Historiallinen löytö - suurin eksoplaneettajärjestelmä ja mahdollisesti lähes maapallon kokoinen ekso tämmöinen hyökkäs eilen silmille ku avasin tähdet ja avaruus sivuston ja totesin itselleni et onkohan se niin loppuseltaan niin järisyttävä Juttu toi eksoplaneetan löytäminen? varsinkaan josse ei täytä asuttamisen vaativat Kriteerit!!! :huh:
ei ollu tarkoitus provota mutta kuihan monta ekso planeetta on tähän mennessä löydetty ja monet niistä ovat olleet semmoisia et vois jonkinlainen elämänmuoto menestyä tai esiintyä?
Lainaus käyttäjältä: SALOMONI - 25.08.2010, 17:48:53
ei ollu tarkoitus provota mutta kuihan monta ekso planeetta on tähän mennessä löydetty ja monet niistä ovat olleet semmoisia et vois jonkinlainen elämänmuoto menestyä tai esiintyä?
Havaintoja taitaa olla jo 500+ eri eksosta. Yksikään ei ole "maankaltainen", eli suunnilleen saman kokoinen (kaikki ovat massiivisempia, nyt löydetty on yksi pienimmistä n. 1.4x Maan massallaan) JA nk. elinkelpoisella vyöhykkeellä eli sopivalla etäisyydellä emotähdestään. Osaltaan maankaltaisten planeettojen puuttuminen johtuu havaintotekniikoista, jotka toistaiseksi löytävät helpommin massiivisia planeettoja.
"Jonkinlainen elämänmuoto" on liian väljä määre, jotta voisimme sanoa ettei millään löydetyistä planeetoista esiintyä elämää. Maasta löytyviä elämänmuotoja löydetyille planeetoille on vaikea sovittaa.
Ihmettelyä riittää. Kuinka maan ilmakehän häiritsemillä teleskoopeilla voidaan erottaa niin pienet kulmamuutokset, että edes 4 valovuoden päässä olevien tähtien huojunta näkyy? Valovuosi on 9,46 biljoonaa kilometriä eli 9460 000 000 000 km.
Kuinkakohan paljon Maa huojuttaa aurinkoa?
Lainaus käyttäjältä: mistral - 26.08.2010, 11:07:17
Ihmettelyä riittää. Kuinka maan ilmakehän häiritsemillä teleskoopeilla voidaan erottaa niin pienet kulmamuutokset, että edes 4 valovuoden päässä olevien tähtien huojunta näkyy? Valovuosi on 9,46 biljoonaa kilometriä eli 9460 000 000 000 km.
Kuinkakohan paljon Maa huojuttaa aurinkoa?
Varsinaisia kulmamuutoksia ei välttämättä havaitakaan, mutta spektroskopialla voidaan tähden liike havaita tähden spektriviivojen siirtyilynä doppler-ilmiön vuoksi.
Suuruusluokkavihjeitä: Harrastajavälineillä (C. Buil) voidaan havaita eksoplaneettatähtien maan suuntaisen nopeuden vaihtelua suuruusluokaltaan 100m/s. Ammattilaisten spektroskoopit pystyvät varmaan vielä vähän parempaan.
Suoraan kuvaamalla huojumista ei voi nähdä mistään tähdestä.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 26.08.2010, 11:07:17
Ihmettelyä riittää. Kuinka maan ilmakehän häiritsemillä teleskoopeilla voidaan erottaa niin pienet kulmamuutokset, että edes 4 valovuoden päässä olevien tähtien huojunta näkyy? Valovuosi on 9,46 biljoonaa kilometriä eli 9460 000 000 000 km.
Kuinkakohan paljon Maa huojuttaa aurinkoa?
Melkoisesti aikaa ainakin on panostettu ko. tähteen joten havainto lienee kunnolla varmistettu?
