Syynä siirtoon on venäläisen Nauka-moduulin telakointiin liittyvät ongelmat avaruusasemalla.

Ĺennon tavoitteena on osoittaa, että alusmalli suoriutuu turvallisesti laukaisusta, telakoinnista avaruusasemalle sekä paluusta maanpinnalle. Kyydissä on olosuhteita mittaava mallinukke sekä noin 200 kiloa rahtia asemalle.

Laukaisu saattaa hyvin lykkääntyä edelleen esimerkiksi Floridan sään tai teknisten ongelmien vuoksi noin vuorokausi kerrallaan. Telakoinnin on määrä koittaa noin 24 tuntia laukaisun jälkeen.

Aluksen on tarkoitus viipyä avaruusasemalla noin 10 vuorokautta ja palata sen jälkeen maanpinnalle mukanaan rahtia.

Starlinerin ensilento kiertoradalle tehtiin joulukuussa 2019. Alus ei kuitenkaan tuolloin päässyt oikealle radalle eikä Kansainväliselle avaruusasemalle, kuten oli suunniteltu. Se laskeutui kuitenkin onnistuneesti ja suoriutui osasta lennon tavoitteita.

Syynä oli tuolloin ohjelmistovirhe, jonka hinnaksi tuli noin 350 miljoonaa euroa ilman aluksen kehitysohjelman lykkääntymisen aiheuttamia kuluja. Kokonaisuudessaan vastoinkäyminen aiheutti Boeingille kenties miljardiluokan tappiot.

Nasa rahoitti Boeingin Starlinerin rinnalla myös SpaceX-yhtiön Crew Dragon -aluksen kehitystä. Dragon lensi miehittämättömän koelentonsa onnistuneesti maaliskuussa 2019 ja ensilentonsa miehitettynä toukokuussa 2020.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)