nyt kuitenkin kameran liittäminen putkeen on alkanut kiinnostamaan, mutta ainakin KO kamera tuntuisi olevan liian painava ja setistä tulee etupainoinen. Tämä toki ilmeisesti korjattavissa lisäämällä perälle tarvittava määrä painoa, mutta onkohan dobsoni täysin väärä vehje kuvaamis harrastukseen?
Miten yleensä kuvaaminen täysikennoisella järkkärillä onnistuu? Ccd kameraan päivittäminen ei ainakaan tällähetkellä tule kysymykseen, järkkärilalustoa löytyy riittävästi koska valokuvaan työkseni.
Muutenkin tämä tähtikuvaus näyttää olevan täysin oma maailmansa kuvankäsittelyohjelmineen ja paljon haasteita ja uusia asioita on opeteltavana... :smiley:
Mieluiten kuvailisin planeettoja sekä sumuja.
Dobson jalustalla oleva Newton on kivan mutkaton laite kaikkeen visuaalihavaitsemiseen, mutta kuvauspuolella joudutaan hankaluuksiin melkein alusta alkaen. :undecided: Tsekkaa silti tämä ketju kameran kiinnittämisestä putkeen: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5020.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5020.0)
Sitten kun on selvinnyt kuinka järkkärirungon saa kiinni tarkennuslaitteeseen, voi alkaa miettimään riittääkö putkessa sisääntarkennusvaraa, jotta kamerarunko tarkentuu äärettömään. Canonin rungon sisälle jää bajonetista kennolle 44mm, joten tämän verran + tarvittavan T2 sovitusrenkaan paksuus (11mm) pitäisi löytyä vähintäänkin sitä sisääntarkennusvaraa. Jos putki tarkentuu äärettömään, niin EOS 5D täyskennokamerana vaatisi putkesta nykyistä leveämmän täysin valaistun kuva-alan. (Toisin sanoen vakiokokoisella visuaalikaukoputken apupeilillä 5D:n kuva-alan nurkat vinjetoivat niin pahasti että kuva piirtyy keskelle kennoa täyttäen kenties vain 2/3 kennosta.) Ja muutenkin ilman seurantaa Dobsonin kuvauskäyttö rajoittuu lähinnä Kuun ja Auringon kuvaamiseen (aurinkosuotimella), joten hiukan hankalaa olisi...
Kun kerrot omistavasi kameraoptiikkaa, niin mikset ostaisi vain seurantajalustaa ja käyttäisi sitä kameraoptiikalla kuvaamiseen? Jokin valovoimainen teleobjektiivi kameraan ja kamera kiinni seurantajalustaan, niin ajastinkaukolaukaisimella otetut pitkään valotetut ruudut (esim. yht. 1...2h kokonaisvalotuksella) tuottavat varmasti enemmän iloa esim. sumukohteista kuin yritykset kuvata samoja kohteita tuollaisen visuaaliputken kautta. :wink:
Kiitos vastauksesta Timpe!
Näin ajattelinkin, ettei tämä dobsoni oikein sovi tarkoitukseeni. Pelkällä kameran optiikalla kuvaaminen toki onnistuu, vaikka toki ne on eri asioita varten hommattu... :laugh: multa löytyy esim canonin 70-200 L 2.8, canonin 24-70 L 2.8 sekä jotain 50mm 1.8 yms, riittääköhän nämä?
On mulla joku ylimääräinen canonin croppi runkokin, 50D.
Mitä muuta siis tarvitsen lisäksi, jalustan, seurantamoottorin vai voinko vaivattomasti nykyisestä dobsonista irroittaa ja siirtää seuraavaan jalustaan?
Pelkästään kameraa käyttäen, miten löydän taivaalta mitään, vai tarvitsenko tätäkin varten vielä jonkun erillisen kaukoputken?
Mites sumujen lisäksi noiden planeettojen kuvaus, esim jupiter?
Kokemus siis täysin amatööritasolla :smiley:
Kyllä tuolla optiikalla pääsee jo hyvinkin alkuun
Edullisin/kevyin jalustaratkaisu kameraoptiikalle tai pienen linssiputken kanssa lienee
EQ3 Synscan/NEQ3 Synscan (tai Syntrek ilman goto-ominaisuutta).
Goto-ominaisuudella kohteet löytyy helposti mutta ilman gotoa pitää opiskellä tähtitaivasta (suositeltavaa) ja esim hommata joku punapiste tms etsin jonka kiinnittää jollain virityksellä vaikka salamakenkään (=vaatii ehkä sävellystä).
Kannattaa aloittaa laajoista kohteista (Linnunrata) jolloin suuntaus ei ole niin kriittistä eikä myöskään seurantavaatimukset.
Dobsonjalustalla voit kuvailla kuuta ja planeettoja.
Helpoin vaihtoehto on yksittäiset valotukset joita pinotaan, astetta parempaa jälkeä saa järkkärin videolla jos selllainen on käytössä ja pro-vaihtoehto on erillinen planeettawebkamera (tämä sopii keveytensäkin vuoksi paremmin planeettakuvaukseen kuin painava järkkäri).
Kuis jos hommaan vaikka EQ5 jalustan, niin saanko goton omasta dobsonista siihen, vai pitääkö ostaa siihen jalustaan soveltuva?
Kyllä siihen pitää ostaa oma eli dobsonista ei voi siirtää.
Ehkäpä toi goto kuitenkin helpottaa touhua sen verta että pitää jalustan kanssa hommata ja jos koittais sen verran löytää valuuttaa että sais sellaisen jalustan millä pärjää vähän pidemmällekkin ja jaksaa kantaa isompia kiloja.
Millä esim EQ5 / 6 jalustaan kameran kiinnitys tapahtuu? Onko tosiaan ainuita vaihtoehtoja järkkärikuvaajalle tehdä diy viritys yms punapiste tai ristikko "tähtäimeen" ?
Esim tämmöisellä voi kameran kiinnittää:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p237_Dovetail-Plate---Vixen-Style---for-Cameras--1-4--Thread----Delux.html
Yksi vaihtoehto on hommata tämmöinen duomount jolla saa apuputken kiinnitettyä:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p222_Befestigung-fuer-Kameras---kl--Teleskope-parallel-zum-Fernrohr.html
Kuten huomaat niin tähtikuvauksessa(kin) saa varautua varustelukierteeseen...
Lainaus käyttäjältä: vtp000 - 27.10.2012, 12:30:31
Mites sumujen lisäksi noiden planeettojen kuvaus, esim jupiter?
Moi!