"
Tulos mahdollistui, kun tutkijat havainnoivat kuuden vuoden ajan auringonkaltaista tähteä HD 10180. "
http://www.exoplanet.eu/catalog.php
Tuon mukaan 488 eksoa on havaittu. No sittenhän on toki vielä mm. ne Keplerin varmistamattomat löydöt. Onhan tuo suuren eksoplaneettajärjestelmän mahdollinen olemassa olo ihan merkittävä juttu, mutta taisi tuossa uutisessa olla mukana myös hieman sensaatiohakuisuuttakin.
Noh, uusia merkkipaaluja eksoplaneettaetsinnässä näyttäisi tulevan aika usein.
Tälle on varmaankin jokin tosi hyvä syy, ja sitä on varmasti pohdittukin, mutta kysynpähän kuitenkin: Miksi uutisiin ei ole mitään suoraa kommentointi mahdollisuutta? Tai voisiko uutisesta päästä suoraan sitä vastaavalle keskustelusivulle?
Tuo ESO:n HARPS-instrumentti pystyy havaitsemaan tähtien säteisliikkeet jopa 1 m/s tarkkuudella.
http://www.eso.org/sci/facilities/lasilla/instruments/harps/science/papers/harps_mess114.pdf
Kuulostaa erittäin tarkalta, mutta sillä ei vielä voida erottaa muiden aurinkokuntien maapalloja, sillä Maa aiheuttaa Aurinkoon vain noin 0.1 m/s liikkeen. Näin pientä liikettä olisi vaikea erottaa tähtien pinnan normaalista värähtelystä, vaikka niin tarkka spektroskooppi saataisiin rakennettua.
Kepler-satelliitin pitäisi pystyä havaitsemaan ekso-Maa -planeettojen ylikulut fotometrisesti, mutta on muistettava että Maan radalla oleva planeetta kulkee tähtensä yli vain kerran vuodessa muutaman tunnin ajan ja havaintoja on saatava useasta ylikulusta havainnon varmistamiseksi. Tähtiä pitää siis tuijottaa tosi tarkkaan ja todella pitkään.
arto
Lainaus käyttäjältä: oksanen - 27.08.2010, 12:01:38
.. mutta on muistettava että Maan radalla oleva planeetta kulkee tähtensä yli vain kerran vuodessa muutaman tunnin ajan ja havaintoja on saatava useasta ylikulusta havainnon varmistamiseksi. Tähtiä pitää siis tuijottaa tosi tarkkaan ja todella pitkään.
Lisäksi ekson radan on oltava siinä asennossa että ylikulku näkyy maahan, paljon todennäköisempää on että rata on siten kallellaan että ylikulkua ei tapahdu.
Lainaus käyttäjältä: oksanen - 27.08.2010, 12:01:38
Kepler-satelliitin pitäisi pystyä havaitsemaan ekso-Maa -planeettojen ylikulut fotometrisesti, mutta on muistettava että Maan radalla oleva planeetta kulkee tähtensä yli vain kerran vuodessa muutaman tunnin ajan ja havaintoja on saatava useasta ylikulusta havainnon varmistamiseksi. Tähtiä pitää siis tuijottaa tosi tarkkaan ja todella pitkään.
Siis kyse on kohdeplaneetan vuodesta. Jos joku Reguluksen suunnalta haluaisi varmistaa että Neptunus on Aurinkoa kiertävä planeetta, pitää havaintojakson pituus olla vähintään kolme Neptunuksen vuotta eli 495 maan vuotta. Keplerille riittää siis puuhaa joksikin aikaa.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 27.08.2010, 13:06:31
Siis kyse on kohdeplaneetan vuodesta. Jos joku Reguluksen suunnalta haluaisi varmistaa että Neptunus on Aurinkoa kiertävä planeetta, pitää havaintojakson pituus olla vähintään kolme Neptunuksen vuotta eli 495 maan vuotta. Keplerille riittää siis puuhaa joksikin aikaa.
Kaizu
Siksi viestissä varmaan olikin tarkennus "
Maan radalla oleva planeetta kulkee tähtensä yli vain kerran vuodessa".
Lainaus käyttäjältä: naavis - 27.08.2010, 13:28:04
Siksi viestissä varmaan olikin tarkennus "Maan radalla oleva planeetta kulkee tähtensä yli vain kerran vuodessa".
