Epäonnistumiseen johtanut tapahtumasarja lähti liikkeelle, kun laskeutujan pyörimistä mittaava tietokone määritti maksimiarvon. Tämä sai muut laskut menemään pieleen. Seurauksena navigointijärjestelmä luuli, että lasketuja oli huomattavasti todellista alempana, ja aukaisi laskuvarjon sekä käynnisti jarrutusmoottorit.

"Virheellinen informaatio tuotti arvioidun korkeuden, joka oli negatiivinen – toisin sanoen maanpinnan tason alapuolella", ESA selitti tiedonannossaan. "Tämä puolestaan sai aikaan järjestyksessä laskuvarjon ja lämpökilven vapautuksen, lyhyen jarrutusmoottoreiden käytön ja lopulta pintayksiköiden aktivoinnin ikään kuin Schiaparelli olisi jo laskeutunut. Todellisuudessa alus oli yhä noin 3,7 kilometriä maanpinnan yläpuolella."

Vuonna 2020 ESA on aikeissa laukaista elämän merkkejä etsivän kulkijan Marsiin. Schiaparellin päätarkoitus oli testata lasketumisteknologiaa. Tässä mielessä epäonnistuminenkin oli hyödyllinen. "Tietyllä tapaa olemme onnekkaita, että navigointijärjestelmän heikkous tuli ilmi testilaskeutumisessa, ennen toista lentoa", sanoo Schiaparellin johtaja Thierry Blancquaert.

Aiheesta lisää phys.org (englanniksi)