Merkittävä tulokset julkaisi torstaina Science-lehti.  Tuloksessa on huima ero kuuden Apollo-laskeutumisen paikkoihin. Niistä haetut näytteet olivat jokainen yli 3 miljardia vuotta vanhoja.

"Pekingissä sijaitseva laboratorio, jossa analyysi tehtiin, on yksi maailman parhaista", sanoo Brad Jollif Washington University St. Louisista. "Siellä onnistuttiin hyvin vulkaanisen kiven luokittelussa ja analyysissa."

Kuun mittakaavassa tuoreiden kivien löytyminen oli tavoitteenakin. Kiina valitsi Chang'e 5:n laskeutumisalueen juuri siksi, että se oli etukäteen arvioitu yhdeksi Kuun pinnan nuorimmista alueista.

Tutkimuksen tehneessä konsortiossa on Kiinan lisäksi jäseniä Australiasta, Yhdysvalloista, Yhdistyneistä kuningaskunnista ja Ruotsista.

Näytteiden isotooppianalyysi antaa yllättävän tarkasti saman tuloksen laskeutumisalueen iäksi, kuin mihin oli päädytty kraattereiden määrän analyysillä. Tämä auttaa aurinkokunnan muiden taivaankappaleiden kraattereihin perustuvien iänmääritysten kalibrointia.

Chang'e 5 laukaistiin matkaan 23. marraskuuta 2020, ja se palautti näytteet maapallolle kolmisen viikkoa myöhemmin. Yhteensä kuuainesta saatiin maapallolle 1,7 kiloa. Uusille näytteille oli jo aikakin, sillä edellisen kuunäytteiden haun teki Neuvostoliiton Luna 24 -luotain vuonna 1976.

Kuun geologiseen menneisyyteen liittyy monia avoimia kysymyksiä. LRO-luotaimen havainnoista on esimerkiksi paljastunut, että Kuussa on saattanut olla pienimuotoista tulivuoritoimintaa vielä 50-100 miljoonaa vuotta sitten.

Aiheesta lisää Washington University St. Louis (englanniksi)