???
Maa kiertää Aurinkoa "maan rataa" pitkin kerran maan vuodessa. Toistaiseksi tällä radalla ei ole havaittu olevan muita planeettoja.
Kaizu
Ollaanpas sitä nyt tarkkoja! Maan radan kaltaista rataa kiertävää eksoplaneetta tässä toki tarkoitin. Ja toki ylikulku on havaittavissa jos planeetan ratataso on riittävät tarkasti meidän suuntaamme. Siksi Kepler tuijottaa useita tuhansia tähtiä samaan aikaan, jotta noita harvinaisia maankaltaisten planeettojen ylikulkujakin sattuisi jokunen 'haaviin'.
arto
Eihän muiden tähtien ympärillä kiertävien maan kaltaisten planeettojen tarvitse olla samanlaisella radalla kuin maapallo. Olen ymmärtänyt että palaneetat voivat vaihtaa paikkaansa. Myöskään vettä ei alun perin pitäisi esiintyä isoja määriä maapallon etäisyydellä auringosta. Onko vesi tuotu tänne vai onko maapallo käväissyt hakemassa sen ulompaa?
Nykytiedon mukainen elämä on sen verran nirso olosuhteista että elinkelpoinen planeetta kiertänee suurin piirtein auringon kaltaista tähteä suurin piirtein maan etäisyydellä jolloin vuoden pituuskin on suurin piirtein sama.
Kaizu
Lisää pökköä pesään nimittäin Gliese 581 nimistä tähteä on Löydetty kiertelemästä maankaltainen planeetta.
http://www.avaruus.fi/uutiset/eksoplaneetat/ensimmainen-elamanvyohykkeen-eksoplaneetta-loytyi.html (http://www.avaruus.fi/uutiset/eksoplaneetat/ensimmainen-elamanvyohykkeen-eksoplaneetta-loytyi.html)
tutkijoiden mukaan kyseessä vois olla jopa asuttamis kelpoinen taivaankappale
kyseessähän kiertotähti jonka kierto aika on 37vuorokautta.
Ja laskennallinen keskilämpötila on arvioitu pyörivän -31 - -12 celsius asteen välillä
Lainaus käyttäjältä: SALOMONI - 01.10.2010, 18:37:24
Lisää pökköä pesään nimittäin Gliese 581 nimistä tähteä on Löydetty kiertelemästä maankaltainen planeetta.
http://www.avaruus.fi/uutiset/eksoplaneetat/ensimmainen-elamanvyohykkeen-eksoplaneetta-loytyi.html (http://www.avaruus.fi/uutiset/eksoplaneetat/ensimmainen-elamanvyohykkeen-eksoplaneetta-loytyi.html)
tutkijoiden mukaan kyseessä vois olla jopa asuttamis kelpoinen taivaankappale
kyseessähän kiertotähti jonka kierto aika on 37vuorokautta.
Ja laskennallinen keskilämpötila on arvioitu pyörivän -31 - -12 celsius asteen välillä
Sinänsä hassu ja ylitoiveikas tuo tiedote. Sanotaan että 1) kiertoaika on 37 vrk,2) planeetta kiertää tähteä lukkiutuneena näyttäen tähdelle koko ajan saman puolensa, 3) laskennallinen keskilämpötila on sitä ja tätä sekä 4) planeetta voisi olla asumiskelpoinen. Minun mielestäni kohdat 1 ja 2 tekevät 3-kohdasta täysin turhan ja estävät 4-kohdan toteutumisen.
