Tulipallotyöryhmä?

[pnuu]

Avaruus.fi:n etusivulla näkyy olevan kolme uutista neljästä tulipalloihin liittyen, 5.4. keissiin liittyvä täällä.

Saisikohan tulipallotyöryhmästä jonkinlaisen kuvauksen johonkin, kun se on kuitenkin varsin paljon esillä ja jonkinlainen osa Ursaa (muttei kuitenkaan osa meteorijaostoa)? Marko tuota joskus lupaili, mutta viimeksi asiasta jutustellessa ei ollut vielä ollut aikaa laittaa tietoja (mm. tarkoitus ja liittyminen) näkyville.

[Jutte]

"Saisikohan tulipallotyöryhmästä jonkinlaisen kuvauksen johonkin, kun se on kuitenkin varsin paljon esillä ja jonkinlainen osa Ursaa (muttei kuitenkaan osa meteorijaostoa)? Marko tuota joskus lupaili, mutta viimeksi asiasta jutustellessa ei ollut vielä ollut aikaa laittaa tietoja (mm. tarkoitus ja liittyminen) näkyville"

Tosi hyvä pointti asiasta jota olen itse vuosia ihmetellyt. Lähteissä viitataan usein tähän ryhmään, josta ei kuitenkaan löydy mitään tietoa. Jos kyseessä on Ursan jäsenet olisi ihan kiva tietää mitä ryhmä tekee, voiko siihen liittyä ja miten ryhmän toimintaa voisi muutkin jäsenet palvella tai voisiko yksittäiset jäsenet tuoda siihen lisäarvoa? Nykyisellään toiminta on varsin arvokasta, mutta salamyhkäisen tuntuista. Arvostan suuresti esim. Lyytisen ratalaskennan mallennusta ja olisi suuri sääli jos ryhmän upea tieto-taito katoaisi esim. jäsenien ikääntymisen tai odottamattomien poismenojen myötä?
J-P

[Riqis]

Hei Pnuu ja Jutte!

Saisikohan tulipallotyöryhmästä jonkinlaisen kuvauksen johonkin, kun se on kuitenkin varsin paljon esillä ja jonkinlainen osa Ursaa (muttei kuitenkaan osa meteorijaostoa)? Marko tuota joskus lupaili, mutta viimeksi asiasta jutustellessa ei ollut vielä ollut aikaa laittaa tietoja (mm. tarkoitus ja liittyminen) näkyville.

Ihan hyvä pointti, ja tarpeellinen muistutus, kiitos.

Tänään menee lehti kirjapainoon ja perjantaista alkaen olen matkoilla, mutta lupaan laittaa tänne briiffauksen tulipallotyöryhmän nykytoiminnasta ja koostumuksesta sekä myös jäseneksi liittymisen mahdollisuuksista viimeistään ensi viikon alussa. Olen silloin lomalla, joten on näppärästi paremmin aikaa harrastaa töitä.

[Riqis]

Hei vaan,

Palaan tässä tulipallotyöryhmän nykytilaan, josta pyydettiin kertomaan. Ryhmällä on tällä haavaa noin 25 jäsentä ja lähes yhtä monta kamera-asemaa ympäri Suomea.

Matemaatikko Esko Lyytinen on pääosin vastannut tulipallojen mallinnuksesta, mikä on aika valtaisa työsarka hänelle. Myös Jarmo Moilanen on simuloinut (mm. monte carlo -menetelmällä) tulipallojen putoamisalueita.  

Jäsenistä aktiivisimpiin lukeutuvat Timo Kantola, Johan Lindén, Jari Tuukkanen, Pekka Kokko, Kai Forssen, Mika Järvinen, Ari Karjalainen, Ari Jokinen, Anssi Ikonen, Arto Oksanen, Juhani Piri, Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne.

Lähes kaikki jäsenet ovat jäseninä oman tulipallokamera-aseman pitäjinä, mutta joukossa on myös asiantuntijajäsenenä emeritus prof. Martti Lehtinen - sekä tulipallouutisoinnin puolesta Mikko Suominen ja allekirjoittanut sekä meteorijaoston puolesta Markku Nissinen.  

Työryhmään otetaan tarveharkintaisesti uusia kamera-aseman pitäjiä jäseniksi. Kiinnostuneet voivat tiedustella tätä joko Esko Lyytiseltä, Jarmo Moilaselta tai allekirjoittaneelta.

Toivottavinta olisi saada lisää jäseniä sellaisilta alueilta, joissa nykyisellä verkolla on huonompi peitto. Toisaalta muuallakin maassa kamerat yleensä voidaan suunnata tuottamaan jotain täydennystä. Sijoitamme tähän säikeeseen ajantasaisen kartan asemista sitten kun se on päivitetty.

Esimerkiksi Lappi, itäraja ja länsirannikko ovat heikoimmin katettu. Sisämaassakin on lukuisia paikkoja joissa parempi kattavuus olisi tervetullutta, kuten vihjeenä Juttelle - esimerkiksi Artjärven Tähtikallio.

Jäsenyys edellyttää työryhmän sääntöjen hyväksymistä. Merkittävimpien tulosten julkistus on koordinoitu pääosin Ursan kanavia pitkin tapahtuvaksi ja tiedonvaihto on luottamuksellista, koska työryhmässä käsitellään esimerkiksi meteoriittien putoamispaikkoja.  

Työryhmä vastaanottaa tulipallohavaintoja, käsittelee niitä, vastaa tiedusteluihin ja suorittaa myös meteoriittien etsintöjä, mikä tässä (aluskasvillisuuden peittämässä tuhansien metsien, soiden ja järvien) maassa ei ole kovinkaan kiitollista puuhaa.

(EDIT: tarkennettu ja päivitetty mm. kohtaa kamera-asemista)  

[naavis]

Jäsenyys edellyttää työryhmän sääntöjen hyväksymistä. Merkittävimpien tulosten julkistus on koordinoitu pääosin Ursan kanavia pitkin tapahtuvaksi ja tiedonvaihto on luottamuksellista.

Sopiiko kysyä minkä takia tiedot pidetään luottamuksellisina? Jos sopii, kysyn: Minkä takia tiedot pidetään luottamuksellisina?

[Jorma Koski]

Arvelisin että jotkut tietolähteet näin vaativat, kun on käytössä muitakin menetelmiä kuin harrastajien kameroita.
Tärkeätä on myös saada hyvin harkittua tietoa eikä pelkkää ensihuuman innostusta.

En ole ryhmän jäsen, mutta luotan sen laajaan asiantuntemukseen.

[Jutte]

Kiitos Marko selvityksestä. Oli vain ajan kysymys, koska usein viitattavan ryhmän toiminnasta halutaan tarkempaa tietoa yleisesti nähtäväksi avoinmuuden ja yhteisöllisyyden nimissä. Nyt sitä saatiin. Ryhmä ei toki ole kenellekään selityksiä velkaa ja nyt sen toimintatapaa ymmärtää paremmin. Jos Ursan sivuilla olisi ryhmän toiminnasta näkyvissä nyt annettu tieto esim. jaostoesittelyiden yhteydessä olisi se hyvä lisä.

"Pääkaupunkiseutu on hyvin katettu, mutta esimerkiksi Lappi ja itäraja ja osa Länsi-rannikosta heikommin. Sisämaassakin on lukuisia paikkoja joissa parempi kattavuus olisi tervetullutta, kuten vihjeenä Juttelle - esimerkiksi Artjärven Tähtikallio"

Tämän puutteen olen tiedostanut jo vuosia. Meneillään on jo pitkälle viety suunnitelma, jolla asia saataisiin eteenpäin ja jos kaikki menee hyvin olisi jo ensi syksynä kamera valmiina. Hienoa jos se palvelisi toimintaa -ikävää, että potkua kehitykselle odotetaan vain yhdeltä taholta.
J-P

[Riqis]

Sopiiko kysyä minkä takia tiedot pidetään luottamuksellisina?

Totta kai sopii. Olisin varmaan paremminkin voinut viestin tuon kohdan kirjoittaa eli samantien perustella asian. Ensimmäinen syy liittyy meteoriittien kohtaloon. Esimerkiksi hiljattain Norjaan putosi meteoriitti, joka joutui samantien ammattimaisten ulkomaisten eli kaupallisten meteoriitinetsijöiden käsiin. Näin suurin osa siitä päätyi paloiteltuna ulkomaille.

Olisi hienoa, että Suomesta löytyvä meteoriitti päätyisi kansalliseen kokoelmaan Luonnontieteiden keskusmuseoon - erityisesti mikäli se löydetään Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:hyn saapuneiden yleisövihjeiden perusteella.

Jorma edellä viittasi myös siihen, että osa datasta on toisinaan saatu kotimaisilta viranomaistahoilta, kuten puolustusvoimilta. Edelleen Ursan tiedottamisen, T+a:n uutisoinnin ja tieteellisen tutkimuksen kannalta on mielekästä, että keskeneräistä tietoa ei esitellä ennen kuin siitä ollaan varmoja, ja että tiedotus jotenkin koordinoidaan. Kaikenlaisia hienoja löytöjä on tullut matkan varrella vastaan, kuten viimeksi yläsalamoita.  

Jos Ursan sivuilla olisi ryhmän toiminnasta näkyvissä nyt annettu tieto esim. jaostoesittelyiden yhteydessä olisi se hyvä lisä.

Näin on ollut  tarkoitus tehdä jo pitkään, se on vain hautautunut monien muiden hyvien aikeiden joukkoon. Ilmeinen puute, olet aivan oikeassa.

Meneillään on jo pitkälle viety suunnitelma, jolla asia saataisiin eteenpäin ja jos kaikki menee hyvin olisi jo ensi syksynä kamera valmiina. Hienoa jos se palvelisi toimintaa -ikävää, että potkua kehitykselle odotetaan vain yhdeltä taholta.

Tosi hieno juttu jos Tähtikalliolle saadaan yksi kamera, kiva kuulla.

[naavis]

Totta kai sopii. Olisin varmaan paremminkin voinut viestin tuon kohdan kirjoittaa eli samantien perustella asian. Ensimmäinen syy liittyy meteoriittien kohtaloon. Esimerkiksi hiljattain Norjaan putosi meteoriitti, joka joutui samantien ammattimaisten ulkomaisten eli kaupallisten meteoriitinetsijöiden käsiin. Näin suurin osa siitä päätyi paloiteltuna ulkomaille.

No huh. Tuon perusteella luottamuksellisuus kuulostaa ihan järkevältä. No further questions.

[pnuu]

Hei vaan,

Kiitoksia näistä alustavista tiedoista :-)

Työryhmään otetaan tarveharkintaisesti uusia jäseniä - etenkin jos kyseessä on kamera-aseman pitäjä sellaiselta alueelta, jossa nykyisellä kameraverkolla on huonompi peitto.

Jos työryhmä toimii, kuten kaikissa uutisissa mainitaan, Ursan nimellä, hämmentää miksei se ole Meteorijaoston alaisuudessa? Jaostojen havaintotoimintaan liittyminen, ja asioista keskustelu, on aina ollut avointa. Tulipallotyöryhmään ei tuon yllämainitun perusteella välttämättä pääse, vaikka olisi taivasta jatkuvasti kyttäävä asema. Ursan toimintaan liittymiseen on yleensä riittänyt pelkkä kiinnostus asiaan..

Jäsenyys edellyttää työryhmän sääntöjen hyväksymistä. Merkittävimpien tulosten julkistus on koordinoitu pääosin Ursan kanavia pitkin tapahtuvaksi ja tiedonvaihto on luottamuksellista.

Saisiko säännöt vaikka tänne näkyville? Jos ei varsinaista www-sivua ehdi tekemään, niin ne kuitenkin ovat sähköisessä muodossa, joten copy&paste ei kauaa kestäne ;-)

Josko meteoripudokasehdokkaat ovatkin oikein hyvä syy pitää keskustelut putoamispaikoista pienessä piirissä, niin voisiko kuitenkin muita havaintoja raportoida julkisesti hautomatta niitä pöytälaatikoissa (tai antaa jäsenten laittaa kuvia vapaasti näytille)? Meteorijaoston sivuilla näkyy olevan 2010 perseideistä kaksi Timo Kantolan tulipallokameran peak-hold -kuvaa sekä yksittäisiä ruutuja pääosin Mikkelin Ursan kameroilta (Lauanne & Taavitsainen). Toivottavasti kattavasta havaintoverkosta menee IMO:lle havainnot, jos ei Ursan meteorijaostolle ;-) Muitakin mielenkiintoisia havaintoja olette saaneet, mutta valitettavan vähän niistä on kuvia nähtävillä.


ps. Nämä tulipallotyöryhmäviestit voisi laittaa omaksi ketjukseen.

[Riqis]

Hei vaan Panu,

Jos työryhmä toimii, kuten kaikissa uutisissa mainitaan, Ursan nimellä, hämmentää miksei se ole Meteorijaoston alaisuudessa?

Työryhmä on aikoinaan meteorijaoston ja T+a:n yhdessä perustama (molemmat kuuluvat Ursaan, joten nimi ei ole ainakaan kaukaa haettu). Meteorijaoston kanssa on sovittu että meteorit kuuluvat sille, ja tulipallot tp-ryhmälle.

Jaostojen havaintotoimintaan liittyminen, ja asioista keskustelu, on aina ollut avointa. Tulipallotyöryhmään ei tuon yllämainitun perusteella välttämättä pääse, vaikka olisi taivasta jatkuvasti kyttäävä asema. Ursan toimintaan liittymiseen on yleensä riittänyt pelkkä kiinnostus asiaan..

Toistaiseksi en tiedä ketään, joka olisi vuosien varrella hakenut jäsenyyttä ja ei olisi päässyt jäseneksi. Työryhmäläiset itse pitivät parempana määritellä tähän joku varovaisempi klausuuli kuin automaattinen jäsenyys. Syynä on esimerkiksi Eskon rajallinen laskenta- ja datan käsittelykapasiteetti.

Saisiko säännöt vaikka tänne näkyville? Jos ei varsinaista www-sivua ehdi tekemään, niin kuitenkin ovat sähköisessä muodossa, joten copy&paste ei kauaa kestäne ;-)

Kuten edellä on todettu mahdolliset löytyvät meteoriitit luovutetaan valtiolle eli Luonnontieteelliselle keskusmuseolle, tiedonvaihto on luottamuksellista ja tiedotus tapahtuu Ursan kanavien kautta.  

Josko meteoripudokasehdokkaat ovatkin oikein hyvä syy pitää keskustelut putoamispaikoista pienessä piirissä, niin voisiko kuitenkin muita havaintoja raportoida julkisesti hautomatta niitä pöytälaatikoissa (tai antaa jäsenten laittaa kuvia vapaasti näytille)? Meteorijaoston sivuilla näkyy olevan 2010 perseideistä kaksi Timo Kantolan tulipallokameran peak-hold -kuvaa sekä yksittäisiä ruutuja pääosin Mikkelin Ursan kameroilta (Lauanne & Taavitsainen). Toivottavasti kattavasta havaintoverkosta menee IMO:lle havainnot, jos ei Ursan meteorijaostolle ;-) Muitakin mielenkiintoisia havaintoja olette saaneet, mutta valitettavan vähän niistä on kuvia nähtävillä.

Tulipalloista, joihin ei liity ilmeistä meteoriitin putoamista tai muuta erityistä isompaa ajankohtaista uutisarvoa, itse kukin voi laittaa kuvia esimerkiksi tälle foorumille kuinka lystää (ja näin on joskus ihan suoraan kehotettukin/toivottu tehtävän) - mutta toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, ja pikkutulipalloja näkyy jatkuvalla syötöllä.

Aina silloin tällöin vastaan on tullut meteorien osalta tieteellisesti kiinnostavaa materiaalia, ja sitä on päätynyt Eskon välittämänä tieteellisten artikkelien materiaaliksi maailmalle.

[Jarmo Moilanen]

Jaostojen havaintotoimintaan liittyminen, ja asioista keskustelu, on aina ollut avointa.
(snip)
Ursan toimintaan liittymiseen on yleensä riittänyt pelkkä kiinnostus asiaan..

Koska tulipallotyöryhmä käsittelee toisinaan aidosti luottamuksellista aineistoa niin Ursan jaostojen kaltainen avoimuus ei ole mahdollista. Tämä todettiin käytännössä jo hyvin pian toiminnan alussa. Ratkaisu on osoittautunut sittemmin oikeaksi.

Kuten Marko kertoi, toistaiseksi kaikki halukkaat on otettu mukaan eikä ketään ole vielä heitetty uloskaan. Toistaiseksi jäsenyyden on saanut sillä että henkilöllä on ollut tarjota kamera-asema tulipallotyöryhmän käyttöön. Ryhmällä ei ole tarvetta jäsenille jotka ovat pelkästään kiinnostuneita. Niitähän riittäisi. Kaikkein mieluisimpia uusia jäseniä olisivat ne jotka voivat tarjota kamera-aseman alueelta jossa sellaista ei vielä ole.

Tulipalloista, joihin ei liity ilmeistä meteoriitin putoamista tai muuta erityistä isompaa ajankohtaista uutisarvoa, itse kukin voi laittaa kuvia esimerkiksi tälle foorumille kuinka lystää (ja näin on joskus ihan suoraan kehotettukin/toivottu tehtävän) - mutta toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, ja pikkutulipalloja näkyy jatkuvalla syötöllä.

Pikkutulipalloja tosiaan näkyy. Tänä vuonna tulipallotyöryhmä on jo noteerannut tuollaiset 80 tulipalloa. Valtaosa on nimenomaan pikkutulipalloja eli kirkkaudeltaan noin Venuksen luokkaa. Ne harvoin edes näytävät kovin ihmeellisiltä laajakulmaisissa peak-hold-kuvissa.

[Jarmo Moilanen]

Marko tuossa lupaili tulipallotyöryhmän kamera-asema karttaa ja tässäpä sellainen olisi. Pitäisi olla ajantasalla. Tässä ei ole kamerojen kuvasektoreita merkitty. Ainoastaan asemien sijainti.

[Kaizu]

Niin kuin kartasta näkyy, kamera asemat ovat sielää missä muutkin Suomalaiset, etelä- ja keskisuomessa. Suuri osa maa-alueesta jää vähäiselle valvonnalle. Pudokkaan löytymisen kannalta olisi hyvä jos kamerahavainnot saataisiin mahdollisimman läheltä. Oma kamerani on Siemensin valvontakamera ja sen resoluutio ei ole kovin kummoinen, 500km:n päässä yksi pikseli on kilometrin luokkaa. Pikkukiven löytäminen kilometrin mittaisesta järvenrantakaislikosta ei ole helppoa, on kokeiltu - ei löytynyt. Kamera-asemia saisi senkin puolesta olla enemmän että suurin osa niistä on enimmän aikaa pilvien alla. Kamera-aseman pystyttäminen ei sinänsä ole kovin hankalaa mutta siitä on hyötyä vasta kun kuvat puretaan. Sitä hommaa pitäisi jaksaa tehdä säännöllisesti ja mieluusti useammin kuin kerran vuodessa. Sama syy rajoittaa kamera-aseman sijoittamista vaikeapääsyiseen paikkaan vaikka se havaintojen kannalta muutoin olisikin hyvä.

Kaizu

[Jarmo Moilanen]

Lisäisin Kaizun toteamaan sen, että nyt kamera-asemat muodostavat nyt käytännössä kolme aika tiivistä ryhmittymää (Etelä-Suomi, Keski-Suomi ja Oulujokivarsi). Tässä on se ongelma että kun sattuu laajempialaista pilvisyyttä kuten usein Suomessa tilanne on, niin vähintään yhden ryhmittymän kaikki kamerat ovat samanaikaisesti ulkona kuvioista. Ja jos vain yhden ryhmittymän kamerat näkevät tapauksen niin usein asemat näkevät kohteen lähes samasta suunnalta. Silloin kamera-asemien keskinäinen geometria on epäedullinen lentoradan määrittämisen kannalta ja määrityksen tarkkuus kärsii. Ideaalitapaushan on että kamerat näkevät tulipallon selvästi eri suunnista.

Siksi uusia asemia kaivataisiin kipeimmin länsirannikolle ja itärajalle, mutta myös pohjoiseen. Silloin olisi hiukan parempi todennäköisyys sille että tulipallosta saadaan eri suunnista kuvaa ja että edes joku kamera sattuu pilvettömän taivaan alle.