Itselläni on saman sarjan 400P-versio, jolla kuvaan kuuta ja planeettoja, tosin ccd-webcameralla (Imaging Source DMK). Kyllä tuon GOTOn tarkkuus riittää planeettakuvaukseen, kunhan jalustan vaan laittaa erittäin hyvin vaateriin. Raskaan järkkärin kanssa vaan täytyy laittaa vastapainoja ja siltikin saattaa pakkasella joskus deklinaatioakseli luistaa. Jos näin käy, pitää deklinaatioakselin mutteria kiristää, siitä: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10759.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10759.0) . Noissa SW:n putkissa saa kivasti järkkärin kiinni, koska putken mukana tulevasta okulaarisovitteesta saa ruuvattua sen putkimaisen okulaaripidikkeen irti ja alta paljastuu T2-kierre johon sopii T2-EOS-soviterengas, esim. http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p194_T2-Adaptor-for-CANON-EOS-Cameras.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p194_T2-Adaptor-for-CANON-EOS-Cameras.html) . Tällöin myöskin tarkennusvarat riittävät hienosti kun kameran saa lähemmäksi putkea. Tällä on kiva kuvata vaikkapa Kuuta polttotasolta.
Itse aloittelin planeettakuvausta EOS500D:llä, tosin eri SW:n putkella (300P, 300/1500). Ja kohteena nimenomaan Jupiter. EOS 500:lla kun ei saanut otettua croppivideota, käytin EOSmovrec-nimistä ilmaisohjelmaa, jolla kaappasin liveviewin kuvaa: http://eos-movrec.sourceforge.net/ (http://eos-movrec.sourceforge.net/) . Tuolla sai kaapattua myös 5X näkymää, jolla jo sai näkymiä Jupiteriin ja sen kuihin. Enemmän suurennosta sai, kun hankin vastaavan okulaariprojektioadapterin kuin esim tämä: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p216_Eyepiece-Projection---Prime-Focus-Adaptor---T2-to-T2.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p216_Eyepiece-Projection---Prime-Focus-Adaptor---T2-to-T2.html) . Tuo siis kiertyy mukavasti edellä kuvatun kaukoputken puoleisen T2-kierteen ja T2-EOS-adapterin väliin ja sen sisälle kun laittaa vaikkapa 9mm ortoskooppiokulaarin tai vaan vaikka putken mukana tulleen okulaarin, saa lisää "suurennosta".
Järkkäri-planeettakuvauksella pääsee mukavasti alkuun jos kerran kalustoa siihen jo on ja pääsee harjoittelemaan niitä (ainakin itselleni) vaikeimpia asioita: Fokusointi (moottorifokuseri melko välttämätön), oikeat kuvausarvot sekä videoiden ja loppukuvien prosessointi. Esimerkkinä Jupiter-kuva EOS 500D, 9mm ortoskooppi-okulaari okulaariprojektiona sekä EOS-movrec liveview-kaappaus 5X moodissa löytyy täältä: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6356.msg64679#msg64679 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6356.msg64679#msg64679) . Tämä esimerkkikuva on otettu vielä melko vähäisellä kokemuksella. Vastaavalla setupilla tuli kuvattua myös Kuuta.
Saitkin jo vastauksissa oikeastaan kaiken oleellisen, mutta kertaan nyt itsekin vielä. Aloittelijoiden yleisin kysymys lienee "miten saan tämän järkkärini kiinni peiliputkeeni". Mitä pitäisi kysyä on "miten saan tämän pohjastaan kiinni johonkin seurantahärveliin". Tarvittava kisko linkattiinkin jo yllä.
Kummatkin L-lasisi ovat valovoimaisina ja hyvälaatuisina oivallisia tähtikuvaukseen. Voit aloittaa 24-70:llä millä zoomiasetuksella vaan ja sitten verrata kuvaa tähtikarttaan. 70-200:lla voi sitten kurkkia lähemmin jotain edellisessä kuvassa näkyvää galaksia tai sumua. Jos etenet harrastuksessa kaukoputken läpi kuvaamiseen asti, huomaat heti miten paljon viheliäisempää puuhaa se on kameraoptiikkaan verrattuna.
Tässä esimerkiksi 300mm f/4 L IS-lasilla ja 40D:llä kuvattu pohjoisamerikkasumu. 70-200/2.8:lla saa käytännössä samanlaisen, on vaan reunoilla enemmän tilaa. http://www.ursa.fi/~lkangas/kuvat/090418_komakallio/ngc7000_6x15min_ha_8x5min_uhc_har-hargb.jpg
Hienosti olet jupiterin saanut kuvattua! Mikä noista dmk malleista sulla on tällähetkellä käytössä? Löytyykö jostain sun ottamia kuvia KO setupilla, mielelläni tutustuisin :azn:
Saako tolla dmklla kuin terävää kuvaa ja kelpaako onnistunutta kuvaa katsella isollakin resolla?
Mulla on ton t2 sovittiminen lisäks eri okulaareja, barloweja sekä jokin sovitin kameran rungon ja putken väliin mihin saa tai ainakin pitäisi saada okulaari väliin. Tarkempaa inffoa en muista, mutta kaikki ostettu Ursasta.
Eikö goto tarkkuus siis edes riitä sumujen kuvaamiseen? Mikä toi moottorifokuseri on?
Tämä onkin hauska harrastus, tuntuu että mitä enemmän aiheesta luen ja opiskelen, niin sitä monimutkaisempaa ja varuste urheilulta tuntuu, itseasiassa vielä huomattavasti enemmän kun normaali valokuvaus. Tai sitten se johtuu vaan siitä ettei ole vielä asiasta tarpeeksi kokemusta :laugh:
Dobson jalusta on NS alt-az jalusta, tarkoittaa sitä että jalusta liikkuu altitudin ja atsimuutin suunnassa, siis ylös alas ja sivuille, ei maapallon pyörimisakselin suunnassa. Tästä johtuen kuvanenttä kiertyy seurannan aikana, ja tämä taas tekee pitkien valotusten ottamisen mahdotoomaksi. Helpommista messiereistä voi saada jotain talteen alt az seurannallakin mutta mitään erityisen hienoja tuotoksia ei tällä tavoin aikaan valitettavasti saa.
Laurin linkkaama pohjoisamerikkasumu näyttää juuri siltä mitä haenkin, mikä jalusta ja seurantalaitteisto sulla oli käytössä ja onko kuvaa kuinka paljon valotettu?
Lainaus käyttäjältä: vtp000 - 27.10.2012, 20:51:55
Hienosti olet jupiterin saanut kuvattua! Mikä noista dmk malleista sulla on tällähetkellä käytössä? Löytyykö jostain sun ottamia kuvia KO setupilla, mielelläni tutustuisin :azn:
Saako tolla dmklla kuin terävää kuvaa ja kelpaako onnistunutta kuvaa katsella isollakin resolla?
Paljon enemmän kuin kamera, keli eli seeing vaikuttaa kuvanlaatuun. Käytössäni on DMK21AU618 planeettoihin ja DMK31AU Kuuhun. Keskimäärin tulee yleensä kameralla kuin kameralla tämmöistä jälkeä: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9470.msg90749#msg90749 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9470.msg90749#msg90749) . Ja pitää huomata, että nuo DMK:t ovat mustavalkokameroita jotka tarvitsevat vielä moottoroidun suodinpyörän värisuotimineen ja pitkät hermot avukseen, ennenkuin saan aikaan värikuvia. Sitten jos jaksaa kytätä koko vuoden kaikki selkeät hetket sitä tunnin kestävää hyvää hetkeä, voi saada aikaan tämmöistäkin: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9470.msg100708#msg100708 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9470.msg100708#msg100708) .