Jos planeetta kiertää tähteä lukkiutuneena niin silloin tähdenpuoleinen osa lämpenee ja varjopuoli ei saa lainkaan energiaa vaan on "ympäröivän avaruuden" lämpötilassa. Tämä johtaa ihan sairaan isoon lämpötilagradienttiin terminaattorilla. Mikäli planeetalla on kaasukehä, siinä tapahtuu hyvin voimakkaita virtauksia: päiväpuolen kaasu lämpenee ja laajenee ja virtaa kylmemmälle puolelle ja sieltä tulee vastaavasti kylmää kaasua alailmakehän kautta tilalle.. ehkä. Jos kierto ei riitä ylläpitämään tasaista lämpötilaa koko planeetan ympäri (minkä näen hyvin epätodennäköisenä lukkiutuneessa tapauksessa) niin yöpuolella kaasu voi jopa tiivistyä pinnalle vähentäen kaasukehän massaa alituiseen. Lisäksi aurinkotuuli (joka tosin on punaisella kääpiöllä pientä mutta planeetta on hyvin lähellä) voi heittää kaasukehän ylintä kerrosta päiväpuolelta avaruuteen aika tehokkaasti. Näin ollen kaasukehä pienenee pienenemistään ajan kanssa, ja lopulta sitä ei enää ole.
Näin ollen näkisin todennäköisimpänä tilanteena että kyse EI ole asutettavaksi kelpaavasta planeetasta, vaan Merkuriuksen kaltaisesta kiviplaneetasta jolla on voinut olla kaasukehä joka on aikaa myöten puhaltunut pois tai kiinteytynyt pinnalle. Tietysti jos kaasukehä on riittävän paksu ja kierron aikaansaama lämmönsiirto on tarpeeksi tehokasta niin voin olla väärässäkin.. uskon kun näen varmoja havaintoja kaasukehästä.
Jarmo
Lainaus käyttäjältä: Jarmo - 06.10.2010, 01:49:59
Sinänsä hassu ja ylitoiveikas tuo tiedote. Sanotaan että 1) kiertoaika on 37 vrk,2) planeetta kiertää tähteä lukkiutuneena näyttäen tähdelle koko ajan saman puolensa, 3) laskennallinen keskilämpötila on sitä ja tätä sekä 4) planeetta voisi olla asumiskelpoinen. Minun mielestäni kohdat 1 ja 2 tekevät 3-kohdasta täysin turhan ja estävät 4-kohdan toteutumisen.
Kyseisessä lehdistötiedotteessa ja videossa (http://www.nsf.gov/news/news_videos.jsp?cntn_id=117765&media_id=68454&org=NSF) selitetään noita asioita tarkemmin. Planeetan lämpötilagradientti lähellä terminaattoria on toki kova, mutta ei oletetun kaasukehän vuoksi ihan niin terävä kuin voisi luulla. Videolla Butler kertoo, että tällaisen lukkiutuneen planeetan kaasukehän liikkeitä on mallinnettu sääennusteohjelmilla ja todettu, että kaasukehä luultavasti virtaa ja jakaa lämpöä sen verran ettei se kiinteydy yöpuolelle.
Kuten tutkijat spekuloivat, elämälle "mukava" alue planeetan pinnalla sijaitsee lähellä sen terminaattoria. Niillä alueilla säilyvät samat olosuhteet erittäin pitkiä aikoja ja siksi voisi olla elämälle sopiva alue. Tietysti filosofisesti voi miettiä millaista kehitystä tämä aiheuttaa elämälle, täällä Maassa monesti elämän kehityksessä korostetaan sitä, että muuttuvat vuodenajat, vuorovesi ja sää vaativat elämältä sopeutumiskykyä, mikä on johtanut sen jatkuvaan kehitykseen sen sijaan, että evoluutio jäisi tyhjäkäynnille.
Pointtiisi siitä, että kaasukehä olisi puhaltunut pois, tuo Gliese 581 on punainen kääpiötähti, joka ei läheisestä kiertoetäisyydestä johtuen luultavasti suhteessa kovin vahvasti puhalla kuten myöskään valovuon määrä ei ole sen suurempi pinnalla kuin Maassakaan, vaikka spektri onkin hieman punaisempi. Lisäksi planeetan massa on sen verran suuri, että sen puolesta se pystyy helposti pitämään paksun kaasukehän.
