Vastaan oikeastaan tietoisesti asian vierestä, mutta tästä voi olla apua kollimointi-ponnisteluissasi:
* mikä tahansa "taitettu" kaukoputki-optiikka (SCT/MCT/RCT/jne.) taitaa toimia samaan tapaan perusperiaatteeltaan:
1.) apupeilin kallistuksen pitää olla suunnattu keskelle putken takana olevaa tarkenninta, joka sekin sijaitsee fyysisesti keskellä putkea.
2.) pääpeilin kallistuksen tulee olla suunnattu keskelle putken etuosassa olevaa valoaukkoa (siis putken sisäpinnan muodostamaa rengasta).
3.) tarkentimen, apupeilin ja pääpeilin tulee kaikkien sijaita keskellä fyysistä putkea eli kaukoputken mekaniikkaa, jolloin toteutuu ehto siitä, että edellä mainitut 1-2 ehdot täyttävät optiset komponentit voivat olla suunnilleen linjassa keskenään.
Nyt kun olet purkanut putken osiin on hyvin tärkeää, että saat putken osat kohdistettua mekaanisesti tuolla tavoin tarkasti kohdalleen. Tämä pitää siis tehdä ennen minkäänlaista kollimointiruuvien kääntelyä. Edellisten vaatimusten lisäksi MCT-putkissa tulee vielä korjauslasin asento, jolla saattaa olla merkitystä kollimoinnin onnistumiseen. Monesti korjauslasin kehykseen on merkitty jokin kohdistusmerkki ja pääpeilin pitimestä löytyy vastaava merkintä. Nämä kohdistamalla päästään ns. oikeaa asentoa lähelle. Jos merkintöjä ei löydy, niin sitten korjauslasin asennolla ei liene merkitystä suhteessa pääpeilin asentoon.
Tätä optisten osien mekaanista asemointia (kollimointia) voi tarkastella päiväsaikaan putken edestä putkeen katsomalla. Tässä on kuva sellaisen putken etunäkymästä missä on apupeilin ristikko:
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_1.jpgJa tässä ollaan asetuttu jo putken eteen sen optiselle akselille (valo kulkee siis katsojan silmästä pääpeiliin, heijastuu sieltä apupeiliin ja ohjautuu putken takaa ulos tarkentimen keskeltä). Koska pääpeili on pinta-alaltaan suuri, niin se näyttää heijastuksissaan myös apupeilin kehyksen ja apupeilin ympäristöäkin. Nämä asiat heijastuvat apupeilistä takaisin pääpeilille ja sieltä takaisin katsojan silmään. Jos putken kollimointi (optisten osien sijainti putkessa) on juuri oikea JA katsojan silmä on juuri tarkasti putken optisella akselilla, tuolla heijastuksissa näkyy vain pyöreitä renkaita (apupeilin reunoja, pääpeilin reunoja, tarkentimen reunoja, bafleputken reunoja), jotka kaikki keskittyvät tuon apupeilin ympärille. Jos liikutat silmääsi tätä optista akselia pitkin edes-takaisin, niin nämä heijastusrenkaat joko menevät piiloon tuonne apupeilin taakse tai sitten tulevat esille apupeilin takaa ja kaikki tämä tapahtuu keskipisteen ympärillä eli putken optisen akselin ympärillä.
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_2.jpgHyvin harvassa putkessa asiat ovat näin ts. tämä katselumenetelmä on hyvin herkkä asentovirheille ja se vaatisi jonkinlaisen optisen penkin rakentamisen. Tuollaisessa putken makaniikka saadaan vakioidulla tavalla kohdalleen ja putken optiset osat voidaan kohdistaa yksi kerrallaan ja myöhemmin yhdessä toistensa suhteen juuri oikein keskelle putken mekaniikkaa. Käytännössä harrastaja joutuu luottamaan omiin mittauksiinsa ja putken mekaniikkaan kasatessaan kaukoputkea. Toiset optiset systeemit (RCT) ovat vaativampia kuin toiset (SCT) näille asentovirheille. MCT asettuu näiden väliin vaatimuksiltaan. Nyt kun olet lukenut tämän, niin olen valmis katsomaan putkeen sisälle sen edestä päin putken optista akselia pitkin. MCT-putkissa ei ole apupeilin mekaanista tukiristikkoa, joten niissä joutuu etsimään tämän optisen akselin sijainnin siten, että tekee paperiarkkiin mustalla tussilla ristikon ja puhkaisee tämän ristikon keskelle (tarkasti!) parin millin katselureiän. Paperiarkin/ristikon/reiän läpi katsomalla ja putken edessä silmää liikuttamalla (putkeen katsomalla) löytyy aina kohta, jossa koko pääpeilin pinta muuttuu mustaksi hyvin pienellä alueella. Tällöin katsojan oman silmän pupilli (katselureikä) on tarkasti kulloisilla peilien säädöillä saavutetulla optisella akselilla ja pääpeilissä näkyy
vain tämä "musta aukko" (ja symmetrisiä
heijastusrenkaita sen ympärillä). Huomaa, ettei tämä optinen akseli välttämättä osoita enää kohti tarkentimen keskipistettä, kuten sen pitäisi osoittaa.
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_3.jpgNyt kun olet tällä optisella akselilla, niin tämän optisen akselin tulisi kulkea pituussuunnassa suoraan apupeilin keskipisteen läpi, pääpeilin keskipisteen läpi ja tarkentimen keskipisteen läpi. Tässä välissä pääpeilin kallistuksen on oltava ehdon 2.) mukainen ja apupeilin asennon oltava vastaavasti kallistukseltaan ehdon 1.) mukainen. Jos pääpeili osoittaakin esim. putken sivuun, niin tämä keskitetty näkymä ei toteudu. Ja sama heijastusten keskittämisvirhe tulee esille myös apupeilin väärän asennon myötä.
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_front_4.jpgJa kun mainitsin tuolla että tarkentimen keskipisteen pitää olla myös tällä optisella akselilla, niin samoja asioita voidaan tarkastella myös tarkentimen läpi. Jos silmäsi on keskellä tarkentimen linjaa, tulisi tarkentimen rei'ästä näkyvien heijastusten näkyä keskellä ja keskitetysti.
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/Visual_RCT_collimation_back_5.jpgHuomaa, että heijastusnäkymä vaihtuu sen mukaan kuinka kaukana tai lähellä olet kaukoputkesta. Ainoastaan alle 1,5m etäisyyksillä putken edessä ei ole käyttöä, kaikki muut etäisyydet 1,5m...15m) kertovat samasta optisten osien linjauksesta, mutta jokainen etäisyys hiukan eri tavalla ja eri asioita putkesta näyttämällä. Jos putken kollimointi on lähellä oikeaa asentoa, putken peilien heijastukset näkyvät samalla tavoin keskitetysti riippumatta katseluetäisyydestä. Jos kollimointi on pielessä, putken peileistä näkyy vain kaoottinen heijastusnäkymä, jossa näkyy mustia kaaria vaalealla heijastuspinnalla ja nämä kaaret eivät keskity vaikka muuttaisi miten omaa katseluasentoaan.
Lyhyesti: opettele tutkimaan putkesi peilien heijastusnäkymiä jo päiväsaikaan suuntaamalla putki johonkin vaaleaa seinää/taivasta tms. kohti ja katsomalla putkeen. Tämä kollimoinnin tarkastelu ei vaadi mitää muita apuvälineitä kuin omat silmäsi ja aivosi näkymien tulkitsemiseen
Ja sen seikan tunnustamista, että venäläisissä MCT-putkissa tehdaskollimoinnin tasolle pääsemiseen vaaditaan hyvää kollimointitaitoa, jos sen peruskollimoinnin on mennyt hukkaamaan tavalla tai toisella
(Jos et ole koskenut apupeilin kollimointiruuveihin, niin ne löytynevät suojakupin alta, kun kierrät sen auki apupeilin takaa. MUTTA älä menekään säätämään apupeiliä, jos se on vielä tehdassäädöissään. Pyri löytämään hyvä kollimointi noilla mekaniikan säädöillä ennen kuin säädät edes pääpeilin asentoa. Putken purkamalla olet hukannut optisten osien tarkat (oikeat) paikat ja jos löydät osien keskitykset takaisin niihin optimiasentoihinsa, niin tällöin putken optiset osat saattavat olla jo valmiiksi hyvin lähellä oikeita asentojaan ilman mitään muita kollimointiruuvien säätöjä kuin pienen pieniä hipaisuja suuntaan tai toiseen.)
Tähtitaivaan alla kannattaisi katsoa
Airy disk kuvaa eli suurella suurennuksella vain hivenen fokuksen sivussa olevia epäterävän tähden pieniä renkaita, joiden keskellä pitäisi näkyä tähti pisteenä keskellä tuota rengasta. Jos "keskustähti" pyrkii menemään limittäin renkaan päälle, on kollimointisi pielessä tai kehno seiing heiluttaa tähden kuvia liikaa, jotta kollimointia voisi tehdä.
Epäteräviä tähtiä voisi tutkia myös koko kentän alueelta ja tutkia mihin suuntaan nuo soikeudet kasautuvat ja onko jossakin kohdassa kuva-alaa selvästi muita symmetrisempiä tähden kiekkoja. Tämä "parempien tähtien alue" tulisi sijaita kuva-alan keskellä.