Sitten tuolta: http://astrokuvat.kuvat.fi (http://astrokuvat.kuvat.fi) löytyy vielä epäjärjestyksessä oleva kuvasivu, jossa paljon otoksia eri keleillä. Ja onhan näitä täällä foorumilla aika liuta meriselityksineen...
Käytännössä kynnys mustavalko-CCD-suodinpyörä-planeettakuvaukseen on niin suuri, että en olisi sitä voinut ottaa ilman perehtymistä ensin digijärkkäriplaneettakuvaukseen. Toisaalta IS:lta saa myös värikameroita, joilla kynnys on matalampi. Eli jos jonkin neuvon osaan antaa, niin jos arsenaalista jo löytyy kaukoputki ja digijärkkäri ym. tykötarvetta, ilman muuta niillä kannattaa ensin aloittaa.
Lainaus käyttäjältä: vtp000 - 27.10.2012, 20:51:55
Mikä toi moottorifokuseri on?
Planeettakuvauksessa "suurennokset" ovat sen verran suuria, että jokainen hipaisukin fokusointilaitteeseen saa kuvan tärisemään ja värisemään ja pahimmillaan esim. planeetta karkaa kokonaan kennon ulkopuolelle. Moottorifokuseri on yksinkertaisimmillaan pieni sähkömoottori alennusvaihteineen, joka lanka-ohjaimella pyörittää fokuserin nuppia ilman että täytyy käsin koskea. Näitä saa SW:hen tarvikeosina ja monen muunkin merkkiset yleensä sopivat.
Tuo on EQ6:lla ja autoguidauksella ja käytetty H-alpha ja UHC-filttereitä. Valotus lukee kuvassa yhteensä reilu 2h, otettu 5min ja 15min paloissa. Ei siis ihan aloittelijasarjan kuva, mutta välittänee idean että kaukoputkea ei aina tarvita.
Ehkä tämä on parempi esimerkki: http://www.ursa.fi/~lkangas/kuvat/081101_komakallio/m45_62x2min.jpg Lasina sama 300mm, otettu EQ3-2:lla (~200 euroa) parin tunnin kokonaisvalotuksella.
Lainaus käyttäjältä: vtp000 - 27.10.2012, 21:00:06
Laurin linkkaama pohjoisamerikkasumu näyttää juuri siltä mitä haenkin, mikä jalusta ja seurantalaitteisto sulla oli käytössä ja onko kuvaa kuinka paljon valotettu?
Laurin lähettämän esimerkin kaltaiset kuvat vaativat nekin paljon osaamista ja harjoittelua ennen kuin päästään sille tasolle, että kuvat alkavat tyydyttää laadullisesti kuvaajaa itseäänkin. Huomaa kuitenkin, että tämä kaikki on
paljon helpompaa käyttämällä kameraoptiikkaa kuin käyttämällä kaukoputkea kuvaamiseen. Yllä oleva Laurin kommentti
"Jos etenet harrastuksessa kaukoputken läpi kuvaamiseen asti, huomaat heti miten paljon viheliäisempää puuhaa se on kameraoptiikkaan verrattuna." kertoo tämän realistisesti.
Jos haluat perusteluja väittämälle, lukaise vaikka tämä ketju missä haluttiin ottaa käyttöön kuvausputki juuri tuossa 200mm (peili) ja 1000mm (kuvauspolttovälin) luokassa: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10037.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10037.0)
Jos haluat välttää tuon polun, niin sitten hankit alkuun sen seurantajalustan, kuten einari ja muutama muu ehdottelikin. Kamerakalustolle (polttoväli alle 400mm) voi aivan hyvin hankkia näitä SkyWatcherin EQ jalustoja, mitkä soveltuvat jatkossa myös pienehkön kaukoputken pyörittelyyn samalla jalustalla. Jos sen sijaan halutaan pitää kuvauslaitteisto melko kevyenä ja siirreltävänä, niin kannattaa lukea tuorein T&A lehti (7/2012) ja sen "Syvä taivas" osuus, missä Jari Luomanen kertoo juuri tästä aiheesta omia vinkkejään. Tuolta löytyy arvio mm. Astrotrac seurantalaitteesta, mistä on käyttökokemuksia täällä foorumillakin (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4243.0).
Laurin kuvat todellakin näyttävät hyviltä ja näyttävät että lähden siis aloittelemaan tätä juttua ilman kaukoputkea.
Veronpalautuksille siis tiedossa käyttöä! :azn:
Jotta tilaan edes suurinpiirtein tarvittavan setin välineitä, niin käydään nyt vielä maalikolle lista läpi.
Mulla on manfroton hiilari jalusta, mutta ilmeisesti tarvitsen järempää, eli eq5 tai eq6, muita vaihtoehtoja? + kameralle kiinnitys jalustaan.
Seurantalaite timpen mainitsema astrotrac, entäs autoguidaus, goto?
Valosaastesuodin, muita filttereitä?
Mitenkäs toi mun vanhan canon 50D modaus, tekeekö niitä joku maksua vastaan vai onko pakollista?
Onko olemassa mitään kirjaa tms foorumikeskustelua missä lähdetään ihan alusta liikenteeseen ja kerrotaan selkokielellä miten nämä kaikki saadaan kasaan ja otetaan käyttöön? :cheesy:
Jalusta:
Siis joko EQ5/EQ6 Synscan (gotolla) tai Syntrek (ilman gotoa) tai Timpen mainostama Astrotrack.
Astrotrack kiinnitetään johonkin esim Manfrottoon, mutta EQ5/EQ6 seisovat omilla jaloillaan.
Noissa kaikissa on autoguidausmahdollisuus, mutta kameraoptiikalla sitä ei välttämättä heti tarvita (eikä kannata heti ottaa käyttöön koska tarvitaan lisäkalustoa ja nostaa oppimiskäyrää).
Valosaastesuodin (UHC, Idas LPS, Astronomik CLS) voi olla tarpeen riippuen kuinka valosaasteisella paikalla kuvaat.
Muita suotimia ei välttämättä alussa kannata hankkia.
Modauksia ennen ainakin sai Ylva Astronomian kautta.
http://www.ylva-astronomia.fi/valokuvaus.htm
Ja ulkomailta esim Astronomiser jossa itse teetin.
http://www.astronomiser.co.uk/eosmod.htm
Modaaminen ei ole pakollista mutta tuo noita punaisia sumuja paremmin esiin.
Ilmankin toki pärjää ja kamera sitten tekee normikuvistakin punaisemmaksi ilman valkotasapainon säätöä.
