Viime viikon La-Su - välisenä yönä oli pitkästä aikaa selkeää ja jatkoin havaintopaikkojen kartoitusta Tampereen seudulla. Tämmäsin GIMPillä Astroforecastin valosaaste-ennusteen seutukunnan kartan päälle miten kuten ja sain aikaiseksi oheisen kuvajaisen. Edit: (Ennusteessa kun ei ole kuin maiden rajat ja joku vanha läänijako tai ainakaan en ole löytänyt)
Tuo valosaaste (ym.) ennuste löytyy:
http://astroforecast.org:8080/ Sieltä sitten "view forecast map".
Tuon mukaan etelä-Suomen sisämaasta ei pimeintä luokkaa (musta vyöhyke) löydy enää ollenkaan. Seuraavaksi parasta, sinistä, löytyy hiukan ja sitten vihreää jo jonkin verran. Kuvassa numeroitu seuraavasti:
1. Oma takapiha tuossa punaruskean ja keltaisen vyöhykkeen rajoilla, noilla tienoilla Iirokin käypi katselemassa (antoi koordinaatit aiemmin ketjussa). Etelä-Länsi-sektori hyvä koska silloin katsotaan pimeämpien vyöhykkeiden ylle.
2. Vesilahden Saunasuon tienoo. Vihreää vyöhykettä. Käyttämäni havaintopaikka hakkuuaukea/metsäautotie 61°15'23" N 23°18'04" E . Alkusyksystä lehden vielä ollessa puissa ja Krääkkiön katuvalojen sammuksissa, mahtavat näkymät, etenkin Etelä-Länsi-sektorille jossa Linnunrata hehkuu.
3. Kuru, Kotokulo, sinistä vyöhykettä, hakkuuaukea ja hyväkuntoinen metsäautotie (olisiko valtion maita?) 62°02'58" N 23°35'03" E. Tämä 21-22.11.2009 yöltä, ei lunta, lehdet pudonneet. Taimikko jo peittää ihan horisonttinäkymää, mutta muuten hyvä. Todellinen erämaafiilis ja hiukan jo tuli kuunneltua vieläkö on karhut hereillä

Kuitenkin ensimmäistä kertaa vuosiin Linnunrata kaartoi horisontista horisonttiin ja tähtiä näkyi todella paljon vaikkei alkuun läpinäkyvyys mikään paras ollutkaan. Erityisesti hämmästytti puiden taakse laskeva Delfiini, joka hohti kuin pieni Orion ikään! Isommat asterismit sitten näyttivätkin paljon vaatimattomammilta koska tähtiä näkyi niin paljon.
4. Kuitenkin edelleenkin mielestäni saattoi pientä hehkua jossain suunnassa olla ihan horisontissa ja niinpä yöllä kotiin lähtiessä päätinkin ajaa vielä poispäin Tampereelta jonkin matkaa, Virtoja kohti, syvemmälle siniselle sektorille. Ajattelin, että pitäisi saada mahdollisimman paljon sinistä vyöhykettä eteläpuolelle. 62°06'11" N 23°40'11" E pysähdyin ihan Vaskivedentien kupeeseen soramontulle. Viereisellä tiellä hiljakseltaan kulkeva liikenne hiukan häiritsi, mutta todellakin hiukan parani etelähorisontti vielä. Samaan aikaan kyllä läpinäkyvyyskin oli paranemaan päin. Seuraavan kerran joku hakkuuaukea jostain näiden kahden viimeisen paikan välimaastosta tulee kokeiltavaksi.
Kotimatkalla pysähtelin kymmenen kilometrin välein ja tein silmämääräisiä vertailuhavaintoja taivashehkusta (rajamagnitudien määritystä sitten tulevaisuudessa). Valosaastekartta tuntui pitävän kutinsa ja todellakin ero eri paikkojen välillä oli huomattava. Kotipihalla linnunrata oli vain valjakka päistään haipunut haamu ja mm. M31 näkyi hyvin lähinnä sivusilmällä kun kotokulossa se näkyi selkeästi suoraan päin katsomalla. Illan havaintolistalla oli M15, M1, M31 kumppaneineen ja sitten lähinnä Kefeuksen-Kassiopeian avonaisia NGC-joukkoja.
Näyttää siltä, etä kohtuullisen pimeitäkin paikkoja mukavan ajomatkan päässä Tampereesta löytyy, mutta sitten ongelmana on luoksepäästävän riittävän aukean alueen löytäminen sieltä. Siellä missä ei ole valosaastetta, ei ole ihmisiä, ja siis yleensä tietöntä metsää. Nämä paikat olen haarukoinut usean tunnin nettikarttojen parissa istumisella ja työ jatkuu. Harrastusmuoto se tämäkin. Täytynee hommata taustataivaan kirkkauden määritykseen mittari ja ruveta harjoittelemaan rajamagnitudin määritystä niin saa hommasta vähän tieteellisempää. EDIT: Tilauksessa