Eksoplaneetta ihmettelyä

[SALOMONI]

Historiallinen löytö - suurin eksoplaneettajärjestelmä ja mahdollisesti lähes maapallon kokoinen ekso tämmöinen hyökkäs eilen silmille ku avasin tähdet ja avaruus sivuston  ja totesin itselleni et onkohan se niin loppuseltaan niin järisyttävä Juttu toi eksoplaneetan löytäminen? varsinkaan josse ei täytä asuttamisen vaativat Kriteerit!!!

ei ollu tarkoitus provota mutta kuihan monta ekso planeetta on tähän mennessä löydetty ja monet niistä ovat olleet semmoisia et vois jonkinlainen elämänmuoto menestyä tai esiintyä?

[jussi_k_kojootti]

ei ollu tarkoitus provota mutta kuihan monta ekso planeetta on tähän mennessä löydetty ja monet niistä ovat olleet semmoisia et vois jonkinlainen elämänmuoto menestyä tai esiintyä?

Havaintoja taitaa olla jo 500+ eri eksosta.  Yksikään ei ole "maankaltainen", eli suunnilleen saman kokoinen (kaikki ovat massiivisempia, nyt löydetty on yksi pienimmistä n. 1.4x Maan massallaan) JA nk. elinkelpoisella vyöhykkeellä eli sopivalla etäisyydellä emotähdestään.  Osaltaan maankaltaisten planeettojen puuttuminen johtuu havaintotekniikoista, jotka toistaiseksi löytävät helpommin massiivisia planeettoja.

"Jonkinlainen elämänmuoto" on liian väljä määre, jotta voisimme sanoa ettei millään löydetyistä planeetoista esiintyä elämää.  Maasta löytyviä elämänmuotoja löydetyille planeetoille on vaikea sovittaa.

[mistral]

Ihmettelyä riittää. Kuinka maan ilmakehän häiritsemillä teleskoopeilla voidaan erottaa niin pienet kulmamuutokset, että edes 4 valovuoden päässä olevien tähtien huojunta näkyy? Valovuosi on 9,46 biljoonaa kilometriä eli 9460 000 000 000 km.

Kuinkakohan paljon Maa huojuttaa aurinkoa?

[naavis]

Ihmettelyä riittää. Kuinka maan ilmakehän häiritsemillä teleskoopeilla voidaan erottaa niin pienet kulmamuutokset, että edes 4 valovuoden päässä olevien tähtien huojunta näkyy? Valovuosi on 9,46 biljoonaa kilometriä eli 9460 000 000 000 km.

Kuinkakohan paljon Maa huojuttaa aurinkoa?

Varsinaisia kulmamuutoksia ei välttämättä havaitakaan, mutta spektroskopialla voidaan tähden liike havaita tähden spektriviivojen siirtyilynä doppler-ilmiön vuoksi.

[Lauri Kangas]

Suuruusluokkavihjeitä: Harrastajavälineillä (C. Buil) voidaan havaita eksoplaneettatähtien maan suuntaisen nopeuden vaihtelua suuruusluokaltaan 100m/s. Ammattilaisten spektroskoopit pystyvät varmaan vielä vähän parempaan.

Suoraan kuvaamalla huojumista ei voi nähdä mistään tähdestä.

[Timi]

Ihmettelyä riittää. Kuinka maan ilmakehän häiritsemillä teleskoopeilla voidaan erottaa niin pienet kulmamuutokset, että edes 4 valovuoden päässä olevien tähtien huojunta näkyy? Valovuosi on 9,46 biljoonaa kilometriä eli 9460 000 000 000 km.

Kuinkakohan paljon Maa huojuttaa aurinkoa?

Melkoisesti aikaa ainakin on panostettu ko. tähteen joten havainto lienee kunnolla varmistettu?

"Tulos mahdollistui, kun tutkijat havainnoivat kuuden vuoden ajan auringonkaltaista tähteä HD 10180. "

[maailmankaikkeus92]

http://www.exoplanet.eu/catalog.php

Tuon mukaan 488 eksoa on havaittu. No sittenhän on toki vielä mm. ne Keplerin varmistamattomat löydöt. Onhan tuo suuren eksoplaneettajärjestelmän mahdollinen olemassa olo ihan merkittävä juttu, mutta taisi tuossa uutisessa olla mukana myös hieman sensaatiohakuisuuttakin.

Noh, uusia merkkipaaluja eksoplaneettaetsinnässä näyttäisi tulevan aika usein.

Tälle on varmaankin jokin tosi hyvä syy, ja sitä on varmasti pohdittukin, mutta kysynpähän kuitenkin: Miksi uutisiin ei ole mitään suoraa kommentointi mahdollisuutta? Tai voisiko uutisesta päästä suoraan sitä vastaavalle keskustelusivulle?

[oksanen]

Tuo ESO:n HARPS-instrumentti pystyy havaitsemaan tähtien säteisliikkeet jopa 1 m/s tarkkuudella.

http://www.eso.org/sci/facilities/lasilla/instruments/harps/science/papers/harps_mess114.pdf

Kuulostaa erittäin tarkalta, mutta sillä ei vielä voida erottaa muiden aurinkokuntien maapalloja, sillä Maa aiheuttaa Aurinkoon vain noin 0.1 m/s liikkeen. Näin pientä liikettä olisi vaikea erottaa tähtien pinnan normaalista värähtelystä, vaikka niin tarkka spektroskooppi saataisiin rakennettua.

Kepler-satelliitin pitäisi pystyä havaitsemaan ekso-Maa -planeettojen ylikulut fotometrisesti, mutta on muistettava että Maan radalla oleva planeetta kulkee tähtensä yli vain kerran vuodessa muutaman tunnin ajan ja havaintoja on saatava useasta ylikulusta havainnon varmistamiseksi. Tähtiä pitää siis tuijottaa tosi tarkkaan ja todella pitkään.

arto

[Timo Kantola]

.. mutta on muistettava että Maan radalla oleva planeetta kulkee tähtensä yli vain kerran vuodessa muutaman tunnin ajan ja havaintoja on saatava useasta ylikulusta havainnon varmistamiseksi. Tähtiä pitää siis tuijottaa tosi tarkkaan ja todella pitkään.

Lisäksi ekson radan on oltava siinä asennossa että ylikulku näkyy maahan, paljon todennäköisempää on että rata on siten kallellaan että ylikulkua ei tapahdu.

[Kaizu]

Kepler-satelliitin pitäisi pystyä havaitsemaan ekso-Maa -planeettojen ylikulut fotometrisesti, mutta on muistettava että Maan radalla oleva planeetta kulkee tähtensä yli vain kerran vuodessa muutaman tunnin ajan ja havaintoja on saatava useasta ylikulusta havainnon varmistamiseksi. Tähtiä pitää siis tuijottaa tosi tarkkaan ja todella pitkään.

Siis kyse on kohdeplaneetan vuodesta. Jos joku Reguluksen suunnalta haluaisi varmistaa että Neptunus on Aurinkoa kiertävä planeetta, pitää havaintojakson pituus olla vähintään kolme Neptunuksen vuotta eli 495 maan vuotta. Keplerille riittää siis puuhaa joksikin aikaa.

Kaizu

[naavis]

Siis kyse on kohdeplaneetan vuodesta. Jos joku Reguluksen suunnalta haluaisi varmistaa että Neptunus on Aurinkoa kiertävä planeetta, pitää havaintojakson pituus olla vähintään kolme Neptunuksen vuotta eli 495 maan vuotta. Keplerille riittää siis puuhaa joksikin aikaa.

Kaizu

Siksi viestissä varmaan olikin tarkennus "Maan radalla oleva planeetta kulkee tähtensä yli vain kerran vuodessa".

[Kaizu]

Siksi viestissä varmaan olikin tarkennus "Maan radalla oleva planeetta kulkee tähtensä yli vain kerran vuodessa".

???

Maa kiertää Aurinkoa "maan rataa" pitkin kerran maan vuodessa. Toistaiseksi tällä radalla ei ole havaittu olevan muita planeettoja.

Kaizu

[oksanen]

Ollaanpas sitä nyt tarkkoja! Maan radan kaltaista rataa kiertävää eksoplaneetta tässä toki tarkoitin. Ja toki ylikulku on havaittavissa jos planeetan ratataso on riittävät tarkasti meidän suuntaamme. Siksi Kepler tuijottaa useita tuhansia tähtiä samaan aikaan, jotta noita harvinaisia maankaltaisten planeettojen ylikulkujakin sattuisi jokunen 'haaviin'. 

arto

[Kaizu]

Eihän muiden tähtien ympärillä kiertävien maan kaltaisten planeettojen tarvitse olla samanlaisella radalla kuin maapallo. Olen ymmärtänyt että palaneetat voivat vaihtaa paikkaansa. Myöskään vettä ei alun perin pitäisi esiintyä isoja määriä maapallon etäisyydellä auringosta. Onko vesi tuotu tänne vai onko maapallo käväissyt hakemassa sen  ulompaa?
Nykytiedon mukainen elämä on sen verran nirso olosuhteista että elinkelpoinen planeetta kiertänee suurin piirtein auringon kaltaista tähteä suurin piirtein maan etäisyydellä jolloin vuoden pituuskin on suurin piirtein sama.

Kaizu

[SALOMONI]

Lisää pökköä pesään nimittäin Gliese 581 nimistä tähteä on Löydetty kiertelemästä maankaltainen planeetta.

http://www.avaruus.fi/uutiset/eksoplaneetat/ensimmainen-elamanvyohykkeen-eksoplaneetta-loytyi.html

tutkijoiden mukaan kyseessä vois olla jopa asuttamis kelpoinen taivaankappale
kyseessähän kiertotähti jonka kierto aika on 37vuorokautta.

Ja laskennallinen keskilämpötila on arvioitu pyörivän -31 - -12 celsius asteen välillä