Tähtivalokuvaukseen liittyvää luettavaa/linkkejä:
http://astro.kuvat.fi/tahtikuvaus/
Jalustasta vielä sen verran, että kun pysyttelet kuvauspolttovälissä alle 300mm pituuden selviät alkuun helpommalla. Jotta saisit seurantavirheettömiä (viiruttomia) tähdenkuvia, pitää ensin opetella tekemään jalustan napasuuntaus riittävällä tarkkuudella. Tämä riippumatta siitä mihin ekvatoriaali-jalustaan päädytkin. Sitten kun jalustan napasuuntaus on kelvollisella tolalla, seuraava pullonkaula löytyy jalustan mekaniikan (rattaat yms.) työstötarkkuuksista. Halvemmissa jalustoissa on huonommat mekaaniset osat ja sitä myöten heikompi seurantatarkkuus.
Mitä pidempi kuvauspolttovälisi on, sitä tarkemman jalustan tarvitset. Jos käytetään esimerkkinä Skywatcherin EQ jalustoja, niin EQ3-2 on ensimmäinen suunnilleen kuvauskelpoinen jalusta ja sillä päästään noin 200mm kuvauspolttoväliin saakka huolellisesti toimimalla. Tätä paremmat ja raskaamman kuorman kantavat EQ5 ja EQ6 riittävät sitten muutamaa sataa milliä pidemmälle eli tuonne 400-600mm tienoille (?). Toinen muuttuja jalustan kelvollisuuden arvioinnissa on myös halutun maksimivalotusajan pituus. Esim. tuolla 70-200mm zoomilla tuollaiseen 30s seurantatarkkuuteen pääsee paljon useampi jalusta kuin jos tarkastellaan tilannetta esim. 90s valotusajan suhteen. Summaten: mitä pidempiä valotuksia ja mitä pidempää kuvauspolttoväliä haluat käyttää, sitä enemmän joudut jalustaan ja sen seurantatarkkuuteen panostamaan (sekä sen hinnassa että laadussa). Jos pysytään kamerakalustossa (digijärjestelmät omalla optiikallaan), jalustan kantavuudesta ei yleensä tule ongelmaa (jollet hae kaupasta/työpaikalta sitä EF 400/2.8L tai vastaavaa yli 3 kg pro-tötteröä).
Kameralle tarvitaan ajastinkaukolaukaisija, joka osaa ottaa automaattisesti esim. 30 x 60s kuvaussarjan kameran Bulb-toiminnolla. Kameran peilin lukituksen tarpeellisuuden varmaan tiedätkin, jotta laukaisuepäterävyys ei siirtyisi loppukuviin, mutta ajastinlaukaisin on oman käyttömukavuutesi tähden. Kameraoptiikalle tarvitaan lisäksi lämmityspanta, joka pitää linssit huurteettomina (link (http://www.teleskop-express.de/shop/index.php/cat/c90_Acc------Dewcaps---Heaters.html)). Bahtinovin maski on näppärä apuväline tarkennukseen, mikä sekin on paljon haasteellisempaa tähtiä kuvatessa kuin päiväkohteissa (link (http://www.teleskop-express.de/shop/index.php/cat/c143_Astro-Imaging----Accessories--other.html)). Seurantajalusta kaipaa +12V virtaa joko geeliakusta tai erillisestä virtalähteestä (link (http://www.teleskop-express.de/shop/index.php/cat/c81_Mount-Acc----Power-Supply.html))
Lisää luettavaa tähtikuvausta aloittavalle löytyy täältä: https://www.ursa.fi/wiki/Kuvausopas/Kuvausopas (https://www.ursa.fi/wiki/Kuvausopas/Kuvausopas)
Ja tietysti täältä foorumilta, koska useimpiin vasta-alkajan kysymyksiin on jo vastattu aiemmin ja foorumin sanahakutoiminto (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?action=search;advanced;search=) on varsin tehokas ja helppokäyttöinen. :wink:
Projekti etenee pikkuhiljaa, 50Dn sain modattavaksi ja cls filsu myös tulossa. Jalustassa on nyt todennäköisemmin päädytty heq5 malliin ja vaikka ei pitänyt, niin silti olen kaukoputkeakin jo valmiiksi katsellut, mitenkähän esimerkiksi tämä mahtaisi toimia http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4769_Skywatcher-Quattro-8CF---200mm-f-4-Carbon-Tube-Newtonian.html , vai tarvitseeko paljonkin askartalua? :smiley:
Noihin guidaus yms hommiin pitänee perehtyä sitten talvemmalla paremmin.
Alunperin oli kyllä tarkoitus hommata jo olemassaolevaan manfrottoon astrotrac, mutta hinta varusteineen menee jo niin lähelle tota heg5 settiä, että tulevaisuutta ja kaukoputken kiinnitysmahdollisuutta ajatellen, parempi varmaankin se unohtaa...?
Perinteisesti 20-sentin newtonille on suositeltavampi vaihtoehto ollut EQ6 (pro/synscan)-malli, mutta en tiedä miten vaikuttaa kun putki on noinkin nopea (=lyhyt) ja hiilikuitua. Kummallista että painoa ei tuolla mainittu.
Niin ja kai sitten olit ajatellut HEQ5 Pro/Synscan-mallia ?
Itsekkin ainakin oletan että suhteellisen kevyt toi putki on ja onhan ton HEQ mallin kanto kuitenkin 14kg. Toki mennään kameroineen, guidauksineen yms varmasti aika rajoille.
tätä mallia katselin: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p429_Skywatcher-equatorial-mount-HEQ5-SynTrek-with-steel-tube-tripod.html tai sitten suoraan gotolla http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p430_Skywatcher-HEQ-5-SynScan---German-GoTo-Computer-Mount.html
olen vaan nyt foorumia lueskellessani saanut sen käsityksen että nämä reflectorit vaatisi melkoiset tee-se-itse taidot että ne saadaan kuvauskuntoon?
Löysinpähän tiedon että noin 9 kiloa painaa tuo tuubi joten rajoille mennään.
Ja kun sanotaan että jalustan kapasiteetti on yleensä kerrottu visuaalikäyttöön ja kuvauspuolella olisi jopa puolet siitä niin... En sano että on mahdoton tehtävä mutta jalusta kuitenkin on se perusta joka ratkaisee aika paljon kuvaustouhuissa.
Googlettamalla löytyi "tieto" että hiilikuituinen versio painaisi noin 7 kiloa pantojen kanssa http://stargazerslounge.com/topic/106566-skywatcher-quattro-f4-imaging-newtonian-telescopes/page__st__460 tiedä sitten kuinka luotettavaa.
Lainaus käyttäjältä: vtp000 - 05.11.2012, 14:20:25
Projekti etenee pikkuhiljaa, 50Dn sain modattavaksi ja cls filsu myös tulossa. Jalustassa on nyt todennäköisemmin päädytty heq5 malliin ja vaikka ei pitänyt, niin silti olen kaukoputkeakin jo valmiiksi katsellut, mitenkähän esimerkiksi tämä mahtaisi toimia http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4769_Skywatcher-Quattro-8CF---200mm-f-4-Carbon-Tube-Newtonian.html , vai tarvitseeko paljonkin askartalua?
Olet huomannut myyntipalstalta tämän Quattron? http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10559.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10559.0)
Tuon hankkimalla säästyisi rahaa EQ6 Pro -jalustaan, tukisi harrastajakaveria ja saisi tarvikkeitakin uutta halvemmalla. (Putki on tosin raskaampi metallinen, eikä tuo ole se hiilikuitumalli.)
EOS 50D:n modaus (tai ainakin purku ;) -kuvia löytyy täältä: http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/EOS50D+modauskuvia/ (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/EOS50D+modauskuvia/)
Äläkä tiputa pientä ruuvia kameran sisuksiin... (link (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=8075))
Lainaus käyttäjältä: vtp000 - 05.11.2012, 15:08:49
olen vaan nyt foorumia lueskellessani saanut sen käsityksen että nämä reflectorit vaatisi melkoiset tee-se-itse taidot että ne saadaan kuvauskuntoon?
Joo, onhan niissä omat vaivansa... :huh:
Kaikki riippuu hiukan siitä, kuinka tukeva tuenta sille pääpeilille on ja kuinka notkea putkimateriaali on käytössä. On siis luvassa erilaisia kuvaussysteemin taipumia pitkän valotuksen aikana ja näistä pääsee helpoiten eroon siirtymällä off-axis guiderin käyttäjksi. Tällöin guide-tähti taipuilee samaan tahtiin Newton-putken kanssa ja kiusalliset putkitaipumat yms. notkunnat tulevat korjatuksi "lennosta". Myös jalustavaatimukset ovat pykälää kovemmat suhteessa saman aukkoiseen, mutta fyysisesti lyhyempään *CT-putkeen. Hinta/apertuuri-suhteessa jokin F4...F6 peilikaukoputki on kyllä ihan lyömätön.
Täällä vähän eri lukemat (+linkki APM:n sivuille josta lukemani sain):
http://stargazerslounge.com/topic/143520-weight-of-quattro-otas/
Nuo ovat varmaan lähempänä totuutta, luulisin.
Jos tuo kuvausvarustus on nyt hankinnassa niin miksi putkena ei olisi ED linssiputki?
Esimerkki:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3684_EVOSTAR-100-ED---APO-100-900mm---2--Crayford-1-10.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3684_EVOSTAR-100-ED---APO-100-900mm---2--Crayford-1-10.html)
Tai sen pikkuveli:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5540_Skywatcher-EVOSTAR-ED80-ED-APO-80-600mm-1-11-Untersetzung.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5540_Skywatcher-EVOSTAR-ED80-ED-APO-80-600mm-1-11-Untersetzung.html)
On helpompi kuvausputkena kuin Newton. Noilla ED putkilla kuvattuja kohteita löytyy tältäkin foorumilta. Molemmat noista käyvät (rajallisesti, ei himmennintä) myös päiväaikaiseen valokuvaukseen tai maakaukoputkiksi.
jk
Mites astrokuvauksessa vaikuttaa putken nopeus, ainakin ED80 ja 100 näyttäis olevan aika isolla aukolla, ainakin newtoneihin verrattuna.
Käytännössä joudun kompensoimaan tätä iso arvon nostolla? joka taas lisää kohinaa...
Canon 50D ei kestänyt modausta ja on nyt jas tekniikalla toipumassa, canon 600D modattuna sekä eq6 jalusta gotolla tulee tänään.
Meinasin nyt suoraan alkaa käyttämään jalustaa tietokoneen kautta, ainakin osittain. joka varmasti -30 asteen pakkasilla voi osoittautua hieman hankalaksi, mutta jos hommais tarpeeks pitkät piuhat, niin lämpimästä autosta sitten ohjailen... :cheesy:
Parempi vaihtoehto ehkä linssiputkseksi syvään taivaaseen voisi olla Equinox-malli, jossa 8-sentin putkessa polttoväliä 500mm ja aukkosuhde 6.25. Sopivalla lististäjällä/lyhentäjällä tuosta voi vielä nipistää.
Hidasta putkea voi ennemmin kompensoida valotusaikaa pidentämällä ja ottamalla enemmän valotuksia.
ISO800:sta nyt noilla kameroilla ainakin voi käyttää - ehkä myös ISO1600.
Varsinkin toi Equinox 100 malli vaikuttaa kiinnostavalta, tokihan sille hintaa saa kerättyä kun 953€ sisältää käytännössä pelkän putken salkkuineen.
80 malli onkin sitten jo toki huomattavasti huokeampi, mutta mikä harrastus se sellainen on mihin ei kaikki rahat mene... :laugh:
Huomaa sitten että 100-millinen on aika hidas - F9.
F 9 alkaa olla todella niin hidas, että sillä voi kunnolla kuvata vain kirkkaampia kohteita, jolloin modatusta kamerasta ei ole sumujen osalta paljon iloa.
Tottapa toikin, en katsonut aukkoa näköjään ollenkaan... :shocked:
Onko astrokuvauksessa aukolla niin iso hyöty kun "normaali" kuvauksessa?
Edelleen kyllä noi hiilikuituiset peiliputket kiinnostaa, joko jo aikaisemmin linkkaamani f4 sw quattro tai sitten gso n f5 http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5780_GSO-Carbon-Fibre-Newtonian-Telescope-8--F-5---Tube-made-in-Germany.html
Luulen että tilauksen teen vasta uodenvaihteessa, samaan aikaan ajattelin ostaa myös guidaukseen tarvittavat vermeet.
Lainaus käyttäjältä: vtp000 - 08.11.2012, 21:34:39
Onko astrokuvauksessa aukolla niin iso hyöty kun "normaali" kuvauksessa?
Tästä taisi syntyä jonkinlainen yhteisymmärrys foorumilla, että pintakohteisiin (kuten sumut yms.) auttaa nopeampi putki (F4...F6), kun taas tähdissä (esim. tähtijoukot) tällä ei ole niin suurta väliä kun vain putken apertuuri vaikuttaa saavutettavaan rajamagnitudiin. Valotusajan lisäksi siis. Korjatkaa, jos on tarvis korjata lausuntoa.
Huomaa, että F4 Newton "vaatii" sitten lisukkeeksi komakorjaimen ja tarkan optiikan kollimoinnin hyvään kuvalaatuun pääsemiseksi. Esim. foorumilla kuviaan esittelevä ja Newtonia käyttävä Murtsi kollimoi F3.3 putkensa aina kuvaussuuntaan asettamisen jälkeen (samoin teen itsekin F5 putkella, koska komakorjain on hyvin kranttu omasta asennostaan ja putken kollimoinnista).
Sillon kun ollaan sijoittamassa huomattava summa kalustoon, kannattaa varmasti tehdä tyvestä puuhun suunnitelma. Kuvausprosessin harjoittelussa ED80 on varmasti hyvä myös syvään taivaaseen. Laite itse ei ole heikoin lenkki vaan voi keskittyä itse asiaan. Kun kuvaus on hallinnassa, seuraava steppi voisi olla automatiikan (guider) lisääminen. Kun tämäkin on hallussa voisi hankintalistalle laittaa vaativamman instrumentin, kuten nopean Newtonin. Nopean putken pelkkä tarkennus on paljon haasteellisempaa kuin hitaampien linssiputkien, puhumattakaan kollimoinnin ongelmista tai putkivirtauksista.
ED80 sopii myös guider putkeksi, maakaukoputkeksi, kameran teleobjektiiviksi, matkaputkeksi vaikka etelään tai nopeasti kaupaksi käyväksi vaihtolaitteeksi. ED80 ei estä hiilikuitunewtonin hankintaa vaan päinvastoin se helpottaa newtonin käyttöönottoa kuvaustarkoitukseen.
jk
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 08.11.2012, 23:32:55
Sillon kun ollaan sijoittamassa huomattava summa kalustoon, kannattaa varmasti tehdä tyvestä puuhun suunnitelma. Kuvausprosessin harjoittelussa ED80 on varmasti hyvä myös syvään taivaaseen. Laite itse ei ole heikoin lenkki vaan voi keskittyä itse asiaan. Kun kuvaus on hallinnassa, seuraava steppi voisi olla...
Meade-mad on tässä aivan oikeassa. Kävin tuossa pystyttämässä kuvauskalustona toimivan ison 300/1500mm Newtonin pihalle ja tuhrasin sen kanssa noin tunnin ajan auringonlaskusta eteenpäin. Kertaan lyhyesti mitä kaikkea tuossa tuli tehtyä:
- pystytän putken jalustan päälle (täällä on kiinteä tolppajalusta, joten jalustan napasuuntaukseen ei kulunut aikaa, mutta kuvauskaluston tasapainotukseen sitä kuluu)
- kollimoin Newtonin peilit laserkollimaattorilla (peilikaukoputken kollimointi on "sinne päin" siirtelyn jälkeen)
- kiinnitin kameran paikalleen tarkennuslaitteeseen, otin sillä muutamia testikuvia (tarkistin summittaisesti tarkennuksen, tarkistin kameran asennon tarkennuslaitteessa, tarkistin putken kollimoinnin oikeellisuuden testikuvasta -> tällä kertaa jouduin palaamaan putken kollimointiin uudelleen, kun jokin oli mennyt hiukan pieleen ensikerralla tai kamera oli vinossa tarkentimessa tai putki oli vielä hiukan lämmin peilin huurteen poisto-operaation jäljiltä tai...)
- suuntasin putken kirkkaaseen tähteen (kerroin jalustan gotolle tämän referenssitähden nimen), ajoin gotolla lähellä sijaitsevaan kuvauskohteeseen, tarkistin kohteen sijoittumisen kameran ruudulla (& korjasin putken sijaintia tovin, kunnes pääkohde oli viimein sopivasti ruudulla), tallensin lyhyen valotuksen referenssiruudun seuraavaa kuvauskertaa varten (AstroTortillaa varten)
- tarkensin uudelleen kamerani (=viimeinen hienotarkennus ja tarkennuslaitteen säätöjen lukitus ennen tätä)
- etsin OAG:lle (off-axis guider) seurantatähden, tein sille kalibrointiajon ja lukitsin seurannankorjauksen siihen, tarkistin seurannan tarkkuuden parin seuraavan minuutin ajalta.
- aloitin kuvaussekvenssin (olin ohjelmoinut tuon ennalta tietokoneelleni) ja vetäydyin viimein sisätiloihin odottamaan automaattisarjan loppumista (tai pilvien tuloa, kun ne näkyvät jo tutkakuvissa)
-pilvien tultua kuvaan lopuksi flat-kuvat tämän illan kuvia varten ja puran laitteiston pois varastoon odottamaan seuraavaa kuvauskeliä (kenties kuukauden päästä...)
Kuten listalta voi lukea, jokaiseen kuvauskertaan sisältyy rutkasti rutiiniasioita, joiden opetteluun / híeromiseen kuluu loputtomasti aikaa. Olen kuluttanut paljon aikaa esim. napasuuntauksen viimeistelyyn, putken kollimoinnin opetteluun, jalustan käyttäytymisen opetteluun = sille tarvittavien seurantaparametrien hakemiseen, tarkan tarkennuksen opetteluun, käyttämäni kuvausohjelmiston (MaxIm DL) asetusten hallintaan, flat-kuvien ottamiseen yms. yms. Eikä tämä lopu tähän, koska seuraavaksi ottamani kuvat pitäisi kalibroida, pinota ja käsitellä kuvankäsittelyohjelmassa loppukuviksi, joita esitellään mm. täällä foorumilla ja kerrotaan lonkalta että
"...kuvasin tähän kohteeseen 12x10min (L) ja 8x5min (RGB) yksittäiskuvia..." ilman edellä mainittuja/vaadittuja lisätoimia :tongue:
Kuvausketjussa on siis aina lukematon määrä erilaisia pikkuasioita, joiden tulee kaikkien sujua suhteellisen ongelmattomasti, jotta tulosta syntyy. Tämä on sitä kuvauksen hallintaa, mistä Meade-mad tuossa puhuu. Valitsemalla alkuun suhteellisen helpon kuvauskaluston sen opetteluun pääsee melko helposti käsiksi. Vaativalla kuvauskalustolla saattaa kulua pieni iäisyys ennen kuin sellainen systeemi alkaa tuottamaan riittävän hyviä loppukuvia (itselläni tähän kului nelisen vuotta ja tolkuton määrä kärsivällisyyttä ja siinä sivussa myös riihikuivaa käteistä). Siksi tyvestä puuhun ajattelu on ihan paikallaan tai ainakin tähän kuvausasiaan pitää varata aikaa useita vuosia ilman suuria odotuksia nopeasta edistymisestä asian suhteen :wink:
Ajattelin nyt viikonloppuna laittaa tilauksen te lle tms sisään tosta 80ED putkesta, mitä lisätarvikkeita siihen tarvitsen kuvauskuntoon saattamiseksi eq6pro jalustalle, t2 sovitin löytyy jo.
Ajattelin samoilla toimituskuluilla ottaa tulevaisuutta varten myös http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4769_Skywatcher-Quattro-8CF---200mm-f-4-Carbon-Tube-Newtonian.html , vai onko jo aikaisemmin mainitsemani gso parempi, vai onko jotain muuta kuvaus newtonia suositella?
Luulen tosin että tämä talvi menee kamera optiikan sekä ton 80EDn kanssa, mutta onpahan välineet sitten valmiina jos vaikka napasuuntauksen / drift alinginin opinkin tekemään jouhevasti jokainen kerta... :grin:
Niinkun jo aikasemmin on mainittu, että toi 80ED toimii loistavasti myös guidausputkena, johon se tulee päätymäänkin, niin mitä tarvitsen, että saan sen newtonin selkään?
Guidauskameran tms tilailen sitten myöhemmin, kun niiden aika tulee, siihen saakka newttoni saa toimia visuaali käytössä.
Lainaus käyttäjältä: vtp000 - 16.11.2012, 23:51:22
Ajattelin samoilla toimituskuluilla ottaa tulevaisuutta varten myös http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4769_Skywatcher-Quattro-8CF---200mm-f-4-Carbon-Tube-Newtonian.html , vai onko jo aikaisemmin mainitsemani gso parempi, vai onko jotain muuta kuvaus newtonia suositella?
Guidauskameran tms tilailen sitten myöhemmin, kun niiden aika tulee, siihen saakka newttoni saa toimia visuaali käytössä.
winkki:
tähti basaarissa tuo sama putki myynnissä 330,- http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10559.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10559.0)
-ostaisin ite jollei jo olis
..ja minulta guidaus välineet http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10862.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=10862.0)
..ja jäis vielä rahaakin
-pasi
Muuten juu sama putki, mutta eri materiaalia... :wink: periaatteessa toi QHY5 vois kiinnostaa, mutta pitää hiukan miettiä missä järjestyksessä tavaraa tilaan, kun meneehän näihin hankintoihin jokunen euro ja olin nyt tosiaan suunnitellut aloittavani siittä 80ED stä ja toi hiilari SW tulis nyt sit samoilla kuluilla... :laugh:
Lainaus käyttäjältä: vtp000 - 16.11.2012, 23:51:22
Ajattelin nyt viikonloppuna laittaa tilauksen te lle tms sisään tosta 80ED putkesta, mitä lisätarvikkeita siihen tarvitsen kuvauskuntoon saattamiseksi eq6pro jalustalle, t2 sovitin löytyy jo.
Hiukan pohdiskelua muutamaan asiaan:
ED-sarjalaisten vakiotarkennuslaitteen 2" lähtö on sen verran heppoinen raskaamman kameran kiinnitykseen, että suosittelen hankkimaan tällaisen Baader 2" Four-in-One Adapter for Zeiss, Vixen, Synta (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p588_Baader-2--Four-in-One-Adapter-for-Zeiss--Vixen--Synta.html) palikan tilalle. Liitän foorumille kuvan tuosta, niin näet mihin väliin se tulee kiinni. (Kuvassa siinä on kiinni 2" kulmapeili, mutta sinulla kulmapeilin tilalle tulee se kamera T2-sovitimella.) Saat tuollaiseen kameran kiinni luotettavasti ja kohtisuoraan, mikä helpottaa kuvausvalmisteluja ja pienentää virhemahdollisuuksia (esim. kamera vinossa tarkentimessa).
Vaihtoehto B voisi olla esim. tämä SW 0.85x lyhennin/kentäntasoitin, jos haluat APS-C kokoiselle järjestelmäkameralle
kulmia myöten teräviä tähtiä. Tuo menisi suoraan ED80:n tarkennuslaitteen kierteeseen kiinni ja siihen tulisi Canonille kameralähdöksi "Skywatcher Adapter from M48 to Canon EOS Bajonet" sovitus:
* http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3627_Skywatcher-0-85x-Reducer---Corrector-for-Evostar-ED-80-600.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3627_Skywatcher-0-85x-Reducer---Corrector-for-Evostar-ED-80-600.html)
* http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3631_Skywatcher-Adapter-from-M48-to-Canon-EOS-Bajonet.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p3631_Skywatcher-Adapter-from-M48-to-Canon-EOS-Bajonet.html)
<- Tuolla tavalla toimittaessa kamera on kiinteässä asennossa lukittuna tarkentimeen eli ei hyvä!
Samaan pakettiin pitäisi siksi vielä ostaa mukaan tämä 2" holkki lyhentimen eteen: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4609_TS-2--Adapter--Skywatcher-0-85x-Reducer-to-ED-Apos.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4609_TS-2--Adapter--Skywatcher-0-85x-Reducer-to-ED-Apos.html)
Tuota 2" holkkia (eli siis samalla kameraa) voi pyörittää vapaasti 2" tarkennuslaitteessa eli kuva-alan sommittelu sujuu ongelmitta. Yhdestä asiasta päästyäsi saatat huomata, että haluat samalla ostaa myös tuon ensiksi mainitun "Baader 4-in-1" osan samaan kasaan, jotta koko paketti pysyisi tukevasti paikallaan.
=> Kuten huomaat niin yksi asia johtaa toiseen, mikä johtaa kolmanteen eli pelkkään kamerakiinnitykseen saa kulumaan siihenkin rahaa (kaikki tämä sen varmistamiseen, että ED80:stä tuleva kuva saadaan kameran kennolle tukevasti ja kuva-alan reunoja myöten terävänä). Mutta aivan hyvin voit tinkiä vaatimuksista ja
jättää kaikki nämä tilaamattakin, koska saat sen kamerasi kiinni ED80 putkeen niillä vakioroippeillakin, mitä tulee tuon putken mukana (+ sillä jo hankkimallasi T2-sovittimella). Yleensä siinä käy vain niin, että ruokahalu kasvaa syödessä ja SW80 vakiotarkennuslaitteen 2" lähtö jää vajaaksi heti kättelyssä. Kaikki on kiinni siitä, mitä haluat kuvaussysteemiltäsi... (vastaavissa kalliimmissa linssiputkissa nämä jutut on huomioitu jo hinnassa ja tehdasvarustelussa :rolleyes:)
Oletan tässä, että edellä mainittu SW80ED on tämä OTA-paketti ilman lisäosia: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5540_Skywatcher-EVOSTAR-ED80-ED-APO-80-600mm-2--FOC-MICRO.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5540_Skywatcher-EVOSTAR-ED80-ED-APO-80-600mm-2--FOC-MICRO.html) (Basic version: Case, eyepiece, finder and diagonal mirror not included)Suotimien käyttöäkin mietittiin eli jokin 2" valosaastesuodin olisi hyvä ostaa pakettiin mukaan.
Muuta tarpeellista esittelinkin jo tässä viestissä:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 28.10.2012, 21:25:21
Kameralle tarvitaan ajastinkaukolaukaisija, joka osaa ottaa automaattisesti esim. 30 x 60s kuvaussarjan kameran Bulb-toiminnolla. Kameran peilin lukituksen tarpeellisuuden varmaan tiedätkin, jotta laukaisuepäterävyys ei siirtyisi loppukuviin, mutta ajastinlaukaisin on oman käyttömukavuutesi tähden. Kameraoptiikalle tarvitaan lisäksi lämmityspanta, joka pitää linssit huurteettomina (link (http://www.teleskop-express.de/shop/index.php/cat/c90_Acc------Dewcaps---Heaters.html)). Bahtinovin maski on näppärä apuväline tarkennukseen, mikä sekin on paljon haasteellisempaa tähtiä kuvatessa kuin päiväkohteissa (link (http://www.teleskop-express.de/shop/index.php/cat/c143_Astro-Imaging----Accessories--other.html)).
Lämmityspanta on käytännössä suositeltava lisävaruste myös pienille linssiputkille, samoin tuo Bahtinovin maski.
Minusta TS:n tilauskulujen osuus kauppahinnassa on niin pieni, ettei sitä kannata huomioida ja tilata samalla toista putkea nurkiin seisomaan. (Mieluummin yksi asia kerrallaan, kun siihen Newton kokoonpanoonkin tulisi sitä sun tätä lisäosaa esim. komakorjainta.)
Kiitos Timpe, tosta olikin jo erittäin paljon apua. Tilaankin sitten samaan pakettiin ton vaihtoehto Bn kolme palikkaa, lämmityspannan( mikä noista kaikista soveltuu ED80?) sekä barthowin maskin, sitten ilmeisesti onkin jo kaikki tarvittava kasassa, ehkä ton kuljetus / säilytys alum salkun lisään pakettiin. Mä en muita kun tota OTA pakettia juuri löytänyt, eli sitä olin tilaamassa.
Langaton laukaisin mulla itseasiassa onkin ollut valmiina, CLS-ccd filsunkin olen jo hankkinut.
Newtonin tilaan siitäkin syystä samalla, koska myin dobsonin pois ja haluan vastaavan nyt havannointia varten, mutta mitä voi myöhemmin käyttää loistavasti kuvaukseenkin. eli siihen koma korjaimen yms voin ostaa myöhemminkin. Pääasia että siihen saan nyt ainakin havannointia varten tarvittavat palikat. Okulaareja löytyykin useampia.
Ehkä siitäkin syystä että pääsen jossain vaiheessa edes harjoittelemaan guidausta, eli jotkut pannat ED putkeen.
Loistava harrastus kun hankinnat ei heti kesken lopu! :cheesy:
Helposti tota hintaa saa ylöspäin yhden vastaavan ED80 putken verran, mutta mieluummin hyvät lisävarusteet kun tinkien ja harmitellen. Jos ei onnistu, niin tietää sit ettei ainakaan välineitä voi syyttää :wink:
Lainaus käyttäjältä: vtp000 - 17.11.2012, 21:26:11
...Tilaankin sitten samaan pakettiin ton vaihtoehto Bn kolme palikkaa, lämmityspannan( mikä noista kaikista soveltuu ED80?)...
Lämmityspanta valitaan putken ulkohalkaisijan mukaan, mutta pelivaraa on suuntaan tai toiseen. Lämmityksen tarkoituksena on pitää linssiputken/kameraobjektiivin etulinssin tienoo asteen-pari verran kastepistettä ylempänä, jolloin sinne ei tiivisty kosteutta. Sopivan lämmittimen voi tehdä itse (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2998.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2998.0)) tai sitten ostaa valmiina pakettina säätimen kera (antamani linkki vei TS:n lämmitysvaihtoehtoihin).
Ostin itselleni DewNotin 7" pannan (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4665_Dew-not-heating-collar-for-7--telescopes.html) ja perussäätimen (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4669_Hitecastro-Mini-Controller-for-one-or-two-dew-heaters.html), kun ajattelin käyttää tuota EF300/2.8L objektiivin ja 180/1800mm MCT:n kanssa (näistä 7" kokovaatimus). Laskin kontrolleriin tarvittavien rakennusosien hinnaksi nelisen kymppiä (kotelon kera postikuluineen Partcosta), jolloin tuo TS:n 64€ kontrolleri alkoikin tuntua riittävän halvalta ja helpolta ratkaisulta omaan käyttööni. Pitäisikin itse asiassa vielä lisätä tuohon ostamaani lämmityspantaan mukaan lisäkiinnityskuminauhat, joilla sen saisi pyöräytettyä 12" Newtonin nokalle huurtumisen estoksi (riittää siihenkin varmaan ihan hyvin, kun huurreongelmaa tulee siinä vasta yli 3h valotussession jälkeen).
Mieti siis itsellesi sopivin putken lämmitysratkaisu ja tilaa (rakenna) lämmitys sen mukaan omiin tarpeisiisi sopivaksi (=ei tuollainen ole mitenkään muutoin sidottu tuohon ED80-putkeen kuin mitoiltaan).
Jos aiot jatkossa käyttää sekä lyhyttä linssiputkea (esim ED80) - sekä sigman 150-500 linssiä, kannattaa varmistaa onko ympärysmitat lähellä toisiaan. Voit ehkä päästä yhden pannan hankinnalla eteenpäin...
Onko mitään tietoa meneekö toi 7" panta myös tohon ed80 putkeen vai pitääkö ostaa pienempi?
Siis se on tällainen nauha, jossa on joustava tarrakiinnitys (reilusti ylihinnoiteltu osiinsa nähden, kun on astrokamaa)...
Lämmityselementin pituus määrää tuon mitoituksen.
Olen pyhiä viettämässä idässä, missä todennäköisesti pitäisi olla kirkasta, mutta todella kylmää eikä postipoika ole pantaa toimittanut.
Mitään muita hyväksihavaittuja keinoja millä estän linssien huurtumisen / jäätymisen?
Kiitos hyvistä neuvoista jo etukäteen! :azn:
-
(aivopieru, minkä sähköisku tappoi saman tein :tongue:)
Lähinnä Arille tämä kysymys. Kuinka paljon tuon Skywatcherien flextube goto jalustoissa tapahtuva kuvakentän kiertyminen on haitannut planeettakuvauksia? Rajoittaako videoiden pituuksia paljonkin?
Lainaus käyttäjältä: Javs86 - 09.03.2018, 01:38:04
Lähinnä Arille tämä kysymys. Kuinka paljon tuon Skywatcherien flextube goto jalustoissa tapahtuva kuvakentän kiertyminen on haitannut planeettakuvauksia? Rajoittaako videoiden pituuksia paljonkin?
Ei haittaa lainkaan. Yleensä planeetoilla itse planeetan pyöriminen tulee ensin vastaan ja pinoamisohjelma taklaa pienet kiertymät ihan normiasetuksilla. Pidemmissä videoissa ja laajakenttäisissä kuukuvissa tuo sitten jo alkaisi haitata, mutta pinoamisohjelmista löytyy derotate-ominaisuus, jolla jokaisen videon ruudun voi kiertää oikean määrän takaisinpäin. Registaxissa tuo taisi toimia automaattisesti, jos sen aktivoi jostain täpästä. AS:ssä se löytyy advanced valikosta ja se täytyy erikseen aktivoida ja säätää jokaiselle videolle erikseen (antaa havaitsijan leveyspiiri, kohteen korkeus ja azimuti sekä videon pituus). Tuo derotate toimii niin hyvin, että mitään rajoituksia ei alt-az jalustoista tule.
Kiitos Arille! Tämä tieto tuli tarpeen, muistelinkin, että pinoamissoftissa oli joitain työkaluja tähän. Vähän houkuttaisi, jokin noista isommista Skywatcherin dobson GOTO jalustoista, visuaaliseen syvän taivaan tarkkailuun, sekä planeettojen/Kuun kuvailuun... Nythän on tullut tuota 200/1000 mm Newtonia käytettyä Heq5 päällä ihan kaikkeen, mutta tuo eq-jalustan pystytys on varmasti työläämpi, kuin dobson... :huh: