Avaruus.fi - keskustelualue

Palautin Astroartista ostetun GEM45-jalustan korjattavaksi lokakuussa. Virhe! Osia piti kuulemma tilata Amerikoista ja sen takia kesti... Tammikuun lopulle asti väliaikatietoja tuli ja viestintä oli asiallista, mutta sen jälkeen ei ole kuulunut. Liekköhän jalusta nykyään Mikkelissä vai Rovaniemellä? Pystyykö poliisi auttamaan tämmöisissä?

Yritys ja yhteisöhaun mukaan Nordic Astro -yritystä ei ole olemassa. Onko tuo siis kuitenkin sama Astroart?

Lainaus käyttäjältä: juho705 - 10.04.2026, 21:34:25Yritys ja yhteisöhaun mukaan Nordic Astro -yritystä ei ole olemassa. Onko tuo siis kuitenkin sama Astroart?

Sivuilta ei selviä varmaksi, mutta Nordic Space Institute Oy voisi olla hyvä arvaus.

Suomen oikeusvaltio on koetuksella kun seuraa tätä ketjua, kuinka huijari voi vapaasti jatkaa huijaamistaan?

Nordic Astrolla näyttää olevan hienot verkkokaupan sivut. Aloitussivulla on jotain tähtikuvaukseen liittyviä palveluja mm. sääennusteita ja FOV- laskentaa. Mikähän lienee tilanne tilattujen tavaroiden toimituksen suhteen ? Onko jollakin kokemusta sieltä tilaamisesta ?

On näköjään: https://www.trustpilot.com/review/www.astroart-store.com

Sieltä vain tilaamaan, olisiko toiminta muuttunut nimenmuutoksen myötä 
Kertoo jo aika paljon toiminnasta, jos sivuilta ei löydy kenenkään nimeä tai mitään muutakaan kuin info-sähköposti!
Ei ole järjellä pilattu, jos tonne vielä rahojaan työntää kaikkien näiden täällä jaettujen kokemusten perusteella!

Arvoisa lukijakunta.

Yleisesti on siten, että laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929) lähtee pacta sunt servanda -periaatteesta: sopimukset on pidettävä. Jos tilanne on esimerkiksi sellainen, että sopimusosapuolelle on suoritettu vastike (rahasuoritus) ja vastasuoritusta (esimerkiksi jokin esine) ei ole toteutettu, taikka sopimusosapuolelle on toimitettu tarvitteita, eikä tätä koskevaa saatavaa ole suoritettu, kyseessä on sopimusrikkomus.

Jollei tällöin velallista saada vapaaehtoisesti suorittamaan erääntynyttä velkaa (laki saatavien perinnästä 513/1999), kyseeseen tulee oikeudellinen perintä käräjäoikeuden tuomiolla, ulosotto (ulosottokaari 2 luku § §:n 2 mom. tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa antama tuomio), sekä viimesijaisena keinona konkurssi (konkurssilaki 120/2004).

Tämänkaltaisiin tilanteisiin voi myös liittyä siviilioikeudellisten keinojen ohella virallisen syyteen alaisten rikoslakirikosten tunnusmerkkien täyttyminen, esimerkkeinä kavallus, velallisen epärehellisyys tai velallisen petos (rikoslaki 28 ja 39 luku; Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta käytöstä sekä Velallisen rikoksista (39/1889, sellaisena kuin se ovat säädöksissä 24.8.1990/769 sekä 24.8.1990/769).

Näiden lukuisten oikeussuojakeinojen perusta on ankkuroitunut yhteisiin objektivoituihin eettisiin arvoihin: perustuslakitasoiseen sääntelyyn, etenkin oikeusturvaan (21 §), rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen (8 §) ja omaisuuden suojaan (15 §:n horisontaalivaikutus).

Tässä käydyn keskustelun teemaan soveltuvia oikeussuojakeinoja on näin ollen moninaisia.