Santel MK7 7" (180/1800mm) Maksutov-Cassegrain

[Timpe]

Pitänee kirjoittaa tästäkin ketju foorumille, kun tällainen käytetty venäläinen 180/1800mm (f10) Rumak Maksutov-Cassegrain putki päätyi käsiini viime viikolla. Olin kaavaillut tällaisen hankkimista seuraavan viiden vuoden sisään oman 300/1500mm Newtonin rinnalle planeetta- ja Kuu-putkeksi, mutta tilaisuus tuli yllättäen kun eräs foorumilainen luopui omastaan varsin sopuhintaan (kiitos Tane!)

Santelin perustiedot löytyvät täältä: http://www.stellaroptical.com/santel-mk7.htm mutta sillä erotuksella, että tämä putki on sitä mallia, jossa on kiinteä pääpeili ja erillinen Crayford-tarkennuslaite. Santel Mak putkille löytyy verkosta käyttörajoitettu Yahoo-ryhmä, jonka esittelystä löytyy edes hiukan putkityypin historiaa, vaikkei viestejä pääsisikään lukemaan. Muutenkin putkesta löytyy sangen vähän käyttökokemuksia tai kirjoituksia verkosta, joten tämä mahtunee sekaan mainiosti. (Täällä foorumilla nimimerkki DJ on käyttänyt tätä nimenomaista putkea.)

Putki on siis Rumak-tyypin Maksutov erotuksena SkyWatcherin kiinalais-Maksutoveista, jotka ovat Gregory-versioita. Erona on Rumakin erillinen, säädettävä apupeili meniskus-linssin takana, minkä avulla tästä mallista saadaan ulos mm. Gregoryä laajempi tasainen kuva-ala. Rumak-tyypin erillisen apupeilin kaarevuus voi olla erilainen kuin sen meniskus-linssin kaarevuus, millä saadaan aberraatiot ja kentän tasaisuus paremmin kuriin kuin Gregoryssä. Lisäetuna saadaan vähäisempi off-axis komavirhe ja pienemmät diffraktiopiikit kuin Gregoryssä (link).

Tuo riittänee taustaksi, joten lisään tähän vielä muutamia kuvia. Ensimmäinen on yleiskuva putkesta, jossa näkyy Crayford-tarkennin ja 10x50 etsinputki.



Huomio kiinnittyy tuohon jykevään tarkennuslaitteeseen, minkä varaan voi lisätä esim. digijärkkärin ongelmitta. (Lisään varmaankin kentäntasoittimen/lyhentimen jossakin vaiheessa, niin tästä saa hyvän f6 kuvausputken.) Tarkentimesta lisäkuva tässä alla, huomaa erilliset säätöruuvit tarkentimen kollimointia varten. (Tuo 35mm jatko oli tarpeen, kun tarkentelin lähimetsän koivun latvoihin.)
 
Edit: Korjasin tuohon ylle yliviivauksella, sillä ei tuossa mitään kollimointia ole. Putkessa on fokkarin kauluksessa V-ura ja fokkarissa on vastaavasti kolme terävää kuusiokoloruuvia, jotka painuvat tuonne V-uran pohjaan (jos ovat kohdallaan). Tämä lukitsee fokkarin oikeaan kohtaan ilman muita säätöjä.



Kolmas kuva näyttää putken edestäpäin ja hiukan sivustakin. Tässä näkyvät apupeilin säätömahdollisuudet (kannen alla) ja tukeva jalustakiinnitys, joka on vakiona Vixen-kokoa, mutta jonka olen jatkanut Losmandy-yhteensopivaksi pulttaamaalla Losmandy-kiskon jatkoksi. Putki on helppo kuorma Gemini G41:lle, sillä kiinnitys on hyvin tukeva ja värinätön jopa suurilla 200-300x suurennuksilla Putkimateriaali on 2.5mm vahvuista alumiiniputkea, mikä lisää painoa, mutta tekee putkesta mekaanisesti hyvin tukevan.



Käyttökokemuksia putkesta ei ole kertynyt paljoakaan, mutta mainitsen että tarkennuslaite oli hiukan vinossa optiseen akseliin nähden (tarkennus muutti kollimointia, minkä näki laserilla hyvin) ja putken meniskus linssi oli irroitettu ja kiinnitetty väärään asentoon paikoilleen. Korjasin kummatkin puutteet, poistin putkeen lisätyt ylimääräiset kiinnitysruuvit (kannat liian syvällä näkyvissä valon kulkutiellä) ja tein pikaisen kollimoinnin tarkennuslaitteelle ja apupeilille. Putken kollimointi pitää vielä katsoa paremmalla ajalla tarkkaan läpi esim. näiden mukaan: link ja link. Tässä vaiheessa ei ole menetettävää, kun putken tehdaskollimointi on jo hukattu aiemmin...

Visuaalinen ensivaikutelma putkesta oli tämän jälkeen jo erittäin hyvä, mutta katsotaan mitä tästä näkyy tähtitestissä...

[einari]

Mielenkiintoisen näköinen vehje.
Onkos tämä nyt sitten TAL-tyyppinen ratkaisu sillä erotuksella että tässä on apupeili lasissa kiinni ?
Onko lasi taso vai onko sillä joku korjaava funktio ?
Nuo MC-putket (ja varsinkaan venäläiset) ei yleensä ole kovin kevyitä.
Mikäs tämän elopaino on ja hyvinkö jalusta vielä kestää rinnakkaiskäytön ?

[Timpe]

Jep, tässä on apupeili kiinni "lasissa" eli tuossa Meniscus-linssissä. Tämähän on sikäli normaali Maksutov, että siinä on tuo selvästi kaareva Meniscus-linssi, minkä suunnittelun teoriaa näyttäisi löytyvän ainakin täältä ja täältä. Voin ottaa vielä lisäkuvan tuosta apupeilin kollimointisysteemistä tähän ketjuun, kun ennätän. Kyseessä on siis korjaava linssi, jonka tarkoitus on Wiki-artikkelin mukaan tämä:
 "...correcting aberration by changing the curvature of the corrector and the secondary independently. Specifically it allows the designer to aspherize the secondary to provide a much wider flat field than traditional Spot Maksutovs, with less off-axis coma. Mounting the secondary on the corrector also limits diffraction spikes."

Käytännössä huomasin tuon, kun katselin koivunlatvoja 35mm Televue Panopticilla ja koko 68 asteen näkökenttä piirtyi silmieni eteen terävänä ja samaan tasoon!
Samassa huomasin selvästi, että tällainen lasimäärä piirtää himmeämmän kuvan kuin Newtonin peilisysteemit piirtävät (tämän näkee, kun katsoo rinnakkain + kauempaa okulaarien lähtöpupilleja; toinen okulaari on kiinni Maksutovissa ja toinen Newtonissa ja kas kummaa, Maksutovin lähtöpupillin kuvassa näkyy runsaan lasitavaran "keltaisuutta" verrattuna Newtonin kirkkaampaan lähtöpupilliin).
Keveys ei myöskään ole tämän putken ominaisuus, minkä otan toisaalta positiivisena seikkana. Rakenteet on tehty selvästi kestämään käyttöä ilman tätä kiinalaisten harrastamaa säästämistä tuotantokustannuksissa ja materiaalikestävyyksissä. Painoa on tuon Stellarin mukaan 7 kg, mutta kun tässä on tuo jämerä Crayford-tarkennin mukana, niin pitänee punnita tämä uudelleen omassa vaa'assa (=arviolta n. 8 kg?). Saan onneksi pidettyä tämän kylmävarastossa, niin ei tarvitse tuskailla suuren MCT:n hitaan jäähtymisen kanssa.

Gemini G41:n kantavuudesta rinnakkaiskäytössä ei ole vielä täyttä käsitystä, sillä tarkistin että tämä putki ei mahdu nykyiseen rinnakkaishaarukkaan ja purin siis tuplasatula-rakenteen kokonaan pois G41:n niskasta. Nyt kuvia syntyy (jos syntyy) vain ja ainoastaan OAG + LVI SmartGuider -yhdistelmällä, sillä erillistä seurantaputkea ei nyt ole käytössä ja 1500mm/1800mm kuvauspolttovälit ovat liikaa Canon EOS 7D:n pixel pitch:ille ja jalustan seurantakyvylle Tuleepahan tosiaan opeteltua tuon OAG:n käyttö kummankin putken kanssa ja jos siitä ei tule mitään, niin pitää rakentaa tuo kaksoissatula kokonaan uusiksi eli aiempaa tukevammaksi (!) ja kevyemmäksi (?). 300/1500mm Newtonin ja tämän 180/1800mm MCT:n kokonaispaino nousee tällöin G41:n kantavuusrajalle, jollei ylikin... 
(Kaikin puolin parempi olisi vain saada tuo OAG pelittämään kunnialla.)

[Timpe]

Jep, tässä on apupeili kiinni "lasissa" eli tuossa Meniscus-linssissä. Tämähän on sikäli normaali Maksutov, että siinä on tuo selvästi kaareva Meniscus-linssi, minkä suunnittelun teoriaa näyttäisi löytyvän ainakin täältä ja täältä. Voin ottaa vielä lisäkuvan tuosta apupeilin kollimointisysteemistä tähän ketjuun, kun ennätän. Kyseessä on siis korjaava linssi...

Tässä olisi vielä tuo lupaamani kuva apupeilin kiinnityksestä (sen verran kuin tuosta nyt jotain näkee) ja kolimointiruuveista. Tuo kollimointiruuvien suojakansi (kuten etsimen suojatulppakin) ovat kummatkin alumiinista tehtyjä, eikä muovisia kuten monessa muussa putkessa



Samassa kuvassa näkyy myös hiukan Meniscus-linssin tuentaa kolmesta pisteestä (sellainen muovirinkula tukee meniskusta putken sisäpuolelta päin ja sen / linssin välissä on kolme nahkapalaa (tms.) kolmen ruuvin kiinnityspisteissä. Nuo ruuvit ovat löysästi kiinni ja kiilaavat nuo kolme nahkapistettä + muovirinkulan linssiin kiinni kolmesta kohtaa painamatta sitä liikaa, mutta kiiilaten kuitenkin Meniscuksen paikoilleen.

[Timpe]

Vielä kuvia laitteen perästä, kun tarkennuslaite on irroitettu putkesta.

Santel Maksutovin pääpeilin kollimointiruuvit; irroitetun suojakannen alta löytyivät normaalit push/pull-tyypin ruuvit (ja luultavasti jouset niiden ja peilintuennan välissä):


Tarkennuslaite sisältäpäin kuvattuna; huomaa kartioruuvit, jotka lukitsevat tarkentimen putkessa olevan kauluksen kartiouraan.

[Timpe]

Mikäs tämän elopaino on ja hyvinkö jalusta vielä kestää rinnakkaiskäytön ?

Putki kävi tänään (viimeinkin) puntarissa ja tulokseksi tuli 8 kg (2" kulmapeilin ja Losmandy-lisäkiskon kanssa).
Vertailun vuoksi saman kokoinen SW180Pro painaa 7.8 kg (ilman kulmapeiliä) ja Celestron C8 EdgeHD 6.35 kg (ilman kulmapeiliä tämäkin). Maksutovin painava Meniskus-linssi taitaa olla painon osasyynä, kun tuo SW180Pro on samoilla kokonaispainoilla sekin.

[monni]

Jatketaan vanhaa threadia. Timpeltä sain tosiaan putken lainaksi, ja muutkin puuttuneet palikat ja väliosat tulivat ja HEQ5 pitäisi juuri ja juuri riittää kantavuudeltaan ainakin planeettakuvaukseen. Pilvisakkoa on makseltu jo monta viikkoa, nyt alkais jo aika kovastikin tekemään mieli ulos kuvaamaan. Tämän ihmettely olohuoneessa alkaa nopeasti olemaan vähän tylsää :)

Väliosien riittävyyden pituudeltaan, että saavutan focuksen, voinen varmistaa myös jonkun kaukana olevan radiomaston valon kanssa?

[monni]

Tähän tuleekin sitten ensimmäinen kysymys, mihin en oikeen tiedä vielä mitään vastausta tai edes valistunutta arvausta: jos haluan käyttää 2x barlowia välissä niin mihin se kannattaa laittaa? Minulla on tuommoinen Baader Hyperion 5mm okulaarin barlow, jossa on T2 toisessa ja 1.25" liitos toisessa päässä.

Tässä kuvassa on setuppi koe-rakennettu seuraavasti:


1. DKM kamera + C-mount adapteri
2. Filsupyörä
3. 38mm T2-2" adapteri
4. * Baader 2x barlow *
5. 1.25"/2" adapteri
6. 35mm 2" jatko
7. 67mm 2" helical focuser 33mm säätövaralla
8. 2" kulmapeili
9. Santelin fokkari ja putki

Millä perustein se barlowin paikka lopulta määräytyy/valikoituu?

[Tane]

 Laittaisin suoraan ilman kulmapeiliä, barlowin kameran ja filttereiden väliin. Mitä kauempana kennosta barlow on sen enemmän tulee suurennusta, eli saa sitä tietenkin koettaa että filtterit jää väliin. Pelkään kulmapeilin kanssa siis kameran jäävän liian kauaksi. Nyt olisi tosiaan hyvä päästä tuo käytännössä toteamaan...Piti ihan sanoa kun olen joskus kyseisellä putkella ja DMK:lla ainakin kuuta kuvannut.
 Toki kuvasin kulmapeilinkin kautta, mutta silloin välissä oli pelkkä barlow.

[Ari Haavisto]

Kuvanlaadun kannalta laittaisin samalle etäisyydelle kennosta, kuin mitä on ollut alun perin tuon 5mm okun polttotasosta. Varmaan aika lähellä on ollut, eli olisiko juuri kameran ja filsupyörän väliin, kuten Tanekin ehdottaa. Voisi ajatella, että k.o. barlow on suunniteltu toimimaan juuri tuolla etäisyydellä ja silloin aiheuttaa pienimmän palloaberraation. Jos tuntuu että polttoväliä tarvitaan lisää, sitten kokeilisin viedä pykälä kerrallaan kauemmaksi ja katsoisin miten polttoväli vs. kuvanlaatu käyttäytyy.

[Tane]

 Tarkemmin kun mietin ja muistelen niin kulmapeili on hyvä ratkaisu että saa okulaarilla kohteen näkökenttään. Myös tarkennuslaitteelle tulee vähemmän vääntöä, tai siis systeemi pysyy paremmin suorassa...Mutta väliin ei mahdu liikaa  härpäkkeitä, ehkä filtteripyörä ja barlow sentään. Tuolla muotoa olen itse joskus tehnyt tätä yrityksen ja erehdyksen kautta. Lopputulema on toistaiseksi että pidän linssiputkelle (periaate sama kuin Santelissa) suoraa systeemiä; Tarkennuslaitteessa on ensin kiini flipmirror, kääntöpeili jolla kohdetta voi tarkistaa aina haluttaessa ja sen jälkeen tarvittavat vermeet, filtterit, barlow ja kamera. Jos tarkennuslaite ne kestää kantaa niin hyvä.
 

[monni]

Ok, kiitoksia vastauksista. Ongelmanihan tosiaan on se, että en tiedä paljonko backfocusta lopulta tarvitaan ja Hauhon kamerapäivillä ei saatu sopivaa määriä kiluja väliin että keinotähdellä oltaisiin saatu varmuus. Siksi tilasin vähän reilusti noita välipaloja eri kokoisina + tuon 33mm säätövaralla olevan helical -fokkarin, että toimiva väli löytyy.

Kiitos myös barlow -selityksistä. Pitää kasata setuppia vähän uusiksi ajatuksen kanssa. Tosiaan kulmapeili tuossa on pääasiassa sen takia, että se fokkari on aika hutera ja se paino ei olisi niin valtavan vipuvarren päässä sitten. Toki jos se pelittää hyvin ilman, niin jätän ehdottomasti pois välistä. Piti vaan saada "kaikki mahdolliset" palikat, että kun se kirkas ilta kerran tulee niin ei ainakaan siinä kohtaa tarvi enään postin toimitusta alkaa odottamaan :)

[Timo Kuhmonen]

...ellei ole jo hankittu, lisäisin kokoonpanoon myös huurreputken ja lämmityspannan. Ja tarkennukseen esim Bahtinov maski.

[monni]

...ellei ole jo hankittu, lisäisin kokoonpanoon myös huurreputken ja lämmityspannan. Ja tarkennukseen esim Bahtinov maski.

Bahtinovia lukuunottamassa nämä on hallussa. Jupiterin kuvaamisessa mulla on tähänastiset kokemukset semmoiset, että livekuvalla saa yllättävän hyvinkin focustettua. Bahtinovia tarttis kyllä aina. Pitänee askarrella.

[Timpe]

Oma "mutu" sanoo, että kulmapeilin jälkeen puolet noista loitoista pois, niin ollaan melko lähellä oikeaa fokusta. 
Ja kuten ekassa viestissä arvelit, niin jokin kaukainen horisontti, katulamppu tai vastaava muu paikallaan pysyvä tarkennuskohde kertoo sen oikean loittomäärän tuolle kameralle. Eikös se ollut tuon DKM:n kanssakin niin, että kuvan sai "livenä" läppärin ruudulle + kamerasta löytyy niin lyhyet valotusajat ettei päiväsaikaankaan kuva ylivalotu täysin valkoiseksi?

Kuvasin joskus aikoinaan 7D järkkärillä tuon Santelin läpi 200 metrin päässä olevaa koivua ja tuossa alla on kooste tuosta kuvasta (nurkat + keskusalue, 100% crop).
Tässä toisena kuvana samantapainen lähikuva kuusesta eli älä turhaan yritä miettiä mitä välipalikoita tarvitset, vaan suuntaa putkesi lähimaastoon päiväsaikaan tarkista kamerakuvan läpi, minne se fokus kullakin loittokokoonpanolla osuu Mitä kauempaa löydät tuon päiväreferenssin tarkennukseen, niin sitä lähemmäksi yötaivaan oikeaa fokusta sitten pääset.

Ai niin, muista lisätä kuminauha tai vastaava hihnaviritys tukemaan tuota filsupyörä+kamera+loittorenkaat yhdistelmää putken runkoon, niin fokkari ei joudu liian lujille.