Tuota alkuperäistä Vogtin "olen henkilökohtaisesti 100% varma elämän esiintymisestä siellä" -kommenttia on paljon arvosteltu kollegojen taholta ja ihan aiheestakin. Kyseessä on ihan uskon asia eikä sen takana ole tiedettä. Monesti tutkijat sortuvat omien löytöjensä merkityksen liioitteluun.
Paljon on Gliese 581g:ssä vielä tuntematonta ja epävarmaa. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa elämästä kuin että todennäköisesti planeetan pinnalta löytyy alueita, joilla vesi pysyisi nestemäisenä lämpötilansa puolesta.
Lainaus käyttäjältä: Aridif - 06.10.2010, 03:09:14
Kyseisessä lehdistötiedotteessa ja videossa (http://www.nsf.gov/news/news_videos.jsp?cntn_id=117765&media_id=68454&org=NSF) selitetään noita asioita tarkemmin. Planeetan lämpötilagradientti lähellä terminaattoria on toki kova, mutta ei oletetun kaasukehän vuoksi ihan niin terävä kuin voisi luulla. Videolla Butler kertoo, että tällaisen lukkiutuneen planeetan kaasukehän liikkeitä on mallinnettu sääennusteohjelmilla ja todettu, että kaasukehä luultavasti virtaa ja jakaa lämpöä sen verran ettei se kiinteydy yöpuolelle.
Kuten tutkijat spekuloivat, elämälle "mukava" alue planeetan pinnalla sijaitsee lähellä sen terminaattoria. Niillä alueilla säilyvät samat olosuhteet erittäin pitkiä aikoja ja siksi voisi olla elämälle sopiva alue. Tietysti filosofisesti voi miettiä millaista kehitystä tämä aiheuttaa elämälle, täällä Maassa monesti elämän kehityksessä korostetaan sitä, että muuttuvat vuodenajat, vuorovesi ja sää vaativat elämältä sopeutumiskykyä, mikä on johtanut sen jatkuvaan kehitykseen sen sijaan, että evoluutio jäisi tyhjäkäynnille.
...
Tuota alkuperäistä Vogtin "olen henkilökohtaisesti 100% varma elämän esiintymisestä siellä" -kommenttia on paljon arvosteltu kollegojen taholta ja ihan aiheestakin. Kyseessä on ihan uskon asia eikä sen takana ole tiedettä. Monesti tutkijat sortuvat omien löytöjensä merkityksen liioitteluun.
Paljon on Gliese 581g:ssä vielä tuntematonta ja epävarmaa. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa elämästä kuin että todennäköisesti planeetan pinnalta löytyy alueita, joilla vesi pysyisi nestemäisenä lämpötilansa puolesta.
Juu, voipi toki olla. Ja enhän minä tuota alkuperäistä juttua ihan täydellisesti plärännytkään läpi mutta kuuntelin videohöpinän... en oikeastaan epäile tutkimuksen perinpohjaisuutta vaan yli-innokkaita johtopäätöksiä ja niiden esilletuontia. Jos kaasukehää ei ole havaittu, niin sen olemassaoloa voi toki mallintaa mutta sitä ei missään nimessä kannata olettaa. Päinvastainenkin oletus pitäisi ottaa yhtä vahvasti huomioon. Vaikka massa olisi riittävä niin kaasukehää ei välttämättä ole (Ganymede, Callisto) tai sitten se on hyvin ohut (Mars) vaikka joillakin on hyvinkin merkittävä (Titan). Lisäksi aurinkokunnan synnystä ei oikeastaan tiedetä juuri mitään, vaan asioita on ainoastaan mallinnettu (muistaakseni planeettojen kasautumismekanismimalleja oli 5-10). Ja sitten toisten tähtien ympärillä kasautuvien planeettojen kehittyminen on myös ihan oma juttunsa.
