Rosalind Franklin (1920–1958) oli englantilainen kemisti, joka oli erikoistunut aineiden kiderakenteen röntgentutkimukseen. Franklin tunnetaan parhaiten panoksestaan DNA:n rakenteen selvittämisessä. Hän osallistui myös hiilen eri esiintymismuotojen tutkimiseen.

"Nimi muistuttaa meitä siitä, että halu tutkimiseen on ihmisen geeneissä", sanoo Euroopan avaruusjärjestön ESAn pääjohtaja Jan Wörner. "Rosalind-mönkijässä tiivistyy tämä henki, joka vie meitä kaikkia eteenpäin avaruustutkimuksessa."

Päätöksen nimestä teki Ison-Britannian avaruusjärjestön paneeli.

ExoMars-mönkijä on massaltaan 295 kiloa, ja se on suunniteltu kulkemaan vähintään neljän kilometrin matka seitsemässä kuukaudessa. Mönkijän päätehtävä on etsiä elämän merkkejä Marsin pinnan alta. Projektista kerrotaan myös uudella videolla.

Mönkijä on määrä lähettää matkaan seuraavassa laukaisuikkunassa heinäkuussa 2020. Laskeutuminen on luvassa maaliskuussa 2021.

Kantorakettina on Venäjän Proton lisänään Breeze-M-rakettivaihe. Tämä lisää riskejä, sillä Venäjän ja Neuvostoliiton Mars-ohjelman lukuisissa luotainprojekteissa epäonnistuttiin, viimeksi Phobos-Grunt-luotaimessa 2011.

Myös laskeutumista odotetaan jännityksellä, sillä yksikään ESAn aiemmista laskeutumisista toisen taivaankappaleen pinnalle ei ole mennyt täysin nappiin.

Titan-kuuhun laskeutuneen Huygensin datalähetyksestä hukattiin puolet. Churyumov-Gerasimenko-komeetalla Philaen kaikki kolme laskeutumisjärjestelmää pettivät ja luotain pomppasi irti pinnasta päätyen varjoon. Mars-laskeutumista testannut Schiaparelli tuhoutui korkeusmittaukseen liittyvän virheen vuoksi.

Aiheesta lisää ESA (englanniksi)