Ja lisäksi mainitun eksoplaneetan pintalämpötila riippuu erittäin paljon sen mahdollisen kaasun koostumuksesta eli kaasun aikaansaamasta kasvihuoneilmiöstä. Ja samalla tavoin kaasun kiertonopeus on aika merkittävä asia pintaolosuhteille... voi toki olla että pinnalla on hyvin tasapaksua ja kaasu ei juuri liiku kuten Venuksen tapauksessa. Voi myös olla että pinnanmuodot estävät kaasun kiertoa, tai että kaasu ei kierrä ihan niinkuin mallit osoittaisivat. Ja pinnan kemiallinen koostumus on myös oleellista, sillä vesi voi olla lukkiutuneina yhdisteisiin.
Kuten mainitsit, planeetasta ei vielä oikeasti tiedetä paljon mitään.
Jarmo
Kaasukehämallinnuksia lukkiutuneille planeetoille on siis tehty aiemmin, ne eivät ymmärtääkseni olleet osa tätä tutkimusta vaan viitteitä aiempiin juttuihin.
Alla linkit mallinnuksiin ja niistä saatuihin tietoihin. Täytyy kuitenkin muistaa että vaikka on useita asioita otettu huomioon, kaikella todennäköisyydellä tällä planeetalla on hieman erilaiset ominaisuudet...
2003: http://adsabs.harvard.edu/abs/2003AsBio...3..415J (http://adsabs.harvard.edu/abs/2003AsBio...3..415J)
"M stars constitute 75% of main sequence stars though, until recently, their star systems have not been considered suitable places for habitable planets to exist. In this study the climate of a synchronously rotating planet around an M dwarf star is evaluated using a three-dimensional global atmospheric circulation model. The presence of clouds and evaporative cooling at the surface of the planet result in a cooler surface temperature at the subsolar point. Water ice forms at the polar regions and on the dark side, where the minimum temperature lies between -30°C and 0°C. As expected, rainfall is extremely high on the starlit side and extremely low on the dark side. The presence of a dry continent causes higher temperatures on the dayside, and allows accumulation of snow on the nightside. The absence of any oceans leads to higher day-night temperature differences, consistent with previous work. The present study reinforces recent conclusions that synchronously rotating planets within the circumstellar habitable zones of M dwarf stars should be habitable, and therefore M dwarf systems should not be excluded in future searches for exoplanets. "
1997: http://adsabs.harvard.edu/abs/1997Icar..129..450J (http://adsabs.harvard.edu/abs/1997Icar..129..450J)
"Planets within the habitable zones of M dwarfs are likely to be synchronous rotators; in other words, one side is permanently illuminated while the other side is in perpetual darkness. We present results of three-dimensional simulations of the atmospheres of such planets, and comment on their possible habitability. Near the ground, a thermally direct longitudinal cell exists, transporting heat from the dayside to the nightside. The circulation is three-dimensional, with low-level winds returning mass to the dayside across the polar regions. Aloft, the zonally averaged winds display a pattern of strong superrotation due to these planets' finite (albeit small) rotation rate. With terrestrial values of insolation, a CO_2_solarH_2O atmosphere collapses, or condenses on the surface of the darkside, when surface pressure is approximately 30 mb, this value being much lower for a N_2 atmosphere. This temperature contrast is also sensitive to factors such as gravity, planetary radius, and IR optical depth tau. These results question the suitability of the concept of a habitable zone around M dwarfs that is independent of planetary parameters. If CO_2 partial pressure is controlled by the carbonate-silicate cycle, we find that these planets should have a minimum surface pressure of 1000-1500 mb of CO_2, as this is the minimum pressure needed to support stable liquid water on the darkside at the inner edge of the habitable zone. We finally conclude that planets orbiting M stars can support atmospheres over a large range of conditions and, despite constraints such as stellar activity, are very likely to be habitable. "
Jarmo
Ja vaikka toi oiski asumiskelpoinen kiertotähti. Niin jotenki tunnustaa et ihmiskunta ei oo valmis Lähteen tonne moniin moniin Vuosiin.
Tai vaikka jos löytyski tismalleen maankaltainen planeetta. Jossa on just samankaltaset olosuhteet ku maassa oli ennenku sitä alettiin tuhoamaan oikeen urakalla
ja ennen teollistumisen aikakautta. :smiley: